Nyt on jäätävää parisuhdesettiä hesarissa

Ei ihme, että sinkkuus yleistyy. Seksiä haluavat ovat onnellisempia sinkkuina ja seksiä haluamattomat ovat onnellisempia, kun heitä ei kokoajan ole joku painostamassa seksiin.

Nykyisin monet eivät halua edes lapsia, joten senkään takia ei tarvitse ryhtyä parisuhteeseen.

Hyvä, että naiset, jotka eivät halua seksiä osaavat asettaa rajat, eikä heitä käytetä enää hyväksi. Myös monen sinkkunaisen tulisi huomioida, mitä parisuhteessa oleminen tarkoittaa monelle miehelle seksin suhteen. Jos tuntuu ettei itsestä ole sellaiseksi seksirobotiksi on parempi keskittyä ystäviin ja joskus jos siltä tuntuu, niihin yhdenillan juttuihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa on taas sama meininki, kuin aina vastaavissa ketjuissa. Eli jos vaimo pihtaa, niin se on täysin miehen vika. Ja jos mies pihtaa, niin hän on tunteeton sika, joka ei huomioi naistaan.

Minä olen hoitanut lapsiamme paljon. Kanniskellut mahavaivoista kärsivää vauvaa pikkutunneille ja mennyt aamulla töihin. Teen kotihommia ja vaimo saa käydä jumpissaan aina kun haluaa. No eipä seksi kiinnosta ja pariterapiassa kävi ilmi, että ei vain kuulemma enää kiinnosta. Voi kunpa tämän olisi aikanaan tiennyt....

No niin. Sulla on nyt tosiasiat tiedossa. Vaimoas ei seksi kiinnosta. Tämän tiedon jälkeen voit itse päättää haluatko jäädä ja ulista, vai tehdä elämästäsi sellaista kuin itse haluat. Vastuu tästä on sinulla.

Totta, mutta jos olisin aikanaan tiennyt, että vaimosta tulee täysin frigidi saatuan lapsen, niin en olisi koko hommaan ryhtynyt. Hieman jää sellainen kusetuksen meininki tästä, mutta välillä se paska osuu tuulettimeen.

Ja kauanko tuo haluttomuus on kestänyt? Sehän on ihan normaalia, että synnytyksen jälkeen ei vuoteen ole seksiä, kun hormonit usein aiheuttavat naiselle haluttomuuttta. Eli jos synnytyksestä on alle vuosi, niin ei kyse ole mistään epänormaalista haluttomuudesta vaan ihan elämän kulusta.

En kyllä ymmärrä...monissa sairauksissa ja muissakin joudutaan olemaan ilman seksiä vuosi, pari tai enemmänkin. Samoin esim synnytyksen jälkeen moni joutuu olemaan ilman seksiä kuukausista vuoteen. Ja tämä on ihan normaalia. Jos ei kestä elämä, niin ei ehkä kannata ryhtyä parisuhteeseen..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa on taas sama meininki, kuin aina vastaavissa ketjuissa. Eli jos vaimo pihtaa, niin se on täysin miehen vika. Ja jos mies pihtaa, niin hän on tunteeton sika, joka ei huomioi naistaan.

Minä olen hoitanut lapsiamme paljon. Kanniskellut mahavaivoista kärsivää vauvaa pikkutunneille ja mennyt aamulla töihin. Teen kotihommia ja vaimo saa käydä jumpissaan aina kun haluaa. No eipä seksi kiinnosta ja pariterapiassa kävi ilmi, että ei vain kuulemma enää kiinnosta. Voi kunpa tämän olisi aikanaan tiennyt....

No niin. Sulla on nyt tosiasiat tiedossa. Vaimoas ei seksi kiinnosta. Tämän tiedon jälkeen voit itse päättää haluatko jäädä ja ulista, vai tehdä elämästäsi sellaista kuin itse haluat. Vastuu tästä on sinulla.

Totta, mutta jos olisin aikanaan tiennyt, että vaimosta tulee täysin frigidi saatuan lapsen, niin en olisi koko hommaan ryhtynyt. Hieman jää sellainen kusetuksen meininki tästä, mutta välillä se paska osuu tuulettimeen.

Ja kauanko tuo haluttomuus on kestänyt? Sehän on ihan normaalia, että synnytyksen jälkeen ei vuoteen ole seksiä, kun hormonit usein aiheuttavat naiselle haluttomuuttta. Eli jos synnytyksestä on alle vuosi, niin ei kyse ole mistään epänormaalista haluttomuudesta vaan ihan elämän kulusta.

