Lue keskustelun säännöt.
Miksi moni käsittää tahallaan väärin tuon uuden opetussuunnitelman sukupuolisuunnitelman?
22.10.2016 |
Vai onko nuo ihmiset ihan tosissaan kun luulevat että tuo uusi ohje tarkoittaa ettei sukupuolista saisi enää puhua? Tai että sukupuolet muka kiellettäisiin?
Kyllä minäkin tykkään enemmän jos minusta puhutaan nimellä kuin että kutsuttaisiin tytöksi tai akaksi. Ja varsinkaan en tykkää siitä että minun luullaan tai vaaditaan olevan tietynlainen sen takia mikä on fyysinen sukupuoleni.
Tosi hyvä myös lisätä mikrohistorian opetusta kouluissa, olihan se aika puisevaa aikanaan lukea vain suurmiehistä ja sodista...Tavallisen ihmisen historia tuo elävyyttä opetukseen.
Tässä mainiossa Hesarin kolumnissa väännetään rautalangasta mitä uusi suunnitelma tarkoittaa ja mitä se ei tarkoita:
http://nyt.fi/a1476755913120?ref=tf...i&utm_medium=tf-desktop&utm_conte…
Ei, sukupuolia ei olla edelleenkään kieltämässä kouluissa
KOULUTUS
18.10.2016 @ 11:29 JUTTA SARHIMAA nyt.fi/a1476755913120
Kirjoitin jutun tasa-arvosuunnitelmasta, joka tulee pakolliseksi Suomen perusopetuksessa vuoden alusta lähtien. Lukioissa ja ammatillisessa opetuksessa velvoite on ollut jo pidempään.
Tueksi Opetushallitus on laatinut oppaan, jossa on käytännön esimerkkejä, miten koulusta voi tehdä tasa-arvoisemman ja häirintävapaan paikan.
Sosiaalisessa mediassa käydyissä keskusteluissa ja toimitukseen tulleissa sähköposteissa nousi esiin hätä: Sukupuolia ollaan kieltämässä! Ei saa enää sanoa edes ääneen sanoja nainen, mies, poika tai tyttö.
Ei, tästä ei ole kyse. Suomen kouluissa ei olla kieltämässä tyttöjen ja poikien olemassaoloa.
Opetushallituksen oppaasta käy ilmi, että vuonna 2004 annetuissa opetussuunnitelman perusteissa sukupuolen huomioimisesta käytettiin termiä ”sukupuolineutraali”.
Termi osoittautui hankalaksi. Joissakin kouluissa se ymmärrettiin virheellisesti niin, että kaikkia kuuluisi kohdella ikään kuin sukupuolia ei olisi olemassa. Tämä johti siihen, ettei kouluissa pystytty tarttumaan aitoon ilmiöön eli taitojen ja alojen sukupuolittumiseen, jota on yritetty jo pidempään purkaa.
Taitojen ja alojen sukupuolittaminen selittää, miksi useammat miehet hakeutuvat teknillisille ja matemaattisille aloille ja naiset kieli- ja kulttuurialoille, tai että yliopistot naisistuvat.
Nyt sukupuolineutraaliudesta on terminä luovuttu ja sen sijaan puhutaan ”sukupuolitietoisuudesta”, koska oppilaat halutaan tehdä tietoisiksi heidän käytöstään ohjailevista rakenteista.
Mutta miksi näin tehdään? Mitä on taustalla?
Suomalainen työelämä on maailmanlaajuisesti katsoen hyvin jakautunut mies- ja naisaloihin. Jo varhaisesta lapsuudesta ja koulusta lähtee muovautumaan ajatus, minkälaisen opintoalan tai uran voin valita. Suomessa on myös selvästi miesten ja naisten palkat.
Tätä muutettaessa kasvatus ja koulu ovat olennaisia tekijöitä. Opetushenkilökunnan, opetusmateriaalin ja koulujen tiloina pitäisi tukea sitä, että oppilas voi kiinnostua mistä tahansa oppiaineesta, asennoitua siihen innolla ja luottaa omaan osaamiseensa.
