Tapailemani säikähti aseharrastustani

Hyvä homma, että asia tuli alkuunsa ilmi, etkä päätynyt yhteen mielenterveyspotilaan kanssa. Uutta matoa koukkuun.

En osaa sanoa "säikähtämisestä" mutta tunnen itse useammankin miespuolisen pasifistin joille tuo olisi ehdoton EI.

Joo, tähän on menty. 20 v sitten ei ampumaurheilussa ollut mitään ihmeellistä. Nykyään ei viitsi joka paikkaan laittaa harrastuksista pistooliammuntaa, kun kaikista pistoolin omistajista on tehty potentiaalisia joukkosurmaajia. Jotkut vassarithan vieläpä tosissaan väittävät, että jokaisen pitoolin omistajan märkä uni on päästä ampumaan ihminen.....!!!

Tyhymä ukko

Minäkin olisin säikähtänyt tai ainakin hämmentynyt. Kai se mielleyhtymä jenkkien asehörhöihin on niin vahva...ei tule mieleen sivistyneen ihmisen harrastus.

En itsekään tapailisi miestä joka harrastaa ampumista tai tuo aseita kotio. Jousipyssyn voisin sulattaa. Ajatuskin kuvottaa, muutakin voi harrastaa kun ammuskelua vehkeillä jotka on suunniteltu tappamiseen.

T.ammattisotilaan vaimo

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olisin säikähtänyt tai ainakin hämmentynyt. Kai se mielleyhtymä jenkkien asehörhöihin on niin vahva...ei tule mieleen sivistyneen ihmisen harrastus.

Aseharrastus jos mikä on sivistyneen ihmisen harrastus.

Lupia ei saa jos taustalla on pieninkin epäselvyys. Muutamassa ylinopeussakossa alkaa mennä raja.

Vierailija kirjoitti:

En itsekään tapailisi miestä joka harrastaa ampumista tai tuo aseita kotio. Jousipyssyn voisin sulattaa. Ajatuskin kuvottaa, muutakin voi harrastaa kun ammuskelua vehkeillä jotka on suunniteltu tappamiseen.

T.ammattisotilaan vaimo

Tarkkusammunta-aseet on suunniteltu tarkkuusammuntaan, ei tappamiseen. Säilytän asettani kassakaapissa eikä siihen kukaan muu voi päästä käsiksi. Tarkkusammunta on hieno harrastus, se edellyttää keskittymistä ja kehittää sitä.

Ja kyllä, paras tae yhteiskuntakelpoisuudesta on nykyään aseenkantolupa, sitä mitkään rikolliset saa.

nro 3.

Missään et ole niin rehellisten ja asiansa hyvin hoitaneiden ihmisten keskellä kuin ampumaseuran ylläpitämällä ampumaradalla.

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmettä? Hän säikähti kun kerroin harrastavani ampumaurheilua ja kysyi että omistanko oikeasti aseita.

Onko tällaisia miehiä oikeasti olemassa?

Varmaan joku sivarihomo kyseessä. Normisuomalaisella on pari metsästysasetta kotonaan pahan päivän varalta. Hyvä valinta on esimerkiksi Sako TRG https://en.wikipedia.org/wiki/Sako_TRG

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olisin säikähtänyt tai ainakin hämmentynyt. Kai se mielleyhtymä jenkkien asehörhöihin on niin vahva...ei tule mieleen sivistyneen ihmisen harrastus.

Niin Suomessahan ei olekaan yhtään asehörhöä.

Joo ei kiitos mitään aseita.

Vierailija kirjoitti:

En osaa sanoa "säikähtämisestä" mutta tunnen itse useammankin miespuolisen pasifistin joille tuo olisi ehdoton EI.

Miksi? Eihän ampumaurheilussa tapeta ketään. Olisiko miekkailu- tai kamppailulajiharrastus näille miehille myös ehdoton ei?

Ymmärrän deitin reaktion. En pidä kaikkia aseharrastajia potentiaalisina joukkomurhaajina, mutta en myöskään ymmärrä, mikä aseissa viehättää, jos ei niihin liittyvä ajatus vallasta. Ne ovat kuitenkin lähtökohtaisesti tuhoamiseen tarkoitettuja välineitä. Hyväksyn siis täysin aseet ja ampumisen harrastuksena, mutta seurustelun näkökulmasta ajatusmaailmat olisivat minulla ja aseharrastajalla ehkä liian kaukana toisistaan. Olisi todella vaikea esimerkiksi jakaa asunto aseharrastajan kanssa, jos tämä haluaisi säilyttää kotona harrastukseensa liittyvää välineistöä.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olisin säikähtänyt tai ainakin hämmentynyt. Kai se mielleyhtymä jenkkien asehörhöihin on niin vahva...ei tule mieleen sivistyneen ihmisen harrastus.

Jostain syystä erityisesti eteläisessä Saksassa hyvinkin arvokkaat ja sivistyneet teollisuuspamput pitävät arvossa sitä, että sinulla on asialliset metsästysvaatteet ja vähän kalliimpi haulikko/rihlakko/drillinki...

(henkkoht pidän tuota sikäläistä koreissa vaatteissa metsästyskeekoilua porukassa pelleilynä, mutta sitähän ei asiakkaalle ääneen sanota. Itse kun olen ns yksinmetsästäjä, onneksi peuraa saa vielä riistaiseksi jahdata yksin...)

