Sossun tuista - käsittämätöntä

Tiedän erää yh- äidin joka asuu 4v. tyttärensä kanssa 3h+k+sauna, lähes 80neliöö kahdestaan. Asunto on kaksikerroksinen ja fatta maksaa koko vuokran. Äiti on juuri eronnut ja alle 21v. Vuokra on 820e. Me asumme kolmiossa myös ja maksamme itse 1100e joka kuukausi ilman mitään tukia.  Kuitenkin 2 suurinta kaupunkia etelässä kyseessä.Jotenkin tuntuu niin epäreilulta. Kokeilimme alkukesästä saada toimeentulotukea niin hylkäävä päätös tuli.

Mua oksettaa ihmiset jotka a)maksattaa asumisensa ja muun elämisensä yhteiskunnalla b)ihmiset jotka vie muksunsa päiväkotiin ja makaa itse kotona päivät c)lompakkoloiset (yleensä naiset) jotka maksattaa kaiken miehellään tai jopa exällään.

En vaan tajua em.ihmisiä, että miten ne kehtaa.

Joo joo on sairauksia, erityislapsia jne. Mutta oksettaapa silti.

Vierailija kirjoitti:

Säälittäviä nuo tuilla eläjät. Ne joilla ei ole töitä joutaisivat pikkukyliin asumaan jossa mikään ei maksa mitää . Törkeää asua muiden työssäkäyvien verorahoilla isoissa asunnoissa ja vielä hyvällä sijainnilla!

Ja ajatteles vielä, me asutaan hyvällä sijainnilla ja vielä maksetaan niillä tuilla sitä asuntoa omaksi. Eikä takuulla muuteta mihinkään pikkukylään.

Meillä vanhemmat+ 2 lasta, 4 huonetta ja asumiskulut 740e/kk. Keski-Suomessa asutaan..

Vierailija kirjoitti:

Mua oksettaa ihmiset jotka a)maksattaa asumisensa ja muun elämisensä yhteiskunnalla b)ihmiset jotka vie muksunsa päiväkotiin ja makaa itse kotona päivät c)lompakkoloiset (yleensä naiset) jotka maksattaa kaiken miehellään tai jopa exällään.

En vaan tajua em.ihmisiä, että miten ne kehtaa.

Joo joo on sairauksia, erityislapsia jne. Mutta oksettaapa silti.

Mee vessaan, se helpottaa.

Ei niillä rahasta ole mitään käsitystä, siksi sossupummeja ovatkin.

Mulla on omistusasunto, joka on nyt vuokralla kun ei mennyt kaupaksi vaihtaessani paikkakuntaa.

Asunnon kustannukset ovat kaikkineen noin 570€, vuokra on 600€.

Vuokralaisjuippi maksaa itse siitä noin 200€, lopun maksaa Kela asumistukena suoraan minun tililleni.

Mulle kyllä kelpaa mutta mietin, että aika hyväpalkkainen työ pitää löytää että kannattaa vuokralaisen eduistaan luopua. Alle 200 eurolla saa kuitenkin asua varsin mukavassa kämpässä tekemättä mitään, korkeintaan pimeitä hommia.

Näin. kirjoitti:

Mulla on omistusasunto, joka on nyt vuokralla kun ei mennyt kaupaksi vaihtaessani paikkakuntaa.

Asunnon kustannukset ovat kaikkineen noin 570€, vuokra on 600€.

Vuokralaisjuippi maksaa itse siitä noin 200€, lopun maksaa Kela asumistukena suoraan minun tililleni.

Mulle kyllä kelpaa mutta mietin, että aika hyväpalkkainen työ pitää löytää että kannattaa vuokralaisen eduistaan luopua. Alle 200 eurolla saa kuitenkin asua varsin mukavassa kämpässä tekemättä mitään, korkeintaan pimeitä hommia.

No kuulostaa ihan kohtuulliselta.

Olemme mieheni kanssa 50 vuotiaita ja saamme 1044 euroa kuussa puhtaana yhteensä, siitä maksamme vuokran 530 euroa, laajakaistamaksun 43 euroa ja puhelinmaksun 70 euroa. Saamme asumistukea 155 euroa ja toimeentulotukea 122 euroa. Töihin ei meitä oteta koska olemme sairaita ja tehneet raskasta työtä jo 16-17 vuotiaista lähtien. Emme todellakaan pode huonoa omaatuntoa ilmaisesta rahasta.