Opetusneuvos Satu Elo, suomalaisen koulun tasa-arvoasioiden parhaita tuntijoita, totesi minulle, että aiemmin kouluissa on tehty tarpeettomia jakoja esimerkiksi tyttöjen ja poikien ruokajonoihin.
Tuttua omasta lapsuudesta, ja niin älytöntä kun sitä pohtii.
Tyttö- ja poikajonot pakottavat oppilaat tiukasti kahteen muottiin, mikä voi tuottaa hämmennystä ja ahdistusta joillekin.
Tällaisen mielipiteenmuokkauksen jälkeen olemme valmiimpia hyväksymään yhteiskunnassa vallitsevia sukupuolittuneita jakoja, kuten että naiset pitävät enemmän perhevapaita ja miehet johtavat useammin yrityksiä.
Opetushallituksen oppaassa ei siis ole kyse naisten ja miesten kieltämisestä, vaan siitä, että ihmisten annetaan olla ihan sellaisia kuin he ovat.
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Pitää myös huomioida että, eivät kaikki tykkää kaikesta ja erilaisten asioiden tykkäämisessä ja sen mukaan tekemisessä tai tekemisen valitsemisessa onkin valtavia sukupuolieroja.
Niin, koska monet pojat pitävät jalkapallosta ja monet tytöt pitävät jumpasta, pitää liikuntaryhmät jakaa sukupuolen mukaan, niin että pojat voivat pelata enemmän pallopelejä ja tytöt jumpata. Riippumatta siitä että osa tytöistä haluaisi pelata jalista ja osa pojista ei siitä tykkää.
Meidän tyttö piti jalkapallosta 3-4 -vuotiaana. Päiväkodissa ei kuitenkaan tytöt saaneet pelata jalkapalloa ("ei mahdu mukaan kun poikia on niin paljon"), vaikka pojat kävivät jopa päiväkotienvälisissä kilpailuissa. Luonnollisesti myöskään välitunneilla eivät tytöt pääse peliin mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen sotia on voinut olla tyttöjen ja poikien erillisiä ruokajonoja , jos on ollut silloinkaan.Ehkä vanhuksen muisti pätkii.
Mä olen syntynyt 70-luvun lopussa ja silloin aina jaettiin tyttöihin ja poikiin. Sitä sukupuolta korostettiin piilotetusti yllättävän monessa asiassa.
Lapsemme pitävät jo nyt ihan kummallisena mun sanoin että kun olin koulussa ei tytöille koskaan suositeltu pitkää matikkaa. Se oli ihan mahdoton ajatus. Minullakin oli matikka 10 ja kirjoitin lyhyestä matikasta L:n. Olisin varmaan selvinnyt lukion pitkästä matikasta kun selvisin hyvin yliopistollakin sivuaineena olleesta matikasta.
.
Kyllä musta nyt suorastaan oudolta tuntuu jos ei voida sanoa että pojilla on huomenna suunnistusta ja tytöillä uintia. Pitääkö pojista siis muodostaa ryhmä sudet ja tytöistä ryhmä ketut ja sanoa että sudet suunnistaa ja tytöt ui?
Kerropa ensin, miksi lapset pitäisi jakaa alkujaankaan sukupuolen perusteella eri liikuntaryhmiin? MIKSI ne tytöt on menossa uimaan ja pojat suunnistamaan? Miksei kaikki mene tänään suunnistamaan ja huomenna uimaan, tai miksei heitä ole jaettu jotenkin muuten kahteen ryhmään - miksi se jako pitää tehdä sukupuolen mukaan?
Todellakin on tarvetta tietoisuuskasvatukselle, kun sinäkin pidit ihan itsestäänselvänä että tytöillä ja pojilla on erilaista liikuntaa!
