Pystyisitkö seurustelemaan ihmisen kanssa johon et ole ihastunut?

En usko, että pystyisin. Eikä se olisi kumpaakaan osapuolta kohtaan oikein. Se ei olisi oikein minua kohtaan, joka ei tuntisi mitään vetoa, eikä se olisi oikein myöskään sitä toista kohtaan eli olla suhteessa ihmisen kanssa, joka ei ole hänestä kiinnostunut. M27.

Kyllä

Minut oli jätetty tammikuussa ja elokuussa tapasin miehen. Meillä on yhteisiä tuttuja ja sain tietää minusta oli kyselty.

Olin silloin suosittu ja aika kivannäköinen , kun kävin viihteellä, viejiä oli aina.

Päätin nyt loppuu selibaatti ja seurusteltiin 2 vkoa, jonka jälkeen mietin yököttääkö kun pussailen. Olin silloin 22 v, en todellakaan mennyt sänkyyn heti.

Olimme kummatkin opiskelijoita ja hän kutsui minut vkonlopuksi kotipaikkakunnalle ja meillä oli todella mukavaa, pari sellaista myöhemmin olin tosi ihastunut ja jouluun mennessä rakastunut .

Lopputalvesta mies valmistui, sai alan työpaikan, työpaikka koulutti ja itse valmistuin keväällä,

Mies ilmoitti voin muuttaa hänen luo, hän pitää minusta aina huolta. Tuli niin täydellinen olo. Heti kesän jälkeen pääsin miehen työnantajalle työharjoittelemaan, oltiin eri pisteissä ja 1/2 v harjoittelun jälkeen sain töitä,

1,5 v ekojen treffien jälkeen olimme opiskelijoita tulleet avopariksi. Ja kummallakin vakkarityöt.

Pari v vielä asuttiin yhdessä, kunnes mies jäi pettämisestä kiinni.

Kun erottiin ja muutin, mies puolusteli ei ikinä uskonut saavansa minua eikä kuvitellut voisin olla hänen arvoinen. Kun hänen tasoisensa nainen oli tyrkyllä, tajusi näin se pitää mennä.

No, itse sain ns sisäisen siirron ja pääsin hyvään pisteeseen, josta sitten ylenin vuosien varrella. Mies jäi kiinni kun tyttöystävä ilmoitti odottaa lasta. Viimeksi kun törmäsimme, miehellä on 3 lasta ja vaimo on kotiäitinä. Mies elättää perheensä ja inhoaa vaimoaan mutta appi on myös työpaikan iso pomo,mei vaihtoehtoja ole. Pettäminen on ok mutta ei ero. No, en sortunut.

Olin todella rakastunut ja silti sain paljon apua ex.ltä. En todellakaan olisi tässä ilman häntä

Minun kannalta kannatti antaa miehelle tilaisuus.

Olen nyt naimisissa ja 4 lapsen äiti, olen saavuttanut mitä halusinkin .

Tapailla kyllä. (Jos vaikka tunteet herää.) Seurustella en.

N25

Kyllä kai. Minulle seurustelu tarkoittaa sitä, että käydään yhdessä esim. leffassa, syömässä tai taidenäyttelyssä.

En tosiaan. En ymmärrä, mitä järkeä moisessa edes olisi.

N27

En ole ihastunut poikaystävääni, mutta rakastan häntä/välitän hänestä. Suhde kestänyt 3 vuotta.

Exääni olin ihastunut, mutta en rakastanut.

N23

Finderella kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Määrittelisikö joku ihastuksen, mikä se on?

Muuten on vaikeaa vastata kysymykseen.

Tunnet perhosia vatsassa kun tapaatte tai ajattelet häntä. Olet kiinnostunut tuntemaan hänet paremmin. Haluat tavata hänet pian jo edellisestä tapaamisesta. Ehkä toivoisit jotain enemmän hänen kanssaan.

Kiitos. 

