Lapseton nainen+ lapsia jo hankkinut mies

Varmaan sekä lapseton että lapsilla varustettu mies haluaa parisuhteelta samoja asioita (seksin ja rakkauden lisäksi kumppanuutta arjen asioissa, arjen jakamista, tukea vaikeilla hetkillä jne). Lapsellisella miehellä se kumppanuus ja arki vaan liittyy hyvin vahvasti lapsiin (kasvattamiseen, lasten hoitoon, lasten sairastumisiin jne). Lapsettomalle nuo on täysin epäkiinnostavia ufojuttuja. Seksi ja rakkaus ei riitä, sillä jos pettyy siinä että kumppani ei tarjoakaan arjen kumppanuutta eikä tue arkisissa tilanteissa, pettyy samalla myös rakkauteen. Sama se on lapsettomien suhteessa, mutta siinä ne arjen tarpeet on erilaisia, voivat liittyä esim urahaaveisiin tai kotitöihin. Ihmisen pitäisi pariutua VAIN ja AINOASTAAN samassa elämäntilanteessa olevan kanssa. Lapsille ei tee hyvää se, että iskän tai äiskän uusikin liitto taas päättyy ja hajoaa..

Vierailija kirjoitti:

En todellakaan kuvittele, että tällainen "paketti" kiinnostaisi ketään lapsetonta, enkä lapsetonta siitä syystä edes ottaisi.

Jos nyt pitäisi valita olisin joka toinen viikko villi ja vapaa poikamies ja joka toinen viikko yksinhuoltaja. On tässä eläessä mennyt aika hyvin usko parisuhteeseen noin yleensä.

Fuck buddynä olisin varmasti nyt parempi kun ennen lapsia. Kyllä iskäkin voi olla ihan hyvässä kunnossa.

Oma mielipiteeni on päinvastainen... Harvemmin hyvää seksielämää tarjoava, huomioiva mies on ex. Testattu on ja jatkossa kierrän kyllä kaukaa. Minusta huomattavan paljon laadukkaampaa seksiä saa niiltä oikeasti villeiltä miehiltä, jotka eivät ihan jokaiseen lapsikuumeessa kärvistelevään naaraaseen ole kiimoissaan haksahtaneet.

Käsittämätöntä oikeastaan että joku ajattelee näin positiivisesti tilanteestaan. Lapsettomalle lapsi on lähes aina negatiivinen asia, joutui sen kanssa tekemisiin tai ei. Ihmettelen miksi pidät itseäsi parempana panokaverina kuin ennen lapsen siittämistä; siihenhän nyt ei juuri mitään vaadita.

Varmaan kaikki meistä sinkuista on rakentanut vähintään alitajuisesti semmoisen optimikumppanin ja myönnän että esimerkiksi itsellekin lapsettomuus tai lapsien ikä + lukumäärä vaikuttaa kiinnostavuuteen. Mutta en ikinä ennen ensitreffejä anna ennakkoasenteille liikaa painoarvoa. Tässä on elämää eläessä havainnut, että tiukoilla kriteereillä tulee isoimmat pettymykset.

Joku kirjoitti hyvin, että saahan sitä tavoitella parhaaksi katsomaansa vaihtoehtoa. Eikä kukaan lapseton nainen ole kyllä mulle ainakaan ollut käärmeissään asiasta, että lapsellinen mies on osoittanut mielenkiintoa. Jos asia on kynnyskysymys, niin se on ja elämä jatkuu.

On joskus ollut kieltämättä pala kurkussa, kun jonkin ajan tapailun jälkeen on asia ilmoitettu syyksi tapailun loppumiseen, mutta pitää ajatella positiivisesti, että antoipa mahdollisuuden asialle - mieluummin sitä on ollut kuukauden onnellinen upean naisen vierellä, kuin miettinyt sen aikaa tasaveroisuuksien maailmaa ja omia asioita muiden silmissä. Ehkä toinenkin sai siitä hyvä kokemusta ja näkemystä sen oikean etsimiseen?

