Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sossun tuista - käsittämätöntä
02.10.2016 |
Yhdestä keskustelusta, jossa keskusteltiin FB:n "Apua vähävaraisille" ryhmiä:
[quote=Vierailija] On kyllä ihme käsityksiä täällä joillakin mitä sossun rahoilla muka elellään. Meidän kolmehenkisellä perheellä kolmio yhdessä isoimmassa kaupungissa, vuokra 820 ja joka kuukausi toimeentulotuessa lukee että liian kallis vuokra. Ilmeisesti kahden lapsen kanssa pitäisi kaksiossa asua.. Ja autostakin tuli kuittia, vaikka reilun tonnin arvoinen vain on.[/quote]
Siis mitä ihmettä???? Tämä juuri todisti sen, että sossun tuilla asuvilla ihmisillä ei ole MITÄÄN suhteellisuudentajua. Kaksi lasta ja PAKKO olla kolmio???
Ihmiset, joissa kummatkin vanhemmat käyvät töissä (ja vielä hyväpalkkaisissa) ja joilla on kaksi lasta asuvat usein Helsingissä kaksioissa ihan omilla rahoillaan.
Ja jonkun mielestä SOSSUN RAHOILLA (eli meidän muiden, jotka teemme töitä niiden rahojen eteen) pitää ehdottomasti olla vähintään kolmio.
Eli muiden ihmisten pitäisi elättää sossupummeja suuremmassa luksuksessa kuin itse elävät?
Kommentit (316)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on paljon ihmisiä jotka eivät omista mitään, ovat siis köyhiä ja tulottomia. Helsingissä on kaupungin asunnot joihin tällaiset henkilöt sijoitetaan ja kun sossu maksaa vuokrat niin se on siinä. Vielä auttaa kun näitä sossun kriteerit täyttäviä tuodaan tänne ulkomailta.
Somaliperheen koko on keskimäärin 6-7 henkeä. Siinä riittää elätettävää ja maksettavaa. Sossu maksanut niiden viulut jo 90-luvulta asti. Eli sinne ne menee, ne rahat...jos joku vielä ihmettelee.
Onko noin isoja kerrostaloasuntoja olemassakaan?
Onhan sellainen tilava kaupungin kolmio 70 neliöstä ylöspäin ihan riittävä isollekin porukalle. Mutta jos olet kaupungin asuntojonossa oleva kantis niin tiedät kenelle ne kohtuuvuokraiset kaupungin kämpät menevät. Eivät sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tussun soista- käsittämätöntä?
Niissä kahlaava voi sanoa, että kumppani pihisee elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi teiniä samassa huoneessa ja vanhemmat olkkarissa on aika ahdasta. Minulla on kolmio mutta en elä tuilla, molemmilla teineillä oma huone ja itse nukun olkkarissa.
Joo, on se aika ahdasta, mutta ei kai muiden maksamilla rahoilla ole tarkoitus elää luksuksessa? Jokainen noista 850 eurosta on muiden kovalla työllä ansaitsemia.
En myöskään elä sossun tuilla, mutta tuo ei ole luksusta. Se on INHIMILLISYYTTÄ! Länsimaisiin arvoihin kuuluu olla lyömättä lyötyä. Ylivoimainen enemmistö sossun tuilla elävistä ei ole tyytyväinen tilanteeseen, jossa rahan saamisesta on tapeltava, saa joka kuu jännittää, saako laskut maksettua jne. Jos ihminen ajetaan liian ahtaalle ja häntä painetaan alas joka kuukausi, hän masentuu, eikä jaksa yrittääkään.
Todisteet kyllä kertovat, että Suomessa nimenomaan ihmiset eivät yritä parantaa tilannettaan koska yhteiskunnan tuet ovat aivan liian suuret. Koska monesti töihin meno heikentää sitä tilannetta. Missä ei ole mitään järkeä. Siinä vaiheessa kun elää muiden rahoilla (jos ei sitten oikeasti ole vakavasti sairas), niin tilanteen pitää olla niin tiukka että on aito ja vakava motivaatio pyrkiä parantamaan sitä.
Inhimillisyyttä on kunnioittaa työntekoa ja muiden ihmisten rahoja, eli tajuta että jokainen euro jonka saa yhteiskunnalta on jonkun työllään ansaitsema ja häneltä pois otettu.
Tuo tukien leikkaaminen on siinä mielessä ongelmallinen, että se ruoskii niiden velttoilijoiden lisäksi kaikkia jotka eivät haluaisi muutenkaan olla työttömänä - eli juuri niitä "lyötyjä". Nykyiset järjestelmät leikkaavat jo maksimissaan 40% minimitoimeentulosta niiltä, jotka kieltäytyvät toistuvasti työstä. Tätä leikkuria ei hirveämmin pääse käyttämään, mikä johtuu siitä että työtä ei ole tarjottavaksi, eikä siitä tarjotusta työstä kieltäydytä. Elämäntilanteeseensa pettyneelle voi tosin käydä niin, että hän turhaantuu työnhakuun ja alkaa uskottelemaan itselleen, ettei haluaisikaan työtä. Se on fiksulle veronmaksajalle yksi hailee, koska joku muu sen työpaikan saa kuitenkin. Jos töitä olisi kaikille, tilanne olisi eri. Nyt ei ole kuin kymmenesosalle työttömiä, muita on turha ruoskia.
Miten tämä liittyy ylisuuriin asumistukiin? Se, että yhteiskunnan tukien varassa elävä asuisi samalla standardilla - eikä suuremmassa luksuksessa - kuin töissäkäyvät, ei ole kenenkään ruoskimista.
Tai sitten nykytilanteessa ruoskitaan töissäkäyviä ja kohdellaan heitä epäinhimillisesti, kun he joutuvat usein asumaan pienemmissä asunnoissa kuin asumistukea saavat. Ja lisäksi maksamaan toisten kustannukset.
