Lue keskustelun säännöt.
Mies lähti eilen ja haluaa erota
Onneton
22.10.2016 |
Eli olemme alle 30 - vuotias pariskunta ja asuneet saman katon alla nyt muutaman vuoden ajan, josta yhdessä olemme olleet melkein saman verran. Hiljattain muutimme vieraalle paikkakunnalle lähemmäs miehen vanhempia ja tiesin jo silloin, ettei meillä mene kovin hyvin. Suhde oli kuitenkin jo paranemaan päin, kunnes mies päätti eilen lähteä riidan jälkeen ja erota estämällä minut kaikin mahdollisin tavoin elämästään. Riita alkoi kotitöistä ja paisui niin isoksi, että mies puki vaatteet päälle ja lähti autollaan pois yöksi vanhemmilleen. Itselle ei tulisi mieleenkään lähteä kesken selvittämätöntä riitaa ja yritinkin soittaa miehelle perään, sekä laittaa lukuisia viestejä. Tänään aamulla mies ilmoitti, ettei yhä halua tehdä sovintoa, vaan ero on hänen mielestään ainoa vaihtoehto. Olimme tehneet riitaa edeltävänä päivänä yhteiset pelisäännöt perustuen aikaisempiin riitoihin, jotta samaa ei enää toistuisi. Mies kuitenkin päätti rikkoa sääntöjä ensin, jonka seurauksena menin pettämään aiemmat lupaukseni. Mielestäni,jos yhteiset säännöt sovitaan, niin molempien osapuolten tulee noudattaa niitä. Yksityiskohtiin en pysty menemään tätä tarkemmin, jotta minua ei tunnisteta. Sama on toistunut aiemminkin ja mies on oleillut silloin useita päiviä vanhempiensa luona, kunnes olen lopulta saanut hänet tulemaan takaisin. Tällä kertaa riita sai alkunsa samoin, kuin viime kerralla eli huusin hänelle, jonka seurauksena hän otti tavaransa ja lähti. Rakastan miestäni eikä ero ole mielestäni ratkaisu. Olen yrittänyt kertoa miehelleni, kuinka paljon ajattelen yhteistä tulevaisuuttamme ja hän myös itse suunnitteli tulevaisuuden suunnitelmia kanssani vielä samana päivänä ennen riitaa. Tänään hän lähti yhdessä suunnitellulle päivämatkalle toiseen kaupunkiin, jonne ei ottanut minua mukaan aamulla. Olen henkisesti aivan rikki ja en tiedä mitä pystyn enää tekemään pelastaakseni suhteeni. Mieheni ei ole koskaan halunnut tuoda asioitamme muille julki ja sen takia terapia ei ole ollut ratkaisu. Miten ihmeessä saisin miehen ymmärtämään, ettei lähteminen ja ero ole ratkaisu. Koen olevani tässä maailmassa niin yksin ja mieheni on ollut aina tukeni, sekä turvani. Minulla ei ole ketään kenen kanssa puhua tästä ja pelkään miehen perheen myös hylkäävän minut täysin tämän myötä. Meillä ei ole yhteisiä lapsia, eikä yhteistä asuntolainaa, mutta olemme puhuneet yhteisestä tulevaisuudesta ja tulevaisuuden suunnitelmat olivat niin hyviä ennen miehen pois lähtemistä. Tätä kirjoittaessa yritän pidätellä itkua ja toivoa vain parasta, että mies tajuaisi kuinka paljon oikeasti välitän hänestä ja tulisi takaisin kotiin.
Kommentit (405)
Vierailija kirjoitti:
Onneton kirjoitti:
Itse haluaisin keskustella ja sopia asiat heti riidan päätteeksi, mutta mies ei kykene sopimaan riitoja kanssani keskustelemalla. Riidan jälkeen seuraa aina tämä pois lähteminen, jonka seurauksena menen paniikkiin ja yritän saada mieheni palaamaan takaisin vanhemmiltaan yhteiseen kotiimme. Usein mies lopulta leppyy ja tulee takaisin parin päivän sisällä, mutta riidat jäävät aina selvittämättä, eikä mies myönnä olevansa myös syyllinen riidan alkuun. Olimme nuoria ja erittäin rakastuneita, kun muutimme yhteen joten en kokenut sitä liian aikaiseksi. Mies myös on sanonut muuton olleen hyvä ratkaisu, mutta silti riitamme saavat aina alkunsa samoista asioista, kun ne jäävät edellisellä kerralla miehen käytöksen vuoksi selvittämättä.
