Lue keskustelun säännöt.
Toinen näkökulma. Minulla on neljä lasta kolmelle eri isälle
28.10.2016 |
Kun täällä ja muualla niin usein haukutaan, jos lapsilla ei ole sama isä, haluaisin kertoa oman tarinani ja ehkä lisätä ymmärrystä.
Sain ensimmäisen lapseni melko nuorena silloisen poikaystäväni kanssa. Lapsi oli meille yllätys, mutta päätimme kuitenkin pitää hänet. Poikaystäväni ei kuitenkaan loppujen lopuksi ollut valmis perhe-elämään, ja erosimme, kun lapsi oli noin vuoden vanha.
Tästä meni pari vuotta sinkkuna, kunnes löysin uuden miehen. Miehellä ei ollut ennestään lapsia, ja halusimme molemmat perheenlisäystä, ja saimmekin yhdessä kaksi lasta. Olimme yhdessä melkein yhdeksän vuotta. Erosimme erimielisyyksien takia.
Nykyisen mieheni löysin muutama vuosi sitten ja saimme vielä yhdessä lapsen.
Lapsillani on aina ollut hyvät olot, ja heistä on huolehdittu. Haluaisin, että ihmiset ymmärtäisivät, että tilanteet ovat erilaisia, eikä johtopäätöksiä voi tehdä pelkästään ulkoisin perustein.
Ajatuksia, kysyttävää?
Kommentit (195)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kolme lasta ensimmäisestä avioliitosta. Ero tuli, kun mies petti. Olimme yhdessä 13vuotta. Toisesta liitosta kaksi lasta, ero tuli, kun vihdoin sain voimia irrottautua manipuloivasta alkoholistista. Olimme yhdessä 20 vuotta. Olen tehnyt raskasta työtä myös koko ajan,poislukien äitiyslomat. En tupakoi,enkä ole käyttänyt alkoholia. Olen huolehtinut ja huolehdin edelleen nut jo aikuisista lapsista ja lapsenlapsiasta. Ilmeisesti kuitenkin "huono ihminen", kun olen halunnut näin monta lasta kahden eri miehen kanssa.
Sinä olet ollut aikuinen, kun olet altistanut lapsesi 20 (!!!) vuoden ajan manipuloivalle alkoholistille. Sinulla olisi ollut mahdollisuus pelastaa lapsesi, mutta et sitä tehnyt. Sinä olet päättänyt pysyä suhteessa joka on ollut erittäin haitallinen myös lapsille. Sinulla olisi ollut vastuu pelastaa lapsesi, vaikka se olisikin ollut kuinka vaikeaa. Sen velvollisuuden sinä otit, kun lapset teit, mutta et velvollisuuttasi hoitanut.
Kyllä, sinä olet huono ihminen, ihan ilman lainausmerkkejä.
Aivan samaa mieltä tästä. Tuollaisessa tilanteessa äidillä on velvollisuus viedä lapset pois isän ulottuvilta. Jos ei vie, menettää kyllä oikeuden käyttää noita lainausmerkkejä. Ja menettää oikeuden kutsua itseään hyväksi äidiksi ja menettää oikeuden sanoa, että rakastaa lapsiaan. Minullakin meni kauan tajuta, miksi en siedä äitiäni vaikka hän niin usein sanoo rakastavansa minua. Vasta aikuisena tajusin, että syy oli tuo. Että hän ei vienyt meitä pois isämme luota vaikka hänen olisi pitänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lukekaa aloitus kunnolla! Jos suhde kestää 9 vuotta niin ei voi kyllä sanoa, että "mies vaihtuu tuon tuostakin"! Eri asia jos se vaihtuisi kahden vuoden välein.
No mutta ei se esikoiselle ole kovin mukava tilanne silti, vaikka suhde olisikin ollut pitkä. Ensin oma isä häippää, sitten totutellaan arkeen äidin kanssa kahden, tulee mies kuvioihin, mies alkaa olla isänkorvike elämässä ja syntyy sisarpuolia, isänkorvike häippää ja totutellaan elämään äidin kanssa nelistään, tulee uusi mies ja äiti käskee taas vähän kiintymään, uusi rakkauslapsi ja sisarpuoli mailmaan humps vaan taas!
