Eivätkö miehet tajua yhtään milloin on kipinää ja milloin ei

Toi kipinä on omalla kohdallani vähän kakspiippunen juttu. Parin pisimmän suhteeni kohdalla ei ollut alkuun yhtään mitään kipinää, vaan se kipinä syttyi ajan myötä. Itseasiassa toinen hieman jopa ällötti alkuun ja jopa hieman välttelin häntä, koska hän ei kyllä kolahtanut minulle yhtään. Hän kuitenkin aktiivisesti lähestyi minua ja pikku hiljaa ajattelin, että no miksei tuossa voisi jotain ollakin ja aloin tarkastelemaan häntä uudesta vinkkelistä ja huomasin hänessä viehättäviä piirteitä. Kun sitten häntä erään kerran suutelin, niin se oli menoa. Paras suutelija, minkä olen koskaan tavannut! Minulla siis on naisia riittänyt ihan kohtuullisesti, joten sen suhteen ei ole koskaan ollut valittamista. Sen olen kuitenkin matkan varrella huomannut, että ei pidä heti heittää hanskoja tiskiin, vaikkei ensimmäisellä, eikä vielä toisella kerralla kipinöisikään. Hitaasti kypsyvät suhteet kestävät pidempään.

-m47-

Se, joka tyytyy kehen vaan ei voi saada itselleen parasta. Näin ajatteleva on nollannut mahiksensa rakkauselämään jo kättelyssä. Jos antaa itsensä jollekin randomille, ei se oikea pääse luoksesi. Olethan varattu.

Tämä on se, mitä miehet ei tajua, eikä monet naisetkaan.

Kuka oikeesti tekee lapsen "miehen painostuksesta" ? Et sitten lasta ajatellut yhtään? Eikö sulla ollut mitään sananvaltaa? Vaikutusmahdollisuuksia?

Epätoivoisuus ei ole mikään syy tyytyä epäkelpoon kumppaniin. En ole koskaan ollut parisuhteessa, mutta en siltikään koskaan valitsisi sellaista miestä joka ei sytytä minua. Viimeksi olen käynyt treffeillä 3 vuotta sitten ja olen ok asian kanssa, miestenkin tulisi olla jos vingutte siitä, että yhdet treffit puoleen vuoteen olisi joku PERUSTE ohittaa omat arvot parisuhteessa ja olla epärehellinen parinvalinnassa.

minkäs takia kinuski-parturi ei tajua ettei seurasi kiinnosta mutta häirintää pitää jatkaa kipukynnyksensä yli kuten pikku kersalla joka huutelee samoin? johtuuko se samasta, pää on tyhmä kuin saapas? mielenvikainen kenties.

sitten juostaan ulisten kotiin ja itkemään sängyn alle.

Vierailija kirjoitti:

Mikä se järkisuhde edes on? Sitäkö, että päätetään jonkun paperilla hyvän tyypin kanssa, että me ollaan nyt pari? Vaikea kuvitella. Kai tuollaisessakin suhteessa on ihastumista ja seksuaalista vetovoimaa? Vai meinaako järkityypit, että nyt kun me tässä seurustellaan niin harrastetaan seksiäkin, josko se tunne sieltä sitten hiipii.

Mä olen hyvin rationaalinen ihminen, mutta parisuhteessa on pakko olla kemiaa. Muuten seksistä ei tule yhtikäs mitään, enkä mä halua enää seksittömään parisuhteeseen.

Se tarkoittaa sitä, että lasketaan rimaa ja hyväksytään toisen pienet virheet ja pyritään näkemään hyvät puolet. Eli tyydytään siihen mitä saadaan, kun tiedetään ettei voida saada sitä mitä halutaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meinaat että se on kerrasta poikki? Onnea prinssin etsintään.

Osa miehistä saa ne kipinät lentelemään ja nämä miehet kyllä yleensä tietävät sen... Sen takia tämäkin palsta on täynnä "mies paljastui siaksi!" juttuja. Naisten iskeminen ja ihastuttaminen on taito siinä missä muutkin. 

