Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miten te kasvatatte teinejänne?
06.10.2016 |
Mietin vaan että olenkohan ihan kyydistä pudonnut, kun minut kutsuttiin teinien vanhempien tilaisuuteen, jossa pitäisi keskustella siitä, että miten toimitaan kun teini ei halua.
Meillä on kaksi teiniä ja mielestäni me kuunnellaan heitä ja toiveitaan paljon, mutta viimeinen sana on meillä. Ja jos teini ei halua niin se on sitten voi voi, mutta ei siihen ole mitään erillistä strategiaa. Vanhemmat päättää.
Toinen keskustelun aihe oli että luottaako teiniin vai ei. En tajua tätäkään. Tietenkin teiniin pitää voida luottaa.
Kommentit (44)
Ja siis minä odottaisin jotenkin tuollaisessa tilaisuudessa sitä, että keskusteltaisiin eism siitä mistä teinin vanhemmat saa voimia jne. Naurettaisiin jopa vertaistukena.
Eikä niin päin että jaellaan kuolemanvakavana vinkkejä siitä, miten vanhemmat paehaiten taipuu siihen mitä teini haluaa. Siis niin outo näkökulma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskustelemalla. Teini ei arvosta käskemistä, asiat täytyy perustella. Huumori auttaa. On kiittänyt rehellisyydestä, ja siitä ettei kaunistella asioita (kuten pienempien lasten kanssa). Käydään ravintolassa ihan niin kuin normaalit ihmiset. Harvoin on yhteenottoja, pääosa kasvatustyöstä on jo tehty. Sama vapaus ja vastuu -logiikka meilläkin; niin kauan kuin on luottamuksen arvoinen, saa olla ja mennä suht vapaasti.
Ap voisi tulla meille koululle näyttämään miten käytännössä toimii se, että oppilaalle vain sanotaan jotain ja oppilas sitten tottelee. Mitä kun ei tottele?
Myös lapseensa täydellisesti luottaminen on ärsyttävää. Monet lapset kun valehtelee ja huijaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haistan keskivoimakasta omakehua. Et varmastikaan ole tullut ajatelleeksi, että teinejäkin on erilaisia. Toisilla ihmisillä esim. on vahvempi tahto kuin toisilla. Et muuten satu olemaan se mamma, jonka lapsilla ei ollut ollenkaan uhmaikää?
No voi olla että on voimakkaampi tahto, mutta siis kyllä peruslinjan täytyy olla se, että vanhemmat määrää. Siis tyyliin että jos mennään ravintolaan tai sukulaissynttäreille niin sinne oikeasti voi ottaa koko perheen ja pitää voida vaatia että siellä myös käyttäytydytään. Eihän se uhmiskaan miten vaam saa olla!
Mä en oikein osaa sanoa sulle mitään, kun sä ajattelet, että kaikkeen riittää se, että jollakulla on mielipide, miten pitää olla. Esim. mun uhmaikäinen lapsi ei kauheasti kunnioita sitä mielipidettä, miten jossain tilanteessa pitää olla. Usein joudun viemään hänet pois tai jättää menemättä.
Kyllä oikeasti pitää olla jokin alin taso. Ja väitän että teiniltä pitää voida vaatia tietty minimikäytös. Uhmis on eri asia. Onhan ne teinit koulussakin jossa on rajat.
Tykkäät selvästi verbistä pitää. Mutta se ei jotenkaan ole kauhean hedelmällinen lähtökohta keskustelulle. Varmaan pitää olla joku lähtötaso joo. Mutta mikä se lähtötaso sitten on? Tuntuu, että niputat äärimmäiset skenaariot ihan normaalin teini-iän kuohunnan kanssa samaan, ja paheksut sitten sitä, kun omat lapsesi ovat toisenlaisia.
Niin. Kun se normi nyt vaan määrää mitä pitää tehdä. Että se teinin perhe kuitenkin elää normaalia elämää. Käy ulkona, matkoilla, näkee sukulaisia. Sen sijaan että kökötetään kotona teinin oikkujen vankina.
