Kamalat anopit - kertokaa kokemuksia!

Anoppi on niitä jotka nousevat kuudelta leipomaan, eihän sitä tiedä vaikka tulisi vieraita ja ellei tule, onpahan pullaa päiväkahvin kanssa.  Minä en tälläistä harrasta ja se on anopista synti ja häpeä, eihän vieraille voi tarjota mitään kaupan keksejä ! Oli vetää itsensä hirteen, kun sai selville että lapsen 1v kakun pohja oli kaupan valmispohja...

Anoppi myös koetti yhteenmuutettuamme  väkisin työntää meille värikkäitä seinäryijyjä ja 70-luvun ruskeaa vakosamettisohvaa.

Vierailija kirjoitti:

Anoppi on niitä jotka nousevat kuudelta leipomaan, eihän sitä tiedä vaikka tulisi vieraita ja ellei tule, onpahan pullaa päiväkahvin kanssa.  Minä en tälläistä harrasta ja se on anopista synti ja häpeä, eihän vieraille voi tarjota mitään kaupan keksejä ! Oli vetää itsensä hirteen, kun sai selville että lapsen 1v kakun pohja oli kaupan valmispohja...

Anoppi myös koetti yhteenmuutettuamme  väkisin työntää meille värikkäitä seinäryijyjä ja 70-luvun ruskeaa vakosamettisohvaa.

Myös minun appivanhemmillani se että aamulla nousee viideltä on ahkeruuden merkki. Vaikkei sitten koko päivänä edes saisi mitään tähdellistä aikaan.

Heillä on myös Suomi-filmimäinen käsitys Helsingistä paheen pesänä.

Eivät edes kuunrele mitä sanon tai teen, vaan olen automaattisesti tyhmä ja laiska, koska olen helsinkiläinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

484. Ei, koska mummu oli jo palannut takaisin huoneeseen. Uskoi kyllä, kun jälkeenpäin majapaikassa kerroin, mutta aika laiha lohtu. Reaktio oli vain, "Ai, no joo. Ihmettelinkin, kun et syönyt. No, onko sulla vielä nälkä? Tee vaikka voileipä itsellesi tuosta jääkaapista." Siippani on silloin tällöin ylittämätön ykkönen kategoriassa "Kuinka missata pointti ja saada kumppani huutamaan sisäisesti kuin sumutorvi"... Muorinsa suhteen valitettavasti täysin sokea, vaikka muuten oikein ihana ja fiksu onkin.

Anteeksi nyt, että sanon tämän sinulle, mutta vaikenemalla tai "silmänsä sulkemalla"  siippasi hyväksyy ja tukee sinun kiusaamista. Puhu siitä miehellesi. Olet arvokkaampi kuin kynnysmatto ja ansaitset muutakin kuin vaahteranlehtiä (jestas millaista toimintaa).

Hei, 484 tässä. Älä ihmeessä pyydä anteeksi--kiitos, että sanoit tuon ääneen. Monta kertaa sama on myös käynyt omassa mielessä, mutta on tosi vaikeaa myöntää olevansa se kiusattu kynnysmatto ihan omalle itselleenkin. Helpotti tosi kovasti kuulla tuo jonkun muun suusta, joten kiitos ihan vilpittömästi. :-)

(Plus nuo vaahteranlehdet oli kyllä aikamoinen elämys. Lähinnä siksi, että eihän joulukuun lopulla niitä mistään löydä. Joten mamma oli ilmeisesti suunnitellut temppuaan ainakin syksystä asti... JES.)

