Lue keskustelun säännöt.
nuori mieheni kuoli juuri
15.10.2016 |
25 vuotias mieheni kuoli tällä viikolla onnettomuudessa ja oltiin yhdessä yli 7 vuotta ja naimisissa 5 vuotta. Meillä on myös yhteinen lapsi. Miten ihmeessä tästä selviää? Onko täällä sellaisia jotka ovat menettäneet yhtäkkiä rakkaan puolisonsa? Miten opitte elämään ilman häntä?
Kommentit (98)
En ole masentunut enkä edes itkuinen koska en osaa itkeä tällä hetkellä. Kaikki voimat menee lapsen kanssa olemiseen ja asioiden hoitoon. Shokissa olen vieläkin ja pelkään että millon tässä romahtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syvät osanotot!
Paljon voimia ja rukouksia sinne♥♥
Onhan sinulla joku jolle voit puhua ja jolta saat tukea?
Mitkään lohdutukset ei varmaan helpota juuri tässä hetkessä, mutta tiedä että täälläkin on ihmisiä jotka tuntevat lähimmäisenrakkautta ja haluavat auttaa, et ole yksin ♥♥
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkistin asian. Tällä viikolla ei ole missään onnettomuudessa Suomessa kuollut 25-vuotiasta miestä.
Onhan tietysti mahdollista, että et halua antaa tunnistettavia tietoja tänne ja olet muunnellut tarinan pohjaa.
Eli en tietysti väitä, etteikö miehesi olisi kuollut.
Ihan mielenkiinnosta, mistä tarkistit (kuvittelet tarkistaneesi) asian?
Väestöliitosta?
Tarkoitin väestörekisteriä.
Osanottoni ja voimia. Tärkeintä on nyt vain yrittää jaksaa eteenpäin päivä kerrallaan, yrittää pitää arjen rutiineista kiinni lapsen takia. Pyydä apua. Kyllä sinä selviät, mutta suru ja toipuminen vie pitkän aikaa. Alun shokkivaihe kestää aikansa ja suojaa sinua ylivoimaisilta tunteilta. Suru tulee sitten aikanaan ja sitä surutyötä joutuu tekemään pitkään. Etsi vertaistukea ja tukeudu läheisiisi. Älä jää yksin. Pyydä ammattiapua jos koet tarvitsevasi sitä. Minun mieheni kuoli 15 vuotta sitten 30-vuotiaana. Minulla kesti sureminen melkein viisi vuotta. Elämänlaatu oli pitkään huono, mutta lopulta selvisin. Suurelta osin lasten ansiosta.
Otan osaa. Itse jäin leskeksi kymmenen vuotta vanhempana kuin sinä. Puhuminen auttaa ja suosittelen lämpimästi nuoria leskiä. Löytyy myös facebookista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse luulin aikonaan, että en selviä ja olin niin ahdistunut, että itsemurha pyöri mielessä. Sitten avuksi tuli kuitenkin eräs sukulainen ja loputa elämä sitten kannatteli. Aika tietysti vie kivusta sen terävimmän kärjen. Mutta läheisten ihmisten läsnäolo oli ehkä alussa se tärkein asia.
Tietenkin romahdin jo iltana kun asiasta kuulin poliiseilta. Tällä hetkellä sitä kaipaa läheisten tukea mutta se ei vielä ole mahdollista kun olen kaukana tapahtuneesta ja paikasta jossa tämä onnettomuus tapahtui. Kiitos kaikille jotka ymmärtävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulet tulevien viikkojen ja kuukausien aikana käymään läpi monta eri tunnetilaa. Yritä jaksaa elää ne läpi turruttamatta niitä jollain keinotekoisilla aineilla tai painamalla väkisin sivummalle. Joku aamu huomaat, ettei asia ole enää ensimmäisenä mielessäsi kun havahdut hereille. Jonain päivänä huomaat, ettei kipu ole enää niin viiltävä. Anna aikaa, äläkä huolestu, vaikka suru kestää vuoden, puolitoista. Se on normaalia. Jos siinä ajassa ei tapahdu selkeää muutosta parempaan, pitää miettiä hoitoa.