Onko nyt niin, että sulla on mielessä joku tietty perhe, joka kököttää kotona teinien takia? Jos on, niin keskustellaan sitten siitä. Mä yritin keskustella vähän yleisemmin aiheesta, mutta se on vaikeaa, jos palataan koko ajan jonkin tietyn perheen tilanteeseen, jota et avaa yhtään enemmän, ja josta mä toisaalta en tiedä mitään (muuta kuin he eivät ilmeisesti käu missään, kun lapset eivät osaa käyttäytyä). Viet keskustelua niin arvaamattomiin suuntiin, etten oikein pysy mukana.
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan kai kasvatettu lapset jo ennen teini-ikää. Jokainen meidän lapsista on oppinut jo alakouluiässä että meillä ei koskaan pääse kaverille yöksi, meillä ei saa käyttää minkäänlaisia päihteitä, meillä tullaan aina kymmeneltä kotiin, meillä ei kiroilla. Muita sääntöjä... ei vaan tarvita. Ei oo koskaan tarvinnut yhtään teiniä kasvattaa. Meiltä löytyy 17v, 19v ja 21 v pojat. Mainitsemiani sääntöjä ei enää sovelleta kun teini täyttää 18v, siihen mennessä ne on näköjään jo sisäistetty osaksi omaa identiteettiä. Mistä asioista teidän muiden sitten pitää vääntää kättä niiden teinien kanssa?
Saanen kysyä että miks ei?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nro 14 jatkaa... ketjussa ainoa konkreettinen asia on ollut että jos teini ei halua lähteä jonnekin... niin miksi sen pitäisi lähteä? En minäkään aikuisena lähde yhtään minnekään, mikä ei minua huvita. Jonnekin miehen sukulaisten kissanristiäisiin mies saa mennä ihan itse. Ne lähtee jotka haluaa. Muut pysyy kotona. Meillä ei lapset halua ravintolaan jos se ei ole macci tai pizzeria. Ja muutenkin tulee liian kalliiksi. Minä käyn aina yksin ravintolassa, en huoli edes miestä mukaan häiritsemään :D
No esim matka. Kyllä teinin pitää tulla perhelomalle mukaan. Pitää voida mennä ystäväperheen häihin, mummon hautajaisiin. Ei niin että teini nyt vaan ilmoittaa ettei tykkää Italiasta, joten perhe ei mene.
Ja todellakin meillä oletetaan lasten osaavan asioida oikeissa ravintoloissa ja käyttäytyvän sellaisessa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haistan keskivoimakasta omakehua. Et varmastikaan ole tullut ajatelleeksi, että teinejäkin on erilaisia. Toisilla ihmisillä esim. on vahvempi tahto kuin toisilla. Et muuten satu olemaan se mamma, jonka lapsilla ei ollut ollenkaan uhmaikää?
No voi olla että on voimakkaampi tahto, mutta siis kyllä peruslinjan täytyy olla se, että vanhemmat määrää. Siis tyyliin että jos mennään ravintolaan tai sukulaissynttäreille niin sinne oikeasti voi ottaa koko perheen ja pitää voida vaatia että siellä myös käyttäytydytään. Eihän se uhmiskaan miten vaam saa olla!
Mä en oikein osaa sanoa sulle mitään, kun sä ajattelet, että kaikkeen riittää se, että jollakulla on mielipide, miten pitää olla. Esim. mun uhmaikäinen lapsi ei kauheasti kunnioita sitä mielipidettä, miten jossain tilanteessa pitää olla. Usein joudun viemään hänet pois tai jättää menemättä.
Kyllä oikeasti pitää olla jokin alin taso. Ja väitän että teiniltä pitää voida vaatia tietty minimikäytös. Uhmis on eri asia. Onhan ne teinit koulussakin jossa on rajat.
Tykkäät selvästi verbistä pitää. Mutta se ei jotenkaan ole kauhean hedelmällinen lähtökohta keskustelulle. Varmaan pitää olla joku lähtötaso joo. Mutta mikä se lähtötaso sitten on? Tuntuu, että niputat äärimmäiset skenaariot ihan normaalin teini-iän kuohunnan kanssa samaan, ja paheksut sitten sitä, kun omat lapsesi ovat toisenlaisia.
