AIHEUTTAAKO HPV-ROKOTUS HEDELMÅTTÖMYYTTÄ?

Pandemrixi ei ole unohtunut, ja hyvä niin.

Narkolepsiaan sairastuneilla oli toki yli 90% rasite sairastua kyseiseen tautiin, mutta ilman ulkoista tekijää voi olla että se ei olisi koskaan puhjennut.

Rokotteet voi hyvinkin olla sinun kohdalla juuri se ulkopuolinen tekijä joka edesauttaa sairastumista taudille jolle olet perinnöllisesti altis.

Vierailija kirjoitti:

Rokote auttaa VAIN HPV infektiota SAIRASTAMATTOMIA nuoria naisia yli 90 prosentin teholla infektiota ja sen aiheuttamia kohdunkaulansyövän esiasteita vastaan.

HPV infektio ei ole yksi tauti, vaan sata erilaista tautia. Siksi rokote suojaa myös valmiiksi infektoituneita vastaan. Samoin rokotteen nostamat vasta-ainetasot voivat auttaa myös sitä kantaa vastaan, jota vastaan elimistö parhaillaan taistelee.

http://www.bmj.com/content/344/bmj.e1401

.

Vierailija kirjoitti:

Rokote auttaa VAIN HPV infektiota SAIRASTAMATTOMIA nuoria naisia yli 90 prosentin teholla infektiota ja sen aiheuttamia kohdunkaulansyövän esiasteita vastaan.

Eli periaatteessa voisin tutkituttaa tyttäräreltäni tuon HPV positiivisuuden?

Ja jos HPV löytyy, niin rokote on turha.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rokote auttaa VAIN HPV infektiota SAIRASTAMATTOMIA nuoria naisia yli 90 prosentin teholla infektiota ja sen aiheuttamia kohdunkaulansyövän esiasteita vastaan.

HPV infektio ei ole yksi tauti, vaan sata erilaista tautia. Siksi rokote suojaa myös valmiiksi infektoituneita vastaan. Samoin rokotteen nostamat vasta-ainetasot voivat auttaa myös sitä kantaa vastaan, jota vastaan elimistö parhaillaan taistelee.

http://www.bmj.com/content/344/bmj.e1401

.[/quote

Höpön löpön.

Se suojaa juuri niiltä, jotka mainittiinkin, jos niiltäkään.

Suurin osa (90%) HPV infektioista paranee itsestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rokote auttaa VAIN HPV infektiota SAIRASTAMATTOMIA nuoria naisia yli 90 prosentin teholla infektiota ja sen aiheuttamia kohdunkaulansyövän esiasteita vastaan.

Eli periaatteessa voisin tutkituttaa tyttäräreltäni tuon HPV positiivisuuden?

Ja jos HPV löytyy, niin rokote on turha.

Tän pystyy tekemään myös kotona, hintaa testillä oli muistaakseni alle 100€ ja on herkempi kuin perinteinen irtosolunäyte.

Vierailija kirjoitti:

Lasten krooniset sairaudet ovat lisääntyneet samaa vauhtia uusien rokoteohjelmien kanssa.

Ensinnäkin, minkä tilaston mukaan?

Toisekseen, mitä sitten?

Myös ilmastonmuutos on lisääntynyt samalla sekä sairauksien että rokoteohjelmien kanssa.

Rokotteiden ja autoimmuunisairauksien yhteydestä on tehty lukuisia tutkimuksia, eikä mahdollisuutta rokotteiden aiheuttamista sairastumisista ole pystytty sulkemaan pois.

Sekö on sun argumenttisi? Että joku ei ole pystynyt poissulkemaan rokotteiden vaikutusta?

Reuma, diabetes, allergiat, astma ja monet erilaiset taudit ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti rokotteiden yleistyessä.

Kas kun ei tosi-TV ohjelmien yleistyessä.

