Uskotko, että lääkikseen pääsee ns. kuka vain jos tarpeeksi haluaa?

Vierailija kirjoitti:

Uskon, jos ei ole oppimisvaikeuksia, lukihäiriötä tai vastaavaa. Toisaalta jotkut eivät ehkä ole tarpeeksi välkkyjä, että pystyisivät edes ahkeruudella korvaamaan puutteita.

Lääkikseenkin pääsee pelkällä pääsykokeella mielestäni, joten on voinut olla vaikka kuinka huono lukiossa ja silti päästä, jos kiinnostus ja motivaatio herää.

Jos realistisesti ajatellaan, että monelle lähihoitaja/sairaanhoitaja opiskelijalle ne prosenttilaskut ym lääkelaskut ovat erittäin hankalia ja "suuri mörkö opinnoissa" - ja he ovat kuitenkin kaikki päässeet alaa opiskelemaan, eli eivät ole mitään täysiä tyhjäpäitä, niin eivät suurin osa varmastikaan suoriutuisi joko yo pitkä matikka/fysiikka/kemia ällärivistä tai niistä lääkiksen pääsykoetehtävistä - vaikka miten motivaatio riittäisi.

Eikä onneksi tarvitsekaan.

Vierailija kirjoitti:

Onko lääkikseen olemassa mitään luonnetestejä? Sitä vaan ihmettelen, kun aika moni nuori lääkäri on todella epäsosiaalinen. Kyllähän se lääkärin työkin on asiakaspalvelutyötä.

En oikein laskisi asiakaspalvelutyöksi, vaikka onkin ihmiskeskeinen työ, koska sinulla ei varsinaisesti ole sellaista tarvetta johon haluat saada palvelua, vaan ennemminkin vaiva joka vaatii toimenpiteitä. Minun puolestani lääkärini (kuin myös autonkorjaajani) saa olla ties minkälainen mölli, kunhan hoitaa asiansa. Mitä parempi työssään, sen möllimpi on varaa olla. Ilkeily ja moukkamaisuus tietenkin eri asia mutta noin yleensä suora puhe ja vähäeleisyys eivät itseäni häiritse. Päinvastoin mihinkään tekopirteään teeskentelijään olisi vaikea luottaa, tulisi tunne että hänellä on burn out tai alkoholismi aivan nurkan takana eikä mikään ole enää hallinnassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lääkikseen tarvita pitkän matikan lukemista, lukion syventävät bilsan, fysiikan ja kemian kurssit on kyllä tärkeitä. Enkä sano ettei pitkästä matikasta olisi minkäänlaista hyötyä, mutta kyllä lääkikseen pääsee lyhyelläkin matikalla.

Ei tarvikaan, mutta se että selviää pitkästä matikasta läpi kertoo ettei ole ihan tyhmä eli silloin tietää ainakin varmasti sen että älykkyyden puolesta on ainakin potentiaalia.

Pitkää matematiikkaa ei tarvita

Mutta tarvitaan erittäin hyvää loogista ajattelukykyä ja tiedon yhdistämis ja soveltamiskykyä.
Ja tämähän on se mitä lukion pitkä matematiikka erityisesti harjoittaa, kun lyhyellä keskittymään siihen laskemistaitoon.

Eli pitkässä matematiikassa lasketaan kirjaimilla, lyhyessä numeroilla.

Ainakaan älykkyydestä se ei ole kiinni, lääkikseen pääsee joka vuosi sisään älyllisesti hyvin keskinkertaisia. Silloin riittää, että kompensoi älyn puutetta kovalla työnteolla.

Vierailija kirjoitti:

En ainakaan minä, surkea matikassa.

Ei lääkiksen pääsykokeissa tarvitse osata muuta kuin peruslaskutoimitukset ja muuta yksinkertaista matematiikkaa. Lukion matematiikka on kaukana siitä mitä yliopistossa opiskellaan ja se vaatii oikeasti työtä ja lahjakkuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vaikeinta lääkiksessä on tosiaan se pääsykoe. Opiskelu on paljon helpompaa, mitä pääsykoe antaa ymmärtää. Eivät lääkärit mitään yli-ihmisiä ole, vaikka monella jostain syystä sellainen väärä käsitys on. Ihan tavallisia ihmisiä siellä opiskelee, toki joitain lahjakkaampia on joukossa.

