Sossun tuista - käsittämätöntä
Yhdestä keskustelusta, jossa keskusteltiin FB:n "Apua vähävaraisille" ryhmiä:
[quote=Vierailija] On kyllä ihme käsityksiä täällä joillakin mitä sossun rahoilla muka elellään. Meidän kolmehenkisellä perheellä kolmio yhdessä isoimmassa kaupungissa, vuokra 820 ja joka kuukausi toimeentulotuessa lukee että liian kallis vuokra. Ilmeisesti kahden lapsen kanssa pitäisi kaksiossa asua.. Ja autostakin tuli kuittia, vaikka reilun tonnin arvoinen vain on.[/quote]
Siis mitä ihmettä???? Tämä juuri todisti sen, että sossun tuilla asuvilla ihmisillä ei ole MITÄÄN suhteellisuudentajua. Kaksi lasta ja PAKKO olla kolmio???
Ihmiset, joissa kummatkin vanhemmat käyvät töissä (ja vielä hyväpalkkaisissa) ja joilla on kaksi lasta asuvat usein Helsingissä kaksioissa ihan omilla rahoillaan.
Ja jonkun mielestä SOSSUN RAHOILLA (eli meidän muiden, jotka teemme töitä niiden rahojen eteen) pitää ehdottomasti olla vähintään kolmio.
Eli muiden ihmisten pitäisi elättää sossupummeja suuremmassa luksuksessa kuin itse elävät?
Kommentit (316)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuules nyt,ei ne sossun tuet ole pelkästään sun maksamias.Jos henkilö saa työttömyyskorvausta,hän maksaa siitä myös veroa.Jos hänon ollut elämässään töissä tai on työttömänä välillä töissä,hän maksaa veroja,työttömyysvak. maksuja ym.
Sitten on erikseen ne "pummit"jotkaeivät ole koskaan töitä tehneetkään.Mutta nykyaikana ei töitä riitä kaikille,kyllä sen tiedät.Me vanhemmat,alle eläkeikäiset ollaan kurjassa jamassa.Oletko sinä tehnyt yhteensä 24 vuotta töitä,suuri osa kolmea vuoroa,ja sitten heivataan ulos tuotannollisista ja taloudellista(!!) syistä.Olet keski-iässä,kouluttaudut uudelleen huomataksesi,että saat rekrypätkiä vähän aikaa ja yli viiskymppisenä,ET MITÄÄN.
Sitten saat puoli vuotta aina töitä palkkatuella,että pääset takaisin liiton korvuille.Kun ne korvuut määräytyy viimeisten tulojen mukaan,niin arvaa,yarvitaanko siinä vähän sossuakin.Ja kaikista saamastani tuloista,on palkka tai korvaus,MAKSAN VEROA.
Taisit puhua tuossa nuorista ihmisistä,mutta ei heille ole myöskään työnsaanti aina selviö.
Yksi kysymys mulla on.Miksi nuoret äidit roikkuvat kodinhoidontuella vuodesta toiseen kotona,etenkin jos on koulutettu henkilö.Kyllä lasten päivähoito on Suomessa tasokasta.Luulisi sitä tylsistyvän päivästä toiseen.Sain lapseni 80-luvulla ja hiukka alle vuoden vanha oli,kun meni päiväkotiin.Äitiysloma loppui silloin.
Rahaa tarvittiin,duunareita oltiin,ja olisin kyllä tullut hulluksi,jos en olisi päässyt töihin.
Jälkikirjoituksena:tytöstä kasvoi ihan normaali ja järkevä nainen,nyt neljän lapsen äiti.Oli toki hoitovapaallakin,mutta nyt taas töissä ja opiskelee lisää.Seinät meinasi hänelläkin kaatua päälle.
Summa summarum.Älä yleistä juttujas.Minä tuskin pieniin sossun tukiini käytän sun rahojas.Tuskin olet ollut syntynyt,kun olen painanut kolmea vuoroa tehtaassa.
