Miksi vaihdoit kauniin tyttönimesi miehen tavisnimeen?
Kun menit naimisiin. Kysymys toisen ketjun inspiroima ja kohdistettu luonnollisestikin niille jotka näin typerästi menettelivät.
Kommentit (113)
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla ei ole kaunis tyttönimi, joten joutaakin mennä vaihtoon.
Niin, sitähän tässä ei kysytty.
Vaihdoin suorastaan rumaan nimeen. Kun menin naimisiin, ei nainen voinut pitää omaa sukunimeään. Yhdysnimen olisin voinut tietysti ottaa, mutta ne on musta vielä hölmömpiä kuin yksinkertainen ruma nimi.
Vierailija kirjoitti:
Vaihdoin suorastaan rumaan nimeen. Kun menin naimisiin, ei nainen voinut pitää omaa sukunimeään. Yhdysnimen olisin voinut tietysti ottaa, mutta ne on musta vielä hölmömpiä kuin yksinkertainen ruma nimi.
Otan osaa. Sairasta touhua Suomessa vielä muutama vuosikymmen sitten.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vaihdoin suorastaan rumaan nimeen. Kun menin naimisiin, ei nainen voinut pitää omaa sukunimeään. Yhdysnimen olisin voinut tietysti ottaa, mutta ne on musta vielä hölmömpiä kuin yksinkertainen ruma nimi.
Nyt voisit vaihtaa takaisin tyttönimeesi.
Suomalaisen feministin maailman suurimmat ongelmat. Kai jankkaat manspreadingista ja mansplainingistakin?
Anteeksi nyt kovasti paljon, mutta voi saatana näitä kyselyitä!
Kiitos ja hei.
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi nyt kovasti paljon, mutta voi saatana näitä kyselyitä!
Kiitos ja hei.
Moro Korhosen muija!
Joo, en tajuu. Tekis mieli laittaa yksikin esimerkki tähän, mutta naisen tyttönimi oli niin erikoinen, harvinainen aatelisnimi että tunnistaisi heti itsensä. Vaihtoi nimensä kolmanneksi yleisimpään nen-nimeen. En tajua. En sitten millään.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisen feministin maailman suurimmat ongelmat. Kai jankkaat manspreadingista ja mansplainingistakin?
Laitatko lainauksen, jossa olen ilmaissut, että havaitsemani ilmiö on maailman suurin ongelma? :) Ennemminkin kummeksun tämän ilmiön ylläpitäjiä, olisi kiva kuulla, että mitä heidän päässään liikkuu.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vaihdoin suorastaan rumaan nimeen. Kun menin naimisiin, ei nainen voinut pitää omaa sukunimeään. Yhdysnimen olisin voinut tietysti ottaa, mutta ne on musta vielä hölmömpiä kuin yksinkertainen ruma nimi.
Vielä 70-luvun alussa minäkin jouduin vielä vaihtamaan. Kun erosin, otin takaisin oman harvinaisen nimeni, jonka ainut käyttäjä lienen tällä hetkellä.
Usein parit vain valitsevat miehen nimen, oli se kuinka paska tahansa. MIKSI?
Jotenkin hajanaista,jos perheellä ei ole yhtenäistä nimeä.Yhtälailla mies voi ottaa vaimon nimen,mutta silloin hänen minuutensa kärsii,jos minuus nyt sellaisesta asiasta kärsii.
Mulla oli tavalinen nen-loppuinen nimi,vaihdoin sen Lapin harvinaiseen nimeen.Erottiin,mutta silti pidän mielellään mieheltä tulleen nimen.Tiedän kumminkin,että olen suvultani se mikä olen.Ei nimeni ole kadonnut,en vain käytä sitä.
Minulla sekä miehelläni on molemmilla normaalit nen-päätteiset sukunimet mutta mieheni on lupautunut ottamaan minun silloin kun menemme naimisiin koska hän ei ole vanhanaikainen idiootti jonka ego kuolisi sukunimen vaihtumisen takia:)
Minä vaihdoin hyvin harvinaisen ja kauniin nimeni mieheni yleiseen nen-päätteiseen tavisnimeen. Mieheni ei perinteisen ammattialansa vuoksi voinut vaihtaa itse nimeään omaani.
Ensinnäkin halusin perheellemme yhteisen nimen - se helpottaa monessa maailman kolkassa asioimista, erityisesti lasten asioita hoitaessa ja varsinkin nyt asuessamme ulkomailla. Emme toki tienneet vielä naimisiin mennessä saammeko lapsia ja missä asumme, mutta halusin jo varautua asiaan - ja onneksi näin.
Toisekseen nimi oli aina väärin kirjoitettu ja sitä sai tavata koko ajan ja kaikkialla.
Kolmanneksi kyllästyin siihen nimikaimattomuuteen, minusta ja perheestäni löysi valtavasti tietoa googlaamalla muun muassa julkisten ammattien takia ja harrastusmenestysten kautta.
Neljänneksi nimenvaihto oli kosto isälleni.
Oma tyttönimennekin on tullut isänne kautta, mikä tässä on ongelma? #koeputkifeministi#
Mitä kyselet? Aimo on kiva nimi, sopii ihan kaikille.