Sellaista asiaa ei ole olemassakaan että toimeentulotuki ja nämä perustuet kuten yleinen asumistuki ja työttömyyspäiväraha voisivat olla korkeampia kuin palkka. Jos saa vähemmän palkkaa kuin mitä toimeentulotuki on, saa toimeentulotukea vaikka samaan aikaan kävisikin töissä. Esimerkiksi lapsilisät ja yh-elarit tulee joka tapauksessa palkan päälle. Sosiaalityöntekijä

sarah123 kirjoitti:

Tiedän erää yh- äidin joka asuu 4v. tyttärensä kanssa 3h+k+sauna, lähes 80neliöö kahdestaan. Asunto on kaksikerroksinen ja fatta maksaa koko vuokran. Äiti on juuri eronnut ja alle 21v. Vuokra on 820e. Me asumme kolmiossa myös ja maksamme itse 1100e joka kuukausi ilman mitään tukia.  Kuitenkin 2 suurinta kaupunkia etelässä kyseessä.Jotenkin tuntuu niin epäreilulta. Kokeilimme alkukesästä saada toimeentulotukea niin hylkäävä päätös tuli.

Sinulla on silloin niin korkeat tulot, että ne menee toimeentulotuen normin yli. Jos äiti saa 1 300 euroa Kelan työttömyystukea ja asumistukea ja elareita, jää vuokran jälkeen käteen 480 €/kk eli on oikeutettu toimeentulotukeen. Jos sinulla on tuloja vaikka 2 100 euroa kuussa, menee normin yli.

Tukien lisäksi on muistettava, että nämä samat eri tuilla keinottelevat henkilöt saavat monia alennuksia, jopa -50%.

Sitten on pienituloinen työssäkäyvä, joka jää juuri ja juuri tukien ulkopuolelle, ja maksaa kaikesta 100% hinnat. Helposti käy niin, että sitä käyttörahaa jaa työssäkäyvälle vähemmän.

Vierailija kirjoitti:

Yhdestä keskustelusta, jossa keskusteltiin FB:n "Apua vähävaraisille" ryhmiä:

Vierailija kirjoitti:

On kyllä ihme käsityksiä täällä joillakin mitä sossun rahoilla muka elellään. Meidän kolmehenkisellä perheellä kolmio yhdessä isoimmassa kaupungissa, vuokra 820 ja joka kuukausi toimeentulotuessa lukee että liian kallis vuokra. Ilmeisesti kahden lapsen kanssa pitäisi kaksiossa asua.. Ja autostakin tuli kuittia, vaikka reilun tonnin arvoinen vain on.

Siis mitä ihmettä???? Tämä juuri todisti sen, että sossun tuilla asuvilla ihmisillä ei ole MITÄÄN suhteellisuudentajua. Kaksi lasta ja PAKKO olla kolmio???

Ihmiset, joissa kummatkin vanhemmat käyvät töissä (ja vielä hyväpalkkaisissa) ja joilla on kaksi lasta asuvat usein Helsingissä kaksioissa ihan omilla rahoillaan.

Ja jonkun mielestä SOSSUN RAHOILLA (eli meidän muiden, jotka teemme töitä niiden rahojen eteen) pitää ehdottomasti olla vähintään kolmio.

Eli muiden ihmisten pitäisi elättää sossupummeja suuremmassa luksuksessa kuin itse elävät?

