Miksi se Hintikka tekee lisää lapsia kun ei jaksa hoitaa entisiäkään?
Juuri hiljattain aiheesta avautui ja onnistui syyttämään kaikkia läheisiään siitä ettei nämä hoida hänen lapsia? Onko nyt sitte joku syyllistyneistä suostunu hoitamaan kahta räkänokkaa viikonlopun niin eiko oitis uutta putkeen?
Kommentit (265)
Tapa jolla kyseinen "toimittaja" sai omaisensa häpäistyä on kuvottava.
Vierailija kirjoitti:
Hintikka ja monet muut unohtavat suomalaisen yhteiskunnan muutokset. Suomessa molemmat isovanhemmat ovat lähes poikkeuksetta työelämässä mukana 63-ikävuoteen asti, toisin kuin ennen.
Jostakin syystä, isovanhempien hoitovastuusta pidetään kiinni, mutta unohdetaan lasten vastuu iäkkäiden vanhempien ja isovanhempien vastuusta hoivaan ja auttamiseen.
Enpä muista ainuttakaan nuorta perhettä, jonka luona asuisi iäkkäät vanhemmat, joka vielä muutama vuosikymmen sitten oli itsestäänselvyys. Hyvä jos edes muutaman kerran piipahdetaan hoitokodissa.
No täällä tuntuukin että lasten hoitaminen on pakkopullaa mummoille. Kai se auttaminen on sit muillekin pakkopullaa. Hyvähän kiertää, huono kasaantuu.
Vierailija kirjoitti:
Hintikka ja monet muut unohtavat suomalaisen yhteiskunnan muutokset. Suomessa molemmat isovanhemmat ovat lähes poikkeuksetta työelämässä mukana 63-ikävuoteen asti, toisin kuin ennen.
Jostakin syystä, isovanhempien hoitovastuusta pidetään kiinni, mutta unohdetaan lasten vastuu iäkkäiden vanhempien ja isovanhempien vastuusta hoivaan ja auttamiseen.
Enpä muista ainuttakaan nuorta perhettä, jonka luona asuisi iäkkäät vanhemmat, joka vielä muutama vuosikymmen sitten oli itsestäänselvyys. Hyvä jos edes muutaman kerran piipahdetaan hoitokodissa.
Nykyinen mummo/ukkisukupolvi ei ole se, joka hoiti omat vanhempansa kotona kuolemaan asti vaan se oli heidän vanhempiensa aikana. Sen sijaan heidän lapsistaan kyllä pidettiin suvun toimesta huolta.
Nämä ovat tietenkin perhekohtaisia juttuja. Itse olen maatilalta kotoisin. Meille lähetettiin suvun lapset kaupungeista koko kesäksi "töihin". Samoin suvun vanhukset hoidettiin kotona, tosin viimeisinkin kuoli jo v. 1980 ja oli syntynyt 1800-luvun lopulla. Vanhempani eivät siis koskaan saaneet lastenhoitoapua, vaan päinvastoin toimivat koko suvun hoitajina, vaikkeivät edes olleet isovanhempia vaan setiä ja tätejä kesälapsille.
No, nyt kun olen itse vanhempi, en ole juurikaan saanut muutamaa - ei edes vuosittain - poikkeusta lukuunottamatta apua isovanhemmilta. Itse olemme mieheni kanssa päättäneet pärjätä, kun huomasimme kuinka nihkeää se avun saaminen oli. Toisaalta välimatkat on pitkiä, tai ainakin meille päin on pitkä matka, mutta meiltä isovanhemmille päin ei luonnollisestikaan. Näin se menee. Olisin kaivannut arjen apua: lapsen hakua toisinaan päiväkodista, joskus iltamenoja, joskus jopa yhdessä puolison kanssa ja osallistumista lasten merkkipäivien juhlintaan.
Tiedätte varmasti, että Hintikka ja tiiminsä seuraavat vauvapalstaa kuin haukat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hintikka ja monet muut unohtavat suomalaisen yhteiskunnan muutokset. Suomessa molemmat isovanhemmat ovat lähes poikkeuksetta työelämässä mukana 63-ikävuoteen asti, toisin kuin ennen.