M39v kirjoitti:

Entäs jos lapsi onkin tullut ilman omaa halua?

meillä muija oli lopettanut pillerit kertomatta asiasta ja tuli raskaaksi,samalla kun lapsi syntyi loppui meillä kaikenlainen läheisyys,muijan mielestä metri meidän välillä on sopiva etäisyys,olen nyt monta vuotta katsonut tätä touhua.

akka ei tee lapsenkaan kanssa yhtään mitään,töiden jälkeen kun liimaa perseen sohvaan ei siitä liiku mihinkään,lapselle laittaa tabletin tai jonkun videon pyörimään,kiukuttelee,on vittumainen,lähinnä puhuu huutaen,lapsi ei myöskään tottele sitä yhtään.

lasta en ikinä olisi halunnut enkä oikein tule toimeen niideen kanssa,mutta akan kun heitän pihalle en voisi kuvitellakaan jättäväni lasta sille.

uuden naisen jos jostain löytäisin niin sillä ei saisi olla lapsia enkä ala ikinä tekemään lisää lapsia,tuo yhtälö on vaikea,jos tapaa kivan nuoremman naisen se varmasti haluaa lapsia joskus ja olisi aika väärin kieltää mahdollisuus tulla äidiksi.

itse kuvittelin raskausaikana että lapsi saa hyvän kodin missä kasvaa,mutta paskanmarjat akka pilaa ihan kaiken,joskus tekisi vaan mieli vetää sitä turpaan,ottaa avaimet pois ja heittää pihalle.

Miettisin vakavasti kuinka tyhmä mies on ollut kun on noin epäluotettavan naisen kanssa harrastanut suojaamatonta seksiä.

Olen vielä parinkympin puolella, mutta en usko, että itsekään haluaisin edes tulevaisuudessa joutua tekemään uhrauksia ja liikaa kompromisseja jonkun toisen aiempien valintojen takia. Tiedän myös, että uusperhesotkut eivät ole lapsille mukavia.

Mietinpähän vain kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En todellakaan kuvittele, että tällainen "paketti" kiinnostaisi ketään lapsetonta, enkä lapsetonta siitä syystä edes ottaisi.

Jos nyt pitäisi valita olisin joka toinen viikko villi ja vapaa poikamies ja joka toinen viikko yksinhuoltaja. On tässä eläessä mennyt aika hyvin usko parisuhteeseen noin yleensä.

Fuck buddynä olisin varmasti nyt parempi kun ennen lapsia. Kyllä iskäkin voi olla ihan hyvässä kunnossa.

Oma mielipiteeni on päinvastainen... Harvemmin hyvää seksielämää tarjoava, huomioiva mies on ex. Testattu on ja jatkossa kierrän kyllä kaukaa. Minusta huomattavan paljon laadukkaampaa seksiä saa niiltä oikeasti villeiltä miehiltä, jotka eivät ihan jokaiseen lapsikuumeessa kärvistelevään naaraaseen ole kiimoissaan haksahtaneet.

Käsittämätöntä oikeastaan että joku ajattelee näin positiivisesti tilanteestaan. Lapsettomalle lapsi on lähes aina negatiivinen asia, joutui sen kanssa tekemisiin tai ei. Ihmettelen miksi pidät itseäsi parempana panokaverina kuin ennen lapsen siittämistä; siihenhän nyt ei juuri mitään vaadita.

Lapset ei tietenkään liity mitenkään panokaverihyvyyteen. Sanotaanko niin päin, että olen lapsista huolimatta nyt paremmassa fyysisessä kunnossa, tyylitajuisempi, huomioivampi, osaavampi ja itsevarmempi kuin ennen = parempi panokaveri.

Yleisesti veikkaan, että huono seksi lapsiperheen vanhempien välillä johtuu useimmiten olosuhteista, väsymyksestä, kyllästymisestä ym. ja samat henkilöt voivat eron jälkeen olla hyvinkin villejä ja hyviä panokavereita.

Minä on lapsellinen nainen, joka tapailee lapsetonta miestä. Hänelle on aivan ok.  että tapaamme vain silloin, kun lapset eivät ole luonani. En halua mitään uusperhekuvioita. Olen käynyt ennen nykyistä kumppania treffeillä miehen kanssa, joka halusi naisen jolla ei ole lapsia. Hän olisi kuitenkin toivonut, että nainen olisi kuskannut ja hoitanut hänen lastaan. Jonkinlaista tapapuolisuutta sitä sentään toivoisi.

Vierailija kirjoitti:

Toimii täydellisesti, jos mies jättää entiset lapset taakseen ja teette yhteisiä. Kuulostaa julmalta, mutta on parasta kaikille.

Kaikille? Myös niille entisille lapsille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimii täydellisesti, jos mies jättää entiset lapset taakseen ja teette yhteisiä. Kuulostaa julmalta, mutta on parasta kaikille.

Kaikille? Myös niille entisille lapsille?