Se on kumppanin ja parisuhteen laiminlyömistä. Keskitytte lapseen ja tyystin unohdatte miehenne. Rakkaus siinä kuolee. Jos siis ikinä edes rakastitte miestänne, nyt mies tietää ettette enää sitä tee.

Seksiä on muunlaistakin kuin vain yhdyntää. On käsittämätöntä että niin moni ei halua pitää kumppaniaan hyvänä, oli omia haluja tai ei. Aina hoidan naiseni, vaikka käsin tai leluilla, jos ei muuten pysty. Tai halua. Eikä se vaan koske seksiä mutta koskee myös seksiä. Ei hän kohtuuttomia vaadi, kerran, pari viikossa. Kun en edes sitä viitsi tehdä, en välitä hänestä enää, ja on aika lopettaa kuollut suhde. Tai herättää se henkiin jotenkin.

Olen 24-vuotias nainen, ja jätin oman haluttoman mieheni pari kuukautta sitten. En tiedä vieläkään teinkö oikein, mutta lopulta meni hermot siihen että kumppania ei kiinnosta katsoa/koskea. Mitä enemmän yritin asiasta rakentavasti keskustella, sitä enemmän alkoi mennä hermot kun tajusin mitä miehen mielessä oikeasti liikkuu.. Tuli voimaton olo, että en tule ikinä saamaan suhdetta yksin kuntoon kun mies ei näe mitään ongelmaa. Lopulta olin jo itsekin ihan sokea ongelmille, enkä ollut varma mikä on normaalia parisuhteessa ja mikä ei.

Suhteemme alkoi aika rauhallisesti, ei järkyttävää alkuhuumaa tai ihastusta sillä tiesimme toisemme jo aikaisemmin. Pikku hiljaa ainakin minun kiintymykseni ja välittäminen mieheen kasvoi, kuvittelin että tässä se nyt on - loppuelämän kunnon mies. Kaikki ulkopuoliset puitteet olivat kunnossa. Mies oli aina ehkä hieman sulkeutunut eikä puhunut tunteistaan - laitoin sen ujouden piikkiin, kuten senkin että seksi oli aluksi sellainen vaiettu tabu. Harrastimme sitä kuitenkin aina kun näimme (pari-kolme kertaa viikossa?), mutta muutettuamme yhteen 4 kuukauden seurustelun jälkeen tipahti määrä jo kerran viikkoon. Minusta seksi alkoi sujumaan paremmin, sain orgasmin ja nautin siitä kun alku ujous oli kadonnut, mutta mies alkoi selkeästi kyllästymään kun minä taas olisin halunnut.

Eli olimme alle vuoden seurustelleet kun seksiä oli jo enää kerran viikossa, miestä ei saanut syttymään eikä kiinnittänyt minuun huomiota. Muutenkin näytti tunteensa huonosti. Ja kun ei seksiäkään ollut ei myöskään ollut muuta läheisyyttä. Se otti koville. Useasti yritin kertoa miehelle mistä pitäisin jne, mutta ei se homma vaan toiminut. En ollut lahna sängyssä, kyselin miehen mieltymyksiä mistä pitää/syttyy muttei tiennyt itsekään.

Seuraava vuosi olikin seksiä enää ehkä kerran kuukaudessa. Paljastui että mies kuitenkin runkkaa useasti viikossa, eikä hänellä ole ikinä ollut sellaista oloa että seksiä pitäisi olla enemmän. Sanoi että ehkä hän on laiska eikä jaksa nähdä vaivaa. Ei näe, että seksi on sen arvoista.

Tämä oli viimeinen niitti ja päätin etten tuollaiseen suhteeseen jää näivettymään, vaikka koville ottikin. Nyt olen löytänyt miehen jonka kanssa harrastamme useasti seksiä, hän nauttii siitä (eksälle se oli suorittamista) ja ottaa lähelleen ja silittää ihan ilman seksiäkin. Uskomaton tunne! Jotain niin olennaista puuttui vanhasta parisuhteesta, mutta en tiedä miksi.

Ihmeellinen avautuminen kyllä. En pidä tuota edes mielipidekirjoituksena koska mies puhuu vain oman tiilanteensa omasta näkökulmastaan. Hesarikin tainnut muuttua ihan roskalehdeksi kun tällaista julkaisee.