Halusin vielä vastata sinulle ja pahoitella, jos loukkasin. Arvelisin, että sinunkaltaistesi ihmisten aikana hyvinvointivaltio toimi, koska ihmisillä vaikutti olleen erilainen moraali työntekoon, itsensä elättämiseen yms. Silloin kun tällaiset ihmiset jäävät työttömiksi ja heille tulee vastoinkäymisiä, sitä haluaakin että yhteiskunta auttaa, sillä he ovat sen varmasti ansainneet. Monesti hieman vanhemmilla ihmisillä on myös suuri ylpeys siitä, että apua ei haluta ottaa vastaan jos ei ole aivan pakko.
Se mikä itseäni hämmästyttää on, että osalla nuoremmista ihmisistä vaikuttaa olevan aivan erilainen asenne. Ollaan lähtökohtaisesti sitä mieltä, että töitä ei haluta tehdä, ainakaan jos ne eivät ole kivoja ja kiinnostavia, helppoja, hyvin palkattuja ja juuri omiin kiinnostuksiin sopivia. Ja että yhteiskunta on heille "velkaa" aivan loputtomasti luksuselämäntyyliä, ilman mitään kokemusta siitä, että jotain pitäisi tehdä itse sen vastineeksi. Juuri kärjistäen tuo, että aletaan tehdä lapsia 20-vuotiaana, ei koskaan hankita koulutusta, ammattia, olla päivääkään töissä, hankitaan lapsi toisen perään, välillä saikutetaan "masennuksen" takia, varmistetaan että saadaan joka ikinen kuviteltavissa oleva tuki ja kerjätään vielä vapaaehtoisavustuksia päälle, pidetään kolmea koiraa ja viittä kissaa, koko perhe ja lemmikit ovat tietysti kalliilla erikoisruokavaliolla ja tarvitsevat ties mitä yhteiskunnan maksamaa erikoisaktiviteettia, ja sitten vaaditaan saada asua isossa asunnossa itse valitulla paikalla ison kaupungin keskustassa. Ja valitetaan koko ajan miten köyhiä ollaan.
Eli vaaditaan vain, ilman pienintäkään häpeää tai vastuuta tai edes yritystä antaa koskaan mitään takaisin yhteiskunnalle.
En oikein usko, että tällaista ilmiötä on, sillä pienipalkkaisiinkin työpaikkoihin on niin paljon hakijoita.
Meidän työpaikalla nämä pahimmat saikuttajat olivat keski-ikäisiä naisia vakivirkoineen, kun ei ollut pelkoa pois potkimisesta.
Äitini asui pitkään yksiössä vanhempiensa ja isoveljensä kanssa. Kun äiti oli 9 ja sen veli 11, perhe muutti kaksioon, jossa asuttiin siihen asti kunnes lapset lensi pesästä. Lapset nukkui olohuoneessa, vanhemmat toisessa huoneessa joka toimi päivisin rauhallisena luku- ja opiskelutilana. Pelisäännöt oli selvät ja lapset pärjäsi hyvin koulussa, vaikka se kuuluisa oma soppi puuttui. Lisäksi lapsista kasvoi tasapainoisia aikuisia jotka oppi sopimaan asioista, tekemään kompromisseja ja ajattelemaan muutakin kuin omaa napaansa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä te täällä pähkäilette sossun tukia, kuinka paljon saa asumiskorvausta ja kuinka isoissa asunnoissa saa asua. Eiköhän ne siellä sossussa hoida työnsä, koulutetut ammattilaiset, asiakkaidensa kanssa. Keskittykää omiin elämiinne.
Ai että mitä se mulle kuuluu, mihin sossu rahaa lykkää? En ole pelkkä sivustakatsoja vaan äänioikeutettu veronmaksaja. Eikö se muka liity yhtään elämääni, mihin myös minulta kerättyjä rahoja käytetään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te täällä pähkäilette sossun tukia, kuinka paljon saa asumiskorvausta ja kuinka isoissa asunnoissa saa asua. Eiköhän ne siellä sossussa hoida työnsä, koulutetut ammattilaiset, asiakkaidensa kanssa. Keskittykää omiin elämiinne.
Ai että mitä se mulle kuuluu, mihin sossu rahaa lykkää? En ole pelkkä sivustakatsoja vaan äänioikeutettu veronmaksaja. Eikö se muka liity yhtään elämääni, mihin myös minulta kerättyjä rahoja käytetään?