Parempi elää normiarkea yhdessä perheessä kuin sukkuloida kahden perheen välillä ja olla syy tulehtuneeseen ilmapiiriin. Tuhannesti nähty juttu.

Mietinpähän vain kirjoitti:

M39v kirjoitti:

Entäs jos lapsi onkin tullut ilman omaa halua?

meillä muija oli lopettanut pillerit kertomatta asiasta ja tuli raskaaksi,samalla kun lapsi syntyi loppui meillä kaikenlainen läheisyys,muijan mielestä metri meidän välillä on sopiva etäisyys,olen nyt monta vuotta katsonut tätä touhua.

akka ei tee lapsenkaan kanssa yhtään mitään,töiden jälkeen kun liimaa perseen sohvaan ei siitä liiku mihinkään,lapselle laittaa tabletin tai jonkun videon pyörimään,kiukuttelee,on vittumainen,lähinnä puhuu huutaen,lapsi ei myöskään tottele sitä yhtään.

lasta en ikinä olisi halunnut enkä oikein tule toimeen niideen kanssa,mutta akan kun heitän pihalle en voisi kuvitellakaan jättäväni lasta sille.

uuden naisen jos jostain löytäisin niin sillä ei saisi olla lapsia enkä ala ikinä tekemään lisää lapsia,tuo yhtälö on vaikea,jos tapaa kivan nuoremman naisen se varmasti haluaa lapsia joskus ja olisi aika väärin kieltää mahdollisuus tulla äidiksi.

itse kuvittelin raskausaikana että lapsi saa hyvän kodin missä kasvaa,mutta paskanmarjat akka pilaa ihan kaiken,joskus tekisi vaan mieli vetää sitä turpaan,ottaa avaimet pois ja heittää pihalle.

Miettisin vakavasti kuinka tyhmä mies on ollut kun on noin epäluotettavan naisen kanssa harrastanut suojaamatonta seksiä.

Naisen viat ovat mielestäsi siis miehen vikoja? Ja miehen viat varmaan kanssa miehen vikoja? Eikö alkais jo olla aika naistenkin vastata omasta käytöksestään?

Ihmettelen vaan miten lapsetonta naista voi häiritä tai vaivat miehen jo aikuinen lapsi joka asuu jo omillaan, mutta näitäkin vaan löytyy. Ikähaarukassa 30-45v naiset

Ovatko jotenkin kuitenkin "katkeroituneet tai vastaavaa "

Ei voi ymmärtää, mutta onneksi ei tarvitsekaan.

Jos jollakin on järkevä selitys kuulisin sen mielelläni, vaan ei taida olla.

Vierailija kirjoitti:

Mietinpähän vain kirjoitti:

M39v kirjoitti:

Entäs jos lapsi onkin tullut ilman omaa halua?

meillä muija oli lopettanut pillerit kertomatta asiasta ja tuli raskaaksi,samalla kun lapsi syntyi loppui meillä kaikenlainen läheisyys,muijan mielestä metri meidän välillä on sopiva etäisyys,olen nyt monta vuotta katsonut tätä touhua.

akka ei tee lapsenkaan kanssa yhtään mitään,töiden jälkeen kun liimaa perseen sohvaan ei siitä liiku mihinkään,lapselle laittaa tabletin tai jonkun videon pyörimään,kiukuttelee,on vittumainen,lähinnä puhuu huutaen,lapsi ei myöskään tottele sitä yhtään.

lasta en ikinä olisi halunnut enkä oikein tule toimeen niideen kanssa,mutta akan kun heitän pihalle en voisi kuvitellakaan jättäväni lasta sille.

uuden naisen jos jostain löytäisin niin sillä ei saisi olla lapsia enkä ala ikinä tekemään lisää lapsia,tuo yhtälö on vaikea,jos tapaa kivan nuoremman naisen se varmasti haluaa lapsia joskus ja olisi aika väärin kieltää mahdollisuus tulla äidiksi.

itse kuvittelin raskausaikana että lapsi saa hyvän kodin missä kasvaa,mutta paskanmarjat akka pilaa ihan kaiken,joskus tekisi vaan mieli vetää sitä turpaan,ottaa avaimet pois ja heittää pihalle.

Miettisin vakavasti kuinka tyhmä mies on ollut kun on noin epäluotettavan naisen kanssa harrastanut suojaamatonta seksiä.

Naisen viat ovat mielestäsi siis miehen vikoja? Ja miehen viat varmaan kanssa miehen vikoja? Eikö alkais jo olla aika naistenkin vastata omasta käytöksestään?