Et taida raukka tajuta että tuolla 820 eurolla ei pk-seudulla saa kaksiota. Ilmeisesti asuvat kaupungin vuokra-asunnossa jos noin halpa hinta kolmiosta ja kaupungilta ei saa vaihtoa tosta noin vain vaikka hakee pienempää. Me asumme kolmiossa, vuokra 860  e kk, minä olen työtön mutta emme saa muuta tukea kuin peruspäivärahani miehen tulojen (käy hyväpalkkaisessa vakityössä) takia. Yksi lapsi. En tunne ketään hyväpalkkaista pariskuntaa, joka asuisi kaksiossa muuta kuin väliaikaisesti.Toki jos haluaa oman ostaa, voi näin ollakin (vaikka tuntemillani hyväpalkkaisilla on mennyt niin että ovat muuttaneet opiskelujen jälkeen kaksiosta omistusasuntokolmioon/neliöön). Jos olet kateellinen, myykää asuntonne ja muuttakaa vuokralle vaikka kaupungin asuntoon tai Satolle siihen kaksioon :) Hyvätuloiset eivät muista sitä, että heillä on valinnanvaraa, mitä ei ole köyhillä, eli voi valita, asuuko vuokralla vai omassa (joka on omaisuuden kerryttämistä). Joten turha ulista ja leikkiä martyyria. Jos meillä olisi varaa, mielelellämme ostaisimme oman, vaikka sen kaksion, kerryttäisimme varallisuutta ja tulevaisuus olisi valoisampi. Nyt asumme vuokralla ehkä ikuisesti työttömyyteni takia, omarahoitusosuuteen emme voi säästää kun kaikki menee mikä tulee kun säästötkin on käytetty.

Vierailija kirjoitti:

Mua oksettaa ihmiset jotka a)maksattaa asumisensa ja muun elämisensä yhteiskunnalla b)ihmiset jotka vie muksunsa päiväkotiin ja makaa itse kotona päivät c)lompakkoloiset (yleensä naiset) jotka maksattaa kaiken miehellään tai jopa exällään.

En vaan tajua em.ihmisiä, että miten ne kehtaa.

Joo joo on sairauksia, erityislapsia jne. Mutta oksettaapa silti.

a) jos on pientituloine perhe eikä raha riitä vuokraan, mihin pitäisi muuttaa?

b) oletko kuullut lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen ja siitä että Suomi on saanut Eu:lta huomautuksen siitä että osa iikäluokasta (yli 3 v) eivät ole varhaiskasvatuksen piirissä kuten muissa Eu- maissa joissa esikoulu pakollinen 3 vuotiaasta lähtien. Se ei ole vanhemman oikeus viedä lapsi "hoitoon" vaan lapsen oikeus varhaiskasvatukseen c) olen työtön, mieheni töissä, emme saa tukia mieheni tulojen takia. täytyykö meidän erota työttömyyteni takia, vai miten maksan peruspäivärahallani vuokran, laskut ja ruokani ja lapsen tarvikkeet?Näin se on että jos on naimissa ja perheellinen, on elätettävä toista jos toinen jää työttömäksi/sairastuu. Jos näin ei halua tehdä ei kannata muuttaa asumaan kenenkään kanssa saman katon alle eikä ainakaan perustaa perhettä. vaikka olisi hyväpalkkainen nyt, voi olla työtön huomenna

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuules nyt,ei ne sossun tuet ole pelkästään sun maksamias.Jos henkilö saa työttömyyskorvausta,hän maksaa siitä myös veroa.Jos hänon ollut elämässään töissä tai on työttömänä välillä töissä,hän maksaa veroja,työttömyysvak. maksuja ym.

Sitten on erikseen ne "pummit"jotkaeivät ole koskaan töitä tehneetkään.Mutta nykyaikana ei töitä riitä kaikille,kyllä sen tiedät.Me vanhemmat,alle eläkeikäiset ollaan kurjassa jamassa.Oletko sinä tehnyt yhteensä 24 vuotta töitä,suuri osa kolmea vuoroa,ja sitten heivataan ulos tuotannollisista ja taloudellista(!!) syistä.Olet keski-iässä,kouluttaudut uudelleen huomataksesi,että saat rekrypätkiä vähän aikaa ja yli viiskymppisenä,ET MITÄÄN.

Sitten saat puoli vuotta aina töitä palkkatuella,että pääset takaisin liiton korvuille.Kun ne korvuut määräytyy viimeisten tulojen mukaan,niin arvaa,yarvitaanko siinä vähän sossuakin.Ja kaikista saamastani tuloista,on palkka tai korvaus,MAKSAN VEROA.

Taisit puhua tuossa nuorista ihmisistä,mutta ei heille ole myöskään työnsaanti aina selviö.