Kyttäätkö myös sitä, miten esim. yritykset käyttävät saamansa tuet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi teiniä samassa huoneessa ja vanhemmat olkkarissa on aika ahdasta. Minulla on kolmio mutta en elä tuilla, molemmilla teineillä oma huone ja itse nukun olkkarissa.
Joo, on se aika ahdasta, mutta ei kai muiden maksamilla rahoilla ole tarkoitus elää luksuksessa? Jokainen noista 850 eurosta on muiden kovalla työllä ansaitsemia.
En myöskään elä sossun tuilla, mutta tuo ei ole luksusta. Se on INHIMILLISYYTTÄ! Länsimaisiin arvoihin kuuluu olla lyömättä lyötyä. Ylivoimainen enemmistö sossun tuilla elävistä ei ole tyytyväinen tilanteeseen, jossa rahan saamisesta on tapeltava, saa joka kuu jännittää, saako laskut maksettua jne. Jos ihminen ajetaan liian ahtaalle ja häntä painetaan alas joka kuukausi, hän masentuu, eikä jaksa yrittääkään.
Todisteet kyllä kertovat, että Suomessa nimenomaan ihmiset eivät yritä parantaa tilannettaan koska yhteiskunnan tuet ovat aivan liian suuret. Koska monesti töihin meno heikentää sitä tilannetta. Missä ei ole mitään järkeä. Siinä vaiheessa kun elää muiden rahoilla (jos ei sitten oikeasti ole vakavasti sairas), niin tilanteen pitää olla niin tiukka että on aito ja vakava motivaatio pyrkiä parantamaan sitä.
Inhimillisyyttä on kunnioittaa työntekoa ja muiden ihmisten rahoja, eli tajuta että jokainen euro jonka saa yhteiskunnalta on jonkun työllään ansaitsema ja häneltä pois otettu.
Tuo tukien leikkaaminen on siinä mielessä ongelmallinen, että se ruoskii niiden velttoilijoiden lisäksi kaikkia jotka eivät haluaisi muutenkaan olla työttömänä - eli juuri niitä "lyötyjä". Nykyiset järjestelmät leikkaavat jo maksimissaan 40% minimitoimeentulosta niiltä, jotka kieltäytyvät toistuvasti työstä. Tätä leikkuria ei hirveämmin pääse käyttämään, mikä johtuu siitä että työtä ei ole tarjottavaksi, eikä siitä tarjotusta työstä kieltäydytä. Elämäntilanteeseensa pettyneelle voi tosin käydä niin, että hän turhaantuu työnhakuun ja alkaa uskottelemaan itselleen, ettei haluaisikaan työtä. Se on fiksulle veronmaksajalle yksi hailee, koska joku muu sen työpaikan saa kuitenkin. Jos töitä olisi kaikille, tilanne olisi eri. Nyt ei ole kuin kymmenesosalle työttömiä, muita on turha ruoskia.
Miten tämä liittyy ylisuuriin asumistukiin? Se, että yhteiskunnan tukien varassa elävä asuisi samalla standardilla - eikä suuremmassa luksuksessa - kuin töissäkäyvät, ei ole kenenkään ruoskimista.
Tai sitten nykytilanteessa ruoskitaan töissäkäyviä ja kohdellaan heitä epäinhimillisesti, kun he joutuvat usein asumaan pienemmissä asunnoissa kuin asumistukea saavat. Ja lisäksi maksamaan toisten kustannukset.
Erona on se, että työssäkäyvä on asemassaan vapaaehtoisesti. Työssäkäyvä voi aina siirtyä pois maksajan roolista ja antaa sen jollekin muulle. Yllättäen tätä siirtymää ei juuri tapahdu, joten he eivät todellakaan ole tässä kuviossa se ruoskittu osa. Työttömien merkittävällä enemmistöllä ei ole vaihtoehtoja.
Ehkä ne töissä käyvät tajuaa, että jos kukaan ei käy töissä, ei valtio saa verotuloja ja rahat loppuu ennemmin kuin myöhemmin...
Öhhöh, luuletko ettei sinun tilallesi tulijoita löydy? Moni nuorikin odottaa työpaikkaa kieli pitkällä.