- AP
En jaksanut mitä kaikkea tähän on kommentoitu, totean vain että et sinä halua sopia riitoja vasn haluat voittaa riidat. Ja mies samoin, häipymällä ja saamalla sinut anelemaan. Erotkaa.
En halua voittaa riitoja, haluan vain sitä ennen toimineen suhteeni takaisin. Riita tuli puun takaa aivan yllättäen hoitamattomista kotitöistä, joten on sanomattakin selvää että syy eroon on naurettava. Meillä on kommunikaation kanssa ongelmia, mutta en halua ratkoa sen suhteen voittajaa. Toivon saavani vain apua tähän vaikeaan tilanteeseen. - AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta ap on hirveä roikkuja. Antaisi toisen mennä, eikä ahdistaisi toista väkisin pysymään kanssaan. Haluaako ap, että toinen on pakosta hänen kanssaan? Sekö tuntuu hyvältä? Että toinen on vain painostettuna siinä?
Muutenkin sanoisin, että lapsettomat ihmiset, erotkaa vaan, jos siltä tuntuu. Ei nuoren ihmisen tarvi roikkua väkisin velvollisuudentunnosta huonossa parisuhteessa ja alkaa ravaamaan jossain terapioissa. Ei kun kytkintä vaan ja parempaa tilalle!
Hei nyt AP otat itseäsi niskasta kiinni. Sä maanittelet ja pyytelet miestäsi takaisin. Se tarkoittaa sitä, että se sun mies voi tehdä MITÄ tahansa tuossa tilanteessa, kun se tietää, että matelet kuitenkin sen edessä. Siksihän se juuri tuota eroa ja katoamista tekeekin. SINÄ mahdollistat sen omalla käytökselläsi.
Ainoa tapa tossa on se, että oot ihan rauhassa ja annat miehesi mennä menojaan. Silloin se lopettaa sen lapsellisen kiukuttelun ja joutuukin tekemään oikeasti sen päätöksen, eroaako vaiko eikö. Enpä usko, että eroaa kuitenkaan. Nyt mies vaan kiukuttelee, koska haluaa, että matelet ja anot ja pyytelet takaisin ilman mitään itsekunnioituksen häivääkään.
Vierailija kirjoitti:
Hei nyt AP otat itseäsi niskasta kiinni. Sä maanittelet ja pyytelet miestäsi takaisin. Se tarkoittaa sitä, että se sun mies voi tehdä MITÄ tahansa tuossa tilanteessa, kun se tietää, että matelet kuitenkin sen edessä. Siksihän se juuri tuota eroa ja katoamista tekeekin. SINÄ mahdollistat sen omalla käytökselläsi.
Ainoa tapa tossa on se, että oot ihan rauhassa ja annat miehesi mennä menojaan. Silloin se lopettaa sen lapsellisen kiukuttelun ja joutuukin tekemään oikeasti sen päätöksen, eroaako vaiko eikö. Enpä usko, että eroaa kuitenkaan. Nyt mies vaan kiukuttelee, koska haluaa, että matelet ja anot ja pyytelet takaisin ilman mitään itsekunnioituksen häivääkään.