Järkyttävää. Lapsi-parka.
Suoraan sanoen en ymmärrä miksi kenenkään tarvitsee tehdä neljä lasta, olivatpa ne saman miehen kanssa tai useamman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kolme lasta ensimmäisestä avioliitosta. Ero tuli, kun mies petti. Olimme yhdessä 13vuotta. Toisesta liitosta kaksi lasta, ero tuli, kun vihdoin sain voimia irrottautua manipuloivasta alkoholistista. Olimme yhdessä 20 vuotta. Olen tehnyt raskasta työtä myös koko ajan,poislukien äitiyslomat. En tupakoi,enkä ole käyttänyt alkoholia. Olen huolehtinut ja huolehdin edelleen nut jo aikuisista lapsista ja lapsenlapsiasta. Ilmeisesti kuitenkin "huono ihminen", kun olen halunnut näin monta lasta kahden eri miehen kanssa.
Sinä olet ollut aikuinen, kun olet altistanut lapsesi 20 (!!!) vuoden ajan manipuloivalle alkoholistille. Sinulla olisi ollut mahdollisuus pelastaa lapsesi, mutta et sitä tehnyt. Sinä olet päättänyt pysyä suhteessa joka on ollut erittäin haitallinen myös lapsille. Sinulla olisi ollut vastuu pelastaa lapsesi, vaikka se olisikin ollut kuinka vaikeaa. Sen velvollisuuden sinä otit, kun lapset teit, mutta et velvollisuuttasi hoitanut.
Kyllä, sinä olet huono ihminen, ihan ilman lainausmerkkejä.
Hän on sentään huolehtinut lapsistaan eikä ole itse ollut lapsilleen paha. Minun isäni oli väkivaltainen, mutta äiti jatkoi suhdetta vielä noin vuoden. Ihmisillä on eri syitä, miksi kumppanista on vaikea erota. Ei kannata sanoa huonoksi ihmiseksi uhria.
Miten kummassa voi väittää että on "huolehtinut lapsista", kun on antanut heidän olla manipuloivan alkoholistin vaikutuspiirissä koko lapsuutensa? Se EI ole huolehtimista! Lapsilla ei ole ollut mitään mahdollisuutta valita kenen kanssa he asuvat, aikuisella äidillä on ollut. Tämä on täysin yksiselitteinen asia: lapsen hyvinvointi ajaa aina aikuisen epämukavuuden edelle. Aikuisella on valinnan mahdollisuus, lapsella ei. Aikuinen on valinnut tehdä ja pitää lapsen, lapsi ei ole päättänyt syntymäänsä eikä vanhempiaan. Aikuinen on vastuussa. Eroaminen voi olla vaikeaa, mutta lapselle perheen vaihtaminen on mahdotonta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kolme lasta ensimmäisestä avioliitosta. Ero tuli, kun mies petti. Olimme yhdessä 13vuotta. Toisesta liitosta kaksi lasta, ero tuli, kun vihdoin sain voimia irrottautua manipuloivasta alkoholistista. Olimme yhdessä 20 vuotta. Olen tehnyt raskasta työtä myös koko ajan,poislukien äitiyslomat. En tupakoi,enkä ole käyttänyt alkoholia. Olen huolehtinut ja huolehdin edelleen nut jo aikuisista lapsista ja lapsenlapsiasta. Ilmeisesti kuitenkin "huono ihminen", kun olen halunnut näin monta lasta kahden eri miehen kanssa.
Sinä olet ollut aikuinen, kun olet altistanut lapsesi 20 (!!!) vuoden ajan manipuloivalle alkoholistille. Sinulla olisi ollut mahdollisuus pelastaa lapsesi, mutta et sitä tehnyt. Sinä olet päättänyt pysyä suhteessa joka on ollut erittäin haitallinen myös lapsille. Sinulla olisi ollut vastuu pelastaa lapsesi, vaikka se olisikin ollut kuinka vaikeaa. Sen velvollisuuden sinä otit, kun lapset teit, mutta et velvollisuuttasi hoitanut.