Yksi kysymys mulla on.Miksi nuoret äidit roikkuvat kodinhoidontuella vuodesta toiseen kotona,etenkin jos on koulutettu henkilö.Kyllä lasten päivähoito on Suomessa tasokasta.Luulisi sitä tylsistyvän päivästä toiseen.Sain lapseni 80-luvulla ja hiukka alle vuoden vanha oli,kun meni päiväkotiin.Äitiysloma loppui silloin.

Rahaa tarvittiin,duunareita oltiin,ja olisin kyllä tullut hulluksi,jos en olisi päässyt töihin.

Jälkikirjoituksena:tytöstä kasvoi ihan normaali ja järkevä nainen,nyt neljän lapsen äiti.Oli toki hoitovapaallakin,mutta nyt taas töissä ja opiskelee lisää.Seinät meinasi hänelläkin kaatua päälle.

Summa summarum.Älä yleistä juttujas.Minä tuskin pieniin sossun tukiini käytän sun rahojas.Tuskin olet ollut syntynyt,kun olen painanut kolmea vuoroa tehtaassa.

Halusin vielä vastata sinulle ja pahoitella, jos loukkasin. Arvelisin, että sinunkaltaistesi ihmisten aikana hyvinvointivaltio toimi, koska ihmisillä vaikutti olleen erilainen moraali työntekoon, itsensä elättämiseen yms. Silloin kun tällaiset ihmiset jäävät työttömiksi ja heille tulee vastoinkäymisiä, sitä haluaakin että yhteiskunta auttaa, sillä he ovat sen varmasti ansainneet. Monesti hieman vanhemmilla ihmisillä on myös suuri ylpeys siitä, että apua ei haluta ottaa vastaan jos ei ole aivan pakko. 

Se mikä itseäni hämmästyttää on, että osalla nuoremmista ihmisistä vaikuttaa olevan aivan erilainen asenne. Ollaan lähtökohtaisesti sitä mieltä, että töitä ei haluta tehdä, ainakaan jos ne eivät ole kivoja ja kiinnostavia, helppoja, hyvin palkattuja ja juuri omiin kiinnostuksiin sopivia. Ja että yhteiskunta on heille "velkaa" aivan loputtomasti luksuselämäntyyliä, ilman mitään kokemusta siitä, että jotain pitäisi tehdä itse sen vastineeksi. Juuri kärjistäen tuo, että aletaan tehdä lapsia 20-vuotiaana, ei koskaan hankita koulutusta, ammattia, olla päivääkään töissä, hankitaan lapsi toisen perään, välillä saikutetaan "masennuksen" takia, varmistetaan että saadaan joka ikinen kuviteltavissa oleva tuki ja kerjätään vielä vapaaehtoisavustuksia päälle, pidetään kolmea koiraa ja viittä kissaa, koko perhe ja lemmikit ovat tietysti kalliilla erikoisruokavaliolla ja tarvitsevat ties mitä yhteiskunnan maksamaa erikoisaktiviteettia, ja sitten vaaditaan saada asua isossa asunnossa itse valitulla paikalla ison kaupungin keskustassa. Ja valitetaan koko ajan miten köyhiä ollaan. 

Eli vaaditaan vain, ilman pienintäkään häpeää tai vastuuta tai edes yritystä antaa koskaan mitään takaisin yhteiskunnalle.

En oikein usko, että tällaista ilmiötä on, sillä pienipalkkaisiinkin työpaikkoihin on niin paljon hakijoita.

Monikohan teistä valittajista on elänyt sossutuen päällä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksi teiniä samassa huoneessa ja vanhemmat olkkarissa on aika ahdasta. Minulla on kolmio mutta en elä tuilla, molemmilla teineillä oma huone ja itse nukun olkkarissa.

Joo, on se aika ahdasta, mutta ei kai muiden maksamilla rahoilla ole tarkoitus elää luksuksessa? Jokainen noista 850 eurosta on muiden kovalla työllä ansaitsemia. 

En myöskään elä sossun tuilla, mutta tuo ei ole luksusta. Se on INHIMILLISYYTTÄ! Länsimaisiin arvoihin kuuluu olla lyömättä lyötyä. Ylivoimainen enemmistö sossun tuilla elävistä ei ole tyytyväinen tilanteeseen, jossa rahan saamisesta on tapeltava, saa joka kuu jännittää, saako laskut maksettua jne. Jos ihminen ajetaan liian ahtaalle ja häntä painetaan alas joka kuukausi, hän masentuu, eikä jaksa yrittääkään.