Ja kiitos myös tuon natsimummo-kommentin heittäneelle, hymyilin ääneen. :-D Yksi ensimmäisistä asioista, joita ekaa kertaa mummun luona vieraillessani panin merkille oli se, että kirjahyllyssä oli ainoastaan kolme kirjaa: Raamattu, ja kaksi kopiota Mein Kampfia (!). En koskaan ole uskaltanut asiasta sen enempää kysellä, mutta kuultuaan mun olevan suomalainen, muori kaivoi heti esiin valokuva-albumin ja alkoi esitellä kuvia isästään "Suomen-reissulla". Siinähän se pönötti Rovaniemi-kyltin edessä swastika hihassa. Veti aivan sanattomaksi. Tosin disclaimerina tähän, mamma ei ole sen enempää uskossa kuin vanhan koulun kansallissosialistikaan, ainakin näin tahdon uskoa. (Ja ehdottomasti KUKAAN miehen muista sukulaisista ei koskaan ole mitään rotuopillista möläyttänyt, ovat fiksuja ja mukavia ihmisiä, jotka lähinnä pyytävät vain aina tuomaan Suomesta lakkahilloa ja Fazerin suklaata vierailujen yhteydessä! :-)) Muori vain tykkää etsiä asioita, jotka tietää satuttavan. Miksi, sitä en osaa sanoa. :-( Onneksi asuu yli 400 kilometrin päässä eikä ole koskaan vaivautunut täällä meidän luona Wienissä vierailemaan--en ihan oikeasti osaa sanoa, päästäisinkö ovesta sisään.

Meillä se on mieheni anoppi eli oma rakas äitimuorini joka on ajamassa miestäni hulluuden partaalle. Äiti puhuu meillä käydessään usein exästäni, samalla kahden vanhimman lapseni isästä eikä meinaa millään ymmärtää, että se on todella ärsyttävää kun ei kiinnosta minua eikä varsinkaan puolisoani. Minua tämä ei sikäli haittaa kun annan mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos mutta miehelleni tosi kiusallista. Äiti tykkäsi kovasti exästäni, ja tykkää edelleen koska kyseessä on seurassa edukseen esiintyvä mies jota äiti ei paremmin tunne enkä viitsi kaikkea hänelle kertoa. Ovat facebookissa kavereita ja onpa tuo kuulemma välillä käynyt heillä kahvillakin. Niinpä äiti usein ottaa puheeksi jonkun asian, joka on hänelle ja exälleni tuttu ja hämmentyy suuresti kun en tiedä asiasta yleensä mitään (jos ei liity lapsiin) ja sanon suoraan, ettei kyllä kiinnostakaan tietää. Olen jo monesti sanonut äidille, että lopeta siitä ihmisestä puhuminen meille, mutta ei jotenkaan sitä rekisteröi. Loukkaantuu aina, uskoo sillä kertaa mutta seuraavalla kerralla on taas sama meno. On muutoin mitä herttaisin ja hyväntahtoisin ihminen eikä varmasti tarkoita pahaa, mutta ei vaan jotenkaan ymmärrä että tämä asia ei meille käy. Toinen juttu on sitten kaiken maailman roinan raahaaminen meille kysymättä, vaikka on kielletty monesti. Ovat hc-kirppisihmisiä isäni kanssa ja sieltä aina löytyy jos vaikka mitä. Aaaaarrrrrggh. Onneksi on sen verran välimatkaa etteivät usein pääse kylään.

Vierailija kirjoitti:

Meillä se on mieheni anoppi eli oma rakas äitimuorini joka on ajamassa miestäni hulluuden partaalle. Äiti puhuu meillä käydessään usein exästäni, samalla kahden vanhimman lapseni isästä eikä meinaa millään ymmärtää, että se on todella ärsyttävää kun ei kiinnosta minua eikä varsinkaan puolisoani. Minua tämä ei sikäli haittaa kun annan mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos mutta miehelleni tosi kiusallista. Äiti tykkäsi kovasti exästäni, ja tykkää edelleen koska kyseessä on seurassa edukseen esiintyvä mies jota äiti ei paremmin tunne enkä viitsi kaikkea hänelle kertoa. Ovat facebookissa kavereita ja onpa tuo kuulemma välillä käynyt heillä kahvillakin. Niinpä äiti usein ottaa puheeksi jonkun asian, joka on hänelle ja exälleni tuttu ja hämmentyy suuresti kun en tiedä asiasta yleensä mitään (jos ei liity lapsiin) ja sanon suoraan, ettei kyllä kiinnostakaan tietää. Olen jo monesti sanonut äidille, että lopeta siitä ihmisestä puhuminen meille, mutta ei jotenkaan sitä rekisteröi. Loukkaantuu aina, uskoo sillä kertaa mutta seuraavalla kerralla on taas sama meno. On muutoin mitä herttaisin ja hyväntahtoisin ihminen eikä varmasti tarkoita pahaa, mutta ei vaan jotenkaan ymmärrä että tämä asia ei meille käy. Toinen juttu on sitten kaiken maailman roinan raahaaminen meille kysymättä, vaikka on kielletty monesti. Ovat hc-kirppisihmisiä isäni kanssa ja sieltä aina löytyy jos vaikka mitä. Aaaaarrrrrggh. Onneksi on sen verran välimatkaa etteivät usein pääse kylään.