Niin. Kun se normi nyt vaan määrää mitä pitää tehdä. Että se teinin perhe kuitenkin elää normaalia elämää. Käy ulkona, matkoilla, näkee sukulaisia. Sen sijaan että kökötetään kotona teinin oikkujen vankina.
Onko nyt niin, että sulla on mielessä joku tietty perhe, joka kököttää kotona teinien takia? Jos on, niin keskustellaan sitten siitä. Mä yritin keskustella vähän yleisemmin aiheesta, mutta se on vaikeaa, jos palataan koko ajan jonkin tietyn perheen tilanteeseen, jota et avaa yhtään enemmän, ja josta mä toisaalta en tiedä mitään (muuta kuin he eivät ilmeisesti käu missään, kun lapset eivät osaa käyttäytyä). Viet keskustelua niin arvaamattomiin suuntiin, etten oikein pysy mukana.
Ei ole konkreettista perhettä mutta perhehän päätyy vangiksi kotiinsa, jos se teini on se joka päättää, että ei halua sitä eikä halua tätä. Ja vanhempien tehtävä on sitten vain myötäillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap voisi tulla meille koululle näyttämään miten käytännössä toimii se, että oppilaalle vain sanotaan jotain ja oppilas sitten tottelee. Mitä kun ei tottele?
Myös lapseensa täydellisesti luottaminen on ärsyttävää. Monet lapset kun valehtelee ja huijaa.
No meidän lasten koulussa totellaan. Lähtökohtaisesti.
Sen sijaan tiedän kyllä kouluja, joissa jo lähdetäänkin ettei teinit tottele ja sitten myös annetaan niiden olla tottelematta.
Vierailija kirjoitti:
Nro 14 jatkaa... ketjussa ainoa konkreettinen asia on ollut että jos teini ei halua lähteä jonnekin... niin miksi sen pitäisi lähteä? En minäkään aikuisena lähde yhtään minnekään, mikä ei minua huvita. Jonnekin miehen sukulaisten kissanristiäisiin mies saa mennä ihan itse. Ne lähtee jotka haluaa. Muut pysyy kotona. Meillä ei lapset halua ravintolaan jos se ei ole macci tai pizzeria. Ja muutenkin tulee liian kalliiksi. Minä käyn aina yksin ravintolassa, en huoli edes miestä mukaan häiritsemään :D
Samaa mieltä 👍
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan kai kasvatettu lapset jo ennen teini-ikää. Jokainen meidän lapsista on oppinut jo alakouluiässä että meillä ei koskaan pääse kaverille yöksi, meillä ei saa käyttää minkäänlaisia päihteitä, meillä tullaan aina kymmeneltä kotiin, meillä ei kiroilla. Muita sääntöjä... ei vaan tarvita. Ei oo koskaan tarvinnut yhtään teiniä kasvattaa. Meiltä löytyy 17v, 19v ja 21 v pojat. Mainitsemiani sääntöjä ei enää sovelleta kun teini täyttää 18v, siihen mennessä ne on näköjään jo sisäistetty osaksi omaa identiteettiä. Mistä asioista teidän muiden sitten pitää vääntää kättä niiden teinien kanssa?
Saanen kysyä että miks ei?
Miksi ei yökylään? No siksi, että lapseen luottaminen on pöhköyttä. Jos sanotaan, että vaikka päihteitä ei käytetä, niin sitä on pystyttävä oikeasti valvomaan. En myöskään halua, että seksuaalikokeilut astuvat mukaan kuvioihin, vaikka sitä ei ole tarvinnut erikseen kieltääkään. Siksi lapset ovat aina meidän silmien alla. 18 v pääsee yökyläänkin halutessaan. Toki jonkun 8v tytön (jollainen meillä myös on) on kamalan vaikea ymmärtää ettei saa mennä kun kaikki muuta saavat. Mutta kyllä siihen tottuu, ja teininä ei tarvi enää vääntää kättä sellaisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on sellainen vapautta ja vastuuta periaate.