No, minut hälytettiin kesken hoitovapaan töihin, kun ei ole tarpeeksi henkilökuntaa, koko ajan joku tekee ylitöitä vapaapäivinä, koko ajan on avoin haku menossa ja työkkäri järjestää valmentavaa koulutusta, jotta saataisiin riittävästi työntekijöitä, vuositulot vähintään 30 000 e, mutta niillä, joilla tulee pyhätöitä, vuositulot hipoo 45 000 e...
Ja kyllä, työkaverini kirosi työtä, ehdotin, että voisi jäädä elämään yhteiskunnan tuilla ja vastaus oli: tässä maassa on jo tarpeeksi elätettäviä, käyn siis töissä. En siis ole yksin mielipiteeni kanssa.
Ja voisinhan olla hoitovapaalla hyvillä mielin vielä pari vuotta, jos joku haluaisi tehdä mun työtä, mutta eipä vissiin oo halunnu, ku kaipailivat takas...
No mikä työ? Miten sinne pääsee?
Bussikuski, työkkärissä järjestetään useita kursseja vuodessa..
Eipä oo ajokorttia nyt.
No, se lienee järjestettävissä? Kuljetusalalla ja rakennusalalla on töitä. Se on sitten itsestä kiinni, onko halua opetella, oppia ja tehdä töitä sillä asenteella, että niitä riittää. Kyllä jokaiseen työpaikkaan vaaditaan jotain valmiuksia, mulla esim. ei oo tarvittavaa tietotaitoa eikä mielenkiintoa hoitoalalle, kaupan alalle jne. Mutta mulla on pätevyys omaan duunarin hommaan ja sen myötä mulle on töitä. Samoin miehellä.
Hassua, että mun ammatti ja työtilanne sai niin paljon alapeukkuja, vaikka siis tienaan sillä elannon perheelleni yhdessä eri alalla toimivan puolisoni kanssa. Ja vaikka koko ajan haetaan uutta työvoimaa. Ei vissiin oo tarpeeks trendikästä ja helppoa...
Niinpä, ja kun niitä alle tonnin vuokra-asuntoja on muutaman vuoden ajan kohtuullisen säännöllisesti yrittänyt saada, kuitenkaan siinä onnistumatta, niin joutuu maksamaan sikakallista vuokraa pienistä tuloista eikä mitään apuja mistään kun on "liian kallis asunto". Asuntoa en uskalla irtisanoa ennen kuin on uusi varmasti tiedossa.jälkikasvu ei voi muuttaa pois kun ei vakituista työpaikkaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te täällä pähkäilette sossun tukia, kuinka paljon saa asumiskorvausta ja kuinka isoissa asunnoissa saa asua. Eiköhän ne siellä sossussa hoida työnsä, koulutetut ammattilaiset, asiakkaidensa kanssa. Keskittykää omiin elämiinne.
Ai että mitä se mulle kuuluu, mihin sossu rahaa lykkää? En ole pelkkä sivustakatsoja vaan äänioikeutettu veronmaksaja. Eikö se muka liity yhtään elämääni, mihin myös minulta kerättyjä rahoja käytetään?
Kyttäätkö myös sitä, miten esim. yritykset käyttävät saamansa tuet?
Luuletko olevasi nokkelakin? Yhtä hyvin voisit kysyä, opettelenko myös esim. espanjaa, jos kertoisin opettelevani englantia... Ei vaan liity mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä vuokran maksimi kahdelta henkilöltä on 800e, kolmelta hengeltä 900e ja neljältä hengeltä 1000e. Tässä tapauksessa nelihenkisenä perheenä 820e vuokra jää reippaasti alle maksimirajan. Itse asun kahdestaan lapseni kanssa kaksiossa ja vuokrani on 900e, mutta se huomioidaan kokonaan menoksi kun halutaan tukea yksinhuoltajan asumista.
Kuka haluaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te täällä pähkäilette sossun tukia, kuinka paljon saa asumiskorvausta ja kuinka isoissa asunnoissa saa asua. Eiköhän ne siellä sossussa hoida työnsä, koulutetut ammattilaiset, asiakkaidensa kanssa. Keskittykää omiin elämiinne.
Ai että mitä se mulle kuuluu, mihin sossu rahaa lykkää? En ole pelkkä sivustakatsoja vaan äänioikeutettu veronmaksaja. Eikö se muka liity yhtään elämääni, mihin myös minulta kerättyjä rahoja käytetään?