Tuota, miksi mies ei ole tutustunut paremmin naiseen ennen kuin on tämän kanssa alkanut suhteeseen? Vaikea kuvitella että itse alkaisin seurustelusuhteeseen miehen kanssa, jonka motiiveista en olisi jokseenkin varma.

Voithan myös jättää naisesi lapsineen? Ei sinulla ole mitään muuta kuin rahallista vastuuta lapsesta. Toisaalta, olisit voinut myös käytttää kondomia ehkäisyvälineenä. En nyt ketään syyttele mutta kyllä minusta on ihan sama, millä keinolla lapsi on alkuun saatettu. Eikä minua häiritsisi mies, joka on hylännyt lapsen jota ei ole halunnut. Toisaalta miehen on hyvä pitää mielessään se, että jokainen ilman kondomia suoritettu yhdyntä saattaa johtaa naisen raskautumiseen. Tämä lienee opetettu jo ala-asteella.

Mä oon lapseton parisuhteessa oleva nainen (35 v), mut jos esim. nykyisellä miehellä ois ollut aiemmasta suhteesta lapsi niin se ois ollut mulle ok tai jopa positiivista. Eläisin mielelläni vuoroviikoin lapsiperhe-elämää ja vuoroviikoin aikuisten kesken. Toki oletuksena on että mies vastaisi pääosin lastensa kuluista, mulla olisi oikeus kasvattaa lapsia yhteisen näkemyksen mukaan silloin kun ovat meillä ja tietysti tärkeimpänä se että pitäisin niistä lapsista.

Näin tämä menee kirjoitti:

Ihmettelen vaan miten lapsetonta naista voi häiritä tai vaivat miehen jo aikuinen lapsi joka asuu jo omillaan, mutta näitäkin vaan löytyy. Ikähaarukassa 30-45v naiset

Ovatko jotenkin kuitenkin "katkeroituneet tai vastaavaa "

Ei voi ymmärtää, mutta onneksi ei tarvitsekaan.

Jos jollakin on järkevä selitys kuulisin sen mielelläni, vaan ei taida olla.

Minä pidän parikymppistä miestä vielä aivan lapsena. Itse olen tuon ikäisenä vielä opiskellut ja opetellut elämää sekä ihmisyyttä. Kokemusmaailma tuppaa jäämään erilaiseksi jos toinen on ikävuodet 20-30 vaihtanut vaippoja ja lukenut iltasatuja kun toinen on opiskellut, matkustellut ja nähnyt aivan toisenlaista elämää.

Minulle varhain lapsia saaneiden elämäntyyli särähtää siksi, etten voisi kuvitellakaan seurustelevani isoisäikäisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Mä oon lapseton parisuhteessa oleva nainen (35 v), mut jos esim. nykyisellä miehellä ois ollut aiemmasta suhteesta lapsi niin se ois ollut mulle ok tai jopa positiivista. Eläisin mielelläni vuoroviikoin lapsiperhe-elämää ja vuoroviikoin aikuisten kesken. Toki oletuksena on että mies vastaisi pääosin lastensa kuluista, mulla olisi oikeus kasvattaa lapsia yhteisen näkemyksen mukaan silloin kun ovat meillä ja tietysti tärkeimpänä se että pitäisin niistä lapsista.

Tuossa tuli jo kolme asiaa, jotka eivät ilmeisesti käytännössä useinkaan toteudu tuolla toivomallasi tavalla. 

Ensinnäkään lasten vanhemman uudella kumppanilla ei ole yleensä mitään sanomista siihen, miten lapsia kasvatetaan. Hän voi joutua ottamaan lapsista vastuuta erilaisissa tilanteissa, mutta sellaista päätösvaltaa, joka vastuunottoon yleensä liittyy, hän ei kuitenkaan saa vaan se on lasten vanhemmilla. 

Moni eronnut isä odottaa ilmeisesti uuden kumppanin osallistuvan lapsistaan aiheutuviin kuluihin, tavalla tai toisella.

Sitten vielä tuo lapsista pitäminen.. Jotkut pitävät kaikenlaisista lapsista ja silloin tuosta ei varmaan tule ongelmaa. Monta kertaa on kuitenkin niin, että lasten toisesta vanhemmasta ei pidä enää lasten isä itsekään sen jälkeen kun ero on tullut. Ja lapsissa kuitenkin tämän henkilön persoonallisuus näkyy tavalla tai toisella. Jos uusi kumppani on paljonkin eri maata (koska mies on kasvanut aikuisemmaksi siinä välissä ja on nyt valinnut paremmin itselleen sopivan naisen kumppaniksi), hän ja aiemman liiton lapset eivät välttämättä tule ihmisinä kovinkaan kivasti toimeen keskenään.