Avaa vähän. Tässä oli esimerkkinä jokin yhteinen tekeminen, jota teini ei halua ja jossa hän sitten osoittaa mieltä. Ja sitten pitäisi pohtia miten jotenkin vanhemman toimia... En kerta kaikkiaan tajua, mitä keskustelemista siinä on. Kyllä pitää osata käyttäytyä!
Mä en taas tajua, miksi teini pitäisi pakottaa johonkin yhteiseen tekemiseen, jos ei itse halua. En ole tuo ylempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän se kasvatus ole tehty jo teini-ikään mennessä. Myöhäistä on alkaa teini-ikäistä kasvattamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on sellainen vapautta ja vastuuta periaate.
Avaa vähän. Tässä oli esimerkkinä jokin yhteinen tekeminen, jota teini ei halua ja jossa hän sitten osoittaa mieltä. Ja sitten pitäisi pohtia miten jotenkin vanhemman toimia... En kerta kaikkiaan tajua, mitä keskustelemista siinä on. Kyllä pitää osata käyttäytyä!
Mä en taas tajua, miksi teini pitäisi pakottaa johonkin yhteiseen tekemiseen, jos ei itse halua. En ole tuo ylempi.
Jätätkä siis 14-17-vuotiaan yksin kotiin kun muu perhe on Thaimaassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nro 14 jatkaa... ketjussa ainoa konkreettinen asia on ollut että jos teini ei halua lähteä jonnekin... niin miksi sen pitäisi lähteä? En minäkään aikuisena lähde yhtään minnekään, mikä ei minua huvita. Jonnekin miehen sukulaisten kissanristiäisiin mies saa mennä ihan itse. Ne lähtee jotka haluaa. Muut pysyy kotona. Meillä ei lapset halua ravintolaan jos se ei ole macci tai pizzeria. Ja muutenkin tulee liian kalliiksi. Minä käyn aina yksin ravintolassa, en huoli edes miestä mukaan häiritsemään :D
No esim matka. Kyllä teinin pitää tulla perhelomalle mukaan. Pitää voida mennä ystäväperheen häihin, mummon hautajaisiin. Ei niin että teini nyt vaan ilmoittaa ettei tykkää Italiasta, joten perhe ei mene.
Ja todellakin meillä oletetaan lasten osaavan asioida oikeissa ravintoloissa ja käyttäytyvän sellaisessa!
En osaa kuvitella noita ongelmia, mutta meillä ei olekaan ollut ikinä varaa mihinkään Italian-matkoihin. Meillä kukin lapsi on päässyt kerran ulkomaille yhdessä yhden vanhemman kanssa. Ja matkakohde on suunniteltu yhdessä nuoren kanssa, minibudjetti huomioon ottaen. Lapset ei oo ikinä kieltäytyneet häistä tai mummon synttäreistä. Menevät mielellään, ellei ole jotain tähdellisempää tekemistä. Minä olen itse se, joka jää niiltä pois. Eihän semmoisiin oikeasti tarvi mennä velvollisuudentunnosta. Eikä meidän nuorisolla mitään käytösongelmia ole. Ei ravintolassa "käyttäytyminen" mitään rakettitiedettä ole. Mutta jos ravintolaa ehdottaa, sanovat että ruoka ei ole riittävän hyvää ja sitä paitsi se on liian kallista meille. Järkiperustelut. Mies ja lapset (jotka ovat samaa mieltä asiasta) tekevät ruuan kotona. Minä lähden ravintolaan, joskus nuorempien lasten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on sellainen vapautta ja vastuuta periaate.
Avaa vähän. Tässä oli esimerkkinä jokin yhteinen tekeminen, jota teini ei halua ja jossa hän sitten osoittaa mieltä. Ja sitten pitäisi pohtia miten jotenkin vanhemman toimia... En kerta kaikkiaan tajua, mitä keskustelemista siinä on. Kyllä pitää osata käyttäytyä!
Mä en taas tajua, miksi teini pitäisi pakottaa johonkin yhteiseen tekemiseen, jos ei itse halua. En ole tuo ylempi.
Jätätkä siis 14-17-vuotiaan yksin kotiin kun muu perhe on Thaimaassa?