Erona on se, että työssäkäyvä on asemassaan vapaaehtoisesti. Työssäkäyvä voi aina siirtyä pois maksajan roolista ja antaa sen jollekin muulle. Yllättäen tätä siirtymää ei juuri tapahdu, joten he eivät todellakaan ole tässä kuviossa se ruoskittu osa. Työttömien merkittävällä enemmistöllä ei ole vaihtoehtoja.
Ehkä ne töissä käyvät tajuaa, että jos kukaan ei käy töissä, ei valtio saa verotuloja ja rahat loppuu ennemmin kuin myöhemmin...
Öhhöh, luuletko ettei sinun tilallesi tulijoita löydy? Moni nuorikin odottaa työpaikkaa kieli pitkällä.
No, minut hälytettiin kesken hoitovapaan töihin, kun ei ole tarpeeksi henkilökuntaa, koko ajan joku tekee ylitöitä vapaapäivinä, koko ajan on avoin haku menossa ja työkkäri järjestää valmentavaa koulutusta, jotta saataisiin riittävästi työntekijöitä, vuositulot vähintään 30 000 e, mutta niillä, joilla tulee pyhätöitä, vuositulot hipoo 45 000 e...
Ja kyllä, työkaverini kirosi työtä, ehdotin, että voisi jäädä elämään yhteiskunnan tuilla ja vastaus oli: tässä maassa on jo tarpeeksi elätettäviä, käyn siis töissä. En siis ole yksin mielipiteeni kanssa.
Ja voisinhan olla hoitovapaalla hyvillä mielin vielä pari vuotta, jos joku haluaisi tehdä mun työtä, mutta eipä vissiin oo halunnu, ku kaipailivat takas...
No mikä työ? Miten sinne pääsee?
Bussikuski, työkkärissä järjestetään useita kursseja vuodessa..
Eipä oo ajokorttia nyt.
No, se lienee järjestettävissä? Kuljetusalalla ja rakennusalalla on töitä. Se on sitten itsestä kiinni, onko halua opetella, oppia ja tehdä töitä sillä asenteella, että niitä riittää. Kyllä jokaiseen työpaikkaan vaaditaan jotain valmiuksia, mulla esim. ei oo tarvittavaa tietotaitoa eikä mielenkiintoa hoitoalalle, kaupan alalle jne. Mutta mulla on pätevyys omaan duunarin hommaan ja sen myötä mulle on töitä. Samoin miehellä.
Hassua, että mun ammatti ja työtilanne sai niin paljon alapeukkuja, vaikka siis tienaan sillä elannon perheelleni yhdessä eri alalla toimivan puolisoni kanssa. Ja vaikka koko ajan haetaan uutta työvoimaa. Ei vissiin oo tarpeeks trendikästä ja helppoa...
Hmm. Mun kaveri pääsi juuri bussinkuljettajan koulutukseen, yli sadasta hakijasta valittiin 15. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Taidat vähän aliarvostaa omaa alaasi, jos sun mielestä alalle pääsee helposti. Myös kustannukset nousevat lopulta suht korkeaksi; kaikki eivät suinkaan asu koulutuspaikkakunnilla. Arvostahan omaa alaasi vähän enemmän! Joku kouluttajista tulee vastaan mm. koemaksuissa, mutta ei suinkaan kaikki. Se työttömyyskorvaus ei ole suuren suuri, minkä taidat unohtaa. Kaverillani on mahdollisuus nyt kouluttautua (on esim. perheetön), mutta täytyy muistas että kaikilla ei ole.
Ohis.
Tänä vuonna on asumisesta keskusteltu aiemminkin. Tosin lähestymiskulma oli toinen kuin nyt, mutta en voi olla mainitsematta, miten silloin monet vaativat, että asuinneliöitä pitää olla runsaasti asukasta kohden. Eli kaksi-kolmelapsinen perhe tarvitsee ainakin sata neliötä ja minimissään neliön. Jotkut olivat ihan kauhuissaan, kun joku kirjoitti, että heidän perheensä asuu 65-neliöisessä kolmiossa, lapsia taisi olla 2 tai 3. Nyt sitten samat (!) mammat kohkaavat, miten on heitä itseään kohtaan epäoikeudenmukaista, että asumistukea ja mahdollisesti myös toimeentulotukea saava äiti lapsineen asuu kolmiossa. On enemmän kuin arveluttavaa laukoa mielipiteitään, kun ei tiedä, mitä jutun taustalla on.
Toinen ihmetyttävä asia on, miten taas metelöidään sossun tuista ja niiden "päätähuimaavasta" määrästä ihan mutu-tiedon varassa. Perusteet olisi kuitenkin niin helppo käydä tarkistamassa Kelan sivuilta. Mutta kai se on niin, että kateellisuus on kivaa. En kuulu sossun tukien piiriin, vaan minulla on ollut niin hyvä onni, että olen kyennyt aina elättämään itseni omalla työlläni ja hankkimaan jopa velaksi omistusasunnon, joka nyt on jo maksettu aikaa sitten. Yhteiskunnan arvo näkyy siinä, miten se pitää huolta heikoimmistaan.
Yksinasuvat ovat kaikista tiukimmilla tuella eläessään. Pienet asunnot ovat suhteessa hurjan paljon kalliimpia kuin isommat. Siinä missä yh-äiti yhden muksunsa kanssa saa 900 euron kaksioon asumistukea 800 e, saa yksinasuva 750 euron yksiöön 400. Tässä on iso ja huutava vääryys, yksinelävien vuokramaksimit laahaavat järjettömän paljon todellisia hintoja jäljessä etenkin isommissa kaupungeissa. Pk-seudulla kela katsoo yhden ihmisen asumiskuluiksi reilun 500 euroa, kun kahdelle n. 900. Kaksion voi saada 900 eurolla, mutta yksiötä ei mitenkään 500 eurolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ottakaapa huomioon, että niitä sossun tukia joutuu hakemaan lähes jokainen työtön tai opiskelija, sillä nykyisiä vuokria ei makseta pelkästään asumistuella ja työttömyyskorvauksella. Kummallista, kuinka ihmiset voivatkin olla kateellisia siitä, että moni joutuu pärjäämään muutamalla satasella kuussa! Vuokran jälkeen käteen jää reilu 400e, mutta siitä joutuu maksamaan esim. bussimatkat, netti- ja puhelinlaskun, vaatteet, ruoan ja kaikki tarvittava taloustavarat. Sossu maksaa ainoastaan sähkön ja terveydenhuoltomenot. Jokainen tarvitsee nykyään esimerkiksi sen netin ja puhelimen, koska työnhakukin on lähes mahdotonta ilman.