Silloin kun on olemassa pelkkä korrelaatio, niin tilastotietelijä nauraa, jos joku ehdottaa tämän perusteella syy-seurausyhteyttä. Silloin kun on kyse vieläpä siitä, että molemmat asiat pelkästään yleistyvät ajan suhteen, eivätkä edes seuraa toisiaan vaihdellen (ylös/alas muutosta), niin tilastotieteilijän lisäksi nauraa 60 ÄO:n avohoitopotilaskin. Miksi sinä et siis naura, vaan vakavissasi selittelet tätä yhteistä kasvukäyrää?

Amerikkalaisen Suttonin ryhmän tutkimuksessa seurattiin sadantuhannen tytön ryhmää rokotusten jälkeen. Tutkimuksessa seurattiin eri sairauksien puhkeamista välittömästi rokotusten jälkeen. Yleisimpiä sairauksia olivat tyypin 1 diabetes, lasten reuma, Crohnin tauti, Henoch-Schonleinin sairaus ja haavainen paksusuolen tulehdus.

Ja mikä oli erotus placeboryhmään? Taidanpa kuulla sen avohoitopotilaan naurun nytkin tänne asti.

Rokottamattomat lapset ovat terveempiä, osoittaa Journal of Allergy and Clinical Immunology-lehdessä huhtikuussa 2005 julkaistu tutkimus.

Rokottamattomuus ei ole placebo, ja satunnaistamaton tutkimus ei ole myöskään satunnaistettu tutkimus. Se vajukki nauraa vieläkin.

Nämä tutkimukset vahvistavat kolmen vuosina 1991 ja 1994 Yhdysvaltain kongressin vaatimuksesta tehdyn ja julkaistun raportin löydöksiä. Raportit julkaisi IOM, Institute of Medicine, National Academy of Sciences, joka katsasti tieteelliset julkaisut ja vahvisti, että rokotteet voivat aiheuttaa aivovaurioita, immuunisysteemin toimintahäiriöitä ja jopa kuoleman.

Missä lähde?

Tohtori Bart Classenin

Classen on tunnettu rokotekammoinen hörhö, ja jännästi muiden tutkijoiden tekemät tutkimukset eivät pysty toistamaan hänen tuloksiaan. Minkä helkkarin takia ne tulokset sitten ovat mielestäsi laajasti hyväksyttyjä? Kenen keskuudessa muka? Hörhöjenkö? Sen kyllä uskon. Muiden tutkijoiden? Ei todellakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rokote auttaa VAIN HPV infektiota SAIRASTAMATTOMIA nuoria naisia yli 90 prosentin teholla infektiota ja sen aiheuttamia kohdunkaulansyövän esiasteita vastaan.

Eli periaatteessa voisin tutkituttaa tyttäräreltäni tuon HPV positiivisuuden?

Ja jos HPV löytyy, niin rokote on turha.

Edelleenkään se rokote ei ole turha, vaikka kuinka olisi HPV-infektio. Lue se linkattu tutkimus.

Vierailija kirjoitti:

Höpön löpön.

Se suojaa juuri niiltä, jotka mainittiinkin, jos niiltäkään.

Suurin osa (90%) HPV infektioista paranee itsestään.

Mikähän argumentti "höpön löpön" muka on olevinaan, kun juuri näytettiin tutkimustietoa, jossa nimenomaan väitteesi ammuttiin alas?

Meidän kotikunnassa n. puolet vuosina 98-02 on vielä rokottamatta. Meillä rokotukset alkoi 2013 ja valtakunnallinen raportti oli lokakuulle 2015.

CDC:n sivuilta löytyy tilasto HPV:hen yhteydessä olevien syöpien määrästä Jenkkilässä:

http://www.cdc.gov/cancer/hpv/statistics/cases.htm

Jos sama pätee yhtään Suomeenkin, niin täälläkin kohdunkaulansyöpä on vain ~1/3 niistä syövistä, jotka HPV aiheuttaa.

