Ateistien kyvyttömyys ymmärtää uskovaisia on hämmentävää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luuleeko ateistit että jos on olemassa henkimaailma ja korkeampia tasoja, niin että ne ovat samalla tavalla fyysisiä mitä kivi, puu tai koira?

Tekeekö ateistit päätöksensä olla varmoja korkeampien voimien puuttumisen puolesta sillä perusteella, että kuussa on käyty ja planeettoja tutkittu, ei siellä ketään ollut?

Meneekö ateisteilla kaikki yliluonnollisilla voimillaan huijanneet huijarit, samalla tavalla vahvistusharhan laariin, kuin uskovilla, joku banaanin muoto, että pakkohan on olla olemassa jumala joka suunnitteli banaanin ihmisen käteen sopivaksi?

En halua pilkata, vaan kysyn neutraalisti.

Ei vaan ainakin minun ateismiini vaikuttaa vain ja ainoastaan se, että jumalten olemassaolosta ei ole todisteita ja en ymmärrä, miksi jumalan olemassaoloa pitäisi tämän pohjalta epäillä enemmän kuin minkä tahansa muun vastaavan asian.

Millainen todiste sitten kelpaisi sinulle?

hanska kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ateismi on tavallaan uskon asia ihan siinä missä uskonnollisuuskin.

Se, että ei pidä totena väitteitä Spaghettihirviön, Jahven, Torin tai muiden persoonallisten jumaluuksien olemassaolosta, on kylläkin vastakohta sille, että pitää. Ateismi ei ole uskon vaan epäuskon asia.

Agnostisismi on epäuskoa. Ateismi ja uskonnot ovat molemmat nimenomaan uskon asioita, kun niissä molemmissa otetaan kantaa johonkin sellaiseen, minkä todellisuudesta ei ole tietoa. 

Okei, eli et tiedä, mitä ateismi ja agnostismi tarkoittavat käsitteinä.

Sinäkin voisit kerrata.

"Ateismi voidaan käsittää joko väitelauseena jumalan olemassaolosta tai yksilön käsityksenä siitä, onko jumalien olemassaolosta tietoa vai ei.[7] Jälkimmäisessä tapauksessa ateismi voidaan jakaa positiiviseen ateismiin, jossa otetaan jumalien olemassaolon vastainen kanta, ja negatiiviseen ateismiin, joka on uskon puutetta jumalien olemassaoloon."

Ateisti voi kyllä väittää (=uskoa), että mitään jumalaa ei ole olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luuleeko ateistit että jos on olemassa henkimaailma ja korkeampia tasoja, niin että ne ovat samalla tavalla fyysisiä mitä kivi, puu tai koira?

Tekeekö ateistit päätöksensä olla varmoja korkeampien voimien puuttumisen puolesta sillä perusteella, että kuussa on käyty ja planeettoja tutkittu, ei siellä ketään ollut?

Meneekö ateisteilla kaikki yliluonnollisilla voimillaan huijanneet huijarit, samalla tavalla vahvistusharhan laariin, kuin uskovilla, joku banaanin muoto, että pakkohan on olla olemassa jumala joka suunnitteli banaanin ihmisen käteen sopivaksi?

En halua pilkata, vaan kysyn neutraalisti.

Ei vaan ainakin minun ateismiini vaikuttaa vain ja ainoastaan se, että jumalten olemassaolosta ei ole todisteita ja en ymmärrä, miksi jumalan olemassaoloa pitäisi tämän pohjalta epäillä enemmän kuin minkä tahansa muun vastaavan asian.

Jos sinulla on varma tapa todistaa ettei jumalaa ole olemassa, ja pystyt sen todistamaan, niin sitten kutsu itseäsi ateistiksi.

Mutta jos et pysty esittämään sellaista menetelmää jolla voidaan varmaksi todistaa tuo asia, niin eikö olisi parempi että myönnät olevasi agnostikko?

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ateismi on tavallaan uskon asia ihan siinä missä uskonnollisuuskin.

Se, että ei pidä totena väitteitä Spaghettihirviön, Jahven, Torin tai muiden persoonallisten jumaluuksien olemassaolosta, on kylläkin vastakohta sille, että pitää. Ateismi ei ole uskon vaan epäuskon asia.

Epäuskokin on uskoa.

Ateismi on uskon puuttumista.

Onko ateisti siis varma ettei Jumalaa ole?

Onko ateisteilla tieto asiasta?