Omistusasunnossa asuvan on turha olla kateellinen vuokralla asuvalle... Kyllä se vuokralla asujakin taatusti ennemmin omistaisi pienemmän asunnon, kuin asuisi sossunkin tuella vuokralla isommassa. Suurelle osalle omistusasunnon ostaminen on menetetty haave, johon ei ole luultavasti enää koskaan mahdollisutta. Moni asuisi myös taatusti edullisemmassakin vuokra-asunnossa, jos se olisi mahdollista. Pienistä ja edullisista asunnoista on oikeasti pulaa, ja kyllä niihin olemassaoleviin ovat etuoikeutettuja lapsettomat pariskunnat ja yksineläjät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi teiniä samassa huoneessa ja vanhemmat olkkarissa on aika ahdasta. Minulla on kolmio mutta en elä tuilla, molemmilla teineillä oma huone ja itse nukun olkkarissa.
Joo, on se aika ahdasta, mutta ei kai muiden maksamilla rahoilla ole tarkoitus elää luksuksessa? Jokainen noista 850 eurosta on muiden kovalla työllä ansaitsemia.
En myöskään elä sossun tuilla, mutta tuo ei ole luksusta. Se on INHIMILLISYYTTÄ! Länsimaisiin arvoihin kuuluu olla lyömättä lyötyä. Ylivoimainen enemmistö sossun tuilla elävistä ei ole tyytyväinen tilanteeseen, jossa rahan saamisesta on tapeltava, saa joka kuu jännittää, saako laskut maksettua jne. Jos ihminen ajetaan liian ahtaalle ja häntä painetaan alas joka kuukausi, hän masentuu, eikä jaksa yrittääkään.
Todisteet kyllä kertovat, että Suomessa nimenomaan ihmiset eivät yritä parantaa tilannettaan koska yhteiskunnan tuet ovat aivan liian suuret. Koska monesti töihin meno heikentää sitä tilannetta. Missä ei ole mitään järkeä. Siinä vaiheessa kun elää muiden rahoilla (jos ei sitten oikeasti ole vakavasti sairas), niin tilanteen pitää olla niin tiukka että on aito ja vakava motivaatio pyrkiä parantamaan sitä.
Inhimillisyyttä on kunnioittaa työntekoa ja muiden ihmisten rahoja, eli tajuta että jokainen euro jonka saa yhteiskunnalta on jonkun työllään ansaitsema ja häneltä pois otettu.
Tuo tukien leikkaaminen on siinä mielessä ongelmallinen, että se ruoskii niiden velttoilijoiden lisäksi kaikkia jotka eivät haluaisi muutenkaan olla työttömänä - eli juuri niitä "lyötyjä". Nykyiset järjestelmät leikkaavat jo maksimissaan 40% minimitoimeentulosta niiltä, jotka kieltäytyvät toistuvasti työstä. Tätä leikkuria ei hirveämmin pääse käyttämään, mikä johtuu siitä että työtä ei ole tarjottavaksi, eikä siitä tarjotusta työstä kieltäydytä. Elämäntilanteeseensa pettyneelle voi tosin käydä niin, että hän turhaantuu työnhakuun ja alkaa uskottelemaan itselleen, ettei haluaisikaan työtä. Se on fiksulle veronmaksajalle yksi hailee, koska joku muu sen työpaikan saa kuitenkin. Jos töitä olisi kaikille, tilanne olisi eri. Nyt ei ole kuin kymmenesosalle työttömiä, muita on turha ruoskia.
Miten tämä liittyy ylisuuriin asumistukiin? Se, että yhteiskunnan tukien varassa elävä asuisi samalla standardilla - eikä suuremmassa luksuksessa - kuin töissäkäyvät, ei ole kenenkään ruoskimista.
Tai sitten nykytilanteessa ruoskitaan töissäkäyviä ja kohdellaan heitä epäinhimillisesti, kun he joutuvat usein asumaan pienemmissä asunnoissa kuin asumistukea saavat. Ja lisäksi maksamaan toisten kustannukset.
Erona on se, että työssäkäyvä on asemassaan vapaaehtoisesti. Työssäkäyvä voi aina siirtyä pois maksajan roolista ja antaa sen jollekin muulle. Yllättäen tätä siirtymää ei juuri tapahdu, joten he eivät todellakaan ole tässä kuviossa se ruoskittu osa. Työttömien merkittävällä enemmistöllä ei ole vaihtoehtoja.
Ehkä ne töissä käyvät tajuaa, että jos kukaan ei käy töissä, ei valtio saa verotuloja ja rahat loppuu ennemmin kuin myöhemmin...
Öhhöh, luuletko ettei sinun tilallesi tulijoita löydy? Moni nuorikin odottaa työpaikkaa kieli pitkällä.
No, minut hälytettiin kesken hoitovapaan töihin, kun ei ole tarpeeksi henkilökuntaa, koko ajan joku tekee ylitöitä vapaapäivinä, koko ajan on avoin haku menossa ja työkkäri järjestää valmentavaa koulutusta, jotta saataisiin riittävästi työntekijöitä, vuositulot vähintään 30 000 e, mutta niillä, joilla tulee pyhätöitä, vuositulot hipoo 45 000 e...