HPV:n aiheuttamiin suusyöpiin näyttäisi rokote vaikuttavan varsin loistavasti, joten kuten oletettavaa onkin, rokote tehoaa hyvin myös muihin kuin kohdunkaulansyöpään, vaikka perinteisesti siitä onkin puhuttu paljon rokotteen kohdalla:

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23873171

Toisin sanoen, jos Suomessa oli vuosina 2010-2014 keskimäärin 159 kohdunkaulansyöpätapausta vuosittain, ja muiden HPV:hen liittyvien syöpien suhteellinen osuus on verrattavissa CDC:n ilmoittamaan tilanteeseen Yhdysvalloissa, niin HPV aiheuttaa kaikenkaikkiaan 456 syöpätapausta vuosittain, jotka ovat potentiaalisesti estettävissä rokotteilla. Keskimääräisen syöpähoidon hinnalla säästöpotentiaali on 13,7 miljoonaa euroa vuositasolla, jos rokote olisi täydellisen tehokas.

Joku täällä väitti rokotteen massahinnaksi 22 euroa, joka tekisi 610 200 euroa vuoden 2015 syntyvyydellä, jos vain naiset rokotettaisiin (ja naisia olisi 50 % syntyneistä ja kaikki jäävät henkiin rokotusikään asti). Tähän lisäksi mahdollinen kustannusta siitä, että hoitsu piikittää lapsukaisia kerran tai muutaman.

Syöpäkuolemat näyttäisivät kasvavan iän suhteen hurjasti (vaikka itse sairastuvuus syöpiin ei ainakaan kohdunkaulansyövän kohdalla painottunut ikääntyneisiin), joten vaikea arvioida menetettyjä työvuosia sairastuneiden/kuolleiden suhteen. Miljoonissa euroissa sekin kuitenkin todennäköisesti lasketaan, pahimmillaan yli kymmenessä miljoonassa näillä syöpämäärillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rokote auttaa VAIN HPV infektiota SAIRASTAMATTOMIA nuoria naisia yli 90 prosentin teholla infektiota ja sen aiheuttamia kohdunkaulansyövän esiasteita vastaan.

Eli periaatteessa voisin tutkituttaa tyttäräreltäni tuon HPV positiivisuuden?

Ja jos HPV löytyy, niin rokote on turha.

Edelleenkään se rokote ei ole turha, vaikka kuinka olisi HPV-infektio. Lue se linkattu tutkimus.

Onhan se silloin täysin turha. Mikäli T-soluissa ja M-soluissa on olemassa koodi kyseisen patogeenin torjumiseen, niin ei sitä enää tarvitse lisää tuottaa.

Edelliseen täsmennyksenä, että olisi ne pojatkin järkevää näköjään rokottaa, koska miessukupuolen kurkku-, pippeli- ja persesyöpiä näytti olevan todella merkittäviä määriä, ja tämä olisi pitänyt muutenkin laskea kustannuksiin, jotta nuo täydet säästöt saataisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rokote auttaa VAIN HPV infektiota SAIRASTAMATTOMIA nuoria naisia yli 90 prosentin teholla infektiota ja sen aiheuttamia kohdunkaulansyövän esiasteita vastaan.

Eli periaatteessa voisin tutkituttaa tyttäräreltäni tuon HPV positiivisuuden?

Ja jos HPV löytyy, niin rokote on turha.

Edelleenkään se rokote ei ole turha, vaikka kuinka olisi HPV-infektio. Lue se linkattu tutkimus.

Onhan se silloin täysin turha. Mikäli T-soluissa ja M-soluissa on olemassa koodi kyseisen patogeenin torjumiseen, niin ei sitä enää tarvitse lisää tuottaa.

"Mikäli", vaan kun ei ole. Senhän takia niissä rokotteissakin on useaa eri HPV-kantaa, koska HPV ei ole yksittäinen patogeeni. Ja sitä paitsi rokote nostaa vasta-ainetasot korkeammalle kuin mitä infektio nostaa.