Kyllä, sinä olet huono ihminen, ihan ilman lainausmerkkejä.
Ja juuri tuollaisten ilkeiden, katkerien ,tunnekylmien ehkä myös kateellisten ihmisten tuomitsemiset pahoittaa muutenkin kärsineen,kaikkensa yrittäneen ihmisen mielen.
En ole aikaisempi kirjoittaja, mutta kommentoin.
Siihen, että pakkaa tavarat ja tilaa taksin ei tarvita kaikkensa yrittämistä. Siihen tarvitaan vain se, että aikuinen kantaa vastuunsa. Tai kantaa seuraukset. Tässä yritetään välttää kummatkin.
Kyllä sietääkin pahoittaa mielensä. Eikä edes riitä. Tuossa pitäisi tuntea musertavaa syyllisyyttä. Kun ei pelastanut omia lapsiaan alkoholistin vaikutuspiiristä. Olisi pitänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kolme lasta ensimmäisestä avioliitosta. Ero tuli, kun mies petti. Olimme yhdessä 13vuotta. Toisesta liitosta kaksi lasta, ero tuli, kun vihdoin sain voimia irrottautua manipuloivasta alkoholistista. Olimme yhdessä 20 vuotta. Olen tehnyt raskasta työtä myös koko ajan,poislukien äitiyslomat. En tupakoi,enkä ole käyttänyt alkoholia. Olen huolehtinut ja huolehdin edelleen nut jo aikuisista lapsista ja lapsenlapsiasta. Ilmeisesti kuitenkin "huono ihminen", kun olen halunnut näin monta lasta kahden eri miehen kanssa.
Kaksi eri isää on oleellisesti eri asia kuin kolme tai neljä. Ja lasten lukumäärä ei ole tässä se avainkysymys ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kolme lasta ensimmäisestä avioliitosta. Ero tuli, kun mies petti. Olimme yhdessä 13vuotta. Toisesta liitosta kaksi lasta, ero tuli, kun vihdoin sain voimia irrottautua manipuloivasta alkoholistista. Olimme yhdessä 20 vuotta. Olen tehnyt raskasta työtä myös koko ajan,poislukien äitiyslomat. En tupakoi,enkä ole käyttänyt alkoholia. Olen huolehtinut ja huolehdin edelleen nut jo aikuisista lapsista ja lapsenlapsiasta. Ilmeisesti kuitenkin "huono ihminen", kun olen halunnut näin monta lasta kahden eri miehen kanssa.
Sinä olet ollut aikuinen, kun olet altistanut lapsesi 20 (!!!) vuoden ajan manipuloivalle alkoholistille. Sinulla olisi ollut mahdollisuus pelastaa lapsesi, mutta et sitä tehnyt. Sinä olet päättänyt pysyä suhteessa joka on ollut erittäin haitallinen myös lapsille. Sinulla olisi ollut vastuu pelastaa lapsesi, vaikka se olisikin ollut kuinka vaikeaa. Sen velvollisuuden sinä otit, kun lapset teit, mutta et velvollisuuttasi hoitanut.
Kyllä, sinä olet huono ihminen, ihan ilman lainausmerkkejä.
Ja juuri tuollaisten ilkeiden, katkerien ,tunnekylmien ehkä myös kateellisten ihmisten tuomitsemiset pahoittaa muutenkin kärsineen,kaikkensa yrittäneen ihmisen mielen.
Kumpikohan se on tunnekylmempi: se joka sanoo että on ihan ok mahdollistaa lasten pahoinpitely kun "eroaminen on vaikeaa", vai se joka sanoo, että aikuisen velvollisuus olisi ollut viedä lapset turvaan? Kumma, kun sen aikuisen paha mieli tuntuu olevan monille pahempi paikka, kuin 20 vuotta jatkunut lasten kaltoinkohtelu jonka toinen vanhemmista on mahdollistanut.