Ja kyllä, työkaverini kirosi työtä, ehdotin, että voisi jäädä elämään yhteiskunnan tuilla ja vastaus oli: tässä maassa on jo tarpeeksi elätettäviä, käyn siis töissä. En siis ole yksin mielipiteeni kanssa.
Ja voisinhan olla hoitovapaalla hyvillä mielin vielä pari vuotta, jos joku haluaisi tehdä mun työtä, mutta eipä vissiin oo halunnu, ku kaipailivat takas...
No mikä työ? Miten sinne pääsee?
Bussikuski, työkkärissä järjestetään useita kursseja vuodessa..
Eipä oo ajokorttia nyt.
No, se lienee järjestettävissä? Kuljetusalalla ja rakennusalalla on töitä. Se on sitten itsestä kiinni, onko halua opetella, oppia ja tehdä töitä sillä asenteella, että niitä riittää. Kyllä jokaiseen työpaikkaan vaaditaan jotain valmiuksia, mulla esim. ei oo tarvittavaa tietotaitoa eikä mielenkiintoa hoitoalalle, kaupan alalle jne. Mutta mulla on pätevyys omaan duunarin hommaan ja sen myötä mulle on töitä. Samoin miehellä.
Hassua, että mun ammatti ja työtilanne sai niin paljon alapeukkuja, vaikka siis tienaan sillä elannon perheelleni yhdessä eri alalla toimivan puolisoni kanssa. Ja vaikka koko ajan haetaan uutta työvoimaa. Ei vissiin oo tarpeeks trendikästä ja helppoa...
Miten ehdotat että toimeentulotuella elävä järjestää itselleen ajokortin? Saa tai lainaa sen rahan sukulaisilta tai kavereilta, joopa joo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä vuokran maksimi kahdelta henkilöltä on 800e, kolmelta hengeltä 900e ja neljältä hengeltä 1000e. Tässä tapauksessa nelihenkisenä perheenä 820e vuokra jää reippaasti alle maksimirajan. Itse asun kahdestaan lapseni kanssa kaksiossa ja vuokrani on 900e, mutta se huomioidaan kokonaan menoksi kun halutaan tukea yksinhuoltajan asumista.
Ei voi Helsingissä kahden raja olla 800 e, ei todellakaan löydy kaksiota alle 800 e...
Nyt kun täällä vängätään juupas-eipäs näistä asumiskuluista, niin tässä faktaa:
Toimeentulotuella huomioon otettavat asumismenot Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla:
Yhden hengen talous - kohtuu vuokrataso 675 euroa
Kahden hengen talous - kohtuu vuokrataso 800 euroa
Kolmen hengen talous - kohtuu vuokrataso 925 euroa
Neljän hengen talous - kohtuu vuokrataso 1055 euroa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä vuokran maksimi kahdelta henkilöltä on 800e, kolmelta hengeltä 900e ja neljältä hengeltä 1000e. Tässä tapauksessa nelihenkisenä perheenä 820e vuokra jää reippaasti alle maksimirajan. Itse asun kahdestaan lapseni kanssa kaksiossa ja vuokrani on 900e, mutta se huomioidaan kokonaan menoksi kun halutaan tukea yksinhuoltajan asumista.
Ei voi Helsingissä kahden raja olla 800 e, ei todellakaan löydy kaksiota alle 800 e...
Sitten voi muuttaa vaikka tilavampaan yksiöön. Valintojen maailma. Omalla rahalla voi asua missä lystää ja mihin riittää rahat, jos asuminen kustannetaan valtionkukkarosta niin sitten mennään niiden annettujen raja-arvojen sisässä. Onhan tuo 800 euroa asumisen tukemiseen jo iso summa kun päälle tulevat vielä kaikki muut tukimuodot.
Ihanaa kun saa olla kateellinen! Töissäkin voi pillu märkänä vaahdota kun toiset saa asumistukia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi teiniä samassa huoneessa ja vanhemmat olkkarissa on aika ahdasta. Minulla on kolmio mutta en elä tuilla, molemmilla teineillä oma huone ja itse nukun olkkarissa.
Joo, on se aika ahdasta, mutta ei kai muiden maksamilla rahoilla ole tarkoitus elää luksuksessa? Jokainen noista 850 eurosta on muiden kovalla työllä ansaitsemia.
En myöskään elä sossun tuilla, mutta tuo ei ole luksusta. Se on INHIMILLISYYTTÄ! Länsimaisiin arvoihin kuuluu olla lyömättä lyötyä. Ylivoimainen enemmistö sossun tuilla elävistä ei ole tyytyväinen tilanteeseen, jossa rahan saamisesta on tapeltava, saa joka kuu jännittää, saako laskut maksettua jne. Jos ihminen ajetaan liian ahtaalle ja häntä painetaan alas joka kuukausi, hän masentuu, eikä jaksa yrittääkään.
Todisteet kyllä kertovat, että Suomessa nimenomaan ihmiset eivät yritä parantaa tilannettaan koska yhteiskunnan tuet ovat aivan liian suuret. Koska monesti töihin meno heikentää sitä tilannetta. Missä ei ole mitään järkeä. Siinä vaiheessa kun elää muiden rahoilla (jos ei sitten oikeasti ole vakavasti sairas), niin tilanteen pitää olla niin tiukka että on aito ja vakava motivaatio pyrkiä parantamaan sitä.
Inhimillisyyttä on kunnioittaa työntekoa ja muiden ihmisten rahoja, eli tajuta että jokainen euro jonka saa yhteiskunnalta on jonkun työllään ansaitsema ja häneltä pois otettu.