Minusta olisi hyvä jos olisi erilliset nimet molemmille katsantokannoille; agnostikko sille, joka ei tietää ettei voi tietää, ateisti sille joka on varma että tietää jumaluuden olemattomuuden.

Puuttuuhan agnostikoltakin usko, mikseivät ihmiset voi sanoa olevansa agnostikkoja.

Agnostikko voi uskoa jumalaan. Gnostismi ottaa kantaa siihen, voidaanko asiasta saada tietoa. Teismi taas on uskoa.

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ateismi on tavallaan uskon asia ihan siinä missä uskonnollisuuskin.

Se, että ei pidä totena väitteitä Spaghettihirviön, Jahven, Torin tai muiden persoonallisten jumaluuksien olemassaolosta, on kylläkin vastakohta sille, että pitää. Ateismi ei ole uskon vaan epäuskon asia.

Agnostisismi on epäuskoa. Ateismi ja uskonnot ovat molemmat nimenomaan uskon asioita, kun niissä molemmissa otetaan kantaa johonkin sellaiseen, minkä todellisuudesta ei ole tietoa. 

Okei, eli et tiedä, mitä ateismi ja agnostismi tarkoittavat käsitteinä.

Sinäkin voisit kerrata.

"Ateismi voidaan käsittää joko väitelauseena jumalan olemassaolosta tai yksilön käsityksenä siitä, onko jumalien olemassaolosta tietoa vai ei.[7] Jälkimmäisessä tapauksessa ateismi voidaan jakaa positiiviseen ateismiin, jossa otetaan jumalien olemassaolon vastainen kanta, ja negatiiviseen ateismiin, joka on uskon puutetta jumalien olemassaoloon."

Ateisti voi kyllä väittää (=uskoa), että mitään jumalaa ei ole olemassa.

Niin eli ateisti on uskovainen.

Agnostikko tietää ettei asiaa voi tietää. Hän ei siis usko että on jumalia, eikä hän usko että ei ole. Hän ei tiedä, ja myöntää sen. Uskovainen luulee tietävänsä, oli hän sitten ateisti tai uskossa.

Vaikka ateistit eivät sitä ymmärrä, uskonot sisältää paljon muutakin kuin Jeesuksen. Esimerkiksi paljon hyviä elämänohjeita tai oikean ja väärän.

Ymmärrän miksi olette sitä mieltä, että kaikki yliluonnollisuus on täsin mahdotonta, mutta on silti lohduttavaa ajatella, että jossain on joku joka haluaa kuunnella kaikki turhatkin murheet ja huolet ja joka antaa sulle anteeksi kaiken.

Ja vielä yksi juttu: vaikka itse olenkin uskovainen, olen samaa mieltä siitä, että ketään ei pitäisi käännyttää väkisin ja että uskonsa vuoksi toisia tappavat ihmiset ovat ehdottoman väärässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luuleeko ateistit että jos on olemassa henkimaailma ja korkeampia tasoja, niin että ne ovat samalla tavalla fyysisiä mitä kivi, puu tai koira?

Tekeekö ateistit päätöksensä olla varmoja korkeampien voimien puuttumisen puolesta sillä perusteella, että kuussa on käyty ja planeettoja tutkittu, ei siellä ketään ollut?

Meneekö ateisteilla kaikki yliluonnollisilla voimillaan huijanneet huijarit, samalla tavalla vahvistusharhan laariin, kuin uskovilla, joku banaanin muoto, että pakkohan on olla olemassa jumala joka suunnitteli banaanin ihmisen käteen sopivaksi?

En halua pilkata, vaan kysyn neutraalisti.

Ei vaan ainakin minun ateismiini vaikuttaa vain ja ainoastaan se, että jumalten olemassaolosta ei ole todisteita ja en ymmärrä, miksi jumalan olemassaoloa pitäisi tämän pohjalta epäillä enemmän kuin minkä tahansa muun vastaavan asian.

Jos sinulla on varma tapa todistaa ettei jumalaa ole olemassa, ja pystyt sen todistamaan, niin sitten kutsu itseäsi ateistiksi.

Mutta jos et pysty esittämään sellaista menetelmää jolla voidaan varmaksi todistaa tuo asia, niin eikö olisi parempi että myönnät olevasi agnostikko?

Sekoitat edelleen käsitteet. Ateistina olen 100% varma että en USKO jumaliin. Agnostisena ateistina myönnän kuitenkin sen, että tietoa emme asiasta voi saada, sillä universaalia olemattomuutta ei voi loogisesti todistaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ateismi on tavallaan uskon asia ihan siinä missä uskonnollisuuskin.

