Kertokaa hauskoja juttuja joille olette nauraneet joskus ihan hulluna

"mo-ni-kul-ttuurisuus on ri-kk-aus"

Tästä voi tunnistaa mut.... Aamubussi on aina tupaten täynnä käytäviä myöten, ja väsyneenä vaan nuokkuu menemään minkä ehtii.

Yhtenä aamuna istuin käytävän puolella melkein unessa, pää vasten sitä tolppaa, josta pidetään kiinni.

Havahduin, kun se tolppa alkoikin liikkua. Joku mies oli nimittäin poistumassa pysäkilleen.

En tiedä kauanko olin siinä unelmoinut tuntemattoman kättä vasten nojaillen, tai mitä se ihminen on ajatellut siinä vaiheessa kun oon tohon käynyt :D. Kaunis hetki aamuruuhkassa!

Ajoin matelevan auton takana eikä ollut mahdollisuutta ohittaa laillisesti ja turvallisesti. Takanani oli vihainen Volvoko se nyt oli-kuski, joka tuli roikkumaan perääni. Tästä huolimatta jatkoin matelua, koska en voinut muutakaan.

Lopulta Volvoko se nyt oli, pyyhälsi vihaisesti minusta ohi huomatakseen, että ajoin melkein matelevan auton takapuskuriin. Volvo joutui tekemään äkkijarrutuksen ja jäi roikkumaan matelijan perään, välillä jarrutellen.

Siitä tuli kyllä spontaani nauru :DDD Oikein arkipäivän karmaa parhaimmillaan. Opetus: ei kannata ohittaa, jos ei ole varma mitä edessä odottaa.

Vierailija kirjoitti:

Ajoin matelevan auton takana eikä ollut mahdollisuutta ohittaa laillisesti ja turvallisesti. Takanani oli vihainen Volvoko se nyt oli-kuski, joka tuli roikkumaan perääni. Tästä huolimatta jatkoin matelua, koska en voinut muutakaan.

Lopulta Volvoko se nyt oli, pyyhälsi vihaisesti minusta ohi huomatakseen, että ajoin melkein matelevan auton takapuskuriin. Volvo joutui tekemään äkkijarrutuksen ja jäi roikkumaan matelijan perään, välillä jarrutellen.

Siitä tuli kyllä spontaani nauru :DDD Oikein arkipäivän karmaa parhaimmillaan. Opetus: ei kannata ohittaa, jos ei ole varma mitä edessä odottaa.

Siis Volvo ajoi melkein takapuskuriin. En minä.

En olisi nauranut moottoritiellä, mutta tuossa tilanteessa oli suht pieni tilannenopeus (yllättäen, kun edessä oli se matelija.)

Valkoinen kenguru uutisissa, soittaja oli vakuuttanut olevansa selvin päin.

Vierailija kirjoitti:

Ravintola Pektopah naurattaa aina

Bar Baari

Minusta oli tosi hauskaa, kun Kaurismäen elokuvassa Rikos ja rangaistus laitettiin vainaja ambulanssiin ja sitten lähdettiin pillit soiden viilettämään kohti sairaalaa. . .   tai itse asiassa saattoivat olla matkalla ruumishuoneellekin, asia ei selvästi käynyt ilmi elokuvasta.  (kohdassa 9:30)

Kun näin ensimmäisen kerran naapurien keskosena syntyneen vauvan. 3kk vanha kalpea ja heiveröinen vauva jolla on ihan liian iso pää ja jolla oli päällä aivan liian isot kellertävät vaatteet. Siellä se makasi rattaitten pohjalla ja painoa sillä ei ole edes kolmea kiloa kun taas minun vauvani painoi syntyessään jo lähemmäs viisi kiloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä kehityskeskustelussa.

Tsekattiin pomon kanssa hänen tietokoneen näytöltä mun ennakkoon tekemäniä tehtäviä/ kysymysten vastauksia.

Jossain vaiheessa keskustelua halusin palata keskustelun ja ennakkotehtävien teemoissa vähän taaksepäin ja yritin pyyhkäistä tietokoneen näyttöä sormella ylöspäin.. Ei toiminut.

Nauretaan tätä edelleen, vuosien jälkeen.

Minäkin yritin täs pari viikkoa sitten ottaa sormilla kiinni ja suurentaa kuvaa. Selasin valokuvia. :D Siis niitä perinteisiä.

Minulla on kosketusnäytöllinen läppäri.

Eräästä talosta kuoli vanha nainen joskus 1950-luvulla. Hänen naapuristaan oli varastettu samoihin aikoihin vanha polkupyörä.

Pappi lähti käymään surutalossa, mutta meni vanhingossa tuohon naapuriin.

Pappi: "Teiltäkö vanhus nyt lähti?"

Emäntä vastasi: "Niin lähti. Natisi ja kitisihän se, mutta olisihan sillä vielä pikkupojat harjotellu".

Niin ja eihän tuollaista Volvo-tilannetta voisi moottoritiellä oikein tullakaan.

Inari0901 kirjoitti:

Asuessani Karigasniemellä kävimme usein Norjan puolella isommassa ruokakaupassa ostoksilla. Ihmettelin miksi kaikki venäläiset naiset näyttivät kämmenpohjaa miehelleni lähellä kasvoja. Kun taas uusi käsi nousi, salamannopeasti katsoin kättä minäkin. Kädessä luki ”PILU 5 mk”. Ei sitä voinut nauramatta lukea, ihmettelin miksi noita suomalaisia miehiä ei vain naurattanut 😍

Tätä idioottimaista urbaanilegendaa kerrottiin jo vuonna 1991, joten keksitkö jotakin muuta, kiitos.