Vierailija kirjoitti:

CDC:n sivuilta löytyy tilasto HPV:hen yhteydessä olevien syöpien määrästä Jenkkilässä:

http://www.cdc.gov/cancer/hpv/statistics/cases.htm

Jos sama pätee yhtään Suomeenkin, niin täälläkin kohdunkaulansyöpä on vain ~1/3 niistä syövistä, jotka HPV aiheuttaa.

HPV:n aiheuttamiin suusyöpiin näyttäisi rokote vaikuttavan varsin loistavasti, joten kuten oletettavaa onkin, rokote tehoaa hyvin myös muihin kuin kohdunkaulansyöpään, vaikka perinteisesti siitä onkin puhuttu paljon rokotteen kohdalla:

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23873171

Toisin sanoen, jos Suomessa oli vuosina 2010-2014 keskimäärin 159 kohdunkaulansyöpätapausta vuosittain, ja muiden HPV:hen liittyvien syöpien suhteellinen osuus on verrattavissa CDC:n ilmoittamaan tilanteeseen Yhdysvalloissa, niin HPV aiheuttaa kaikenkaikkiaan 456 syöpätapausta vuosittain, jotka ovat potentiaalisesti estettävissä rokotteilla. Keskimääräisen syöpähoidon hinnalla säästöpotentiaali on 13,7 miljoonaa euroa vuositasolla, jos rokote olisi täydellisen tehokas.

Joku täällä väitti rokotteen massahinnaksi 22 euroa, joka tekisi 610 200 euroa vuoden 2015 syntyvyydellä, jos vain naiset rokotettaisiin (ja naisia olisi 50 % syntyneistä ja kaikki jäävät henkiin rokotusikään asti). Tähän lisäksi mahdollinen kustannusta siitä, että hoitsu piikittää lapsukaisia kerran tai muutaman.

Syöpäkuolemat näyttäisivät kasvavan iän suhteen hurjasti (vaikka itse sairastuvuus syöpiin ei ainakaan kohdunkaulansyövän kohdalla painottunut ikääntyneisiin), joten vaikea arvioida menetettyjä työvuosia sairastuneiden/kuolleiden suhteen. Miljoonissa euroissa sekin kuitenkin todennäköisesti lasketaan, pahimmillaan yli kymmenessä miljoonassa näillä syöpämäärillä.

Samalla pitää muistaa, että jenkeissä kuolee joka ikinen päivä noin 100 ihmistä kipulääkkeiden yliannostukseen. Suomessakin joka päivä yksi. Mikäli pitää priorisoida, ei varmasti kannata sijoittaa em. rokotteeseen senttiäkään, sillä kokonaiskuolleisuuteen sillä ei ole juurikaan merkitystä ja vaikuttavuuskin on nähtävissä ehkä joskus kymmenien vuosien päästä. Mikäli rokote ei sitten estä edes näitä syöpiä, luuleeko joku, että rokotetehtaat korvaisivat paskan sijoituksen? Tai että joku joutuisi vastuuseen? Eipä tainnut keltään lähteä virkaa Pandemrixistäkään, saati että lääkefirma olisi joutunut seuraamaan potilaisen tilaa heidän loppuelänänsä ajan. Eli he saivat tuhota ihmisten terveyden rokotekokeilullaan, mistä seurauksena veronmaksajille järjettömän iso lasku.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rokote auttaa VAIN HPV infektiota SAIRASTAMATTOMIA nuoria naisia yli 90 prosentin teholla infektiota ja sen aiheuttamia kohdunkaulansyövän esiasteita vastaan.

Eli periaatteessa voisin tutkituttaa tyttäräreltäni tuon HPV positiivisuuden?

Ja jos HPV löytyy, niin rokote on turha.