Tuota on kyllä aina esiintynyt, mutta eihän tuo tila jää ikuisesti päälle. Voisinko siis lähteä seurustelemaan jonkun kanssa vaikka en ajattelisi hänestä noin heti alusta. 

...

Periaatteessa kyllä, jos tunnen seksuaalista vetoa häneen. Mutta jos sitä tunnen, niin todennäköisesti tunnen perhosia ja haluan tavata hänet pian jo edellisestä tapaamisesta.

Vai onko se toisinpäin? ... Ei ole, kyllä se on seksuaalivietti joka johtaa, ja muu tulee perässä.

Kahdesta tärkeästä suhteestani huomattavasti onnellisempi oli se, jossa en ihastunut. Ihastus sokaisee ja saa uskomaan satuihin. 

Toki, jos on perämetsiä... Tässä iässä ei niillä suurilla tunteilla ole enää niin väliä, riittää kun on mukavaa eikä isommin ärsytä mikään.

M50

No en!

n35

En todellakaan pystyisi. Olen yrittänyt joskus. Olen 37-vuotias mies.

en pystyisi seurustelemaan jos en tunne itse mitään naista kohtaan,minun pitää olla itse ihastunut myös ja päinvastoin ,jos nainen ei tunne tai on epävarma niin en voisi jättäytyä vain vaihtoehdoksi m40

Olen onnellisempi suhteessa, jossa en ole järjettömän ihastunut. Vetovoimaa tietenkin haluan tuntea.

Höh, iso osa miehistä seurustelee parhaillaankin jonkun sellaisen kanssa, josta he eivät itse asiassa ihmisenä välitä juuri ollenkaan, pääasia on et saa seksiä. Menevät jopa naimisiinkin. Seksikumppani on yks juttu ja ihmiset sitten ihan toinen.

en ellei mies olisi todella rikas.sillon voisin miettiä seurustelun mahdollisuutta

N19

Pystyisin ja olen seurustellutkin. Ihastun niin harvoin että en olisi vielä seurustellut kenenkään kanssa jos olisin sitä odottanut suhteelta. Kunhan toisen kanssa ei ole ikävä olla niin homma sopii minulle.

Mies, 26v

Pystyin. En tajunnut millaista oikea rakkaus oli tai hyvä suhde oli ennenkuin tapasin nykyisen mieheni.

Totta kai pystyisin. Ihmiset istuskelevat ja seurustelevat keskenään rattoisasti. :)

Todennäköisesti en pystyisi. - Toisaalta ihastumisen asemasta puhuisin mieluummin, jonkinlaisesta sanoisinko kunnioittamisesta. Eli jos ajattelen asiaa vaikka niin, että olen tulevaisuudessa 79 -vuotaana puolisoni omaishoitaja, niin en tiedä onko tilanteeni silloin enemmän ihastumista toista kohtaan, vai hänen kunnioittamistaan, jos minulla on huomattava vastuu hänen hyvinvoinnistaan ja  arkensa sujumisesta, jolloin vähissä saattavat olla ne teot tai toimet, joilla hän minua "ihastuttaa." - Vaikka voin toki olla väärässäkin. Ja koska harva -paitsi AV:.lla aina joku- tietää tulevaisuudesta tarkemmin, niin en suoraan sanoen tiedä, miten toimisin jos joutuisin miettimään tai harkitsemaan omaishoitajuutta  nuorena. Tai ylipäätään minkään ikäisenä. En vaikka väärältä tuntuisi nyt ajatella, että sitä "ajaisi" vaikka sitten sairaan puolison vain laitoshoitoon tai pakensi itse paikalta. 

38 -vuotias (Sinkku)

Alussa tunsin, mutta nyt olen olosuhteiden vuoksi on yhteinen asuntoja muutakin omaisuutta. Tekisi mieli erota ei ole enää mitään yhteistä lapsetkin on jo aikuisia !!