Kamalat anopit - kertokaa kokemuksia!
En voi olla ainoa, josta anoppi ei vaan pidä; ensimmäisen vuoden aikana ei ollut mitään ongelmia, kunnes eräänä päivänä haukkui minut pystyyn, ulkonäköä myöten ja kun en sen episodin jälkeen ollut kovin puhelias enää anopin lähettyvillä, hän totesi, että minulla on mielenterveysongelmia ja epäili, että käytän huumeita. Ok...ikinä en ole huumeisiin koskenut.
Kertokaas 😊
Kommentit (651)
Minulla umpihullu narsisti anoppi. Että repikää siitä! Tytär hänellä myös hiilikopio. Inhoavat minua siksi koska mies ei ole enää heidän talutusnuorassaan.
Mikä siinä on, että anoppien (miehen äiti) kanssa on aina jotain outoa vääntöä. Itsellä toinen menossa ja tämäkin varsinainen tapaus. Onko se joillekin naisille niin vaikeaa hyväksyä, että oma poika asuu nyt toisen naisen luona ja tämän toisen naisen tavat ovat nyt osa hänen poikansa arkea?
Omat oudoimmat anoppikokemukseni:
- Sisustustavaran kärrääminen (kysymättä) kylään tullessa. On tullut kappaverhoa, pöytäliinaa ja jopa yksi helvetin ruma jostain halpamyymälästä ostettu taulu. Ja kaikki täysin eri tyyliä, mitä oma kotimme edusti. Näitä ei voi oikein hävittää, ettei loukkaannuta, muttei todellakaan myöskään ottaa käyttöön, kun niin hirveitä.
- Omatoimisiivoaminen ja -järjestely kylässä ollessa. Kerran oli vienyt kierrätykseen yhtä projektia varten keräämäni lasipurkit. Oli kuulemma olettanut, että sinne ne ovat menossa.
- Vihjailevat tai muuten vaan oudot joululahjat, kuten aivan liian pienet pyjamahousut ja enkelipatsas (en kuulu kirkkoon ja tämän tiedän häirinneen).
- Minun mielestäni täysin yhdentekivien asioiden ihmettely ja kommentointi ääneen ja kaunistelematta. Anoppini on päivitellyt mm. sitä, miksi en vaihda verhoja vuodenaikojen mukaan tai, miksei meillä ole koiraa.
Puolisoni sen totesi anopista viime viikonloppuna: kauhea drama queen naulan kantaan!
Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä lähes 30 vuotta.
Minun anoppi asuu toisella puolen Suomea ja tapaamme kerran vuodessa. Hänen mielestä olen liian erikoinen mitä lie tarkoittaa tällä. Anoppi on toisaalta mukava seuraihminen mutta samalla todella katkera omasta epäonnisesta avioliitosta. Puolisonsa oli väkivaltainen, petti ja joi. Ymmärrän toki häntä ja olen surullinen että on joutunut kokemaan kovia.
Olen anopin mielestä liikaa kaikkea. Männä viikonloppuna totesin että ompas lämmintä niin alkoi vouhkata ovatkos JO nyt vaihdevuodet alkaneet.. olen pitkästi kuudennellakymmenellä. Ei tykkää pitkistä hiuksistani; olen liian lihava (kiertoteitse mainitsee asiasta useita kertoja päivässä); vaatteet vääränlaiset, lapsemme liian huonosti koulutettuja kuten minäkin; tunnen että olen liian reipas, taiteellinen näkyvä ja kuuluva hälle.
Juttu on nyt niin että rakastan poikaansa joten anoppi saa olla minusta ihan mitä mieltä tahansa.mutta jokunen päivä menee toipuessa vierailunsa jälkeen.
Miehet! Kertokaa kamalista appiukoista. Tulisi lyhyt keskustelu. Akoilla on geeneissä se, että tykätään ja osataan haukkua muita ihmisiä.
Miehet! Kertokaa kamalista appiukoista. Tulisi lyhyt keskustelu. Akoilla on geeneissä se, että tykätään ja osataan haukkua muita ihmisiä.
Mitähän sinä itse muka juuri nyt teet? Tykkäät haukkua ja solvata. Tosin osaamisesi on surkeaa.
Vierailija kirjoitti:
Miehet! Kertokaa kamalista appiukoista. Tulisi lyhyt keskustelu. Akoilla on geeneissä se, että tykätään ja osataan haukkua muita ihmisiä.
Voi kuule,voisin kertoa pitkän tarinan ex apesta joka puristelu persettäni "vahingossa ".
Entinen anoppi asui samassa taloyhtiössä kuin .minä ja entinen avomieheni.
Kun meillä oli tuparit,änkesi sinne minihame päällä pyörimään räkäkännissä. Luuli muutenkin olevansa nuorekas ja kuuma,oranssi tukka pystyssä ja mustat vahvat silmämeikit. Kesällä ei käyttänyt alusvaatteita ja kerran koko taloyhtiö todisti miten toikkaroi mekko korvissa kännissä pihalla ja kaikki näkyi,mitä kukaan ei olisi halunnut nähdä. Joi paljon,mutta kiisti olevansa alkoholisti. Tupakoi sisällä ja poltti salaa meidänkin vessassa .
Kun tulin raskaaksi, sanoi että lapsella on hullun geenit ja meinasin kysyä että itsestäsikö puhut.. änkesi krapulassa mukaan äitiyspolille ja olisi varmaan tullut huoneeseen mukaan, ellen olisi ärähtänyt. Ristiäisiin tuli revityt farkut päällä ja oli kukkamekkoisen äitini kanssa kuin yö ja päivä,ulkoisesti ainakin mutta äitini osoitti olevansa kova luu kun koetti repiä lasta äitini sylistä. Pojasta tuli Mikael mutta anoppi ei tätä hyväksynyt vaan kertoi kaikille että poika on Jesse Mikael ja miniä kutsuu Mikaeliksi. Eksäni serkku oli hämillään kun tuli käymään just kun vauvan Kelakortti oli tullut,pyysi saada katsoa sitä ja sanoi "Ai se on Mikael Viljami, Eija puhuu Jessestä koko ajan".
Erosimme sitten ja nykyiselle miehelleni tuli tämä ihana ex-anoppi julistamaan "olen pojan mummi ja sinä olet kilo paskaa "
(Nykyinen mieheni ei liittynyt eroon mitenkään)
Eräällä ystävällä on kauhea ex anoppi. Edelleen yrittää tehdä kiusaa ja raivostui,kun ei onnistu.
Mun anoppi olis sopinu täydellisesti teatteriin.
Kuinka ihmeessä osaa esittää sairasta, uhria, marttyyriä ym. aina tilanteeseen sopivasti.
Olemme mm. maksaneet hänen ottaman kohtuullisen ison lainan talonsa remonttiin.
Nykyään saa kuskata arvon donnaa edes takaisin, kun ei ole omaa autoa eikä ajokorttia.
Näyttelijä, ilman koulutusta.