Miksi se Hintikka tekee lisää lapsia kun ei jaksa hoitaa entisiäkään?

Meinaakohan tässä ketjussa olevista monikin katsoa huomenna sen ekan shown? Nyt ne näyttää etsivän "karseinta lapsiperheautoa". Mahtaakohan esitellä omaansa...?

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/10/13/onko-sinulla-suomen-karsein-lap…

Siksi haluaa vielä lapsen, koska onhan se tyttökin saatava! Masentuu varmaan totaalisesti, jos tuleekin taas poika.

Tuo vanhempien pakkomielle tietyn sukupuolisesta lapsesta on sairasta, ja haitallista jo olemassa oleville lapsille.

Luin kyseisen Hintikan "isovanhemmuus hukassa" jutun. Ymmärrän toki, että hän haluaa provosoida ja kärjistää, mikä on aiheuttanut voimakkaita reaktioita puolesta ja vastaan.

Ymmärrän myös provosoivan kirjoitustyylin tarkoituksen, mutta se ei lisää kirjoituksessa esitettyjen väittämien uskottavuutta millään tavalla, sen sijaan isovanhempien syyllistäminen perusteettomasti ja julkisesti on sivistymätöntä. Asioista voi kirjoittaa yleisellä tasolla, mutta läheisten julkinen moittiminen on ala-arvoista käytöstä.

Mitä itse asiaan tulee, niin olen sitä mieltä, että Hintikka on täysin väärässä. Kun ihminen hankkii lapsia, hän hankkii velvollisuuksia itselleen. Isovanhemmilla ei ole velvollisuuksia lasten lapsiaan kohtaan, ellei hän pääse osallistumaan perhesuunnitteluun vanhempien tavoin. Jos siis lasten hankintaa suunnitellessa teillä on näkemyksiä siitä, mitä velvollisuuksia isovanhemmuuteen sisältyy, keskustelkaa niistä etukäteen tulevien isovanhempien kanssa ja ottakaa heidät mukaan päättämään lasten hankinnasta, jos haluatte sitouttaa heitä myös vastuuseen. Vastuu ja päätösvalta kulkevat aina käsi kädessä. Jos ette halua ottaa isovanhempia mukaan päättämään lasten hankinnasta, jutelkaa edes etukäteen heidän kanssaan siitä, mihin he ovat valmiita ja voivat sitoutua, jos teillä on sen suhteen jotain odotuksia ja toiveita. On todella väärin moittia ketään ihmistä siitä, ettei hän täytä teidän itse hänelle asettamianne odotuksia ja vaatimuksia. Keskustelevathan vastuulliset vanhemmat keskenäänkin lasten hankinnasta, siihen liittyvien velvollisuuksien hoitamisesta ennen hankintapäätöstä.

On hauska lukea kommentteja siitä, että isovanhempien on turha odottaa apua vanhempana omaan elämäänsä, jos eivät ole täyttäneet aikuisten lastensa asettamia vaatimuksia lasten hoidon ym. suhteen elämässä. Vuosikymmenien elämänkokemuksella ja paljon empiiristä tutkimusta tehneenä voin todeta, että ne vanhemmat, jotka eniten haluavat juhlia viikonloppuja ja juhlapyhiä ja tehdä matkoja ilman lapsiaan isovanhempien hoitaessa jälkikasvua, häviävät takavasemmalle liukkaasti siinä vaiheessa, kun omat vanhemmat ovat siinä kunnossa, että tarvitsisivat kuljetus- ja kauppa-asiointi, kodinhoito ym. apua. Kun on saanut olla itsekäs omien lastensa suhteen ja jatkaa rilluttelua kuin sinkkupari, niin on itsekäs myös omien vanhempiensa suhteen, vaikka nämä ovat mahdollistaneet itsekkäille vanhemmille vapauden viilettää matkoilla ja juhlissa ilman lapsiaan. Usein nämä vanhemmat ovat olleet myös lellittyjä "kakaroita" lapsena, silloin heidän vanhempansa ovat kuljetelleet ja paaponeet heitä, maksaneet opiskelut ja auttaneet nuorina aikuisinakin monin tavoin. Eli lellitty kakara, vaativa nuori aikuinen perheellisenä ja itsekäs  keski-ikäinen, kun omat vanhemmat on huonossa kunnossa.

Sitten on se toinen ryhmä. He ovat vastuullisia perheen perustajia, hankkiessaan lapsia eivät aseta edes mielessään mitään vaatimuksia tai odotuksia tuleville isovanhemmille, mutta suovat toki isovanhemmille iloa lastenlapsistaan isovanhempien ehdoilla. He ymmärtävät, että perhe-elämä merkitsee elämäntapojen muutosta, mökillä ja matkoilla käydään perheenä, ystäviä tavataan ja juhlapyhiä vietetään perheenä, toki joskus saatetaan viettää laatuaikaa kahdestaan, mutta ilman sitäki pärjätään, tuohan perhe-elämä runsaasti iloa ja loppujen lopuksi sekin elämänvaihe on nopeasti ohi. Ja kun näiden vanhempien omat vanhemmat tulevat siihen ikään ja kuntoon, että tarvitsevat apua, heidän vastuulliset lapsensa tarjoavat sitä pyytämättä, jos vanhukset suostuvat ottamaan. Eli vastuullinen ihminen tuppaa olemaan sitä nuoresta hautaan asti.

Onneksi valtaosa teistä vanhemmista on edelleen näitä vastuullisia ihmisiä.