Ei se pääsykoe ole mahdoton paitsi että tehtäviä annetaan sen verran paljon että ajankäyttö ja ongelman ratkaisukyky ovat olennainen osa koetta. Jos alkaa hermoilemaan niin tehtävien teosta ei tule mitään. Periaatteessa pääsykoe on aika hyvä testi tulevaan työhön kun pitää osata yhdistellä asioita paineen alaisena potilaan diagnoosiin pääsemiseksi.

Kyllä nykyään alkaa pääsemään helposti aivan mihin tahansa, koska vaativienkin ammattien pääsyvaatimuksia joudutaan alentaa koska pitää saada diversiteettiä, liian paljon osaavia valkolaisia töissä. Esim. jenkeissäkin pilotit on kuulemma liian valkoisia ja pitää saada lisää muunväristä väkeä, osaamistasosta viis ja alkaa lentsikatkin putoilemaan.

Ei tietenkään *ihan kuka tahansa*, mutta varmasti suuri osa niistä, jotka tosissaan harkitsevat lääkärin uraan pääsisivät sisälle, jos vain osaisivat ja jaksaisivat yrittää.

Usein Kuopion ja Oulun rajat eivät ole niin korkeita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko lääkikseen olemassa mitään luonnetestejä? Sitä vaan ihmettelen, kun aika moni nuori lääkäri on todella epäsosiaalinen. Kyllähän se lääkärin työkin on asiakaspalvelutyötä.

Luonnontieteellinen lahjakkuus korreloi usein sosiaalisen lahjattomuuden kanssa. 

Tämä nyt ei perustu yhtään mihinkään. Tunnen lukuisia lääkäreitä jotka työn lisäksi ovat aktiivisia toimijoita kulttuuriharrastuksissa kuten kuorolaulu,, orkesterisoitto yms. eli he ovat sosiaalisia ihmisiä vaikka työstä huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään sellaset pääse jotka ei hallitse matikkaa, kemiaa, fysiikkaa ja heitä on paljon

Biologia kuuluu myös hallittaviin aineisiin.

Vierailija kirjoitti:

entä hammaslääkäriksi?

Hammaslääkikseen on myös yleisesti vaikeaa päästä. Riippuu vuodesta ja paikkakunnasta. Joskus Helsinkiin ja Turkuun hampaalle ollut yhtä vaikeaa päästä kuin Kuopion yleiselle. Mutta voidaan sanoa että hampaalle on hieman helpompaa päästä kuin yleiselle. Hakijoitakin on reilusti vähemmän.

Vierailija kirjoitti:

Pääsykokeissahan kysytään lukion kemiaa, fysiikkaa ja pitkää matematiikkaa. Jos on _motivaatiota_ ja ei vähästä lannistu, niin miksi ei muka pääsisi? Moni sinne lääkikseen on nimenomaan kovalla työllä sinne päässyt. Ei lääkärit mitään yli-ihmisiä kuitenkaan ole. :D

Ei tarvitse olla yliluonnollinen nero mutta kuka tahansa ei todellakaan pääse vaikka mitä tekisi. Aika isolla osalla loppuu matemaattinen ymmärrys, motivaatiosta valitettavasti riippumatta, yläasteella siinä vaiheessa tai pian sen jälkeen kun kuvioihin astuu 'x'. Lukiomatematiikka, fysiikka ja kemia ovat huomattavasti yläastetta haastavampia ja niissä pitää olla kohtalaisen hyvä, jotta lääketiedettä pääsee opiskelemaan.

Joku täällä vertasi matematiikassa pärjäämistä urheilussa menestymiseen. Olen samaa mieltä. Jotenkin on yleisesti ymmärrettyä ja hyväksyttyä, että jokaisesta ei tule esimerkiksi MM-tason pikajuoksijaa vaikka mitä tekisi mutta samalla tavallahan ihmisten väliset erot näkyvät muuallakin, kuten matematiikassa tai vaikka musiikissa. Enkä nyt tarkoita verrata MM-tasoa lääkikseen pääsemiseen vaan korostaa sitä, että ihmisten välillä on suuria eroja kaikessa muussakin ja jos jonnekin on vaikeaa päästä merkittävän karsinnan vuoksi, se yleensä tarkoittaa, että osalle se on mahdotonta (pl. arvontaan perustuva karsinta).