Kyttäätkö myös sitä, miten esim. yritykset käyttävät saamansa tuet?
Luuletko olevasi nokkelakin? Yhtä hyvin voisit kysyä, opettelenko myös esim. espanjaa, jos kertoisin opettelevani englantia... Ei vaan liity mitenkään.
En yrittänyt olla nokkela. Sinä näytät olevan monomaanisesti kiinnostunut vain työttömien/työkyvyttömien tuista, vaikka valtion rahaa toki menee muuallekin.
Aloittaja tai kukaan muukaan ei varmaan tiedä tuon perheen tilanteesta ja kaikista yksityiskohdista, mutta heti ollaan kyllä huutamassa muitten rahoilla elämisestä ja "luksuksesta". Kertoo kyllä jotain yhteiskunnan henkisestä tilasta, että tunnetaan niin sankoin joukoin kateutta viimesijaisen tuen varaan tipahtaneita kohtaan! Käykö monellakaan mielessä, että myös ne tukien nostajat maksavat veroa niistä vähistä ansiotuloista, joita monilla heistäkin on?
Onko monille vielä uutinen se, että myös työssä käyvät joutuvat hakemaan asumistukea ja toimeentulotukea? Se on kuulkaa arkipäivää yhteiskunnassa, jossa työntekijöiden taloudellinen sietokyky yritetään viilata äärimmilleen suurituloisten pottien kasvattamisek... öö, anteeksi siis talouden kehittämiseksi. Joo, puhutaan vain korrektisti talouden kohentamisesta, eikä siitä, mitä kaikkea sen nimessä tehdään pienituloisille.
Suomessa on paljon ihmisiä jotka eivät omista mitään, ovat siis köyhiä ja tulottomia. Helsingissä on kaupungin asunnot joihin tällaiset henkilöt sijoitetaan ja kun sossu maksaa vuokrat niin se on siinä. Vielä auttaa kun näitä sossun kriteerit täyttäviä tuodaan tänne ulkomailta.
Somaliperheen koko on keskimäärin 6-7 henkeä. Siinä riittää elätettävää ja maksettavaa. Sossu maksanut niiden viulut jo 90-luvulta asti. Eli sinne ne menee, ne rahat...jos joku vielä ihmettelee.
Vaikea löytää edullista asuntoa, yksiöt ja kaksiot on kiven alla ja yksiöitä varsinkaan ei anneta perheelliselle.
Itse hain muutama vuosi sitten kunnalta asuntoa kahden lapseni kanssa, ainut hakukriteeri oli että vuokra saa olla max. XXX- hintainen.
Olisi ollut vapaana pieni kaksio, mutta minulle sanottiin etten voi sitä hakea koska on aivan liian pieni meille kolmelle ja pienempiä ruokakuntia jonossa paljon joille on sopiva.
No löytyi lopulta kolmio jossa vuokra oli 50e kalliimpi kuin mitä olin max. vuokraksi laittanut.
Yksityiseltä katselin myös asuntoja, mutta kaikki kaksiotkin olivat kalliimpia kuin kunnan asuntojen kolmiot.
Sossun tuet todellakin ovat liian suuret. Tiedän mm. tuttavapiiristä yhden yksinhuoltajan joka hankkii lapsia (yksin) parin vuoden välein, ei ole tainnut olla kuin kesätöissä joskus nuorena eikä ole aikomustakaan mennä töihin. On varmaan lapsirakaskin mutta tuosta vaan olettaa että yhteiskunta elättää hänet ja 4, kohta 5 lasta... En tiedä mitä sitten tekee kun tulee liian vanhaksi lapsensaantiin. Hyvin on ottanut selville kaikki mahdolliset tuet jne. Vähän säälittää lapset kun onhan se selvää että yksin on aika kortilla noin monen pienen lapsen kanssa, eikä heitä mihinkään harrastuksiin kuskailla. Yhden lapsen isä muutti toiselle puolelle Suomea , työtön hänkin, ja nyt yhteiskunta kustantaa nämä lapsen haku- ja takaisinvientireissut, kuulemma niistäkin ihan tienaa jotain, etenkin kun saalykättyä lapsen jonkun sinnepäin menevän mukaan, ei kulu edes bensaa. Jää enemmän rahaa alkoholiin 😒
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi teiniä samassa huoneessa ja vanhemmat olkkarissa on aika ahdasta. Minulla on kolmio mutta en elä tuilla, molemmilla teineillä oma huone ja itse nukun olkkarissa.