Olet oikeassa, sorrun usein siihen että alan myötäilemään mieheni tahtoa ja itkemään hänen peräänsä. Toivoisin miehen pystyvän selvittämään näin pienet asiat omatoimisesti, mutta aina joudun odottamaan monta päivää täysin epätoivon vallassa miestäni kotiin. Mies ei palannut tänään reissusta tänne, en tiedä onko taas vanhempiensa luona. Poistin meidän kaikki aikaisemmat keskustelut ja poistuin itse sosiaalisen median syövereistä, ettei läheiset saa miehen äkkipikaista ero päätöstä selville. Odotan miehen ottavan minuun yhteyttä, jos niin enää haluaa tehdä. Viime riidan jälkeen soitti 2 päivän päästä ja sanoi meidän pysyvän yhdessä. Olen yrittänyt tehdä omia askareita, mutta ruokalaan ei tunnu menevän alas. Olen juonut vain nesteitä ja yrittänyt katsoa televisiota. En usko miehen tulevan enää tänään kotiin. Huomenna hän on töissä myöhään (näin työvuorolistan) ja epäilen suuresti että tulee hakemaan tavaroitaan. En osaa nyt yhtään sanoa onko tosissaan muuttoaikeiden suhteen vai ei. Yksin oleminen ahdistaa ihan kauheasti näin suuressa asunnossa ja vieraassa kaupungissa enkä saa nukuttua kunnolla. - AP
Jos haluat että mies juoksee luoksesi anellen ja vinkuen, lähetät miehelle viestin että sinäkin olet ajatellut asiaa ja tullut siihen lopputulokseen että ero on paras ratkaisu etkä jaksa hänen käytöstään enää yhtään. Etkä sitten enää muuta. Et alennu minkään muunlaiseen kommunikaatioon. On 100% varmaa, että mies on siellä muutamassa tunnissa, anellen takaisin. Luota minuun. Tämä on AINOA keino käsitellä tuollaisia kusipäitä. Mitä menetät, jos et kokeile? Pelastat ainoastaan itsekunnioituksesi jos luulet, että ero on tulossa joka tapauksessa.
Jos homma ei toimi, av kerää sinulle muuttorahat, eikö niin mammat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi olla niin että suhde on toiminut vain sinun mielestä. Miehen temput kertovat ihan selvästi että ei tässä ole hänen kannaltaan kysymys yhdestä pikku riidasta, vaan isommasta ja enemmästä.
Viime yö oli taas erittäin rankka ja en saanut kunnolla nukuttua. Mies tuli yöllä hakemaan muutaman tavaran ja lähti. En tiedä mitä tehdä. Yritin ehdottaa hänelle terapiaa ja pyytää anteeksi tuloksetta. Hän suostui keskustelemaan ja annoin miettimisaikaa. Sanoi silti palaavansa vielä tänään hakemaan loput tavaransa :( Olen henkisesti aivan rikki ja haluan pelastaa suhteeni. Meillä on ollut vaikeaa, mutta ei ero ole se oikea ratkaisu tähän vaan asioista keskusteleminen. - AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mies tekisi mulle tollasia useamminkin, niin nyt tässä tilanteessa laittaisin viestin miehelle, että ei tästä mitään tule, erotaan pois, milloin tulet hakemaan tavarasi. Raha-asiat ja vuokra-asunnon kohtalo selviää kyllä, sosiaalitoimisto varmasti auttaa ja kun saat asiasi kuntoon, alat etsimään toden teolla itsellesi töitä ja harrastuksia, niin että sulla on jotain omaakin etkä ole riippuvainen vaan siitä, missä mahdollinen miesystävä on.
Onneton kirjoitti:
Hauskin lukemani kommentti keskustelun aloitukseen liittyen oli riitely nälkäisenä. Koen olevani hyvä selvittämään asioita, mutta minut saa usein hyvinkin vihaiseksi ja äkkipikaiseksi suustaan, kun olen nälkäinen. Olin kuitenkin valmistanut vaivalla normaalista arkiruuastamme poikkeavan aterian ja vatsamme olivat täysiä. En ymmärrä mikä mieheen meni, kun meni heti sen jälkeen rikkomaan yhteisiä pelisääntöjä ja riita paisui myös minun puolelta liian suureksi. Menin pettämään omat lupaukseni, jotka saivat miehen lähtemään viime kerralla ja nyt yritän epätoivoisesti miettiä, miten saisin taottua miehelle vielä järkeä kun hän ei anna minulle mahdollisuutta anteeksipyyntöön ja sopuun. Toisen naisen olemassaoloa en usko ja hänen ystävänsä, sekä vanhemmat myös ovat usein vahvistaneet miehen menot oikeiksi. Töiden jälkeen mies on aina tullut suoraan kotiin, eikä poistu lähes koskaan kotoaan muualle. Viime riitojen seurauksesta olen yrittänyt välttää takertumista liikaa mieheeni antamalla hänelle lisää omaa tilaa. Suututtuaan ja lähdettyään pois kotoa hän kuitenkin aina estää minun yhteydenpidon täysin ja sanoo etsivänsä muita naisia, vaikka ei ehkä sitä oikeasti ja toivottavasti tarkoita. - AP
Eli sä olet noita mustasukkaisuudesta kärsiviä naisia (tsekkaat muilta miehen väittämät) ja mies myös pitää sitä aseenaan pantatessasn sijaintitietojaan tai pitäessään radiohiljaisuutta. Aika paljon pahaa verta on päässyt jo teidän väliin. Aika ei välttämättä auta.