Rikkaat miehet, varakkaat urheilijat ja julkkismiehet paksulla lompakolla varustettuna ilmeisesti omaavat nuo taidot , temput ja kyvyt kun naiset kilpailee keskenään niistä + korkea asema , näkyvyys, tunnettavuus + vaikutusvalta ei ilmeisesti ole haitaksi

Vierailija kirjoitti:

Olen käynyt viidet treffit syksyn mittaan, ja yksikään mies ei ole sykähdyttänyt siinä mielessä yhtään. Heistä jokainen olisi halunnut jatkaa tapailua, pari ei meinannut millään ymmärtää pakkeja, vaan jankkasi vain että "kyllähän tästä voisi syntyä jotain, kylläpäs voisi." Eivätkö miehet mieti yhtään vetovoimaa ja kemiaa, vaan kaikki oikeastaan käy? Olen ällistynyt.

Miehillä ei oikeastaan ole varaa miettiä mitään tuollaista koska kriteerit naisille ovat niin pienemmät: se otetaan joka saadaan näin suoraan sanotusti. Aika harvat miehet saavat mitään 5 treffiä järkättyä syksyn aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys niille joista kipinä ei ole oleellista: onko oikeasti niin että jotkut suhteet alkavat ilman että on aivan hullaantunut toisesta, haluaa imeytyä hänen ihonsa alle ja tuijottaa silmiin 24/7? Tiedän kyllä että kyseessä on poikkeustila, mutta se on silti oleellinen portti oikeaan seksuaaliseen parisuhteeseen. Voisiko joku vähän avata tuollaista kipinättömän suhteen olemusta kun en oikein ymmärrä. Ap

Kyllä. Jotkut suhteet nimenomaan alkavat noin. Esimerkiksi olosuhteiden pakosta tehdään töitä/koulutöitä yhdessä. Pikkuhiljaa tutustutaan siinä sivussa toiseen ja huomataan, että hän on aivan loistava tyyppi ja yhtäkkiä alkaa näyttääkin maailman kauneimmalta/komeimmalta. 

Mutta eikö se kipinä hiivi tuollaiseenkin suhteeseen vähitellen? Luulen ap:n tarkoittaneen, että alkaako joku suhde niin ettei juuri mitään intohimoa ole eikä tee mieli jatkuvasti olla iholla yms. Kai noissa vähitellenkin syntyneissä suhteissa tulee tuo vaihe aluksi?

Mutta ei sitä kipinää siis ole yhden tapaamiskerran jälkeen, jos se tulee "hiipien" ap ei anna mitään mahdollisuuksia yhden kerran jälkeen.

Ihmiset ovat varmasti tässä erilaisia, on hitaita ja nopeita. Osa pystyy siihen ensinnäkin että voi tapailla jotakuta tyyppiä vaikka kymmenen treffin ajan ja vaikka harrastaa seksiäkin, ihan vain katsoakseen kehittyisikö jotain kiinnostusta myöhemmin vai ei. Ja saattaa sitten oikeasti ihastuakin myöhemmin. Ja sitten on sellaisia kuin esimerkiksi minä, joka ihastuu ja kiinnostuu joko heti tai ei ollenkaan. Normaalin elämän kulussa olen tutustunut varmaan satoihin eri miehiin, ja näistä vain kaksi on sellaisia että olen vasta pidemmän ajan kuluttua huomannut että voisin olla heistä kiinnostunut myös kumppanina vaikkei aluksi siltä tuntunut. Mahdollisuudet että näin tapahtuisi jonkun random treffikaverin kanssa vasta useamman tapaamiskerran jälkeen lasketaan siis promilleissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luuletko että tavisukolla on varaa/mahdollisuuksia odottaa jotain kemiaa? HAHAHAHAHAHA. Se on yhdet treffit per puolivuotta jos sitäkään. Voi mennä ihmisikä jos pitää kipinöiden sinkoilua odotella.

Tämä. Mä olen 30v mies ja mulla on ollut kolme lyhyttä naisjuttua, se on yksi nainen per 10 vuotta.