Länsimaisiin arvoihin kuuluu raaka kastijärjestelämä (rotu/luokkajaot ovat todella julmasti esillä kaikissa ns länsimaissa) jossa ei ole ideakaan päästää köyhiä köyhyydestään. On hyvä kysymys mitä näissä maissa tapahtuu tulevaisuudessa kun maat vajoavat absoluuttiseen köyhyyteen ihan itsenä eristämisen takia. Rikkaat maat eivät ole enää lännessä.

Jos suomalaiset lopettaisivat amerikan yms. paikkojen leikkimisen tästä tulisi myös psyykkisellä tasolla erittäin hyvä hyvinvoitovaltio jossa kaikilla olisi hyvä elää. Teknisesti Suomi on minusta jo ihan hyvin hoidettu valtio, mutta tietyt asiat kuten ihmisten inhimillisessä kohtelussa on parannettavaa (vaikka ei suomi tässäkään asiassa huono ole). Suomen paikka ei ole länsimaiden joukossa vaan rikkaana hyvinvointi valtiona. Tehdään työtä sen eteen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksi teiniä samassa huoneessa ja vanhemmat olkkarissa on aika ahdasta. Minulla on kolmio mutta en elä tuilla, molemmilla teineillä oma huone ja itse nukun olkkarissa.

Joo, on se aika ahdasta, mutta ei kai muiden maksamilla rahoilla ole tarkoitus elää luksuksessa? Jokainen noista 850 eurosta on muiden kovalla työllä ansaitsemia. 

En myöskään elä sossun tuilla, mutta tuo ei ole luksusta. Se on INHIMILLISYYTTÄ! Länsimaisiin arvoihin kuuluu olla lyömättä lyötyä. Ylivoimainen enemmistö sossun tuilla elävistä ei ole tyytyväinen tilanteeseen, jossa rahan saamisesta on tapeltava, saa joka kuu jännittää, saako laskut maksettua jne. Jos ihminen ajetaan liian ahtaalle ja häntä painetaan alas joka kuukausi, hän masentuu, eikä jaksa yrittääkään.

Todisteet kyllä kertovat, että Suomessa nimenomaan ihmiset eivät yritä parantaa tilannettaan koska yhteiskunnan tuet ovat aivan liian suuret. Koska monesti töihin meno heikentää sitä tilannetta. Missä ei ole mitään järkeä. Siinä vaiheessa kun elää muiden rahoilla (jos ei sitten oikeasti ole vakavasti sairas), niin tilanteen pitää olla niin tiukka että on aito ja vakava motivaatio pyrkiä parantamaan sitä.

Inhimillisyyttä on kunnioittaa työntekoa ja muiden ihmisten rahoja, eli tajuta että jokainen euro jonka saa yhteiskunnalta on jonkun työllään ansaitsema ja häneltä pois otettu. 

Tuo tukien leikkaaminen on siinä mielessä ongelmallinen, että se ruoskii niiden velttoilijoiden lisäksi kaikkia jotka eivät haluaisi muutenkaan olla työttömänä - eli juuri niitä "lyötyjä". Nykyiset järjestelmät leikkaavat jo maksimissaan 40% minimitoimeentulosta niiltä, jotka kieltäytyvät toistuvasti työstä. Tätä leikkuria ei hirveämmin pääse käyttämään, mikä johtuu siitä että työtä ei ole tarjottavaksi, eikä siitä tarjotusta työstä kieltäydytä. Elämäntilanteeseensa pettyneelle voi tosin käydä niin, että hän turhaantuu työnhakuun ja alkaa uskottelemaan itselleen, ettei haluaisikaan työtä. Se on fiksulle veronmaksajalle yksi hailee, koska joku muu sen työpaikan saa kuitenkin. Jos töitä olisi kaikille, tilanne olisi eri. Nyt ei ole kuin kymmenesosalle työttömiä, muita on turha ruoskia.

Miten tämä liittyy ylisuuriin asumistukiin? Se, että yhteiskunnan tukien varassa elävä asuisi samalla standardilla - eikä suuremmassa luksuksessa - kuin töissäkäyvät, ei ole kenenkään ruoskimista.