Mietipä sitä että jossakin tuolla on mies jota tulisit rakastamaan vieläkin enemmän ja joka kohtelisi sinua toivomallasi tavalla. Eikö ero olisi sen arvoinen?
Mies selkeästi manipuloi sua omalla käytöksellään ja sinä vastaat antamalla takaisin sen jota hän haluaa: anelun, maanittelun...
En itse kyllä nöyrtyisi tuohon. Jatkaisin normielämääni miettien että eipä sitten selvitetä jos kerta karkuun juoksee. Menkööt. Jos haluaa takaisin tulla saa itse selvittää asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneton kirjoitti:
Hauskin lukemani kommentti keskustelun aloitukseen liittyen oli riitely nälkäisenä. Koen olevani hyvä selvittämään asioita, mutta minut saa usein hyvinkin vihaiseksi ja äkkipikaiseksi suustaan, kun olen nälkäinen. Olin kuitenkin valmistanut vaivalla normaalista arkiruuastamme poikkeavan aterian ja vatsamme olivat täysiä. En ymmärrä mikä mieheen meni, kun meni heti sen jälkeen rikkomaan yhteisiä pelisääntöjä ja riita paisui myös minun puolelta liian suureksi. Menin pettämään omat lupaukseni, jotka saivat miehen lähtemään viime kerralla ja nyt yritän epätoivoisesti miettiä, miten saisin taottua miehelle vielä järkeä kun hän ei anna minulle mahdollisuutta anteeksipyyntöön ja sopuun. Toisen naisen olemassaoloa en usko ja hänen ystävänsä, sekä vanhemmat myös ovat usein vahvistaneet miehen menot oikeiksi. Töiden jälkeen mies on aina tullut suoraan kotiin, eikä poistu lähes koskaan kotoaan muualle. Viime riitojen seurauksesta olen yrittänyt välttää takertumista liikaa mieheeni antamalla hänelle lisää omaa tilaa. Suututtuaan ja lähdettyään pois kotoa hän kuitenkin aina estää minun yhteydenpidon täysin ja sanoo etsivänsä muita naisia, vaikka ei ehkä sitä oikeasti ja toivottavasti tarkoita. - AP
Jotenkin kuulostaa siltä ettei teillä oikein ole parisuhteen lisäksi mitään muuta elämää. Aamulla töihin ja töistä kotiin ja nukkumaan. Harrastuksia? Ystäviä? Oma pää hajoaisi tuollaiseen aika äkkiä.
Vierailija kirjoitti:
Onneton kirjoitti:
Hauskin lukemani kommentti keskustelun aloitukseen liittyen oli riitely nälkäisenä. Koen olevani hyvä selvittämään asioita, mutta minut saa usein hyvinkin vihaiseksi ja äkkipikaiseksi suustaan, kun olen nälkäinen. Olin kuitenkin valmistanut vaivalla normaalista arkiruuastamme poikkeavan aterian ja vatsamme olivat täysiä. En ymmärrä mikä mieheen meni, kun meni heti sen jälkeen rikkomaan yhteisiä pelisääntöjä ja riita paisui myös minun puolelta liian suureksi. Menin pettämään omat lupaukseni, jotka saivat miehen lähtemään viime kerralla ja nyt yritän epätoivoisesti miettiä, miten saisin taottua miehelle vielä järkeä kun hän ei anna minulle mahdollisuutta anteeksipyyntöön ja sopuun. Toisen naisen olemassaoloa en usko ja hänen ystävänsä, sekä vanhemmat myös ovat usein vahvistaneet miehen menot oikeiksi. Töiden jälkeen mies on aina tullut suoraan kotiin, eikä poistu lähes koskaan kotoaan muualle. Viime riitojen seurauksesta olen yrittänyt välttää takertumista liikaa mieheeni antamalla hänelle lisää omaa tilaa. Suututtuaan ja lähdettyään pois kotoa hän kuitenkin aina estää minun yhteydenpidon täysin ja sanoo etsivänsä muita naisia, vaikka ei ehkä sitä oikeasti ja toivottavasti tarkoita. - AP
Jotenkin kuulostaa siltä ettei teillä oikein ole parisuhteen lisäksi mitään muuta elämää. Aamulla töihin ja töistä kotiin ja nukkumaan. Harrastuksia? Ystäviä? Oma pää hajoaisi tuollaiseen aika äkkiä.