Joo, on se aika ahdasta, mutta ei kai muiden maksamilla rahoilla ole tarkoitus elää luksuksessa? Jokainen noista 850 eurosta on muiden kovalla työllä ansaitsemia.
En myöskään elä sossun tuilla, mutta tuo ei ole luksusta. Se on INHIMILLISYYTTÄ! Länsimaisiin arvoihin kuuluu olla lyömättä lyötyä. Ylivoimainen enemmistö sossun tuilla elävistä ei ole tyytyväinen tilanteeseen, jossa rahan saamisesta on tapeltava, saa joka kuu jännittää, saako laskut maksettua jne. Jos ihminen ajetaan liian ahtaalle ja häntä painetaan alas joka kuukausi, hän masentuu, eikä jaksa yrittääkään.
Todisteet kyllä kertovat, että Suomessa nimenomaan ihmiset eivät yritä parantaa tilannettaan koska yhteiskunnan tuet ovat aivan liian suuret. Koska monesti töihin meno heikentää sitä tilannetta. Missä ei ole mitään järkeä. Siinä vaiheessa kun elää muiden rahoilla (jos ei sitten oikeasti ole vakavasti sairas), niin tilanteen pitää olla niin tiukka että on aito ja vakava motivaatio pyrkiä parantamaan sitä.
Inhimillisyyttä on kunnioittaa työntekoa ja muiden ihmisten rahoja, eli tajuta että jokainen euro jonka saa yhteiskunnalta on jonkun työllään ansaitsema ja häneltä pois otettu.
Tuo tukien leikkaaminen on siinä mielessä ongelmallinen, että se ruoskii niiden velttoilijoiden lisäksi kaikkia jotka eivät haluaisi muutenkaan olla työttömänä - eli juuri niitä "lyötyjä". Nykyiset järjestelmät leikkaavat jo maksimissaan 40% minimitoimeentulosta niiltä, jotka kieltäytyvät toistuvasti työstä. Tätä leikkuria ei hirveämmin pääse käyttämään, mikä johtuu siitä että työtä ei ole tarjottavaksi, eikä siitä tarjotusta työstä kieltäydytä. Elämäntilanteeseensa pettyneelle voi tosin käydä niin, että hän turhaantuu työnhakuun ja alkaa uskottelemaan itselleen, ettei haluaisikaan työtä. Se on fiksulle veronmaksajalle yksi hailee, koska joku muu sen työpaikan saa kuitenkin. Jos töitä olisi kaikille, tilanne olisi eri. Nyt ei ole kuin kymmenesosalle työttömiä, muita on turha ruoskia.
Miten tämä liittyy ylisuuriin asumistukiin? Se, että yhteiskunnan tukien varassa elävä asuisi samalla standardilla - eikä suuremmassa luksuksessa - kuin töissäkäyvät, ei ole kenenkään ruoskimista.
Tai sitten nykytilanteessa ruoskitaan töissäkäyviä ja kohdellaan heitä epäinhimillisesti, kun he joutuvat usein asumaan pienemmissä asunnoissa kuin asumistukea saavat. Ja lisäksi maksamaan toisten kustannukset.
Erona on se, että työssäkäyvä on asemassaan vapaaehtoisesti. Työssäkäyvä voi aina siirtyä pois maksajan roolista ja antaa sen jollekin muulle. Yllättäen tätä siirtymää ei juuri tapahdu, joten he eivät todellakaan ole tässä kuviossa se ruoskittu osa. Työttömien merkittävällä enemmistöllä ei ole vaihtoehtoja.
Ehkä ne töissä käyvät tajuaa, että jos kukaan ei käy töissä, ei valtio saa verotuloja ja rahat loppuu ennemmin kuin myöhemmin...
Öhhöh, luuletko ettei sinun tilallesi tulijoita löydy? Moni nuorikin odottaa työpaikkaa kieli pitkällä.