Että katso vaan peiliin ja mieti, kummalle osapuolelle sen empatiasi osoitat - niille lapsille vai vanhemmalle. Niin kauan kuin tällaisia vääriä ratkaisuja hyssytellään ettei "kenellekään (aikuiselle!) tule paha mieli", niin nämä mahdollistajat pysyvät niissä paskoissa suhteissa pilaten lasten lapsuuden, kun sehän on ihan ymmärrettävää ettei aina voi tehdä vaikeita asioita... Jos asiat suoraan sanomalla yksikin mahdollistajavanhempi avaa silmänsä ja pelastaa lapsensa, vaikka se on "hankalaa", niin se on sen arvoista että jollekin oman etunsa ajajalle tulee paha mieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulin, että kyseessä olisi ollut "puolustuspuhe" niitä haukkujia vastaan, mutta kyseessä olikin vain kertomus siitä mitä tapahtui. Vertaa: usein haukutaan rattijuoppoja, mutta ajattelin kertoa toisenkin kannan asiaan. Ensimmäisen kerran ajoin kännissä 20 vuotiaana ja törmäsin valotolppaan. Menetin korttini, mutta sain sen sitten takaisin. Muutaman vuoden ajelin kännissä ihan säännöllisesti ilman suurempia vahinkoja, mutta sitten otin vähän liikaa (en oikeasti ollut enää ajokunnossa) ja ajoin lapsen yli suojatiellä. Siitä jouduin jo lusimaan. Vapauduttuani en vähään aikaan ottanut, mutta ratkesin taas ryyppäämään ja ajoin mökkimatkalla ulos tieltä.
Itse en tuomitse sitä, että tehdään lapsia useamman miehen kanssa. Miten sitä voisikaan tuomita kun kaikki elämänpolut ovat niin erilaisia. Mutta kyllähän siitä vähän sellaisen white trash -leiman saa. Jos ihmisestä ei muuta tiedä kuin että sen lapsilla on kolme eri isää, niin ensivaikutelma on enemmän negatiivinen kuin neutraali. Sama pätee kyllä miehiinkin. Juuri äsken sain kuulla, että eräs kaverini on saattanut yksinhuoltajaäidin siunattuun tilaan ja ensimmäisenä tuli mieleen, että kyseessä on takuuvarmasti vahinko.
"Miten sitä voisikaan tuomita kun kaikki elämänpolut ovat niin erilaisia. Mutta kyllähän siitä vähän sellaisen white trash -leiman saa."
- No juurikin noin voi tuomita. Otappa vastuu omista ajatuksistasi/asenteistasi.
Sinä olet siinä hetkessä ihan henkilökohtaisesti leimaamassa ihmistä/perhettä "white trash - tyypiksi", ei kukaan muu. Älä ripottele pumpulia ympärillesi ja esitä olevasi aatteiltasi avoimempi ja empaattisempi kuin mitä olet. Sinä tuomitset, eli pidät itseäsi jostain syystä parempana. Oletkohan sittenkään?
Ei se ole mitään tuomitsemista, että toteaa jonkun asian synnyttävän mielikuvia. Jos ihmisellä on downin syndrooma, siitä syntyy mielikuva, että se on vähän hidas, mutta ei se sitä tarkoita että siinä ihmisessä olisi jotain vikaa tai tuomittavaa. Vaikka siis se hitaus ei mitenkään ihailtava ominaisuus olekaan.
Ei voi sinällään yleistää, mutta...Ymmärrän todella hyvin 2 eri isää, varsinkin jos nuorena on saatu eka lapsi "vahingossa". Kolme tai enemmän alkaa kyllä kuulostaa vähän mt-ongelmaisen touhuilta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on paljon typeryksiä kommentoimassa jotka luulevat, että omilla elämänhallintataidoilla voi kontrolloida koko elämää.
Mitä oikein höpiset? Kukas sitä sitten voi kontrolloida että tekeekö lapsia kolmelle eri miehelle kuin äiti itse?