No, en ole aloittajan kaipaama mies, joka voisi valottaa asiaa, mutta olen eronnut äiti, joten voinen siitä näkökulmasta kirjoitella. Itselläni ei ole tällä hetkellä pienintäkään aikomusta ryhtyä mihinkään perinteiseen suhteeseen, jossa asutaan saman katon alla ja jaetaan talous kaiken muun ohella. Ei ainakaan niin kauan kuin lapseni asuvat kotona. Olen joka toinen viikko pääasiallisesti äiti, mutta joka toinen olen vapaa tekemään melkeinpä mitä vaan - toki arjen realiteettien puitteissa. Tietysti kaipaan aikuista seuraa ja olen sitä hakenutkin. Itselleni lapsettomuus ei ollut mikään kriteeri, mutta tietenkin se helpottaa tapailua, jos vain minulla niitä lapsia on. En erityisesti siis hakenut lapsetonta miestä, mutta sellainen elämääni kuitenkin ilmestyi. Elämme joka toinen viikko omillamme ja joka toinen viikko nautimme toistemme seurasta niin paljon kuin mahdollista. Minulle kuvio on täydellinen. Ja samaan hengenvetoon, tietysti tiedostan, että samanlainen kuvio ei tyydyttäisi kovinkaan monia. Mutta se pointtini onkin: ihmiset ovat erilaisia. Kaikki lapsettomat eivät ole samasta puusta tai hae samoja asioita, eivätkä kaikki "paketitkaan". Joskus ihmisten intressit osuvat hyvin yksiin, oli toisella lapsia tai ei. Puhumattakaan sitten, jos aletaan miettiä sitä, mistä tässä loppujen lopuksi pitäisi olla kysymys. Kahdesta ihmisestä ja näiden välisistä tunteista.

Vierailija kirjoitti:

Toimii täydellisesti, jos mies jättää entiset lapset taakseen ja teette yhteisiä. Kuulostaa julmalta, mutta on parasta kaikille.

Ai myös niille pikkupillun vuoksi isättömäksi jääneille lapsille ja myös sinulle ja lapsillesi kun ns mies löytää taas uuden naisen ja onnen?

Kannattaa yrittää kasvaa aikuiseksi jos iältään voi semmoinen olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki oletuksena on että mies vastaisi pääosin lastensa kuluista, mulla olisi oikeus kasvattaa lapsia yhteisen näkemyksen mukaan silloin kun ovat meillä ja tietysti tärkeimpänä se että pitäisin niistä lapsista.

Tuossa tuli jo kolme asiaa, jotka eivät ilmeisesti käytännössä useinkaan toteudu tuolla toivomallasi tavalla. 

Joo, en epäile etteikö näin usein olis, mutta ainakin kaksi ensimmäistä olis mulle deal breakereita. Lähtökohtaisesti se että osallistuisin aktiivisesti lasten elämään ei ole mulle kuitenkaan poissuljettua eikä myöskään miehet joilla jo on lapsia. T. 53

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimii täydellisesti, jos mies jättää entiset lapset taakseen ja teette yhteisiä. Kuulostaa julmalta, mutta on parasta kaikille.

Ai myös niille pikkupillun vuoksi isättömäksi jääneille lapsille ja myös sinulle ja lapsillesi kun ns mies löytää taas uuden naisen ja onnen?

Kannattaa yrittää kasvaa aikuiseksi jos iältään voi semmoinen olla.

No kaikkiahan on niiden lasten äidin syytä, koska se halus erota. 

hanska kirjoitti:

Ei sinun ole mikään pakko ryhtyä äitipuoleksi, jos et halua. En itsekään katselisi lapsia aamiaispöydässäni. Voit tapailla lisääntyjämiehiä muuten, jos niin haluat, mutta mikäli kakkoseksi jääminen arveluttaa, kannattaa pitäytyä lapsettomissa miehissä. Kolmikymppisissä on sellaisia paljon.

Miehessä, joka on valmis jättämään omat lapsensa uuden naisystävän vuoksi, on todella paljon vikaa. Itse en tälläistä miestä edes huolisi. Kertoo paljon miehen arvoista.