Tai sitten nykytilanteessa ruoskitaan töissäkäyviä ja kohdellaan heitä epäinhimillisesti, kun he joutuvat usein asumaan pienemmissä asunnoissa kuin asumistukea saavat. Ja lisäksi maksamaan toisten kustannukset.

Erona on se, että  työssäkäyvä on asemassaan vapaaehtoisesti. Työssäkäyvä voi aina siirtyä pois maksajan roolista ja antaa sen jollekin muulle. Yllättäen tätä siirtymää ei juuri tapahdu, joten he eivät todellakaan ole tässä kuviossa se ruoskittu osa. Työttömien merkittävällä enemmistöllä ei ole vaihtoehtoja.

Ehkä ne töissä käyvät tajuaa, että jos kukaan ei käy töissä, ei valtio saa verotuloja ja rahat loppuu ennemmin kuin myöhemmin...

Öhhöh, luuletko ettei sinun tilallesi tulijoita löydy? Moni nuorikin odottaa työpaikkaa kieli pitkällä.

No, minut hälytettiin kesken hoitovapaan töihin, kun ei ole tarpeeksi henkilökuntaa, koko ajan joku tekee ylitöitä vapaapäivinä, koko ajan on avoin haku menossa ja työkkäri järjestää valmentavaa koulutusta, jotta saataisiin riittävästi työntekijöitä, vuositulot vähintään 30 000 e, mutta niillä, joilla tulee pyhätöitä, vuositulot hipoo 45 000 e...

Ja kyllä, työkaverini kirosi työtä, ehdotin, että voisi jäädä elämään yhteiskunnan tuilla ja vastaus oli: tässä maassa on jo tarpeeksi elätettäviä, käyn siis töissä. En siis ole yksin mielipiteeni kanssa.

Ja voisinhan olla hoitovapaalla hyvillä mielin vielä pari vuotta, jos joku haluaisi tehdä mun työtä, mutta eipä vissiin oo halunnu, ku kaipailivat takas...

No mikä työ? Miten sinne pääsee?

Bussikuski, työkkärissä järjestetään useita kursseja vuodessa..

Kyllä minä näin jälkikäteen ajatellen ymmärrän,mitä tarkoitit.En ole kuullut,että sossu maksaisi liki tuhannen euron asumistukia,mutta kai niinkin voi olla.Kohdallani ainakin sossu huomioi joka ainoan euron,mikä on mahdollisesti tilille tullut muuten kuin korvausten kautta.

Sain tutulta lainaksi tilille pari kymppiä,heti kysyttiin,mistä tuo raha on tullut.Piti selvittää seuraavassa hakemuksessa.

En myöskään itse eläinrakkaana kahden kissan palvelijana ymmärrä pienituloisia,joilla on monta koiraa ja monta kissaa.Eläimet vaativat huolenpitoa,hoitavatko nuo ihmiset niitä kaikkia hyvin.

Kaksio riittää mielestäni ainaskin yksilapsiselle hyvin silloin kun tiukkaa on.Itselläni ei lapsena ja nuorena ollut koskaan omaa huonetta enkä siitä kärsinyt.Isäni teki täyspäivätöitä ja äiti osapäivätöitä,työväkeä olimme.

Olin vain niin tuohtunut.Tuntuu joskus kuin nuorilla ja meillä keski-ikäisillä olisi vuorenkorkuinen meidät erottava este ajatuksissa.Ei se kuitenkaan näin ole.

En tarkoittanut pahoittaa myöskään sinun mieltäsi.Iloista syksyä,yritetään jaksaa ja ihmetellään maailman menoa.

Jatkan vielä senverran,olen kanssasi myös samaa mieltä siitä,että kaikki työt eivät läheskään nuorille kelpaa.On oltava "helppoa","trendikästä" jne.Tämä ei tietenkään koske kaikkia,mutta heitä on.Ja tosiaan ollaan pitkillä "lapsilomilla",pudotaan työelämänportailta,kun lopulta palataan,jos ei tosiaan sitten muuten mene elämä vinksalleen:Kyllä sossu hoitaa.

Taidettiin sittenkin olla aika lailla samaa mieltä asioista,kävin ehkä turhan kuumana.