Mun äiti teki ihan samaa, kun nykyinen mies astui kuvioon. Exän kanssa jäi ihan hyvä suhde eron jälkeen, oltiin tekemisissä vaikka ei oltu enää yhdessä. Ja on ex yhteydessä vielä mun vanhempiinkin, käy isäni kanssa kalastamassa jne. Mun isällä sentään on sen verran järkeä, ettei ole exästä puhunut, mutta äiti pari kertaa just tyyliin ruokapöydässä ottaa asiakseen "no mitäs Mikolle kuuluu, ootteko ollu yhteyksissä viime aikoina?" Teki tuon muutaman kerran. Mä sit lopulta suutahdin, ja sanoin että nyt ihan oikeasti loppuu se exästä utelu. Tai sitten en tule enää käymään.

Ei äiti ymmärtänyt yhtään. "Miksei voi kysyä kun ootte vielä kavereita?" No, koska en ole ollut exään missään väleissä sen jälkeen kun tapasin nykyisen mieheni, ja on noloa sekä minulle että siinä vieressä istuvalle miehelle. Äiti tykkäsi kovaa exästä, joka osasi pitää kulissit kunnossa ja oli mun vanhemmille aina tosi ystävällinen ja kohtelias. Nykyisestä ei tykkää, hän on kovin introvertti, eikä lähde kulisseja rakentamaan, vaan on oma hieman yrmeä itsensä.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi näiden tän päivän 70+ ikäisten pitää olla tuollaisia vänkääjiä ja ilkimyksiä. Jos sanot oman mielipiteesi ja kehtaat vieläpä mennä perustelemaan sen niin vänkääjä vanhempi vänkää vastaan ja ilmoittaa että "kun sinun kanssasi ei voi mistään keskustella" - öö siis ei voi keskustella kun en vaihda mielipidettäni vänkääjän mielipiteeseen. No vierailut onkin sitten monesti sitä että "hyvää päivää kirvesvartta" tyylisiä. Eli rasittavia piinapenkki kyläilyjä joista mahdollisimman nopeasti haluaa pois kun koskaan ei tiedä mistä se aloittaa sen vänkäämisen.

Mä kuulemma luulen itsestäni liikaa, kun olen eri mieltä. Ja voihan minkälaiset niskojen nakkelun saa aikaan, jos korjaan anopin faktavirheitä, joita on paljon... esim laktoosi-intoleranssi ja maitoallergia ovat sama asia. Uskokaa vaan, on se. Mun anoppi sanoi niin!

Okei, myönnän olevani hieman besserwisser, mutta pakkohan sitä on kommentoida, kun toinen on ihan hakoteillä.

Up

Vierailija kirjoitti:

Edelleenkin hienoa, että sinulla on välittävä anoppi. Millainen anoppi olet itse?

Eihän tuo ole mitään välittämistä, vaan toisten asioihin sotkeutumista. Aikuiset lapseni ovat kohta lapsentekoiässä. Mieleen ei edes tulisi mennä jakamaan heille neuvoja, jos niitä ei kysytä. Tai apua jos ei sitä pyydetä. Ihan tarpeeksi nähnyt oman anoppini "välittämistä".