Itse pystyn jotenkin vielä ymmärtämään jos lapsia on kahdelle eri miehelle, koska ihmiset muuttuvat, osa voi kuolla jne. Tilanteet muuttuvat. Kyllä kuitenkin sen kahden isän jälkeen voi miettiä tarvitseeko pakkaan lisätä vielä kolmaskin isä. Mutta se, että lapsia tehdään kolmelle miehelle kertoo lähes aina elämänhallinnan puutteista. Ei ehkä ap:n tapauksessa, mutta ehdottomasti suurimmalla osalla.
Näin. Ekassa parisuhteessa voi olla vielä naiivi ja kuvitella, että suhde kestää koko loppuiän. Mutta jos on jo _kahdesta_ lapsellisesta parisuhteesta eronnut, ei voi enää olla niin tyhmä että tekee kolmannen miehen kanssa lapsen "kun ei tästä nyt niinku ihan varmasti ikinä erota". Kerran voi erehtyä fiksukin, optimisti kokeilee vielä toisen kerran, mutta kolmannen kerran typerästi toimiva on vain typerä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kolme lasta ensimmäisestä avioliitosta. Ero tuli, kun mies petti. Olimme yhdessä 13vuotta. Toisesta liitosta kaksi lasta, ero tuli, kun vihdoin sain voimia irrottautua manipuloivasta alkoholistista. Olimme yhdessä 20 vuotta. Olen tehnyt raskasta työtä myös koko ajan,poislukien äitiyslomat. En tupakoi,enkä ole käyttänyt alkoholia. Olen huolehtinut ja huolehdin edelleen nut jo aikuisista lapsista ja lapsenlapsiasta. Ilmeisesti kuitenkin "huono ihminen", kun olen halunnut näin monta lasta kahden eri miehen kanssa.
Sinä olet ollut aikuinen, kun olet altistanut lapsesi 20 (!!!) vuoden ajan manipuloivalle alkoholistille. Sinulla olisi ollut mahdollisuus pelastaa lapsesi, mutta et sitä tehnyt. Sinä olet päättänyt pysyä suhteessa joka on ollut erittäin haitallinen myös lapsille. Sinulla olisi ollut vastuu pelastaa lapsesi, vaikka se olisikin ollut kuinka vaikeaa. Sen velvollisuuden sinä otit, kun lapset teit, mutta et velvollisuuttasi hoitanut.
Kyllä, sinä olet huono ihminen, ihan ilman lainausmerkkejä.
Ja juuri tuollaisten ilkeiden, katkerien ,tunnekylmien ehkä myös kateellisten ihmisten tuomitsemiset pahoittaa muutenkin kärsineen,kaikkensa yrittäneen ihmisen mielen.
En ole aikaisempi kirjoittaja, mutta kommentoin.
Siihen, että pakkaa tavarat ja tilaa taksin ei tarvita kaikkensa yrittämistä. Siihen tarvitaan vain se, että aikuinen kantaa vastuunsa. Tai kantaa seuraukset. Tässä yritetään välttää kummatkin.
Kyllä sietääkin pahoittaa mielensä. Eikä edes riitä. Tuossa pitäisi tuntea musertavaa syyllisyyttä. Kun ei pelastanut omia lapsiaan alkoholistin vaikutuspiiristä. Olisi pitänyt.[/quot
Eihän kirjoutuksessa käy ilmi oliko miehellä ongelmia koko alkoholin kanssa koko avioliiton ajan. En usko, että hän olisi tehnyt lapsia siinä tilanteessa. Lisäksi mies oli manipuloiva. Täällä taitaa olla vauhdissa kuivakot, hyvinkoulutetut, puutteessa elävät vanhatpiiat :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kolme lasta ensimmäisestä avioliitosta. Ero tuli, kun mies petti. Olimme yhdessä 13vuotta. Toisesta liitosta kaksi lasta, ero tuli, kun vihdoin sain voimia irrottautua manipuloivasta alkoholistista. Olimme yhdessä 20 vuotta. Olen tehnyt raskasta työtä myös koko ajan,poislukien äitiyslomat. En tupakoi,enkä ole käyttänyt alkoholia. Olen huolehtinut ja huolehdin edelleen nut jo aikuisista lapsista ja lapsenlapsiasta. Ilmeisesti kuitenkin "huono ihminen", kun olen halunnut näin monta lasta kahden eri miehen kanssa.