Sururyhmät ovat hyviä. Ja jos ystävissäsi on joku, joka on kokenut jotain samankaltaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkistin asian. Tällä viikolla ei ole missään onnettomuudessa Suomessa kuollut 25-vuotiasta miestä.
Onhan tietysti mahdollista, että et halua antaa tunnistettavia tietoja tänne ja olet muunnellut tarinan pohjaa.
Eli en tietysti väitä, etteikö miehesi olisi kuollut.
Ihan mielenkiinnosta, mistä tarkistit (kuvittelet tarkistaneesi) asian?
Poliisitiedoitteista tältä viikolta. Onnettomuuksista tuleea AINA poliisitutkinta. Kyseessä voi olla esin. kiinteistönhuoltajan, työntantajan laiminlyönti. Kaikissa liikenteeseen liittyvässä tutkitaan, onko kysessä liikenneturvallisuuden vaarantaminen ym.
Et taida paljon ymmärtää poliisin tiedottamisesta. Ihan itse vain opettelemaan netin käyttöä ja löydä sieltä tänne 25-vuotiaan miehen tapaturmainen kuolema tällä viikolla.
Jos on kuollut ulkomaila eikä ole Suomen kansalainen, niin tämä porsaanreikä tietysti on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaksamista ap. Olet vielä sokissa.
Surusta pääsee kyllä yli mutta se kestää. Ja ensin mennään vaan alaspäin, paljon alaspäin mutta sitten ylöspäin.
Itselleni kaksi vaikeinta surupaikkaa olivat hautajaisten jälkeen ja noin 6kk kuluttua kuolemasta. Hautajaisiin asti sitä teki konkreettisesti jotain miehen eteen ja kaikki pyöri siinä. Sitten iski tyhjyys ja ymmärrys että se oli siinä, jotenkin hautajaisia puuhasi vielä miehen kanssa yhdessä kun mies oli siinä osallisena kuitenkin. Mutta sen jälkeen kaikki mitä tein niin siinä ei miestä enää ollut mukana.
Toinen paha paikka tuli siinä kun minä surin vielä suuresti ja tuttavat yms rupesivat ihmettelemään "vieläkö sä suret...". No kyllä suren. Ei se lopu tuosta vaan. Mutta siinä vaiheessa se alun apujoukko oli jo huvennut omaan elämäänsä takaisin.
Mutta ajan kanssa siitä selviää. Jää ne hyvät muistot. Voi hymyilläkin niille. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkistin asian. Tällä viikolla ei ole missään onnettomuudessa Suomessa kuollut 25-vuotiasta miestä.
Onhan tietysti mahdollista, että et halua antaa tunnistettavia tietoja tänne ja olet muunnellut tarinan pohjaa.
Eli en tietysti väitä, etteikö miehesi olisi kuollut.
Ihan mielenkiinnosta, mistä tarkistit (kuvittelet tarkistaneesi) asian?
Poliisitiedoitteista tältä viikolta. Onnettomuuksista tuleea AINA poliisitutkinta. Kyseessä voi olla esin. kiinteistönhuoltajan, työntantajan laiminlyönti. Kaikissa liikenteeseen liittyvässä tutkitaan, onko kysessä liikenneturvallisuuden vaarantaminen ym.
Et taida paljon ymmärtää poliisin tiedottamisesta. Ihan itse vain opettelemaan netin käyttöä ja löydä sieltä tänne 25-vuotiaan miehen tapaturmainen kuolema tällä viikolla.
Jos on kuollut ulkomaila eikä ole Suomen kansalainen, niin tämä porsaanreikä tietysti on.
Montako kuolemaan johtanutta tapaturmaa löysit sieltä ylipäätään? Vaikka tulisi tutkinta ei kai kaikista mitenkään tiedoteta? Mies putosi kotinsa katolta rännejä puhdistaessaan? Nainen kompastui keittiöjakkaran kanssa jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole masentunut enkä edes itkuinen koska en osaa itkeä tällä hetkellä. Kaikki voimat menee lapsen kanssa olemiseen ja asioiden hoitoon. Shokissa olen vieläkin ja pelkään että millon tässä romahtaa.