Edelleenkään se rokote ei ole turha, vaikka kuinka olisi HPV-infektio. Lue se linkattu tutkimus.

Onhan se silloin täysin turha. Mikäli T-soluissa ja M-soluissa on olemassa koodi kyseisen patogeenin torjumiseen, niin ei sitä enää tarvitse lisää tuottaa.

"Mikäli", vaan kun ei ole. Senhän takia niissä rokotteissakin on useaa eri HPV-kantaa, koska HPV ei ole yksittäinen patogeeni. Ja sitä paitsi rokote nostaa vasta-ainetasot korkeammalle kuin mitä infektio nostaa.

Tutustuppas nyt hieman näihin muistisoluihin ja miten ne toimivat. Rokotteessa ei sitäpaitsi ole kuin parille kannalle noin vasta-aineet, jotka vanhentuvat hetkessä, kun tulee uusia kantoja tilalle.

Immunologinen muisti http://www.solunetti.fi/fi/histologia/immunologinen_muisti_1/2/

Aikaisemmin sairastettujen tartuntatautien antama suoja samaa taudinaiheuttajaa vastaan tai vastaanotetun rokotteen teho perustuu immunologisen muistin toimintaan. Immunologisen muistin kehittymisen kannalta on oleellista primaarinen immuunivaste, joka kehittyy muutamien päivien kuluessa ensimmäisestä antigeenille altistumisesta. Mikäli eläin altistuu viikkojen, kuukausien tai jopa vuosien kuluttua uudelleen samalle antigeenille, seuraa sekundaarinen immuunivaste, joka on luonteeltaan primaarista immuunivastetta huomattavasti nopeampi ja voimakkaampi.

Immunologisen muistin taustalla on kloonivalintateoria, joka mahdollistaa myös adaptiivisen immuunijärjestelmän kyvyn reagoida spesifisesti miljooniin eri antigeeneihin. Kloonivalintateorian mukaan jokainen B- tai T-lymfosyyttiklooni ilmentää pinnallaan ainoastaan tietylle antigeenille spesifistä pintareseptoria eli vasta-ainemolekyyliä jo ennen ensimmäistä kohtaamistaan antigeenin kanssa. Antigeeni aktivoi (valitsee) ainoastaan ne lymfosyyttikloonit, joiden pintareseptori on komplementaarinen antigeenille. Sitoutumisen seurauksena naiivit lymfosyyttikloonit proliferoituvat voimakkaasti (clonal expansion). Suurin osa soluista erilaistuu efektorisoluiksi (B- tai T-soluiksi), jotka saavat aikaan immunologisen vasteen. Osa erilaistuu muistisoluiksi, jotka pystyvät nopeasti, herkästi ja tehokkaasti muuntumaan efektorisoluiksi tai tuottamaan lisää muistisoluja, jos ne kohtaavat uudelleen saman antigeenin.

Muistisolut voivat säilyä elossa jopa koko yksilön eliniän. Myös osa efektori-B- tai T-soluista säilyy elossa antaen pitkäaikaisen suojan patogeeniä vastaan. Esimerkiksi osa primaarivasteen seurauksena muodostuneista plasmasoluista voi elää kuukausia luuytimessä tuottaen spesifistä vasta-ainetta verenkiertoon.

Adaptiivinen immuunivaste

Adaptiivinen immuunivaste perustuu lymfosyyttien (yksi veren valkosoluista) toimintaan. Lymfosyyttejä esiintyy veressä, imunesteessä ja imukudoksessa, kuten kateenkorvassa, imusolmukkeissa, pernassa ja umpilisäkkeessä. Lymfosyyttien välittämät immuunivasteet voidaan jakaa humoraaliseksi tai soluvälitteiseksi immuniteetiksi.