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän deitin reaktion. En pidä kaikkia aseharrastajia potentiaalisina joukkomurhaajina, mutta en myöskään ymmärrä, mikä aseissa viehättää, jos ei niihin liittyvä ajatus vallasta. Ne ovat kuitenkin lähtökohtaisesti tuhoamiseen tarkoitettuja välineitä. Hyväksyn siis täysin aseet ja ampumisen harrastuksena, mutta seurustelun näkökulmasta ajatusmaailmat olisivat minulla ja aseharrastajalla ehkä liian kaukana toisistaan. Olisi todella vaikea esimerkiksi jakaa asunto aseharrastajan kanssa, jos tämä haluaisi säilyttää kotona harrastukseensa liittyvää välineistöä.

Entäs miekkailu?

Onhan siinäkin lähtökohtana tappamiseen tarkoitettu ase, vaikka se nykyään onkin tylsä.

Aina kun aseita on kotona, on riski vahinkolaukaukseen.

surullinen123 kirjoitti:

Aina kun aseita on kotona, on riski vahinkolaukaukseen.

Riski on mielestäni selvästi pienempi kuin kotona säilytettävällä leikkuuveitsellä  tai kirveellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän deitin reaktion. En pidä kaikkia aseharrastajia potentiaalisina joukkomurhaajina, mutta en myöskään ymmärrä, mikä aseissa viehättää, jos ei niihin liittyvä ajatus vallasta. Ne ovat kuitenkin lähtökohtaisesti tuhoamiseen tarkoitettuja välineitä. Hyväksyn siis täysin aseet ja ampumisen harrastuksena, mutta seurustelun näkökulmasta ajatusmaailmat olisivat minulla ja aseharrastajalla ehkä liian kaukana toisistaan. Olisi todella vaikea esimerkiksi jakaa asunto aseharrastajan kanssa, jos tämä haluaisi säilyttää kotona harrastukseensa liittyvää välineistöä.

Entäs miekkailu?

Onhan siinäkin lähtökohtana tappamiseen tarkoitettu ase, vaikka se nykyään onkin tylsä.

Vaikea antaa yksiselitteistä vastausta. Ei tuo ampuma-aseharrastuskaan ole mikään ehdoton turn off. Ehkä joku ilmakivääriharrastaja menettelisi. Miekkailu ja esimerkiksi kamppailulajit ovat samanlaisia toisaalta-toisaalta-tapauksia. Tuntemani krav maga - ja vapaaotteluharrastajat ovat kaikki olemukseltaan jotenkin aggressiivisen oloisia, kun taas jostain capoeiran harrastajasta ei tällaisia viboja välity. Ehkä jos tuntisin joitain kanssani samat arvot ja mielenkiinnonkohteet jakavia aseharrastajia, olisivat mielikuvanikin myönteisempiä, mutta valitettavasti aseharrastus tuntuu korreloivan tiettyjen itselleni vieraiden mielenkiinnonkohteiden ja aatteiden kanssa. Esimerkiksi armeijakaman keräily, sotahistorian lukeminen ja metsästys tuntuvat olevan tyypillisiä ajanvietteitä aseharrastajien keskuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän deitin reaktion. En pidä kaikkia aseharrastajia potentiaalisina joukkomurhaajina, mutta en myöskään ymmärrä, mikä aseissa viehättää, jos ei niihin liittyvä ajatus vallasta. Ne ovat kuitenkin lähtökohtaisesti tuhoamiseen tarkoitettuja välineitä. Hyväksyn siis täysin aseet ja ampumisen harrastuksena, mutta seurustelun näkökulmasta ajatusmaailmat olisivat minulla ja aseharrastajalla ehkä liian kaukana toisistaan. Olisi todella vaikea esimerkiksi jakaa asunto aseharrastajan kanssa, jos tämä haluaisi säilyttää kotona harrastukseensa liittyvää välineistöä.

Entäs miekkailu?

Onhan siinäkin lähtökohtana tappamiseen tarkoitettu ase, vaikka se nykyään onkin tylsä.

Vaikea antaa yksiselitteistä vastausta. Ei tuo ampuma-aseharrastuskaan ole mikään ehdoton turn off. Ehkä joku ilmakivääriharrastaja menettelisi. Miekkailu ja esimerkiksi kamppailulajit ovat samanlaisia toisaalta-toisaalta-tapauksia. Tuntemani krav maga - ja vapaaotteluharrastajat ovat kaikki olemukseltaan jotenkin aggressiivisen oloisia, kun taas jostain capoeiran harrastajasta ei tällaisia viboja välity. Ehkä jos tuntisin joitain kanssani samat arvot ja mielenkiinnonkohteet jakavia aseharrastajia, olisivat mielikuvanikin myönteisempiä, mutta valitettavasti aseharrastus tuntuu korreloivan tiettyjen itselleni vieraiden mielenkiinnonkohteiden ja aatteiden kanssa. Esimerkiksi armeijakaman keräily, sotahistorian lukeminen ja metsästys tuntuvat olevan tyypillisiä ajanvietteitä aseharrastajien keskuudessa.

Minun on hiukan hankala ymmärtää aseita harrastuksena. Vähän sama kuin joku sanoisi harrastavansa vasaroita. Työkaluhan asekin on.

Erityisesti amerikkalaisten aseuskonto on hyvin omituista. Siis siellähän on aseiden palvontaa.

Mielelläni säilyttäisin sukuni aseet toimintakuntoisina, mutta nykyisen ylihysterian aikana se on käymässä hankalaksi. Olen siis perimässä ne jossain vaiheessa ja osaan niistä ei saa enää helposti lupia.