Et sä mitään romahda. Olet tod.näk. suomalaisilla superemäntägeeneillä varustettu, eikä sellaisia mikään romahduta. Hae silti apua nimenomaan noiden asioiden hoitoon, ei niitä kukaan haluaisi tehdä vaikka ei olisi shokissakaan. Osan voi helposti delegoida.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkistin asian. Tällä viikolla ei ole missään onnettomuudessa Suomessa kuollut 25-vuotiasta miestä.
Onhan tietysti mahdollista, että et halua antaa tunnistettavia tietoja tänne ja olet muunnellut tarinan pohjaa.
Eli en tietysti väitä, etteikö miehesi olisi kuollut.
Ihan mielenkiinnosta, mistä tarkistit (kuvittelet tarkistaneesi) asian?
Poliisitiedoitteista tältä viikolta. Onnettomuuksista tuleea AINA poliisitutkinta. Kyseessä voi olla esin. kiinteistönhuoltajan, työntantajan laiminlyönti. Kaikissa liikenteeseen liittyvässä tutkitaan, onko kysessä liikenneturvallisuuden vaarantaminen ym.
Et taida paljon ymmärtää poliisin tiedottamisesta. Ihan itse vain opettelemaan netin käyttöä ja löydä sieltä tänne 25-vuotiaan miehen tapaturmainen kuolema tällä viikolla.
Jos on kuollut ulkomaila eikä ole Suomen kansalainen, niin tämä porsaanreikä tietysti on.
Kirjoita Googleen "mies kuoli" niin löytyy onnettomuysuutiset.
Olen pahoillani ap. että lähdin tämän henkilön jankkaukseen mukaan tässä ketjussa.
2 uutista löytyi että 25 vuotias mies kuollut. Joten tuo sun uutisten etsiminen ei taida kovin hyvää olla ? En viitsi paikkakuntaa kertoa ettei ap ta tunnisteta. Ymmärrän että suru on kova. Asun itse 20 km päässä tapahtuma paikasta.
Vierailija kirjoitti:
Olisko huostaanoton paikka?
Ja millä perusteella lapselta pitäisi viedä äitikin? Kun minä menetin puolison lapset tarvitsi minua enemmän kuin koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Tarkistin asian. Tällä viikolla ei ole missään onnettomuudessa Suomessa kuollut 25-vuotiasta miestä.
Onhan tietysti mahdollista, että et halua antaa tunnistettavia tietoja tänne ja olet muunnellut tarinan pohjaa.
Eli en tietysti väitä, etteikö miehesi olisi kuollut.
Et ole tosissasi! Minulle läheinen menehtyi auto-onnettomuudessa. Ei ollut lehdessä.
Voi ei, miten raskaan menetyksen olet kohdannut.
Suru, kuten rakkauskin, valtaa koko ihmisen. Rakkailla ihmisillä on tärkeä paikka elämässämme.
Kaikella on aikansa, joka asialla taivaan alla.
Aikaa myöten kaipaus ja suru laimenee.
Pyri elämään niin normaalia elämää, kuin suinkin pystyt. Lapsesta huolehtiminen on tärkeää.
Ulkoile, kuuntele musiikkia, kirjoita päiväkirjaa, piirrä, tee käsitöitä... voimiesi mukaan.
On tärkeää, että saat muutakin ajateltavaa, vaikka suru onkin mielessä.
Toivottavasti sinulla on läheisiä, joilta saat tukea.
Lämmin osanotto ja voimia kovasti 💛
Lopettakaa se spekulointi!
Ap:lle voimia
Otan osaa. Itsekin sain hyvää terapiaa kun isäni kuoli, juttelemalla ihan random tyyppien kanssa netissä heti seuraavana päivänä. Uskalsi purkaa kaikki tunteet, myös sen miten helpottunut oikeastaan olin kun alkkis isä kuoli. Muistan vielä yhden kommentin" en usko sinua mutta ei sen väliä". Aivan, ei sen väliä, kuhan joku kuulee sen tuskan kun huudan. Eli minä uskon aloittajaa. Kaikesta selviää. Ja sinulla on kaikki oikeus olla nyt surullinen ja vihainen ja kokea kaikki tunteet. Pyydä vaikka pappi juttelemaan, tärkeää on nyt että et ole yksin. Ja tukea saa jos pyytää