Se, että ei pidä totena väitteitä Spaghettihirviön, Jahven, Torin tai muiden persoonallisten jumaluuksien olemassaolosta, on kylläkin vastakohta sille, että pitää. Ateismi ei ole uskon vaan epäuskon asia.

Epäuskokin on uskoa.

Ateismi on uskon puuttumista.

Onko ateisti siis varma ettei Jumalaa ole?

Onko ateisteilla tieto asiasta?

Minusta olisi hyvä jos olisi erilliset nimet molemmille katsantokannoille; agnostikko sille, joka ei tietää ettei voi tietää, ateisti sille joka on varma että tietää jumaluuden olemattomuuden.

Puuttuuhan agnostikoltakin usko, mikseivät ihmiset voi sanoa olevansa agnostikkoja.

Agnostikko voi uskoa jumalaan. Gnostismi ottaa kantaa siihen, voidaanko asiasta saada tietoa. Teismi taas on uskoa.

Kiva kun sotket kaiken. Tuossa ekassa lauseessa on sisältyneenä väittämä että agnostikko voi olla uskovainen, teismikin on nyt uskoa, ateismikin.

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ateisti uskoo, että vain silmin havaittava on olemassa.

Ateismi ei pidä sisällään mitään välttämättömiä uskomuksia. ATEISMI ON SITÄ, ETTÄ IHMINEN EI PIDÄ TOTENA väitteitä persoonallisten jumalien olemassaolosta. Ollakseen ateisti ei tarvitse uskoa mihinkään. Meistä jokainen on syntynyt ateistina, paavikin.

Puhut nyt jostakin muusta asiasta, mahdollisesti materialismista tai muusta filosofisesta kannasta.

Puhut itsesi kanssa ristiin, etkä edes huomaa sitä. Tuo versaalilla korostamani kohta kommentissasi ON uskomus.

4

Sinun on mahdotonta osallistua mihinkään teismiä, ateismia tai tieto-oppia koskevaan keskusteluun, jos et ymmärrä peruslogiikkaa. Se, ettei usko, että A on totta, on tilanteena aivan eri kuin se, että uskoo A:n olevan epätotta. Jos minulta puuttuu uskomus jumalien olemassaoloon, se ei tarkoita, että en usko jumaliin. Voi hyvin olla, etten ole koskaan kuullutkaan jumalista tai minulla ei ole niiden olemassaolosta mitään mielipidettä. Se, että minulta puuttuu usko jumaliin, ei tarkoita, että olisin vakuuttunut jumalien ei-olemassaolosta tai että olisin edes miettinyt koko asiaa.

Ei helkkari. Vouhkaavien uskisten ja vouhkaavien ateistien lisäksi keskuudessamme liikkuu näköjään myös vouhkaavia agnostikkoja, joiden näkökulma on tietysti se ainoa oikea. 

Vierailija kirjoitti:

Mistä uskovainen tietää ja tuntee, että jumala tosiaan on todellinen?

Jos joku hymyilee, mistä tiedät onko hymy sarkastinen? Poislukien jotkut tiedemiehet, kukaan ei osaa varmuudella sanoa miksi on helppo sanoa että hymy on/ei ole sarkastinen. Kyse on intuitiosta. Intuitiokin voi olla väärässä, mutta ilman sitä ihminen ei kykenisi mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luuleeko ateistit että jos on olemassa henkimaailma ja korkeampia tasoja, niin että ne ovat samalla tavalla fyysisiä mitä kivi, puu tai koira?

Tekeekö ateistit päätöksensä olla varmoja korkeampien voimien puuttumisen puolesta sillä perusteella, että kuussa on käyty ja planeettoja tutkittu, ei siellä ketään ollut?

Meneekö ateisteilla kaikki yliluonnollisilla voimillaan huijanneet huijarit, samalla tavalla vahvistusharhan laariin, kuin uskovilla, joku banaanin muoto, että pakkohan on olla olemassa jumala joka suunnitteli banaanin ihmisen käteen sopivaksi?

En halua pilkata, vaan kysyn neutraalisti.

Ei vaan ainakin minun ateismiini vaikuttaa vain ja ainoastaan se, että jumalten olemassaolosta ei ole todisteita ja en ymmärrä, miksi jumalan olemassaoloa pitäisi tämän pohjalta epäillä enemmän kuin minkä tahansa muun vastaavan asian.