Jostakin syystä, isovanhempien hoitovastuusta pidetään kiinni, mutta unohdetaan lasten vastuu iäkkäiden vanhempien ja isovanhempien vastuusta hoivaan ja auttamiseen.
Enpä muista ainuttakaan nuorta perhettä, jonka luona asuisi iäkkäät vanhemmat, joka vielä muutama vuosikymmen sitten oli itsestäänselvyys. Hyvä jos edes muutaman kerran piipahdetaan hoitokodissa.No täällä tuntuukin että lasten hoitaminen on pakkopullaa mummoille. Kai se auttaminen on sit muillekin pakkopullaa. Hyvähän kiertää, huono kasaantuu.
Ei kaikille mummoille, onneksi. Meillä lapsen ainoa mummo (anoppini) pienenkin tauon jälkeen itse soittelee ja kysyy, koska saisi taas poikaa hoitoon.
Meillä tosin ei viikoittain tai muutenkaan tasaisin väliajoin kipata lasta hoitoon, vaan mummon osallistuminen on täysin omaehtoista eikä velvoitettua.
Siis mikä Helv teitä vaivaa? ??
Vierailija kirjoitti:
Tiedätte varmasti, että Hintikka ja tiiminsä seuraavat vauvapalstaa kuin haukat.
Kyllä sen tästä keskustelusta huomaakin.
En ymmärrä nyt ollenkaan tätä Hintikan haukkumista. Rehellistä suoraa puhetta pienlapsiarjesta ja sen (väliaikaisesta) uuvuttavasta vaikutuksesta. Kun yksin ilman apua joudut pärjäämään.
Ja niinku missä kohtaa törkeästi haukku sukulaisensa?? Ei missään kohtaa.
Sillä on ainakin rahaa lapsiin. Tienaa hyvin kuten miehensä ja vielä sukukin rikas.
Oo nyt Marja hiljaa siellä kun et ilmeisestikään halua ymmärtää yhtikäs mitään. Vaikka kuinka koetat tukkia ihmettelijöiden suut ja läppärit, niin saa sitä silti ihmetellä, miksi teet kolmannen muksun kun kahdenkin kanssa on liian raskasta.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä nyt ollenkaan tätä Hintikan haukkumista. Rehellistä suoraa puhetta pienlapsiarjesta ja sen (väliaikaisesta) uuvuttavasta vaikutuksesta. Kun yksin ilman apua joudut pärjäämään.
Mä en nyt tarkoita tällä Hintikkaa, en ole seurannut hänen kirjoituksiaan, mutta mua rasittaa tämä, että kaikki oikeutetaan sillä, että kyseessä on "kerrankin rehellinen, suora puhe". Ensinnäkin, kaikki media on nykyään tupaten täynnä puhetta siitä, miten rasittavaa pikkulapsiarki on. Sinänsä hyvä, ettei uupuneiden vanhempien tarvitse hävetä tunteitaan, mutta sellaisella puheella ei ole enää mitään uutuusarvoa. Toiseksi, ihan oikeasti ihmiset voisivat oppia kyseenalaistamaan sen, että miksi heidän on pakko hankkia uupumuksensa keskelle lisää lapsia ja onko se oikein lapsia kohtaan? Lapsilukunsa voi päättää ja tähän päätökseen pitäisi vaikuttaa ennen kaikkea lasten hyvinvointi. Mä en ikinä olisi tehnyt lapsia alle 3v ikäerolla, koska en halua, että mun lasten pikkulapsiaika on mun mielestä hirveää survival horroria.
Luin tuon Hintikan artikkelin. Varmuuden vuoksi kahdesti, kun en nähnyt samoja juttuja siinä kuin täällä huutelevat.
En minä löytänyt mitään syyllistämistä omia tai appivanhempia kohtaan. Yhdessä kohtaa jopa sanottiin, että apua olisi ollut tarjolla jos itse olisi osannut pyytää.