Eipä niille kai muuten olis tarvettakaan, mutta vähän väliä täällä on ketjuja kuinka uimaan ei suostuta edes siinä oman sukupuolen ryhmässä, saati sitten sekaryhmässä ja tää on äitylen mielestä aivan ok.
Ei meillä lasten alakoulussa ole erillisiä ryhmiä ja ihan hyvä niin. Yläkoulussa erilliset ryhmät lähtee pääsääntöisesti oppilaiden kokemuksesta. Siis sen enemmistön. Jos tytöt joutuu liikkumaan poikien kanssa, on jatkuvat menkat.
Tässähän sinä nimenomaan perustelet, miksi lapsia EI SAA ryhmäyttää sukupuolen mukaan! Siinä vaan vieraannutaan toisista. Jos lapsilla olisi alusta asti luontevaa liikkua myös vastakkaisen sukupuolen kanssa,siitä ei ihan varmasti tulisi yhtäkkiä ongelmaa myöhemminkään.
Kyllä ne siellä esim. koulun pihalla ja kaveripiireissä ihan itse ryhmäyttävät itsensä luonnollisista syistä. Tuokin varmaan pitäisi estää tai on jollakin tavalla jonkun muun vika. Kyllä jos ajattelee niitä kouluaikaisia bestiksiä tai muuta niin tytöillä se on aina tyttö ja pojilla poika. Tuo luonnollinen eirytyminen on taas valtavasti suurempaa kuin väitetty keinotekoinen.
Yksin asuminen on tuplaantunut 20 vuodessa kun toisten logiikan mukaan naisille olisi siis hyvä asua juuri jonkun karjun kanssa yhdessä jotta saisivat hyviä vaikutteita. Noinhan se logiikka sitten menee.
Eri sukupuolisten ystävyyssuhteita haittaa aikuisten taholta tuleva seksualisointi, liian usein erisukupuoliset kaverukset halutaan automaattisesti nähdä pariskuntana. Antakaa lasten olla lapsia ja kertoa itse, jos kyse onkin tykkäämisestä eikä kaveruudesta - sukupuolista riippumatta.
Eh joo, et usko tuota itsekään. Tulevaisuudessa ne kaverit voidaankin arpoa jossain ylemmällä tasolla jotta taas tasa-arvo edistyy. Ei niitä enää itse saa valita. Joku Milla 8v. varmaan onkin kauhean huolissaan aikuisten taholta tulevasta seksualisoinnista jonka mainitseminen tässä yhteydessä jo alkuunsa vaatii tiettyä mielikuvitusta. Tytöt vaan hengailee tyttöjen kanssa ja pojat poikien kanssa ihan luonnostaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen sotia on voinut olla tyttöjen ja poikien erillisiä ruokajonoja , jos on ollut silloinkaan.Ehkä vanhuksen muisti pätkii.
Mä olen syntynyt 70-luvun lopussa ja silloin aina jaettiin tyttöihin ja poikiin. Sitä sukupuolta korostettiin piilotetusti yllättävän monessa asiassa.
Lapsemme pitävät jo nyt ihan kummallisena mun sanoin että kun olin koulussa ei tytöille koskaan suositeltu pitkää matikkaa. Se oli ihan mahdoton ajatus. Minullakin oli matikka 10 ja kirjoitin lyhyestä matikasta L:n. Olisin varmaan selvinnyt lukion pitkästä matikasta kun selvisin hyvin yliopistollakin sivuaineena olleesta matikasta.
.
Kyllä musta nyt suorastaan oudolta tuntuu jos ei voida sanoa että pojilla on huomenna suunnistusta ja tytöillä uintia. Pitääkö pojista siis muodostaa ryhmä sudet ja tytöistä ryhmä ketut ja sanoa että sudet suunnistaa ja tytöt ui?
Kerropa ensin, miksi lapset pitäisi jakaa alkujaankaan sukupuolen perusteella eri liikuntaryhmiin? MIKSI ne tytöt on menossa uimaan ja pojat suunnistamaan? Miksei kaikki mene tänään suunnistamaan ja huomenna uimaan, tai miksei heitä ole jaettu jotenkin muuten kahteen ryhmään - miksi se jako pitää tehdä sukupuolen mukaan?