Jos sinulla on varma tapa todistaa ettei jumalaa ole olemassa, ja pystyt sen todistamaan, niin sitten kutsu itseäsi ateistiksi.

Mutta jos et pysty esittämään sellaista menetelmää jolla voidaan varmaksi todistaa tuo asia, niin eikö olisi parempi että myönnät olevasi agnostikko?

Sekoitat edelleen käsitteet. Ateistina olen 100% varma että en USKO jumaliin. Agnostisena ateistina myönnän kuitenkin sen, että tietoa emme asiasta voi saada, sillä universaalia olemattomuutta ei voi loogisesti todistaa.

Tuohan on täysin ristiriitaista. Nuo kaksi lausetta ovat keskenään ristiriitaiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ateismi on tavallaan uskon asia ihan siinä missä uskonnollisuuskin.

Se, että ei pidä totena väitteitä Spaghettihirviön, Jahven, Torin tai muiden persoonallisten jumaluuksien olemassaolosta, on kylläkin vastakohta sille, että pitää. Ateismi ei ole uskon vaan epäuskon asia.

Agnostisismi on epäuskoa. Ateismi ja uskonnot ovat molemmat nimenomaan uskon asioita, kun niissä molemmissa otetaan kantaa johonkin sellaiseen, minkä todellisuudesta ei ole tietoa. 

Okei, eli et tiedä, mitä ateismi ja agnostismi tarkoittavat käsitteinä.

Sinäkin voisit kerrata.

"Ateismi voidaan käsittää joko väitelauseena jumalan olemassaolosta tai yksilön käsityksenä siitä, onko jumalien olemassaolosta tietoa vai ei.[7] Jälkimmäisessä tapauksessa ateismi voidaan jakaa positiiviseen ateismiin, jossa otetaan jumalien olemassaolon vastainen kanta, ja negatiiviseen ateismiin, joka on uskon puutetta jumalien olemassaoloon."

Ateisti voi kyllä väittää (=uskoa), että mitään jumalaa ei ole olemassa.

Niin eli ateisti on uskovainen.

Agnostikko tietää ettei asiaa voi tietää. Hän ei siis usko että on jumalia, eikä hän usko että ei ole. Hän ei tiedä, ja myöntää sen. Uskovainen luulee tietävänsä, oli hän sitten ateisti tai uskossa.

Minä en usko jumaliin. Tiedän kuitenkin, että tietoa emme asiasta voi saada. Olen siis agnostinen ateisti. Ei agnostikko ole mikään ateistin ja teistin välimuoto, vaan ihan oma akselinsa gnostikko-agnostikko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näinhän se on. Ateismi on tavallaan uskon asia ihan siinä missä uskonnollisuuskin.

Mutta kannattaa muistaa, että uskovissakin on hyvin jyrkkiä ihmisiä, joiden mielestä vain oma uskonto on oikea ja pelastukseksi.

Minusta ihmisillä on sisäsyntyinen tarve selittää elämää ja sen tarkoitusta jollakin tavalla. On se sitten ateismia, juutalaisuutta, islamia, kristinuskoa, hindulaisuutta, mitä vaan. Maailma olisi paljon parempi paikka, kun tunnustaisimme sen, ettei kukaan TIEDÄ, mikä on oikea selitys, ja kunnioittaisimme muiden erilaisia uskomuksia.

Ateismi on uskon asia siinä missä kaljuus on hiusten väri.

Agnostismi on uskon asia, plaa plaa. Ateisti on varma ettei ole jumalia.

Tässä olet yksiselitteisesti väärässä, minkä huomaisit itsekin, jos lukisit edes englanninkielisen Wikipedia-artikkelin ateismista.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän miksi olette sitä mieltä, että kaikki yliluonnollisuus on täsin mahdotonta, mutta on silti lohduttavaa ajatella, että jossain on joku joka haluaa kuunnella kaikki turhatkin murheet ja huolet ja joka antaa sulle anteeksi kaiken.

Tähän ei tarvita jumalia. Anonyymi keskustelupalsta riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luuleeko ateistit että jos on olemassa henkimaailma ja korkeampia tasoja, niin että ne ovat samalla tavalla fyysisiä mitä kivi, puu tai koira?

Tekeekö ateistit päätöksensä olla varmoja korkeampien voimien puuttumisen puolesta sillä perusteella, että kuussa on käyty ja planeettoja tutkittu, ei siellä ketään ollut?