55 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edelleenkin hienoa, että sinulla on välittävä anoppi. Millainen anoppi olet itse?

Eihän tuo ole mitään välittämistä, vaan toisten asioihin sotkeutumista. Aikuiset lapseni ovat kohta lapsentekoiässä. Mieleen ei edes tulisi mennä jakamaan heille neuvoja, jos niitä ei kysytä. Tai apua jos ei sitä pyydetä. Ihan tarpeeksi nähnyt oman anoppini "välittämistä".

Amen! Selittäisipä joku tämän helikopterianopilleni....

Vierailija kirjoitti:

Minusta koko tämä keskusteluketju on inhottava. Naiset haukkuvat toisia naisia minkä ehtivät. Palstalla väijyvät miehet todennäköisesti hihittelevät ja saavat lisää vahvistusta ennakkoluuloilleen.

Mille ennakkoluuloille? Minulla oli kusipäinen anoppi, joka puuttui elämäämme kaikella mahdollisella tavalla ja oli aina valmis jakamaan neuvojaan, koska mielestään luuli tietävänsä asiat meitä paremmin. Noin 90% riidoistamme johtui siitä, että anoppi oli arvostellut tytärtään, yleensä lasten- tai kodinhoidosta ja tästä noussut suuttumus sitten purettiin puolisoon eli minuun. Ikävä kyllä, jatkuva negatiiivisuus ja riidanhaastaminen johti lopulta eroon. Minulle tämä on vertaistukea, eikä tirkistelyä.

Ex-anoppini halusi päästä perheneuvojaksi meidän kriiseihin ja uhkaavan eroon, taka-ajatukset olivat selvät. Ei voi mitään kun nykyään sen kahjon jutut vaan naurattaa, lasuja ja yritti ängetä palavereihin yms. Lopulta meni niin pitkälle , että piti ottaa poliisiin yhteyttä. Tämä hiljensi eukon. 

Me jouduttiin hakemaan laajennettu lähestymiskielto sen häirinnän takia.

Mulla meni kerran totaalisesti hermot anopin jatkuvaan "avuliaisuuteen" ja v-maisuuteen. saatoin sanoa rumasti ja kovaan ääneenkin. Anoppi ei jäänyt toimettomaksi, vaan soitti mun äidille :D Siellä oli kitissyt, kun "Minna" hänelle on huutanut. Äitini oli todennut, että ärsytettynä "Minna" tekee niin, kun mitta on täynnä. Tämän jälkeen anoppi oli haukkunut äitini, enimmäkseen siitä kuinka huonosti mut on kasvatettu. Oli erikseen maininnut, että mä en tottele 😂 Sit lyönyt luurin korvaan.

Vierailija kirjoitti:

Me jouduttiin hakemaan laajennettu lähestymiskielto sen häirinnän takia.

Meillä ei onneksi olla ihan tähän pisteeseen päästy.

Ottiko anoppi lähestymiskiellosta miyään opikseen?

Mikä siinä on, että äidit ovat niin huolissaan poikiensa pärjäämisestä, että pilaavat näiden parisuhteet puuttumalla joka asiaan? Huomaan tämän myös äidistäni. Hän on edelleen huolissaan yli 30-vuotiaasta veljestäni, vaikka hän pärjää tietyillä elämän osa-alueilla paremmin kuin tyttärensä (joista ei ole huolissaan). Mieheni äiti huseeraa meidän elämäämme ja pyyhkisi varmaan mieheni pyllynkin jos antaisi mahdollisuuden.

Mistä tämä johtuu?

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä on, että äidit ovat niin huolissaan poikiensa pärjäämisestä, että pilaavat näiden parisuhteet puuttumalla joka asiaan? Huomaan tämän myös äidistäni. Hän on edelleen huolissaan yli 30-vuotiaasta veljestäni, vaikka hän pärjää tietyillä elämän osa-alueilla paremmin kuin tyttärensä (joista ei ole huolissaan). Mieheni äiti huseeraa meidän elämäämme ja pyyhkisi varmaan mieheni pyllynkin jos antaisi mahdollisuuden.