Todellakin on tarvetta tietoisuuskasvatukselle, kun sinäkin pidit ihan itsestäänselvänä että tytöillä ja pojilla on erilaista liikuntaa!
Eipä niille kai muuten olis tarvettakaan, mutta vähän väliä täällä on ketjuja kuinka uimaan ei suostuta edes siinä oman sukupuolen ryhmässä, saati sitten sekaryhmässä ja tää on äitylen mielestä aivan ok.
Ei meillä lasten alakoulussa ole erillisiä ryhmiä ja ihan hyvä niin. Yläkoulussa erilliset ryhmät lähtee pääsääntöisesti oppilaiden kokemuksesta. Siis sen enemmistön. Jos tytöt joutuu liikkumaan poikien kanssa, on jatkuvat menkat.
Tässähän sinä nimenomaan perustelet, miksi lapsia EI SAA ryhmäyttää sukupuolen mukaan! Siinä vaan vieraannutaan toisista. Jos lapsilla olisi alusta asti luontevaa liikkua myös vastakkaisen sukupuolen kanssa,siitä ei ihan varmasti tulisi yhtäkkiä ongelmaa myöhemminkään.
Kyllä ne siellä esim. koulun pihalla ja kaveripiireissä ihan itse ryhmäyttävät itsensä luonnollisista syistä. Tuokin varmaan pitäisi estää tai on jollakin tavalla jonkun muun vika. Kyllä jos ajattelee niitä kouluaikaisia bestiksiä tai muuta niin tytöillä se on aina tyttö ja pojilla poika. Tuo luonnollinen eirytyminen on taas valtavasti suurempaa kuin väitetty keinotekoinen.
Yksin asuminen on tuplaantunut 20 vuodessa kun toisten logiikan mukaan naisille olisi siis hyvä asua juuri jonkun karjun kanssa yhdessä jotta saisivat hyviä vaikutteita. Noinhan se logiikka sitten menee.
Eri sukupuolisten ystävyyssuhteita haittaa aikuisten taholta tuleva seksualisointi, liian usein erisukupuoliset kaverukset halutaan automaattisesti nähdä pariskuntana. Antakaa lasten olla lapsia ja kertoa itse, jos kyse onkin tykkäämisestä eikä kaveruudesta - sukupuolista riippumatta.
Eh joo, et usko tuota itsekään. Tulevaisuudessa ne kaverit voidaankin arpoa jossain ylemmällä tasolla jotta taas tasa-arvo edistyy. Ei niitä enää itse saa valita. Joku Milla 8v. varmaan onkin kauhean huolissaan aikuisten taholta tulevasta seksualisoinnista jonka mainitseminen tässä yhteydessä jo alkuunsa vaatii tiettyä mielikuvitusta. Tytöt vaan hengailee tyttöjen kanssa ja pojat poikien kanssa ihan luonnostaan ja sitten se, että jossain koulussa joskus kuulemma ovat olleet eri jonoissa laittaa naiset hoitoalalle. Usko ken tahtoo, mutta tuohon ja vain tuohon koko teoria ja suunnitelma perustuu.
Tämän päivän Hesarissa oli kirjoitus sharialaista Briteissä. Maahanmuuttajien piirissä jo tämän lain mukaan on suuri sukupuolten epätasa-Arvo. Koululaitoksella on erittäin tärkeä työ varsinkin suurissa kaupungeissa kasvattaa myös maahanmuuttajanuoret tasa-arvon kunnioittamiseen.
Eri sukupuolisten ystävyyssuhteita haittaa aikuisten taholta tuleva seksualisointi, liian usein erisukupuoliset kaverukset halutaan automaattisesti nähdä pariskuntana. Antakaa lasten olla lapsia ja kertoa itse, jos kyse onkin tykkäämisestä eikä kaveruudesta - sukupuolista riippumatta.