Miehen on pakko yrittää kaikkensa, jopa niiden kanssa jotka ei niin kiinnostakaan.

Ööööh, mihin ihmeen tarpeeseen sinä naista etsit jos ei ole niin väliä kiinnostaako edes sinua? Vieläkö mietit miksi suhtautumistavallasi ei kiinnostusta heru?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys niille joista kipinä ei ole oleellista: onko oikeasti niin että jotkut suhteet alkavat ilman että on aivan hullaantunut toisesta, haluaa imeytyä hänen ihonsa alle ja tuijottaa silmiin 24/7? Tiedän kyllä että kyseessä on poikkeustila, mutta se on silti oleellinen portti oikeaan seksuaaliseen parisuhteeseen. Voisiko joku vähän avata tuollaista kipinättömän suhteen olemusta kun en oikein ymmärrä. Ap

Kyllä. Jotkut suhteet nimenomaan alkavat noin. Esimerkiksi olosuhteiden pakosta tehdään töitä/koulutöitä yhdessä. Pikkuhiljaa tutustutaan siinä sivussa toiseen ja huomataan, että hän on aivan loistava tyyppi ja yhtäkkiä alkaa näyttääkin maailman kauneimmalta/komeimmalta. 

Mutta eikö se kipinä hiivi tuollaiseenkin suhteeseen vähitellen? Luulen ap:n tarkoittaneen, että alkaako joku suhde niin ettei juuri mitään intohimoa ole eikä tee mieli jatkuvasti olla iholla yms. Kai noissa vähitellenkin syntyneissä suhteissa tulee tuo vaihe aluksi?

Mutta ei sitä kipinää siis ole yhden tapaamiskerran jälkeen, jos se tulee "hiipien" ap ei anna mitään mahdollisuuksia yhden kerran jälkeen.

Tämä on totta, että en anna mahdollisuutta. Mutta se tuntuu hankalalta kun treffeille kuitenkin mennään siinä ajatuksessa että ollaan romanttisessa mielessä liikkeellä. Ja jos itsestä ei todellakaan siltä (ainakaan vielä) tunnu, kun taas mies tuijottaa haaveissaan käsi poskella ja yrittää tunkea lähelle, niin tulee vain pakoreaktio.

Kyllä minun täytyy heti kokea mies edes jollakin tavalla omanlaiseksi ja miellyttäväksi, jotta jutusta voisi tulla jotain. Ap

Vierailija kirjoitti:

Tällaiset kipinäliitot ovat onnellisia liiton alussa, mutta onnellisuus laskee ajan myötä. Järkiliitoissa taas onnellisuus nousee ajan kuluessa. 

Kipinäliittoon riittää vaikka köyhä ja ruma mutta järkiliittoon soveltuvia miehiä Suomessa on ehkä 1/1000. Yhden sellaisen kanssa tosin jo olin. Silti lähdin koska kipinöitä kaipasin ja nyt mietityttää teinkö sittenkin mokan.

Vierailija kirjoitti:

Kuka oikeesti tekee lapsen "miehen painostuksesta" ? Et sitten lasta ajatellut yhtään? Eikö sulla ollut mitään sananvaltaa? Vaikutusmahdollisuuksia?

Sitä on turha yrittää selittää, kun koko yhdessäolo aikamme tuntuu itsestänikin niin epätodelliselta. Kyllä pystyisin muita neuvomaan, miten pitäisi ja ei pitäisi toimia, väkivaltaisessa suhteessa, mutta kun itse on siinä, se on kuin jokin tyhjyys missä ei saa mistään kiinni, koko ajan pitää vain yrittää luovia, ettei uppoaisi. Sitten lopulta saa jostain otteen ja pääsee irti. Vaikka on koko ajan takaraivossa, täytyy erota, se ei vain onnistu niin vain. Ja kun on siinä vaiheessa että pelkää koko ajan toisen reaktioita, varoo kaikkea, niin ei pysty enään kieltäytymään vaikka pitäisi.

Vierailija kirjoitti:

12121212 kirjoitti:

"Kipinä" ja "kemia" voivat tarkoittaa mitä tahansa.