Mistä tämä johtuu?

Narsisti tai läheisriippuvainen kyllä pörrää myös naisten ympärillä. Meillä minun äitini huushollaa edelleen yli nelikymppisen pikkusiskoni luona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me jouduttiin hakemaan laajennettu lähestymiskielto sen häirinnän takia.

Meillä ei onneksi olla ihan tähän pisteeseen päästy.

Ottiko anoppi lähestymiskiellosta miyään opikseen?

Ei mielestään ole koskaan tehnyt mitään väärää. Kaikki sata solvaavaa tekstiviestiäkin ja lapsen kaappaus ja neuvolaan ja työpaikoille soittelu johtui ihan vaan siitä, kun hän oli ”huolissaan”.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me jouduttiin hakemaan laajennettu lähestymiskielto sen häirinnän takia.

Meillä ei onneksi olla ihan tähän pisteeseen päästy.

Ottiko anoppi lähestymiskiellosta miyään opikseen?

Ei mielestään ole koskaan tehnyt mitään väärää. Kaikki sata solvaavaa tekstiviestiäkin ja lapsen kaappaus ja neuvolaan ja työpaikoille soittelu johtui ihan vaan siitä, kun hän oli ”huolissaan”.

Uskomatonta kykenemättömyyttä ottaa vastuuta omista teoista :D.

Olen 484, eli sen natsimummon mini-miniä. Tänään kuului uutisia ja oli pakko jakaa, kun naurusta ei tahdo tulla loppua. :-)

Aluksi taustana: joskus vuosia sitten anopin kanssa juteltiin terveydenhuoltojärjestelmien eroista Itävallan ja Suomen välillä. Tässä keskustelussa sain selville, että Itävallassa vesirokkorokote on ollut normi jo vuosikymmeniä, eikä lähes kukaan alle nelikymppinen ole mokomaa sairastanut. Itse taas kävin taudin läpi muksuna joskus 90-luvun alussa, kuten monet muutkin Suomessa, ja se oli sillä selvä. Jotenkin tämä tieto päätyi mummun korviin, ja voi herranen aika sentään.

Miehelläni ja minulla oli tarkoitus matkustaa pääsiäisen pyhinä vuoristokylään sukua tapaamaan, mutta koska olin itse niin helvetin ahdistunut siitä, että myös natsimummoa pitäisi käydä moikkaamassa, päätin olla lähtemättä vedoten (olemattomiin) työkiireisiin. Harmi sinänsä, että jää koko muu mukava suku väliin, mutta en vain kestä edes ajatusta päivästä tuon rouvan seurassa. Mummu oli kuitenkin odottanut myös minun saapuvan ja soitti eilen kiukkuisena miehelleni "kun oli niin paljon rahaa mennyt hukkaan". Kävi ilmi, että muori oli vuorannut kotinsa muovilla ja ostanut mua varten erikseen kertakäyttöiset muovimukit ja lautaset, jotten "sairaana vieraana" saastuttaisi hänen irtaimistoaan. Koska toki vesirokko tarttuu vielä kolmen vuosikymmenen jälkeenkin. Nyt melkein harmittaa etten reissuun ole lähdössä, koska mummu olisi varmaan muumioinut mut elmukelmuun heti kynnyksellä ja asustautunut itse vähintään hazmat-pukuun. :-D

Ja by the way, mummu itse myös sairasti vesirokon lapsuudessaan. Sanoi myös lähettävänsä mulle laskun kolmen euron muovikupeistaan.

Anopin viimesin vetää nyt kyl pohjat koko tälle sen sekoilulle. 

Uhkailee miestä et jos mies ei vie kerran viikossa meidän lasta hänen luokse kylään niin anoppi kertoo mulle kuinka mies on pettänyt mua entisen työkaverinsa kanssa :D Hieman ehkä nauroin kun mies kerto tästä uusimmasta episodista mulle...