Tuo tukien leikkaaminen on siinä mielessä ongelmallinen, että se ruoskii niiden velttoilijoiden lisäksi kaikkia jotka eivät haluaisi muutenkaan olla työttömänä - eli juuri niitä "lyötyjä". Nykyiset järjestelmät leikkaavat jo maksimissaan 40% minimitoimeentulosta niiltä, jotka kieltäytyvät toistuvasti työstä. Tätä leikkuria ei hirveämmin pääse käyttämään, mikä johtuu siitä että työtä ei ole tarjottavaksi, eikä siitä tarjotusta työstä kieltäydytä. Elämäntilanteeseensa pettyneelle voi tosin käydä niin, että hän turhaantuu työnhakuun ja alkaa uskottelemaan itselleen, ettei haluaisikaan työtä. Se on fiksulle veronmaksajalle yksi hailee, koska joku muu sen työpaikan saa kuitenkin. Jos töitä olisi kaikille, tilanne olisi eri. Nyt ei ole kuin kymmenesosalle työttömiä, muita on turha ruoskia.
Miten tämä liittyy ylisuuriin asumistukiin? Se, että yhteiskunnan tukien varassa elävä asuisi samalla standardilla - eikä suuremmassa luksuksessa - kuin töissäkäyvät, ei ole kenenkään ruoskimista.
Tai sitten nykytilanteessa ruoskitaan töissäkäyviä ja kohdellaan heitä epäinhimillisesti, kun he joutuvat usein asumaan pienemmissä asunnoissa kuin asumistukea saavat. Ja lisäksi maksamaan toisten kustannukset.
Erona on se, että työssäkäyvä on asemassaan vapaaehtoisesti. Työssäkäyvä voi aina siirtyä pois maksajan roolista ja antaa sen jollekin muulle. Yllättäen tätä siirtymää ei juuri tapahdu, joten he eivät todellakaan ole tässä kuviossa se ruoskittu osa. Työttömien merkittävällä enemmistöllä ei ole vaihtoehtoja.
Ehkä ne töissä käyvät tajuaa, että jos kukaan ei käy töissä, ei valtio saa verotuloja ja rahat loppuu ennemmin kuin myöhemmin...
Öhhöh, luuletko ettei sinun tilallesi tulijoita löydy? Moni nuorikin odottaa työpaikkaa kieli pitkällä.
No, minut hälytettiin kesken hoitovapaan töihin, kun ei ole tarpeeksi henkilökuntaa, koko ajan joku tekee ylitöitä vapaapäivinä, koko ajan on avoin haku menossa ja työkkäri järjestää valmentavaa koulutusta, jotta saataisiin riittävästi työntekijöitä, vuositulot vähintään 30 000 e, mutta niillä, joilla tulee pyhätöitä, vuositulot hipoo 45 000 e...
Ja kyllä, työkaverini kirosi työtä, ehdotin, että voisi jäädä elämään yhteiskunnan tuilla ja vastaus oli: tässä maassa on jo tarpeeksi elätettäviä, käyn siis töissä. En siis ole yksin mielipiteeni kanssa.
Ja voisinhan olla hoitovapaalla hyvillä mielin vielä pari vuotta, jos joku haluaisi tehdä mun työtä, mutta eipä vissiin oo halunnu, ku kaipailivat takas...
No mikä työ? Miten sinne pääsee?
Bussikuski, työkkärissä järjestetään useita kursseja vuodessa..
Eipä oo ajokorttia nyt.
No, se lienee järjestettävissä? Kuljetusalalla ja rakennusalalla on töitä. Se on sitten itsestä kiinni, onko halua opetella, oppia ja tehdä töitä sillä asenteella, että niitä riittää. Kyllä jokaiseen työpaikkaan vaaditaan jotain valmiuksia, mulla esim. ei oo tarvittavaa tietotaitoa eikä mielenkiintoa hoitoalalle, kaupan alalle jne. Mutta mulla on pätevyys omaan duunarin hommaan ja sen myötä mulle on töitä. Samoin miehellä.
Hassua, että mun ammatti ja työtilanne sai niin paljon alapeukkuja, vaikka siis tienaan sillä elannon perheelleni yhdessä eri alalla toimivan puolisoni kanssa. Ja vaikka koko ajan haetaan uutta työvoimaa. Ei vissiin oo tarpeeks trendikästä ja helppoa...
Miten ehdotat että toimeentulotuella elävä järjestää itselleen ajokortin? Saa tai lainaa sen rahan sukulaisilta tai kavereilta, joopa joo.
No jos on koko elämänsä ollut sossun asiakas niin varmaan vaikeaa, mutta huvittavaa kun osalla ei ole sen vertaa kykyä katsoa tulevaa että suorittaisi sen ajokortin aikaisessa vaiheessa koska siitä on todella hyötyä moneen työpaikkaan haettaessa. Mutta aiemmat palkkarahat on kulutettu bisseen ja mihin lie ja nyt sitten itketään kun ei ole rahaa hankkia sitä korttia. Itselläni useampikin tällainen tuttava kouluajoilta, itse olen oman korttini maksanut kesätyörahoilla samaan aikaan kun nämä koulukaverit ryystivät omat rahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi teiniä samassa huoneessa ja vanhemmat olkkarissa on aika ahdasta. Minulla on kolmio mutta en elä tuilla, molemmilla teineillä oma huone ja itse nukun olkkarissa.
Joo, on se aika ahdasta, mutta ei kai muiden maksamilla rahoilla ole tarkoitus elää luksuksessa? Jokainen noista 850 eurosta on muiden kovalla työllä ansaitsemia.
En myöskään elä sossun tuilla, mutta tuo ei ole luksusta. Se on INHIMILLISYYTTÄ! Länsimaisiin arvoihin kuuluu olla lyömättä lyötyä. Ylivoimainen enemmistö sossun tuilla elävistä ei ole tyytyväinen tilanteeseen, jossa rahan saamisesta on tapeltava, saa joka kuu jännittää, saako laskut maksettua jne. Jos ihminen ajetaan liian ahtaalle ja häntä painetaan alas joka kuukausi, hän masentuu, eikä jaksa yrittääkään.