Tein sen virheen etten pitänyt omiin ystäviini opiskeluaikojen jälkeen enää yhteyttä heidän muutettuaan muualle jatkamaan opiskelujaan. Lopulta yhteydenpito vain jäi ja aikuisiällä on hyvin vaikea saada ystäviä neljän seinän sisällä. Olen ollut ajoittain masentunut työttömyyteni takia, mutta olen kuitenkin aina painottanut miehelleni että hän saa nähdä kavereitaan koska haluaa ja antanut hänelle päivittäin tunteja omaa aikaa. En voi pakottaa toista olemaan poissa kotoa, jos toinen ei niin halua enkä varmista hänen menojaan koska olen aina luottanut häneen. Menot vain varmistuvat oikeiksi, kun nään hänen ystäviään yms. -AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkään en huutavaa ja nalkuttavaa naista jaksaisi. Tässä ketjussa on tullut erinomaisia ohjeita; kasva aikuiseksi, lopeta syyttely, mene terapiaan, hanki ystäviä ja opettele käyttäytymään. Parisuhdetta ei rakenneta millekään typerille säännöille joiden 'rikkomisesta' kilahdetaan täysin.
Mikä tämä pelisääntöjen rikkominen oli?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minäkään en huutavaa ja nalkuttavaa naista jaksaisi. Tässä ketjussa on tullut erinomaisia ohjeita; kasva aikuiseksi, lopeta syyttely, mene terapiaan, hanki ystäviä ja opettele käyttäytymään. Parisuhdetta ei rakenneta millekään typerille säännöille joiden 'rikkomisesta' kilahdetaan täysin.
Sääntöjä en koskaan itse halunnut, mies taas ehdotti niitä itse ja suostuin kokeilemaan toimisivatko ne meidän suhteessa. Entisessä asunnossamme yli vuoden asuneena emme riidelleet koskaan. En ymmärrä miten vaikeaksi kaikki on muuttunut tässä asunnossa. Rakastan silti miestäni ja olen valmis näkemään vaivaa suhteemme eteen. Meillä on molemmilla täysin omat tavat käsitellä asioita, sekä riidellä. En syyttele miestäni vaan haluan saada suhteesta toimivan. - AP
Hoh hoijaa oikeesti. Alkuviesteissä kerroit että teillä ei ole pitkään aikaan ollu ees läheisyyttä ja jouduit kysyyn mieheltäs että haluuko sua edes enään.... ja sit mies riidan päätteex menee vanhemmilleen ja haluaa erota. Eikö toi jo kerro aika paljon että teidän suhde ei ole kunnon parisuhde. Jossain viestissä sanot että teillä muuten kaikki hyvin ja toisessa viestissä että teillä on vaikeaa....Mies ei halua sua eikä olla sun kanssa se nyt vaan on kylmä tosiasia mitä sitä enään vatvomaan, eroja muutkin ihmiset käyny läpi ja niistä selvinny. Sossu maksaa sun vuokran jos eron jälkeen joudut jäämään siigen aduntoon.
Onneton kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkään en huutavaa ja nalkuttavaa naista jaksaisi. Tässä ketjussa on tullut erinomaisia ohjeita; kasva aikuiseksi, lopeta syyttely, mene terapiaan, hanki ystäviä ja opettele käyttäytymään. Parisuhdetta ei rakenneta millekään typerille säännöille joiden 'rikkomisesta' kilahdetaan täysin.