Humoraalisessa immuniteetissa aktivoituneet B-solut tuottavat immunoglobuliineja, jotka toimivat vasta-aineina. Vasta-aineet kiertävät veressä, josta ne voivat siirtyä muihin kudosnesteisiin sitomaan spesifisiä antigeenejä, jotka stimuloivat niiden tuotantoa. Vasta-aineiden sitoutuminen mikrobeihin estää niitä sitoutumasta isäntäsolun reseptoreihin. Vasta-aineiden sitoutuminen patogeenin pintaan toimii lisäksi merkkinä yleisen immuunipuolustuksen fagosyyteille. Humoraalinen immuunivaste aktivoituu etenkin bakteereiden tai virusten aiheuttamissa infektioissa.

Soluvälitteisessä immuunivasteessa aktivoituneet T-solut reagoivat suoraan vieraaseen antigeeniin, joka on yleensä sitoutunut antigeeniä esittelevän solun pinnalle. T-solut voivat joko tappaa infektoituneen solun tai avustaa infektoitunutta solua tai muita soluja tuhoamaan patogeenin. T-imusolujen välittämää immuunipuolustusta kutsutaan soluvälitteiseksi immuniteetiksi. Soluvälitteinen immuunivaste aktivoituu etenkin loisten, sienten ja solunsisäisten virusten aiheuttamissa infektioissa sekä syöpäsoluja ja kudossiirrännäisiä vastaan.

Adaptiiviselle eli hankitulle immuunivasteelle on ominaista immunologinen muisti, jonka toimintaan spesifinen ja pitkäaikainen suoja primäärisen immunologisen reaktion laukaisemaa patogeeniä kohtaan perustuu.

B-solut

Immuunijärjestelmän soluista ainoastaan B-solut pystyvät tuottamaan vasta-aineita. Vasta-aineet eli immunoglobuliinit (Ig) ovat veren runsaimpia proteiineja, jotka muodostavat noin 20 % plasman kokonaisproteiinipainosta.

Jokainen B-soluklooni tuottaa vain yhdenlaista vasta-ainetta, joka pystyy sitomaan spesifistä antigeeniä. Solut ilmentävät vasta-aineita solukalvollaan sekä erittävät niitä ulos solusta. Solukalvolle kiinnittyneet vasta-aineet toimivat antigeenireseptoreina (B cell receptors, BCRs). Jokainen antigeenireseptori on liittynyt lukuisiin transmembraaniproteiineihin, jotka aktivoivat signaalinvälitysreittejä antigeenin sitoutuessa reseptoriin.

Kun antigeeni auttaja-T-solun avustamana aktivoi naiivin B-solun tai muistisolun, solu proliferoituu ja erilaistuu vasta-ainetta tuottavaksi ja erittäväksi efektorisoluksi. Efektorisolut erittävät suuria määriä liukoisia vasta-ainemolekyylejä, joiden antigeenia sitova kohta on identtinen solun pinnalla esiintyvien antigeenireseptoreina toimivien vasta-ainemolekyylien kanssa. Efektori-B-solujen kypsimmille muodoille, plasmasoluille, on tyypillistä rER:n esiintyminen runsaana, koska vasta-aineiden tuotanto on vilkasta: yksittäinen plasmasolu erittää noin 5000 vasta-ainemolekyyliä sekunnissa. Vaikka suurin osa plasmasoluista kuolee muutamassa päivässä, osa säilyy luuytimessä tuottaen vasta-ainetta vereen kuukausien tai vuosien ajan.