Todisteet kyllä kertovat, että Suomessa nimenomaan ihmiset eivät yritä parantaa tilannettaan koska yhteiskunnan tuet ovat aivan liian suuret. Koska monesti töihin meno heikentää sitä tilannetta. Missä ei ole mitään järkeä. Siinä vaiheessa kun elää muiden rahoilla (jos ei sitten oikeasti ole vakavasti sairas), niin tilanteen pitää olla niin tiukka että on aito ja vakava motivaatio pyrkiä parantamaan sitä.
Inhimillisyyttä on kunnioittaa työntekoa ja muiden ihmisten rahoja, eli tajuta että jokainen euro jonka saa yhteiskunnalta on jonkun työllään ansaitsema ja häneltä pois otettu.
Tuo tukien leikkaaminen on siinä mielessä ongelmallinen, että se ruoskii niiden velttoilijoiden lisäksi kaikkia jotka eivät haluaisi muutenkaan olla työttömänä - eli juuri niitä "lyötyjä". Nykyiset järjestelmät leikkaavat jo maksimissaan 40% minimitoimeentulosta niiltä, jotka kieltäytyvät toistuvasti työstä. Tätä leikkuria ei hirveämmin pääse käyttämään, mikä johtuu siitä että työtä ei ole tarjottavaksi, eikä siitä tarjotusta työstä kieltäydytä. Elämäntilanteeseensa pettyneelle voi tosin käydä niin, että hän turhaantuu työnhakuun ja alkaa uskottelemaan itselleen, ettei haluaisikaan työtä. Se on fiksulle veronmaksajalle yksi hailee, koska joku muu sen työpaikan saa kuitenkin. Jos töitä olisi kaikille, tilanne olisi eri. Nyt ei ole kuin kymmenesosalle työttömiä, muita on turha ruoskia.
Miten tämä liittyy ylisuuriin asumistukiin? Se, että yhteiskunnan tukien varassa elävä asuisi samalla standardilla - eikä suuremmassa luksuksessa - kuin töissäkäyvät, ei ole kenenkään ruoskimista.
Tai sitten nykytilanteessa ruoskitaan töissäkäyviä ja kohdellaan heitä epäinhimillisesti, kun he joutuvat usein asumaan pienemmissä asunnoissa kuin asumistukea saavat. Ja lisäksi maksamaan toisten kustannukset.
Erona on se, että työssäkäyvä on asemassaan vapaaehtoisesti. Työssäkäyvä voi aina siirtyä pois maksajan roolista ja antaa sen jollekin muulle. Yllättäen tätä siirtymää ei juuri tapahdu, joten he eivät todellakaan ole tässä kuviossa se ruoskittu osa. Työttömien merkittävällä enemmistöllä ei ole vaihtoehtoja.
Ehkä ne töissä käyvät tajuaa, että jos kukaan ei käy töissä, ei valtio saa verotuloja ja rahat loppuu ennemmin kuin myöhemmin...
Öhhöh, luuletko ettei sinun tilallesi tulijoita löydy? Moni nuorikin odottaa työpaikkaa kieli pitkällä.
No, minut hälytettiin kesken hoitovapaan töihin, kun ei ole tarpeeksi henkilökuntaa, koko ajan joku tekee ylitöitä vapaapäivinä, koko ajan on avoin haku menossa ja työkkäri järjestää valmentavaa koulutusta, jotta saataisiin riittävästi työntekijöitä, vuositulot vähintään 30 000 e, mutta niillä, joilla tulee pyhätöitä, vuositulot hipoo 45 000 e...
Ja kyllä, työkaverini kirosi työtä, ehdotin, että voisi jäädä elämään yhteiskunnan tuilla ja vastaus oli: tässä maassa on jo tarpeeksi elätettäviä, käyn siis töissä. En siis ole yksin mielipiteeni kanssa.
Ja voisinhan olla hoitovapaalla hyvillä mielin vielä pari vuotta, jos joku haluaisi tehdä mun työtä, mutta eipä vissiin oo halunnu, ku kaipailivat takas...
No mikä työ? Miten sinne pääsee?
Bussikuski, työkkärissä järjestetään useita kursseja vuodessa..
Eipä oo ajokorttia nyt.
No, se lienee järjestettävissä? Kuljetusalalla ja rakennusalalla on töitä. Se on sitten itsestä kiinni, onko halua opetella, oppia ja tehdä töitä sillä asenteella, että niitä riittää. Kyllä jokaiseen työpaikkaan vaaditaan jotain valmiuksia, mulla esim. ei oo tarvittavaa tietotaitoa eikä mielenkiintoa hoitoalalle, kaupan alalle jne. Mutta mulla on pätevyys omaan duunarin hommaan ja sen myötä mulle on töitä. Samoin miehellä.
Hassua, että mun ammatti ja työtilanne sai niin paljon alapeukkuja, vaikka siis tienaan sillä elannon perheelleni yhdessä eri alalla toimivan puolisoni kanssa. Ja vaikka koko ajan haetaan uutta työvoimaa. Ei vissiin oo tarpeeks trendikästä ja helppoa...
Ei kai kukaan alapeukuta toisen ammattia. (Tai ehkä jos se on jotain tosi epäeettistä.) Mulle ainakin joukkoliikenteen kuljettajat ym. jotka pitää sen pyörimässä on hyvinkin tärkeitä. Voipi ite vaan levätä tai tehdä jotain muuta kun joku toinen kuljettaa. Yölläkin myöhään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa kun saa olla kateellinen! Töissäkin voi pillu märkänä vaahdota kun toiset saa asumistukia.
Niin, miten se nyt menikään että kumpiko on ahne, se henkilö joka haluaa pitää tienaamansa rahat vai se joka haluaa toisen tienaamat rahat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi teiniä samassa huoneessa ja vanhemmat olkkarissa on aika ahdasta. Minulla on kolmio mutta en elä tuilla, molemmilla teineillä oma huone ja itse nukun olkkarissa.