Meneekö ateisteilla kaikki yliluonnollisilla voimillaan huijanneet huijarit, samalla tavalla vahvistusharhan laariin, kuin uskovilla, joku banaanin muoto, että pakkohan on olla olemassa jumala joka suunnitteli banaanin ihmisen käteen sopivaksi?

En halua pilkata, vaan kysyn neutraalisti.

Ei vaan ainakin minun ateismiini vaikuttaa vain ja ainoastaan se, että jumalten olemassaolosta ei ole todisteita ja en ymmärrä, miksi jumalan olemassaoloa pitäisi tämän pohjalta epäillä enemmän kuin minkä tahansa muun vastaavan asian.

Jos sinulla on varma tapa todistaa ettei jumalaa ole olemassa, ja pystyt sen todistamaan, niin sitten kutsu itseäsi ateistiksi.

Mutta jos et pysty esittämään sellaista menetelmää jolla voidaan varmaksi todistaa tuo asia, niin eikö olisi parempi että myönnät olevasi agnostikko?

Sekoitat edelleen käsitteet. Ateistina olen 100% varma että en USKO jumaliin. Agnostisena ateistina myönnän kuitenkin sen, että tietoa emme asiasta voi saada, sillä universaalia olemattomuutta ei voi loogisesti todistaa.

Tuohan on täysin ristiriitaista. Nuo kaksi lausetta ovat keskenään ristiriitaiset.

Ei siinä ole mitään ristiriitaa kuin korkeintaan omassa mielessäsi.

hanska kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Internet-ateistit on ihan samanlaisia jankkaajia ja tuputtajia kuin himouskiksetkin. Suorastaan hurahtaneet siihen aatteeseensa, ja tätä myötä ovat käytännössä uskovaisia. Noloa porukkaa. t. agnostikko, eli sen ainoan tieteellisen näkökulman omistava.

Agnostismi ei ole mikään vaihtoehto ateismille vaan aivan erillinen ominaisuus. Gnostismi ja agnostismi ovat tieto-opillisia kantoja, jotka kuvaavat näkemystä siitä, voiko jumalien olemassaolosta saada luotettavaa tietoa vai ei. Agnostikon mukaan siis ei voi.

Teismi ja ateismi ovat kantoja, jotka kuvaavat sitä, onko sinulla totena pidettyjä uskomuksia (persoonallisten) jumalien olemassaolosta. Jos on, olet teisti, jos ei ole, olet ateisti.

Jos et pidä totena väitteitä yhdenkään persoonallisen jumalan olemassaolosta etkä usko, että tähän asiaan saadaan mitään lopullista vastausta, olet agnostinen ateisti.

Arvasin että ateistinen jankkaaja iskee tuohon, joten siksi viritin ansan ja todistit ateistit tylsämielisiksi jankkajiksi :) Notta prööt vaan sulle!

Uskovaisena kristittynä minua hämmästyttää ennen kaikkea se, että ateisti, joka suurella suulla julistaa olevansa suvaitsevainen, oikeasti pilkkaa elämänkatsomustani ja ihan suoraan nauraa minulle (valkopartaiset ukkelit on kuultu moneen kertaan).

Tunnen henkilökohtaisesti tällaisen ihmisen. Häneltä on jäänyt huomaamatta esim sellainen asia, että kuten hän, minäkin hyväksyn homoseksuaalit. Minulla on kaksi läheistä homoystävää.

Tämä suvaitsevainen ateistituttavani on myös hyvin vihainen ihminen. Olen usein rukoillut hänen puolestaan, jotta hän tulisi uskoon ja löytyisi armon ja rakkauden, jotta hänen ei tarvitsisi enää vihata niin paljon kaikkea.

Ja tämä ei ollut yleistys koskemaan kaikkia ateisteja.

Minua ihmetyttää lähinnä molempien osapuolien aggressiivinen hyökkäys toista vastaan. Mitä se on keneltäkään pois jos joku uskoo tai on uskomatta? Miksi se eriävä näkemys on niin suuri uhka, että se toinen pitää leimata vähäjärkiseksi tai huonoksi tai jopa pahaksi ihmiseksi?

Vierailija kirjoitti:

Minua ihmetyttää lähinnä molempien osapuolien aggressiivinen hyökkäys toista vastaan. Mitä se on keneltäkään pois jos joku uskoo tai on uskomatta? Miksi se eriävä näkemys on niin suuri uhka, että se toinen pitää leimata vähäjärkiseksi tai huonoksi tai jopa pahaksi ihmiseksi?

Lainsäädäntö.