Sinä olet ollut aikuinen, kun olet altistanut lapsesi 20 (!!!) vuoden ajan manipuloivalle alkoholistille. Sinulla olisi ollut mahdollisuus pelastaa lapsesi, mutta et sitä tehnyt. Sinä olet päättänyt pysyä suhteessa joka on ollut erittäin haitallinen myös lapsille. Sinulla olisi ollut vastuu pelastaa lapsesi, vaikka se olisikin ollut kuinka vaikeaa. Sen velvollisuuden sinä otit, kun lapset teit, mutta et velvollisuuttasi hoitanut.
Kyllä, sinä olet huono ihminen, ihan ilman lainausmerkkejä.
Ja juuri tuollaisten ilkeiden, katkerien ,tunnekylmien ehkä myös kateellisten ihmisten tuomitsemiset pahoittaa muutenkin kärsineen,kaikkensa yrittäneen ihmisen mielen.
En ole aikaisempi kirjoittaja, mutta kommentoin.
Siihen, että pakkaa tavarat ja tilaa taksin ei tarvita kaikkensa yrittämistä. Siihen tarvitaan vain se, että aikuinen kantaa vastuunsa. Tai kantaa seuraukset. Tässä yritetään välttää kummatkin.
Kyllä sietääkin pahoittaa mielensä. Eikä edes riitä. Tuossa pitäisi tuntea musertavaa syyllisyyttä. Kun ei pelastanut omia lapsiaan alkoholistin vaikutuspiiristä. Olisi pitänyt.[/quot
Eihän kirjoutuksessa käy ilmi oliko miehellä ongelmia koko alkoholin kanssa koko avioliiton ajan. En usko, että hän olisi tehnyt lapsia siinä tilanteessa. Lisäksi mies oli manipuloiva. Täällä taitaa olla vauhdissa kuivakot, hyvinkoulutetut, puutteessa elävät vanhatpiiat :)
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi ympäriinsä poikiminen olisi sinun tapauksessasi jotenkin hienompaa kuin jollain toisella. Ihan samankaltaisista elämänhallinnan puutteista kertoo kuin kenellä muulla tahansa ja ehkä jopa suuremmista, jos taustalla ei edes ole alkoholi- tai mielenterveysongelmia. Itse jättäisin mieluummin lapsimäärän pienemmäksi kuin tehtailisin jälkikasvua eri miehille, viimeistä lastasi en kykene ymmärtämään millään tapaa ja ensimmäisenkin kohdalla abortti olisi ollut ainut järkevä ratkaisu jos minulta kysytään. Mutta jokainen tavallaan, onneksi ei tarvitsekaan ymmärtää täysin vieraan ihmisen valintoja vaan voi valita seuransa samoilla moraalikäsityksillä varustetuista ihmisistä. Tiedän, että moni järkyttyy suhtautumisestani aborttiin, mutta mielestäni se on aina parempi vaihtoehto kuin uuden elämän synnyttäminen hiukankaan epämääräisempiin olosuhteisiin.
Onneksi ei kysytä. Millainen ihminen sanoo toiselle että sun lapsesi olisi pitänyt abortoida????!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottahan se on, että elämäntilanteet muuttuvat eikä ydinperheyttä voi suunnitella. Ei voi tietää, vaikka mies pettäisi ja jättäisi, vaikka itse tekisit kaikkesi. Tai puoliso kuolee. Tai alkaa juopotella tai mitä vaan.
Ymmärrän senkin, että yksi elämä meillä vain on ja joku haluaa monta lasta ns. keinolla millä hyvänsä. Itse olen eronnut ja minulla on yksi lapsi. Kynnys lähteä uuteen suhteeseen saati alkaa tehdä uusia lapsia on erittäin suuri. Syy tähän on tämä esikoiseni: Hän on kokenut jo yhden eron, hän joutuu ikävöimään hulttioisäänsä (toki ikävöisi siltikin, vaikka isä olisi normaali), hän on joutunut sopeutumaan. Hän ei tarvitse enää yhtään epävakaata parisuhdetta ympärilleen, eikä varsinkaan eron aiheuttamaa ikävää ja skismaa. Kamala ajatuskin, että hän kiintyisi johonkin mieheen ja sitten se mies häviäisi.