Joo, on se aika ahdasta, mutta ei kai muiden maksamilla rahoilla ole tarkoitus elää luksuksessa? Jokainen noista 850 eurosta on muiden kovalla työllä ansaitsemia.
En myöskään elä sossun tuilla, mutta tuo ei ole luksusta. Se on INHIMILLISYYTTÄ! Länsimaisiin arvoihin kuuluu olla lyömättä lyötyä. Ylivoimainen enemmistö sossun tuilla elävistä ei ole tyytyväinen tilanteeseen, jossa rahan saamisesta on tapeltava, saa joka kuu jännittää, saako laskut maksettua jne. Jos ihminen ajetaan liian ahtaalle ja häntä painetaan alas joka kuukausi, hän masentuu, eikä jaksa yrittääkään.
Todisteet kyllä kertovat, että Suomessa nimenomaan ihmiset eivät yritä parantaa tilannettaan koska yhteiskunnan tuet ovat aivan liian suuret. Koska monesti töihin meno heikentää sitä tilannetta. Missä ei ole mitään järkeä. Siinä vaiheessa kun elää muiden rahoilla (jos ei sitten oikeasti ole vakavasti sairas), niin tilanteen pitää olla niin tiukka että on aito ja vakava motivaatio pyrkiä parantamaan sitä.
Inhimillisyyttä on kunnioittaa työntekoa ja muiden ihmisten rahoja, eli tajuta että jokainen euro jonka saa yhteiskunnalta on jonkun työllään ansaitsema ja häneltä pois otettu.
Tuo tukien leikkaaminen on siinä mielessä ongelmallinen, että se ruoskii niiden velttoilijoiden lisäksi kaikkia jotka eivät haluaisi muutenkaan olla työttömänä - eli juuri niitä "lyötyjä". Nykyiset järjestelmät leikkaavat jo maksimissaan 40% minimitoimeentulosta niiltä, jotka kieltäytyvät toistuvasti työstä. Tätä leikkuria ei hirveämmin pääse käyttämään, mikä johtuu siitä että työtä ei ole tarjottavaksi, eikä siitä tarjotusta työstä kieltäydytä. Elämäntilanteeseensa pettyneelle voi tosin käydä niin, että hän turhaantuu työnhakuun ja alkaa uskottelemaan itselleen, ettei haluaisikaan työtä. Se on fiksulle veronmaksajalle yksi hailee, koska joku muu sen työpaikan saa kuitenkin. Jos töitä olisi kaikille, tilanne olisi eri. Nyt ei ole kuin kymmenesosalle työttömiä, muita on turha ruoskia.
Miten tämä liittyy ylisuuriin asumistukiin? Se, että yhteiskunnan tukien varassa elävä asuisi samalla standardilla - eikä suuremmassa luksuksessa - kuin töissäkäyvät, ei ole kenenkään ruoskimista.
Tai sitten nykytilanteessa ruoskitaan töissäkäyviä ja kohdellaan heitä epäinhimillisesti, kun he joutuvat usein asumaan pienemmissä asunnoissa kuin asumistukea saavat. Ja lisäksi maksamaan toisten kustannukset.
Erona on se, että työssäkäyvä on asemassaan vapaaehtoisesti. Työssäkäyvä voi aina siirtyä pois maksajan roolista ja antaa sen jollekin muulle. Yllättäen tätä siirtymää ei juuri tapahdu, joten he eivät todellakaan ole tässä kuviossa se ruoskittu osa. Työttömien merkittävällä enemmistöllä ei ole vaihtoehtoja.
Ehkä ne töissä käyvät tajuaa, että jos kukaan ei käy töissä, ei valtio saa verotuloja ja rahat loppuu ennemmin kuin myöhemmin...
Öhhöh, luuletko ettei sinun tilallesi tulijoita löydy? Moni nuorikin odottaa työpaikkaa kieli pitkällä.
No, minut hälytettiin kesken hoitovapaan töihin, kun ei ole tarpeeksi henkilökuntaa, koko ajan joku tekee ylitöitä vapaapäivinä, koko ajan on avoin haku menossa ja työkkäri järjestää valmentavaa koulutusta, jotta saataisiin riittävästi työntekijöitä, vuositulot vähintään 30 000 e, mutta niillä, joilla tulee pyhätöitä, vuositulot hipoo 45 000 e...
Ja kyllä, työkaverini kirosi työtä, ehdotin, että voisi jäädä elämään yhteiskunnan tuilla ja vastaus oli: tässä maassa on jo tarpeeksi elätettäviä, käyn siis töissä. En siis ole yksin mielipiteeni kanssa.
Ja voisinhan olla hoitovapaalla hyvillä mielin vielä pari vuotta, jos joku haluaisi tehdä mun työtä, mutta eipä vissiin oo halunnu, ku kaipailivat takas...
No mikä työ? Miten sinne pääsee?
Bussikuski, työkkärissä järjestetään useita kursseja vuodessa..
Eipä oo ajokorttia nyt.
No, se lienee järjestettävissä? Kuljetusalalla ja rakennusalalla on töitä. Se on sitten itsestä kiinni, onko halua opetella, oppia ja tehdä töitä sillä asenteella, että niitä riittää. Kyllä jokaiseen työpaikkaan vaaditaan jotain valmiuksia, mulla esim. ei oo tarvittavaa tietotaitoa eikä mielenkiintoa hoitoalalle, kaupan alalle jne. Mutta mulla on pätevyys omaan duunarin hommaan ja sen myötä mulle on töitä. Samoin miehellä.
Hassua, että mun ammatti ja työtilanne sai niin paljon alapeukkuja, vaikka siis tienaan sillä elannon perheelleni yhdessä eri alalla toimivan puolisoni kanssa. Ja vaikka koko ajan haetaan uutta työvoimaa. Ei vissiin oo tarpeeks trendikästä ja helppoa...
Varmaan tuo sun putkiajattelu saa alapeukkuja. Olet ollu varmaan liian kauan töissä ettet muista ettei alalle pääse noin vaan?