No, minut hälytettiin kesken hoitovapaan töihin, kun ei ole tarpeeksi henkilökuntaa, koko ajan joku tekee ylitöitä vapaapäivinä, koko ajan on avoin haku menossa ja työkkäri järjestää valmentavaa koulutusta, jotta saataisiin riittävästi työntekijöitä, vuositulot vähintään 30 000 e, mutta niillä, joilla tulee pyhätöitä, vuositulot hipoo 45 000 e...
Ja kyllä, työkaverini kirosi työtä, ehdotin, että voisi jäädä elämään yhteiskunnan tuilla ja vastaus oli: tässä maassa on jo tarpeeksi elätettäviä, käyn siis töissä. En siis ole yksin mielipiteeni kanssa.
Ja voisinhan olla hoitovapaalla hyvillä mielin vielä pari vuotta, jos joku haluaisi tehdä mun työtä, mutta eipä vissiin oo halunnu, ku kaipailivat takas...
No mikä työ? Miten sinne pääsee?
Bussikuski, työkkärissä järjestetään useita kursseja vuodessa..
Eipä oo ajokorttia nyt.
No, se lienee järjestettävissä? Kuljetusalalla ja rakennusalalla on töitä. Se on sitten itsestä kiinni, onko halua opetella, oppia ja tehdä töitä sillä asenteella, että niitä riittää. Kyllä jokaiseen työpaikkaan vaaditaan jotain valmiuksia, mulla esim. ei oo tarvittavaa tietotaitoa eikä mielenkiintoa hoitoalalle, kaupan alalle jne. Mutta mulla on pätevyys omaan duunarin hommaan ja sen myötä mulle on töitä. Samoin miehellä.
Hassua, että mun ammatti ja työtilanne sai niin paljon alapeukkuja, vaikka siis tienaan sillä elannon perheelleni yhdessä eri alalla toimivan puolisoni kanssa. Ja vaikka koko ajan haetaan uutta työvoimaa. Ei vissiin oo tarpeeks trendikästä ja helppoa...
Bussikuskeiksi haettii vuosi pari sitten paljon työntekijöitä ja koulutuspaikat oli täynnä..työllistyiköhän nämä kaikki? Jos taas haetaan?
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on paljon ihmisiä jotka eivät omista mitään, ovat siis köyhiä ja tulottomia. Helsingissä on kaupungin asunnot joihin tällaiset henkilöt sijoitetaan ja kun sossu maksaa vuokrat niin se on siinä. Vielä auttaa kun näitä sossun kriteerit täyttäviä tuodaan tänne ulkomailta.
Somaliperheen koko on keskimäärin 6-7 henkeä. Siinä riittää elätettävää ja maksettavaa. Sossu maksanut niiden viulut jo 90-luvulta asti. Eli sinne ne menee, ne rahat...jos joku vielä ihmettelee.
Onko noin isoja kerrostaloasuntoja olemassakaan?
Vierailija kirjoitti:
Köyhien lyöminen on turhaa, se on totta. Mutta sekin on totta, että nelihenkisen perheen tukiin menee lyhentämättömänä neljän työssäyvän ihmisen verot kokonaisuudessaan.
Me vähän vanhemmat lukijat muistamme, miten asumismenot eivät vielä olleet lähteneet käsistä, kun oli sellainen järjestelmä kuin vuokrasääntely. Toisin sanoen vuokrille oli katto, joka suitsi paitsi omalla rahallaan maksavien, myös yhteiskunnan asumistukimenoja.
Sitten tehtiin se virhe, että järjestelmä purettiin, jotta ylimääräisiä asuntoja omistavat pääsisivät tekemään pikavoittoja. Ja nyt ollaan tässä, että vuokria nostetaan, asumistukea nostetaan sen perään, jotta ihmiset pysyisivät köyhyysrajan yläpuolella, jonka jälkeen vuokranantajat huomaavat, että ehkä noilta voisi taas irrota vähän lisää jne.
Ei ole ihmekkään että kateus loistaa tuella eläviä kohtaan kun katsoo minkälaista paskaa täällä jauhetaan tuella elämisestä. Yh-opiskelija ostaa merkkivaatteita opintotuella, yksi nainen tehtailee lapsia rahaa vastaan toinen asuu jossain luksuslukaalissa valtion tuella...