Varmaan joku suhdekriisi johon "auttaa" kolmas lapsi.

pappa60v kirjoitti:

Luin kyseisen Hintikan "isovanhemmuus hukassa" jutun. Ymmärrän toki, että hän haluaa provosoida ja kärjistää, mikä on aiheuttanut voimakkaita reaktioita puolesta ja vastaan.

Ymmärrän myös provosoivan kirjoitustyylin tarkoituksen, mutta se ei lisää kirjoituksessa esitettyjen väittämien uskottavuutta millään tavalla, sen sijaan isovanhempien syyllistäminen perusteettomasti ja julkisesti on sivistymätöntä. Asioista voi kirjoittaa yleisellä tasolla, mutta läheisten julkinen moittiminen on ala-arvoista käytöstä.

Mitä itse asiaan tulee, niin olen sitä mieltä, että Hintikka on täysin väärässä. Kun ihminen hankkii lapsia, hän hankkii velvollisuuksia itselleen. Isovanhemmilla ei ole velvollisuuksia lasten lapsiaan kohtaan, ellei hän pääse osallistumaan perhesuunnitteluun vanhempien tavoin. Jos siis lasten hankintaa suunnitellessa teillä on näkemyksiä siitä, mitä velvollisuuksia isovanhemmuuteen sisältyy, keskustelkaa niistä etukäteen tulevien isovanhempien kanssa ja ottakaa heidät mukaan päättämään lasten hankinnasta, jos haluatte sitouttaa heitä myös vastuuseen. Vastuu ja päätösvalta kulkevat aina käsi kädessä. Jos ette halua ottaa isovanhempia mukaan päättämään lasten hankinnasta, jutelkaa edes etukäteen heidän kanssaan siitä, mihin he ovat valmiita ja voivat sitoutua, jos teillä on sen suhteen jotain odotuksia ja toiveita. On todella väärin moittia ketään ihmistä siitä, ettei hän täytä teidän itse hänelle asettamianne odotuksia ja vaatimuksia. Keskustelevathan vastuulliset vanhemmat keskenäänkin lasten hankinnasta, siihen liittyvien velvollisuuksien hoitamisesta ennen hankintapäätöstä.

On hauska lukea kommentteja siitä, että isovanhempien on turha odottaa apua vanhempana omaan elämäänsä, jos eivät ole täyttäneet aikuisten lastensa asettamia vaatimuksia lasten hoidon ym. suhteen elämässä. Vuosikymmenien elämänkokemuksella ja paljon empiiristä tutkimusta tehneenä voin todeta, että ne vanhemmat, jotka eniten haluavat juhlia viikonloppuja ja juhlapyhiä ja tehdä matkoja ilman lapsiaan isovanhempien hoitaessa jälkikasvua, häviävät takavasemmalle liukkaasti siinä vaiheessa, kun omat vanhemmat ovat siinä kunnossa, että tarvitsisivat kuljetus- ja kauppa-asiointi, kodinhoito ym. apua. Kun on saanut olla itsekäs omien lastensa suhteen ja jatkaa rilluttelua kuin sinkkupari, niin on itsekäs myös omien vanhempiensa suhteen, vaikka nämä ovat mahdollistaneet itsekkäille vanhemmille vapauden viilettää matkoilla ja juhlissa ilman lapsiaan. Usein nämä vanhemmat ovat olleet myös lellittyjä "kakaroita" lapsena, silloin heidän vanhempansa ovat kuljetelleet ja paaponeet heitä, maksaneet opiskelut ja auttaneet nuorina aikuisinakin monin tavoin. Eli lellitty kakara, vaativa nuori aikuinen perheellisenä ja itsekäs  keski-ikäinen, kun omat vanhemmat on huonossa kunnossa.

Sitten on se toinen ryhmä. He ovat vastuullisia perheen perustajia, hankkiessaan lapsia eivät aseta edes mielessään mitään vaatimuksia tai odotuksia tuleville isovanhemmille, mutta suovat toki isovanhemmille iloa lastenlapsistaan isovanhempien ehdoilla. He ymmärtävät, että perhe-elämä merkitsee elämäntapojen muutosta, mökillä ja matkoilla käydään perheenä, ystäviä tavataan ja juhlapyhiä vietetään perheenä, toki joskus saatetaan viettää laatuaikaa kahdestaan, mutta ilman sitäki pärjätään, tuohan perhe-elämä runsaasti iloa ja loppujen lopuksi sekin elämänvaihe on nopeasti ohi. Ja kun näiden vanhempien omat vanhemmat tulevat siihen ikään ja kuntoon, että tarvitsevat apua, heidän vastuulliset lapsensa tarjoavat sitä pyytämättä, jos vanhukset suostuvat ottamaan. Eli vastuullinen ihminen tuppaa olemaan sitä nuoresta hautaan asti.

Onneksi valtaosa teistä vanhemmista on edelleen näitä vastuullisia ihmisiä.

Olet kyllä paljon enemmän hukassa kuin Hintikka kirjoituksellaan.

Kun vanhemmat ovat olleet läsnä lastensa kasvussa vanhemmiksi ja jatkavat vielä lastensa tukemista kun heistä tulee isovanhempia on myös apua tarjolla sitten kun vanhemmat sitä itse tarvitsevät. Vastuulliset ihmiset ottavat itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan vastuun, ei ne ala hyysäämään vanhempiaan jos vanhemmat ovat antaneet välien viilentyä siinä vaiheessa kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa.

Vuoroin vieraissa...