Olen itse saanut kaksi lastani alle 1,5 vuoden ikäerolla. Kuopus ei varsinaisesti ollut suunniteltu. Tunnistan monessa kohtaa oman tilanteeni vuosien takaa: ensimmäinen oli lähes vielä vauva, kun toinen syntyi. En ehtinyt esikoisen yövalvomisista toipua, kun putki alkoi alusta. Purin hammasta ja ajattelin että perkele, on täällä muutkin pärjänneet joten miksen minä.
Minun vanhempani olivat töissä kun lapseni syntyivät. Asuivat kohtalaisen lähellä, mutta ei heistä akuuteissa tilanteissa ollut apua. Sisaruksillani sama juttu. Anoppi taas on oma lukunsa, hän kyllä auttoi mielellään, mutta en uskaltanut lapsia jättää hänen kanssaan pitkiksi ajoiksi keskenään. Olis ollut mahtavaa, jos olis ollut sellaiset isovanhemmat tai naapurusto, josta olisi apua saanut. Vaan ei ollut. Ja kyllä väliin minäkin kadehdin niitä tuttavaperheitä ja jopa sisartani, jolla oli isovanhemmat lähempänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä nyt ollenkaan tätä Hintikan haukkumista. Rehellistä suoraa puhetta pienlapsiarjesta ja sen (väliaikaisesta) uuvuttavasta vaikutuksesta. Kun yksin ilman apua joudut pärjäämään.
Mä en nyt tarkoita tällä Hintikkaa, en ole seurannut hänen kirjoituksiaan, mutta mua rasittaa tämä, että kaikki oikeutetaan sillä, että kyseessä on "kerrankin rehellinen, suora puhe". Ensinnäkin, kaikki media on nykyään tupaten täynnä puhetta siitä, miten rasittavaa pikkulapsiarki on. Sinänsä hyvä, ettei uupuneiden vanhempien tarvitse hävetä tunteitaan, mutta sellaisella puheella ei ole enää mitään uutuusarvoa. Toiseksi, ihan oikeasti ihmiset voisivat oppia kyseenalaistamaan sen, että miksi heidän on pakko hankkia uupumuksensa keskelle lisää lapsia ja onko se oikein lapsia kohtaan? Lapsilukunsa voi päättää ja tähän päätökseen pitäisi vaikuttaa ennen kaikkea lasten hyvinvointi. Mä en ikinä olisi tehnyt lapsia alle 3v ikäerolla, koska en halua, että mun lasten pikkulapsiaika on mun mielestä hirveää survival horroria.
No ehkä ne ei duunaisi kolmatta lasta, jos olisi liian rankkaa. Ymmärsin tekstistä itse et yöunet jäi pieneksi kun oli koliikkia. Huomatkaa imperfekti. Keväällä kun vauva tulee on ihan eri tilanne kuin nyt tai viime keväänä. Hintikalla on kuitenkin jo ikää sen verran, että ei kannata kauaa jahkailla. Ja onhan se ihan kiva, että sisarukset ovat suhtsamanikäisiä niin on toisistaan leikkikavereita
Tuo peilikuvana tuota miehen elämää;
Vaimo on väsynyt, seksi häviää kuin pieru Saharaan, lapsiperhearki uuvuttaa ja vaimo hankkii marttyyrin sädekehää. Mikä on ratkaisu tähän elämäntilanteeseen; no tietysti tehdään kolmas lapsi, kai siitäkin jotain jutun aihetta saa, siis se vaimo.
Neljän-viiden vuoden päästä pääsemmekin lukemaan, että tuli ero. Kasvoimme ihmisinä eri suuntiin ja arjen pyörittäminen alkoi painaa. Saa ottaa talteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä nyt ollenkaan tätä Hintikan haukkumista. Rehellistä suoraa puhetta pienlapsiarjesta ja sen (väliaikaisesta) uuvuttavasta vaikutuksesta. Kun yksin ilman apua joudut pärjäämään.