Sääntöjä en koskaan itse halunnut, mies taas ehdotti niitä itse ja suostuin kokeilemaan toimisivatko ne meidän suhteessa. Entisessä asunnossamme yli vuoden asuneena emme riidelleet koskaan. En ymmärrä miten vaikeaksi kaikki on muuttunut tässä asunnossa. Rakastan silti miestäni ja olen valmis näkemään vaivaa suhteemme eteen. Meillä on molemmilla täysin omat tavat käsitellä asioita, sekä riidellä. En syyttele miestäni vaan haluan saada suhteesta toimivan. - AP
Niin, sinä haluat. Mutta haluaako miehesi sitä enää? Jos miehesi ei halua, niin ei parisuhdeterapia muuta asiaa enää miksikään. Parisuhdeterapia auttaa vain silloin, jos molemmat haluavat suhteen jatkuvan ja molemmat ovat valmiita tekemään kompromisseja. Riittää, että toinen ei halua, ja se on sitten siinä. Eikä kyse ole asunnosta vaan siitä, parisuhteenne on muuttunut sellaiseksi, että se ärsyttää miestä, miehen tunteet sinua kohtaan ovat hiipuneet eikä paluuta entiseen enää ole. Kirjoitustesi perusteella vaikutat takertuvalta ja vaikka henkisesti ja taloudellisesti miehestä riippuvainen nainen viehättääkin joitakin miehiä, niin ei läheskään kaikkia.
Miehen perään soittelu ja viestittely pahentaa tilannetta. Miehet on sellaisia että täytyy saada yksin omassa rauhassa miettiä tilannetta. Älä ilmoita itsestäsi mitään. Mies palaa kun pöly on laskeutunut ja on saanut rauhassa miettiä.asioita. Hän ei halua palata vielä kotiin koska pelkää kohdata nalkuttavaa/huutavaa naista. Älä juokse paniinissa ovelle vastaan miestä kun hän palaa. Alatte sitten rauhassa kesksutella, että mitäs sitä nyt jatkossa tehdään,halutaanko erota vai jatkaa..
Onko kyseessä pieni paikkakunta ja miehen nimi alkaa M-kirjaimella, kuulostaa eksältäni...
Jos kyseessä sama tyyppi, niin lähe veetuun ja nopiaa. Minut raiskasi useasti, eristi suvusta ja ystävistä ja heitteli tavaroilla kun aloin käymään jossain yksin enkä tehnyt niinkuin hän käski.
En tajua miksi en lähtenyt aikaisemmin.
Muussa tapauksessa, vaikka eri hlö olisikin, on niin saman kuulonen että häivy silti. Ettet parantele haavojasi samalla tavalla "lataamossa" myöhemmin. Minä pelkään edelleen, kuuden vuoden jälkeenkin, vieraita miehiä jos tulevat lähelle.
Miehelläsi voi olla myös uusi nainen. Sinä et sitä halua uskoa, mutta se on varsin mahdollista tilanteessa jossa ei ole läheisyyttä ja jopa todennäköistä.
Tässä ei ole nyt mies pointtina, vaan se että sinä olen päästänyt itsesi ja elämäsi niin huonoon kuntoon että olet täysin riippuvainen toisesta. Tämä on sinun oma jaakobinpainisi nyt, johon muut eivät voi vaikuttaa. Ainoa mikä sinulle merkitsee, on riippuvuutesi mieheen. Huumeesi on otettu sinulta nyt pois, ja teet mitä tahansa että saisit sitä lisää. Mutta joskus Jumala ottaa meiltä juuri ne asiat pois, jota himoitsemme, koska ne tekevät meille pahaa, vaikka emme sitä näekään.
On ihan ok romahtaa. Mutta hae apua jostakin, mene vaikka mielisairaalaan, vertaistukiryhmiin, kirkkoon, mihin tahansa. Elämä voi muuttua myös hyväksi.
Ja joskus voit olla kiitollinen kaikkein pahimmista kokemuksistasi.
En jaksanut mitä kaikkea tähän on kommentoitu, totean vain että et sinä halua sopia riitoja vasn haluat voittaa riidat. Ja mies samoin, häipymällä ja saamalla sinut anelemaan. Erotkaa.