Niin? Ihan yleistä. Minut on kasvatettu todella tiukassa kurissa ja silti sain jäädä lukioikäisenä kotiin kun porukat lähti Espanjaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on sellainen vapautta ja vastuuta periaate.
Avaa vähän. Tässä oli esimerkkinä jokin yhteinen tekeminen, jota teini ei halua ja jossa hän sitten osoittaa mieltä. Ja sitten pitäisi pohtia miten jotenkin vanhemman toimia... En kerta kaikkiaan tajua, mitä keskustelemista siinä on. Kyllä pitää osata käyttäytyä!
Mä en taas tajua, miksi teini pitäisi pakottaa johonkin yhteiseen tekemiseen, jos ei itse halua. En ole tuo ylempi.
Jätätkä siis 14-17-vuotiaan yksin kotiin kun muu perhe on Thaimaassa?
Jos semmoinen tilanne tulisi, että olisi jostain syystä varaa Thaimaan-matkaan, eikä teini haluaisi, niin vaihtoehto olisi mennä mummolle. Ei olla yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on sellainen vapautta ja vastuuta periaate.
Avaa vähän. Tässä oli esimerkkinä jokin yhteinen tekeminen, jota teini ei halua ja jossa hän sitten osoittaa mieltä. Ja sitten pitäisi pohtia miten jotenkin vanhemman toimia... En kerta kaikkiaan tajua, mitä keskustelemista siinä on. Kyllä pitää osata käyttäytyä!
Mä en taas tajua, miksi teini pitäisi pakottaa johonkin yhteiseen tekemiseen, jos ei itse halua. En ole tuo ylempi.
Jätätkä siis 14-17-vuotiaan yksin kotiin kun muu perhe on Thaimaassa?
Kyllä 17-vuotiaan ainakin pitäisi pärjätä yksin kotona, jos ei halua lähteä. Jopa 15-vuotias pärjää. Se on ihan järjestelykysymys.
Mun selviytymismottoni kahden teinin kanssa on "Valitse sotasi".
Pikkuasioista on turha joutua teinin kanssa törmäyskurssille. Jos teini ei halua lähteä paikkaan X , niin ei väkisin ja muut lähtevät. Lähes kaikista asioista voidaan neuvotella ja päätyä kaikkia jokseenkin tyydyttävään ratkaisuun.
Sitten on ne sellaiset asiat, jotka tehdään niinku vanhemmat sanoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on sellainen vapautta ja vastuuta periaate.
Avaa vähän. Tässä oli esimerkkinä jokin yhteinen tekeminen, jota teini ei halua ja jossa hän sitten osoittaa mieltä. Ja sitten pitäisi pohtia miten jotenkin vanhemman toimia... En kerta kaikkiaan tajua, mitä keskustelemista siinä on. Kyllä pitää osata käyttäytyä!
Mä en taas tajua, miksi teini pitäisi pakottaa johonkin yhteiseen tekemiseen, jos ei itse halua. En ole tuo ylempi.
Jätätkä siis 14-17-vuotiaan yksin kotiin kun muu perhe on Thaimaassa?
Jos semmoinen tilanne tulisi, että olisi jostain syystä varaa Thaimaan-matkaan, eikä teini haluaisi, niin vaihtoehto olisi mennä mummolle. Ei olla yksin.
Minä ainakaan en halunnut sinne Espanjaan koska en halunnut olla 2 viikkoa pois koulusta. Saman syyn vuoksi en olisi halunnut myöskään mummolle matkan ajaksi.
Alue: Aihe vapaa
Nro 14 jatkaa... ketjussa ainoa konkreettinen asia on ollut että jos teini ei halua lähteä jonnekin... niin miksi sen pitäisi lähteä? En minäkään aikuisena lähde yhtään minnekään, mikä ei minua huvita. Jonnekin miehen sukulaisten kissanristiäisiin mies saa mennä ihan itse. Ne lähtee jotka haluaa. Muut pysyy kotona. Meillä ei lapset halua ravintolaan jos se ei ole macci tai pizzeria. Ja muutenkin tulee liian kalliiksi. Minä käyn aina yksin ravintolassa, en huoli edes miestä mukaan häiritsemään :D