Mä en nyt tarkoita tällä Hintikkaa, en ole seurannut hänen kirjoituksiaan, mutta mua rasittaa tämä, että kaikki oikeutetaan sillä, että kyseessä on "kerrankin rehellinen, suora puhe". Ensinnäkin, kaikki media on nykyään tupaten täynnä puhetta siitä, miten rasittavaa pikkulapsiarki on. Sinänsä hyvä, ettei uupuneiden vanhempien tarvitse hävetä tunteitaan, mutta sellaisella puheella ei ole enää mitään uutuusarvoa. Toiseksi, ihan oikeasti ihmiset voisivat oppia kyseenalaistamaan sen, että miksi heidän on pakko hankkia uupumuksensa keskelle lisää lapsia ja onko se oikein lapsia kohtaan? Lapsilukunsa voi päättää ja tähän päätökseen pitäisi vaikuttaa ennen kaikkea lasten hyvinvointi. Mä en ikinä olisi tehnyt lapsia alle 3v ikäerolla, koska en halua, että mun lasten pikkulapsiaika on mun mielestä hirveää survival horroria.
No ehkä ne ei duunaisi kolmatta lasta, jos olisi liian rankkaa. Ymmärsin tekstistä itse et yöunet jäi pieneksi kun oli koliikkia. Huomatkaa imperfekti. Keväällä kun vauva tulee on ihan eri tilanne kuin nyt tai viime keväänä. Hintikalla on kuitenkin jo ikää sen verran, että ei kannata kauaa jahkailla. Ja onhan se ihan kiva, että sisarukset ovat suhtsamanikäisiä niin on toisistaan leikkikavereita
Meillä oli 6 vuoden sisällä äiti pyöräyttänyt neljä lasta. Olimme kaikki siis peräperää syntyneitä ja meistä oli tosi paljon seuraa toisillemme, maalla kun asuimme. Kivaakin oli leikkiä keskenämme, ei koskaan tarvinnut olla yksin. Varmaan on äidillä ollut raskastakin mutta hän ei ollut sellainen että olisi valittanut. Sen sanoi että ole vaikeaa kun kolme oli yhtaikaa hinkuyskässä ja kun edellisen oksennukset sai korjattua alkoi toinen yskimään. Siihen aikaan ei ollut hinkuyskärokotetta. Äiti oli lisäksi maatalon emäntä ja hoiti tietysti navettahommat ja pirttihommat. Apuja oli naapurin mummoista ja sedistä. Muistan että tulivat meitä vahtimaan aina välillä. Mutta äkkiä ne lapset kasvaa ja homma helpottuu ja muuttuu toisenlaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Juuri hiljattain aiheesta avautui ja onnistui syyttämään kaikkia läheisiään siitä ettei nämä hoida hänen lapsia? Onko nyt sitte joku syyllistyneistä suostunu hoitamaan kahta räkänokkaa viikonlopun niin eiko oitis uutta putkeen?
Miksi sinä olet niin ilkeä ihminen, että teet tämänlaisen aloituksen? Otan osaa sinun pahaan oloon, koita etsiä apua, että jaksat huomiseen!
Vierailija kirjoitti:
Räkänokkia ja kakaroita...palstan maailmaa nähneet teini velat kokoontuu.Naurettavaa.
Eiköhän nämä vastaajat olleet ihan äiti-ihmisiä, kuten ehkä sinäkin... Miksi ihmeessä nostat velat syypäiksi kyseiseen asiaan? (Itse velana rakastan lapsia, jotka on hyvin kasvatettu.) Vaikutat erittäin ikävältä ihmiseltä, otahan peili käteen.
Toivon hartaasti, että kyseinen tyyppi jää ainakin kotiin hoitamaan niitä kersojaan, eikä sen naamaa tarttis nähdä enää telkkarissa. Eikä missään.
Se tykkää pyllytellä , eikä tietänyt että ilman ehkäisyä saattaa tulla raskaaksi .
Kun kukaan ei ollut kertonut .
Vai oliko se naapurin Erkki käynyt siellä kylässä :D ?