Eilen vauvani kipusi syliini seisomaan ja kuolasi leualleni johon leikki-ikäinen lapseni tokaisi intona että näytän ihan Joulu-ukilta (= joulupukilta)

Vaimo tuli kotiin. Kysyi mieheltä: "Miksi kissa on kattilassa?"

Mies: "Kattila on kissojen koti."

Olen monasti nauranut tälle ihan hulluna, etenkin kun kerron vitsin itse isommalle porukalle. Usein porukkaa naurattaa oma reaktioni, kun nauran vedet silmissä enkä saa naurua loppumaan.

Kerran meidän 6-vuotias lapsi leikki hänen pikku leluillaan ja tuli vessasta niin tomeran näköisenä. Ihmettelimme mitä näpräsi ja näimme että oli sujauttanut käytetyn kondomin lelunsa päälle ja sanonut että nyt sillä on sadetakki. Koko tilanne oli niin irvokas etten voinut pidätellä nauruani... oli napannut siis kortsun jostain lattialta. Onneksi ei ollut vanhempiani paikalla olisi tilanne ollut aika kiusallinen.

Kannattaako ostaa. kirjoitti:

Macgyver meni nakkikioskille ja tilasi makkaraperunat. Myyjä kysyi otatko kaikilla mausteilla? Macgyver vastasi: En. No sinähän ihmemies olet! Vastasi myyjä.

Käykää tilaamassa "kannattaako ostaa" kanava

Youtubessa, se on hauska ja hyödyllinen.

https://www.youtube.com/channel/UCR7OX-JbVcU5EIkxn730LMA

Eräänä toisena päivänä macgyver meni rautakauppaan ja halusi ostaa 100 ruuvia. Myyjä toi sadan ruuvin pussin tiskille. Macgyver rapsutti päätän ja sanoi myyjälle, että voisiko ne saada kaikki erillisissä pusseissa. Myyjä katsoi ihmeissään, mutta alkoi pussittamaan ruuveja erillisiin pusseihin. Myyjä pitkän tovin kuluttua sai vihdoin jokaisen ruuvin pussiinsa ja ilmoitti Macgyverille hinnan "100 euroa"

Macgyver vastasi "eiku en mä otakkaan niitä, moi" ja käveli pois.

Myyjä tokaisi tähän "ihme mies"

Tämä juttu ei oikeastaan ollut edes hauska kyseisessä murheellisessa tilanteessa, mutta nuorison tilannekomiikka jotenkin kiinnitti huomiota.

Olimme mieheni kanssa pyörälenkillä menneenä kesänä. Huomasimme jo kaukaa korkean, mustan savupilven ja arvasimme tietenkin, että lähistöllä palaa joku rakennus. Jatkoimme pyöräilyä suunnittelemaamme reittiä pitkin ja matkan varrelle osui myös palopaikka. Omakotitalo oli tulessa ja palo oli niin raju, että se tuhoutui täysin. Pysähdyimme juttelemaan yhden mieheni tutun kanssa tapahtuneesta ja vieressämme seisoi kolmen nuoren ryhmä, olivat arviolta lukioikäisiä. Hetken päästä ohitsemme kaarsi pakettiauto hyvin lähelle palopaikkaa. Pakettiautosta nousi yksi palomies, joka riensi töihinsä eli joku palomiehen kaveri toi palomiehen palopaikalle.

Pakettiautossa luki isoilla kirjaimilla "talokorjaukset, uudisrakennukset". Kun nuorisoryhmä huomasi tekstin, yksi heistä laukaisi: "No jo on nopeaa toimintaa! Firmalla on kyllä hyvä palvelu." 

Joo, tilannekomiikka kohdillaan.

Muuten tietenkin traaginen tilanne, koska yksi perhe menetti kotinsa. Onneksi ihmisvahingoilta säästyttiin.

Teininä kaverin kanssa istuttiin bussissa taaempana. Etupenkin seinässä oli kyltti: "opaskoira". Siinä istui blondi nainen, jolla oli buudelikampaus. Eli kiharat ylhäätä lyhyet ja takatukka. Sitä naurettiin niin, että oli pakko jäädä bussista kesken matkaa pois.

Maalaistarinoita kirjoitti:

Vanhapoika lähti tansseista saatille. Tytöllä oli polkupyörä, jota pari talutti ja käveli tytön kotia kohti.

Kesken matkan tyttö riisuutui alasti ja heitti kaikki vaatteet pyörän viereen. Hän sanoi: "Saat ihan mitä haluat!".

Poika tuli aamuyöstä kotiin. Valvova äiti kysyi: "Miten ihmeessä sinä tulet pyörällä kotiin?",

Poika vastasi: "Eräs tyttö antoi minun valita, mitä haluan. Olisin saanut naisten alushoususutkin, mutta mitäpä minä niillä teen, joten otin tämän pyörän."

Ilmeisesti sama vanhapoika oli pari viikkoa myöhemmin lähdössä jälleen saatille tytön kanssa. Pari talutti polkupyörää, mutta koska matka oli pitkä tyttö päätti hyvä pyöräntangolle istumaan. Ajelen oltiinkin nopeasti perillä. Perillä tyttö huomasi, että herran jestas tämähän on naisten pyörä!