Vähän nyt järkeä käteen hei. Sossun tuella eläminen ei ole mitään luksusta, eikä siinä ole mitään kadehdittavaa. Lopettakaa se typerien juorujen levittäminen ja sen kaiken paskan uskominen niin pääsette kateudestanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi teiniä samassa huoneessa ja vanhemmat olkkarissa on aika ahdasta. Minulla on kolmio mutta en elä tuilla, molemmilla teineillä oma huone ja itse nukun olkkarissa.
Joo, on se aika ahdasta, mutta ei kai muiden maksamilla rahoilla ole tarkoitus elää luksuksessa? Jokainen noista 850 eurosta on muiden kovalla työllä ansaitsemia.
En myöskään elä sossun tuilla, mutta tuo ei ole luksusta. Se on INHIMILLISYYTTÄ! Länsimaisiin arvoihin kuuluu olla lyömättä lyötyä. Ylivoimainen enemmistö sossun tuilla elävistä ei ole tyytyväinen tilanteeseen, jossa rahan saamisesta on tapeltava, saa joka kuu jännittää, saako laskut maksettua jne. Jos ihminen ajetaan liian ahtaalle ja häntä painetaan alas joka kuukausi, hän masentuu, eikä jaksa yrittääkään.
Todisteet kyllä kertovat, että Suomessa nimenomaan ihmiset eivät yritä parantaa tilannettaan koska yhteiskunnan tuet ovat aivan liian suuret. Koska monesti töihin meno heikentää sitä tilannetta. Missä ei ole mitään järkeä. Siinä vaiheessa kun elää muiden rahoilla (jos ei sitten oikeasti ole vakavasti sairas), niin tilanteen pitää olla niin tiukka että on aito ja vakava motivaatio pyrkiä parantamaan sitä.
Inhimillisyyttä on kunnioittaa työntekoa ja muiden ihmisten rahoja, eli tajuta että jokainen euro jonka saa yhteiskunnalta on jonkun työllään ansaitsema ja häneltä pois otettu.
Tukia ei voi enää pienentää, koska nyt eletään jo alarajoilla. Järjestelmä siinä suhteessa on ongelmallinen, että työnteko (esim pätkätyö) ei paranna tilannetta, vaan vaikeuttaa. Saattaa yhtäkkiä olla edessä kuukausi, jolloin rahaa tulee työnteon vuoksi 200 euroa vähemmän ja vielä vaikkapa 2-3 vk myöhässä paperisodan vuoksi. Tällöin ihan tavallisten laskujen (vesi, sähkö, vakuutus jne) kanssa voi tulla ongelmia. Tämä ei ole yksilön syy.
Monesti lisäksi nämä tuilla elävät ovat ensinnäkin ihan itse olleet niitä työssä käyviä, normaaleja ihmisiä ja toisekseen SINÄ voit joku pv olla tuensaaja. Turha olla noin itsevarma, et ole turvassa siltä. Saatat sairastua vakavasti (syöpä, masennus, krooninen kipusairaus, tms), joudut tapaturmaan tai sinulle pahoinpidellään aivovamma tai saat vain potkut, eikä kukaan enää huoli sinua, koska olet liian vanha, liian pätevä, liian epäpätevä tms. Tällöin olet tuensaaja ja huomaat yhtäkkiä olevasi itse se ennen niin suuresti halveksimasi loinen,joka kamppailee yhteiskunnan hylkiönä ja huomaa, että oletkin aiemmin sahannut oksan omien jalkojesi alta.
Varautuminen, esim minulla sijoitusasunnot takaa pääomatuloja, lisäksi vakuutukset, miehellä sijoituksia. Talon lainasta selvittäisi siten työttöminäkin.
Lasken itsemme varaan, en sen että yhteiskunnan pitäis meille joku kolmio kustantaa. Hyvänen aika.
Asun yksin ja vuokra 850e/kk, normaali vuokra Helsingissä, koskaan ei ole sossu sanonut liian kalliiksi ja 5 vuotta asunut.
Olisin päässyt 50 km:n päähän töihin mutta, kun ei ollut autoa ja tuskin olisin saanut bensojakaan. Kaikki rahat menee ruokaan ja laskuihin. Lapselle pakko ostaa vaatteitakin välillä. Kirppisellä pelkkiä reikäisiä retkuja aina.