Usein sitä että komea, itsevarma ja määrätietoinen viettelyssä taitava pelimies sytytti kipinän oikein ajoitetuilla liikkeillään.

Siitä syntyy alphaleskiä kun ysin mies ottaa irtopanoiksi seiskoja, panosuhteisiin kaseja mutta suhteisiin vain ysejä.

Seiskat ja kasit pääsevät kokemaan ysin miehen ja kuvittelevat että tunne oli molemminpuolinen. Sitten jäädään odottelemaan ysin miestä kun oma taso - joka perustuu naisilla kauneuteen ja nuoruuteen - laskee joka sekunti.

https://www.reddit.com/r/TheRedPill/comments/2s1coz/what_is_an_alpha_wi…

Tämä artikkeli oli loistava. Must read jokaiselle naiselle.

Tota noin, "alpha" on englantia eikä toimi suomalaisessa yhdyssanassa. Kirjoitahan siis ihan rohkeasti suomeksi, että alfaleski. 

Sinä ainakin taidat vain haaveilla niistä seiskan ja kasin naisista...

Tais osua toi juttu. 32v äidinkielen opettaja? Jane?  7½ nainen?  :)

Vierailija kirjoitti:

Mä olen hyvin rationaalinen ihminen, mutta parisuhteessa on pakko olla kemiaa. Muuten seksistä ei tule yhtikäs mitään, enkä mä halua enää seksittömään parisuhteeseen.

Tottahan kemiaa pitää olla, mutta ei sitä tarvi heti ensi näkemällä mitään kipinäsadetta olla, siitähän kaiketi tuossa aloituksessa oli kyse.

Kuten tuossa jo aiemmin kerroin, itse ole hitaasti syttyvää sorttia ja alkuun ei ole välttämättä ollut yhtään kipinää, vaan se kipinä ja kemia on löytynyt vasta tutustumisen myötä. Kemiaa siis toki tarvii parisuhteessa olla, mutta ei välttämättä heti ensimmäisellä näkemisellä.

-m47-

Kipinän tuntee suudellessa sekä tuoksusta välittömästi, onko sitä vai ei. 

Pöh, kyllä miehetkin tajuaa onko kipinää. Kuivan kauden jälkeen voi olla kalibrointi kuralla. En jaksaisi murehtia tuollaisella.

Oon tavannut vain yhden kipinä, tai sanotaanko roihumiehen jo muutama vuosi sitten. Kun hänet näin ja katseet kohtasivat, se oli menoa. En huomannut sillä hetkellä mitään muuta,seurasin häntä katseellani ja hän katsoi minua. Tuntui kuin olisi salama iskenyt. Ei olla tutustuttu. Mutta aina, ennen kun ollaan sattumalta nähty, on tapatunut jotain kummallista häneen viittaavaa. Viimeksi näin hänestä unta, ja seuraavana päivänä nähtiin.

Näen häntä vaihtelevasti sattumalta, viimeksi pari kk sitten... haluaisin jo unohtaa, sillä vertaan tuota miestä kaikkiin muihin. Tiedän kyllä, että lempeämmästä kipinästä alkanut suhde voisi hyvin olla tyydyttävä ja hyvä, mutta roihu palaa tuota miestä kohtaan, halusin tai en, ja en kykene suhteisiin muiden kanssa. Ensi kerralla, jos vielä näen hänet, aion mennä juttelemaan. En menetä mitään.

Tapasin myös asiakaspalvelutyössä kipinämiehen. En ajatellut, että olis ulkoisesti mun tyyppiä, eikä edes varmaan ole mikään naistenmies, mutta koko keskusteluhetken tärisin sisältä ja oli uskomaton jännittävä tunne. 

Vierailija kirjoitti:

Etkö tajua että pillua miehet vaan haluavat! Ei ne susta ole kiinnostuneita vaan sun pillusta.

Kun kasvat isoksi, ymmärrät, että asia ei ole ihan noin yksiselitteinen. Iän myötä oppii huomaamaan pieniä juttuja, jotka ovat tärkeämpiä kuin tämä kaunis asia:)