Vasta-aineet

Vasta-aineet ovat selkärankaisten veressä ja eritteissä esiintyviä pallomaisia proteiineja, joita kutsutaan myös immunoglobuliineiksi eli Ig-molekyyleiksi. Jokainen B-soluklooni tuottaa yhdenlaisia vasta-ainemolekyylejä, joilla on spesifinen antigeeniä sitova kohta. B-solun kypsyessä luuytimessä vasta-aineet kiinnittyvät sen solukalvolle, jossa ne toimivat antigeenireseptoreina. B-solun aktivaatio tapahtuu toissijaisissa imukudoselimissä antigeenin sitouduttua reseptoriin. Lisäksi aktivaatiossa tarvitaan T-auttajasolujen stimulaatiota. Aktivoitumisen seurauksena B-solu proliferoituu ja erilaistuu joko vasta-ainetta tuottavaksi efektorisoluksi tai muistisoluksi. Efektorisolut tuottavat ja erittävät suuria määriä vasta-ainetta, jonka antigeeniä sitova kohta on identtinen solun pinnalla ilmennettävien antigeenireseptoreiden antigeeniä sitovan kohdan kanssa. 

Tyypillinen vasta-aine on Y-kirjaimen muotoinen molekyyli, jossa on kaksi identtistä antigeeniä sitovaa kohtaa molekyylin kärkiosissa (Fab-alueet). Molekyylin häntäosassa raskaiden ketjujen muodostamalla Fc-alueella on sitoutumiskohtia komplementin proteiineille sekä erilaisille solupintareseptoreille. Tämä alue vaikuttaa siten vasta-aineluokan biologisiin ominaisuuksiin.

Antigeenin sitoutumiskohta on stereokemialliselta rakenteeltaan komplementaarinen tietylle antigeenin osalle, jota kutsutaan epitoopiksi. Tarkan yhteensopivuuden vuoksi vasta-aineet ja antigeenit muodostavat stabiileja komplekseja, vaikka ne liittyvät toisiinsa ainoastaan ei-kovalenttisin sidoksin. Vasta-ainemolekyylin raskaiden ketjujen joustavat sarana-alueet mahdollistavat sitoutumisen kahteen eri antigeenimolekyylin samanaikaisesti tai vaihtoehtoisesti sitoutumisen yhden antigeenin erillisiin mutta identtisiin epitooppeihin

T-solut

T-soluvälitteiset immuunipuolustusreaktiot ovat vasta-ainevälitteisten immuunipuolustusreaktioiden tavoin spesifisiä tietylle antigeenille. T-solut hoitavat elimistön immuunipuolustusta joko sekundaarisessa imukudoksessa tai infektiopaikalla. Niiden toiminta poikkeaa perusperiaatteeltaan B-solujen toiminnasta siten, että B-solujen erittämät vasta-aineet leviävät verenkierron mukana ja toimivat siten laajasti elimistössä, kun taas T-solujen toiminta on paikallista ja niiden vaikutukset kohdistuvat vain läheisiin soluihin. T-soluja on kolme toiminnallisesti erilaista pääluokkaa: sytotoksiset-, auttaja- ja regulatoriset T-solut.

T-solujen aktivaatio, proliferaatio ja erilaistuminen efektorisoluiksi imukudoksessa tapahtuu antigeeniä esittelevän solun toimesta (antigen presenting cell, APC), joka ilmentää MHC-proteiineihin (major histocompatibility complex) liittyneitä antigeenisiä proteiinifragmentteja, muita stimulatorisia proteiineja sekä erilaisia solu-solu adheesioproteiineja pinnallaan. Yleisimmin antigeeniä esittelevänä soluna toimii dendriittisolu, jota tarvitaan naiivien T-solujen aktivaatiossa. Kaikki T-solut ilmentävät pinnallaan vasta-aineiden kaltaisia T-solureseptoreita (TCRs, T cell receptors), joiden avulla ne tunnistavat MHC-proteiineihin liittyneet vieraat proteiinifragmentit.

Vierailija kirjoitti:

Meidän kotikunnassa n. puolet vuosina 98-02 on vielä rokottamatta. Meillä rokotukset alkoi 2013 ja valtakunnallinen raportti oli lokakuulle 2015.

Oho, tuli kirjoitusvirhe. Eli vuosina 98-02 syntyneitä tyttöjä on rokotettu n. 50% tuona ajankohtana. Eli aika moni valitsee sen että piikkiä ei oteta.