Harmikseni olen huomannut, että useimmat eronneet kaverit eivät ole yhtään tarkkoja siitä, keitä he esittelevät lapsilleen. Kuvitellaan että tarinat äidin kaverista menevät läpi, tuodaan surutta treffikumppanit heti kotiin näytille, muutetaan pian yhteen ja sitten hups erotaan. Tätä perustellaan sillä, että kun se lapsi on aina kotona niin pakkohan sille on esitellä se mies. Sama tilanne se on minullakin, lapsivapaita ei käytännössä ole. Silti tämäkin on valintakysymys, ja minä olen päättänyt olla sekoittamatta lapseni päätä kaiken maailman tuttavuuksilla.
Entäs sitten sellaiset perheet, joissa monta lasta ja mies on vaikka kaappijuoppo? Yhdessä ollaan, kunhan kulissit kunnossa.. Tosi "tervettä" sanon minä... Tai toinen pettää, pitääkö silti olla yhdessä?
Nyt jos meille tulisi ero jostain syystä, voisin hyvinkin tehdä lapselleni sisaruksen myöhemmin jonkun toisen kanssa koska haaveena useampi lapsi. Ei kaikki ole niin mustavalkoista.
N29, yksi lapsi avoliitossa
Perus yh. Olin sinkku ja kokeilin naisia, monia yh äitejä ja lapsettomia. Kaikista joilla oli lapsi tai useampi eri miehille paistoi läpi jokin huolimaton ominaisuus. Yksi 30v yh oli tehnyt toisen lapsensa 18 vuotiaalle pojalle, neuvolassa olivat tädit todenneet että isä on niin nuori ettei välttämättä edes ymmärrä olevansa isä eikä siksi ole kuvioissa, oli valmis levittämään haaransa minulle. Toinen oli tehnyt lapsensa juopolle narsistille joka lapsen synnyttyä lupasi lopettaa juomisen, no ei tietenkään lopeta ja miehellä oli jo ennestään lapsia joista ei vastuuta kantanut ollenkaan. Ihastui vielä seuraavaan ensisilmäyksellä. Yksi ei tiennyt missä lapsensa isä on ja olisi ensitreffien jälkeen lähtenyt mukaani kantaen tavaransa perässä asuntooni. Yksi 5 lapsen äiti myi perseensä tunniksi minulle. Tuosta otannasta voisi jo sanoa että sellainen järjellinen ajatusmaailma puuttuu heiltä täysin, eivät osaa katsoa mitä elämä on lapsen syntymän jälkeen ja sitä että oikeasti se lapsi pitää myös kasvattaa sen isän kanssa.
Minun mielestäni kolme lasta on paljon, vaikka lapset olisivatkin samalle miehelle. Suomessa ehkäisy on kaikkien saatavilla ja se on melko edullista, joten niitä lapsia "ei vain tule".
Ne hiuksenhienot erot eri tapauksien välillä tulee esille mm siitä monelleko miehelle niitä lapsia on (kolme lasta, jokaisella eri isät vrt kaksi eri isää), lasten ikäeroista (eri isille tehdyt lapset parin vuoden välein vrt lasten välillä 10 vuoden ikäero)... Myös se onko lasten isät mukana lastensa elämässä ja ylipäänsä se, kykenevätkö vanhemmat elättämään omalla palkallaan lapset kertovat aika paljon arjen hallinnasta.
Ap peräänkuulutti kysymyksiä avauksessaan, onko minulla näössä vikaa kun en vastauksia ole nähnyt?
Ja juuri tuollaisten ilkeiden, katkerien ,tunnekylmien ehkä myös kateellisten ihmisten tuomitsemiset pahoittaa muutenkin kärsineen,kaikkensa yrittäneen ihmisen mielen.