Aikuisopiskelijalle tulee myös kustannuksia. Noita koulutuksia ei ole ihan joka paikkakunnalla. Mutta hyvä että sinä olet saanu olla töissä niin ettet muista ettei raha välttämättä kaikilla riitä tuohon koulutukseen.
Yksi isoimmista kaupungeista voisi olla vaikka Tampere! Ja todellakin, tunnen täällä useamman tukia saavan yh:n kahden lapsen kanssa ja vuokrat on 700 Euron molemmin puolin kolmioista. Eihän nuo mitään luksusta ole vaan lähiössä olevia betonikuutioita, mutta ihan hyvää elämää niissä elävät ja naapurustokin on asiallista.
Sen FB-kirjoittajan pitää vaan etsiä sitten halvempi asunto.
t: veronmaksaja
ps. Kaverini asuu kahdestaan lapsensa kanssa Helsingin kantakaupungissa 51m2 kaksiossa, vaikka kaverin palkka alkaa kutosella... Eihän se luksusta tilan puolesta ole, mutta kyllä ihan hyvätuloisetkin asuu usein ahtaasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta kaikki tuet pitäisi rajat maksisummiin, eli jos elää sossuntuilla niin silloin saisi max X euroa asuntoon käyttää, riippumatta perheen koosta.
Ihan samaan tapaan työssäkäyvät joutuvat miettimään sitä minkä kokoiseen asuntoon on varaa. +Tuo poistaisi kannustinloukkuja, nykyään esim. yksi tuttu 3 lapsen yh ei mene töihin koska (ei ole juuri koulutusta) saisi pientä palkkaa ja "ei olisi varaa" enää asua siinä asunnossa jossa nyt asuu.
Kaksiokin voi olla toimiva jos pohja on ok, esim. itse asuin opiskeluaikana kaverin kanssa kaksiossa joka oli käytännössä kolmio, oli pieni kylppäri, keittokomero, makuuhuone ja olohuoneen jatkeena ns. "alkovi" jonka sai eristettyä omaksi "huoneeksi" kaapistolla --> hyvin voisi asua vanhemmat+2lasta tuossa asunnossa.
Hohhoijaa, järki käteen. Jos se maksimisumma olisi x, niin silloin se tukia saavien suuri vähemmistö, eli yksinasuvat saisivat enemmän. Ja jos vain leikataan tukia, niin näiltä pummeilta jää vuokrat maksamatta, jolloin alkaa seurata kalliimpia ongelmia kuten väliaikaismajoituksia, huostaanottoja, vankiloita, osastohoitoja jne jne.
Ja massatyöttömyyden oloissa kannustinloukut ovat täysin irrelevantti asia. Turha tuki leikkaamalla ohjata ihmisiä töihin, jos ei ole töitä mihin ohjata. Vai sinäkö sen tuttusi olisit halunnut palkata?
Ei, vaan vuokrata laskisivat. Kun vuokranantaja saa valita, ottaako vuokrana kohtuuttoman summan tai ei mitään, voi tuo kohtuuton summa laskea. Nykyään, kun sossu maksaa suuren osan vuokrista, kannattaa pyytää vain enemmän.
[/quote]No jos on koko elämänsä ollut sossun asiakas niin varmaan vaikeaa, mutta huvittavaa kun osalla ei ole sen vertaa kykyä katsoa tulevaa että suorittaisi sen ajokortin aikaisessa vaiheessa koska siitä on todella hyötyä moneen työpaikkaan haettaessa. Mutta aiemmat palkkarahat on kulutettu bisseen ja mihin lie ja nyt sitten itketään kun ei ole rahaa hankkia sitä korttia. Itselläni useampikin tällainen tuttava kouluajoilta, itse olen oman korttini maksanut kesätyörahoilla samaan aikaan kun nämä koulukaverit ryystivät omat rahansa.[/quote]
Monet maksavat kesätyörahoilla vuokransa ja laskunsa, kun opiskeluaikana ei saa kesäisin tukia. Nykyisellä opintorahalla opintolainakin menee lähes kokonaan vuokraan ja elämiseen. Kaikki eivät edes saa kesätöitä, saati niin hyväpalkkaista, että siitä jäisi käteen 2000e autokouluun.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan jos 80-luvulla olisi kysynyt keneltä tahansa, niin vähintään kolmio olisi kahden lapsen perheen vähimmäisvaatimus. Mutta 30-vuotta tätä ennen ja nyt 30-vuotta sen jälkeen tilannekuva on vähän erilainen. Monet perheelliset asuvat tosiaan kaksioissa ihan vapaaehtoisesti, eikä sitä enää pidetä alimitoitettuna. Oma makuuhuone on ollut huomattavan osan historiasta rikkaiden luksusta, ja nyt siitä on pikkuhiljaa tulossa taas sitä. Ei se minua haittaa, meitä on kolme 50 neliön asunnossa. Hyvin mahtuu.
Tämä ei kyllä pidä alkuunkaan paikkaansa. Tilastojen mukaan asuntojen määrä sekä niiden pinta-ala on kasvanut 80-luvulta tähän päivään enemmän, kuin mitä asukasluku. Kyllä tänä päivänä asutaan väljemmin kuin mitä 80-luvulla. Helsingin keskusta on poikkeus. Siellä asutaan keskimääräistä ahtaammin, on asuttu aina. Syynä tietysti muuta maata huomattavasti kalliimmat asunnot.
Otetaan esimerkiksi vaikka Hervanta. Siellä asui 70-80- luvuilla 20 000 asukasta. Nykyään siellä asuu noin 23 000 asukasta, vaikka asuntojen määrä ja kokonaispinta-ala on tuplaantunut.
Alue: Aihe vapaa
Kai olet varautunut siihen että ensi vuoden alusta kelaan siirtymisen myötä huomioidaan vain hyväksytyt maksimivuokrat, eli sultakin vain 675 e.