:d

Jotkut pyrkii viisikin kertaa pääsemätyä ja käy kurssin ja joku pääsee eka iskulla. 

Vierailija kirjoitti:

Ainakaan älykkyydestä se ei ole kiinni, lääkikseen pääsee joka vuosi sisään älyllisesti hyvin keskinkertaisia. Silloin riittää, että kompensoi älyn puutetta kovalla työnteolla.

Ei riitä työnteko jos äly ei riitä

Pääsee pääsee. Tai ainakin sinne voi hakea useita vuosikymmeniä niin ei koskaan tarvi töitä tehdä jos ei pääse tekemään yhtä tiettyä työtä

Vierailija kirjoitti:

Ei pääse, paitsi jos pyrit ruotsinkielisten kiintiössä.

Höpö, höpö. Lääketieteellisen tiedekuntaan pitää olla ainakin riittävän hyvät arvosanat yo-kirjoituksista. Minun lukioluokalla oli pari hikarityttöä, jotka pääsivät heittämällä lääkikseen. Meidän lukioluokka koostui pelkästään pitkän matematiikan valinneista opiskelijoista.

Itselläni on pohjana lukiossa kielilinja ja ensimmäiset ammattiopinnotkin sen mukaiset. Lääketiede on kuitenkin aina kiinnostanut. Päätin yli 30v iässä hakea. Lyhyt matematiikka on, lukion fysiikan ja kemian suoritin iltalukiossa. Pääsykoekirjan pänttäsin todella moneen kertaan. Eli kyllä sinne pääsee sisään, itse pääsin toisella hakukerralla. Pääsykoemateriaalit on hallittava hyvin. Pitkäjänteisyys on hyväksi. Ja kun sisään päässyt, niin aikanaan valmistuukin. Tsemppiä! 

Lääkikseen pääsijöillä oli erään tutkimuksen mukaan korkein "minimiälykkyysosamäärä", eli sinne ei käytännössä pääse sisään, ellei ole keskimääräistä älykkäämpi. Joka kymmenes lääkisläinen on matalaälyisempi kuin 108, eli todennäköisesti alle 100 ei ole juuri mahdollista edes päästä. Lääkäreiden keskimääräinen ÄO on 120, mikä tarkoittaa sitä, että keskimääräinen lääkäri on älykkäämpi kuin 90 % väestöstä. Tämä ei tarkoita, että kaikki lääkärit olisivat neroja, mutta selvästi ja tutkitusti keskimääräistä älykkäämpiä ovat. Joukkoon tietysti mahtuu sitten keskimääräistä enemmän myös niitä briljantteja tapauksia. 

Näin ollen se, että pääsisi normaalia matalammalla ÄO:lla lääkikseen on hyvin epätodennäköistä, tyylin 1/1000. 

https://www.iqcomparisonsite.com/Occupations.aspx

Vierailija kirjoitti:

Uskon että kaikilla (pois lukien oppimisvaikeudet) on potentiaali päästä lääkikseen, mutta motivaatio puuttuu. APn lähtökohta on väärä kun puhut jo suoraan pääsykokeesta, pitäisi lähteä jo yläasteelta liikkeelle. Valtaosalla "taviksista lääkisläisistä" on hyvin suoritettu peruskoulu ja lukio pohjalla kun lähtevät pääsykokeisiin lukemaan.

Jos ei ole ollut motivaatiota panostaa lukio-opintoihin, tuskin löytyy riittävästi motivaatiota siihen mitä pääsykokeet lääkikseen ja siellä opiskelu edellyttää. Mutta ei tarvitse olla mikään yli-ihminen tai erityisen lahjakas kunhan on vaan aidosti valmis tekemään töitä.

En ole kanssasi samaa mieltä. Lääkikseen pääsy vaatii sen verran esimerkiksi matemaattista osaamista ja lahjakkuutta (matikka ja fysiikka), että kohtuullisella yrittämisellä ei pääse sisään pelkällä työnteolla. Lääkkikseen hakijat ovat keskimäärin valikoituneita kympin oppilaita. Aikanaan, kun pelkällä pääsykokeella haettiin, keskimäärin kolmannella kerralla pääsi sisään. Nykyisin pääsee todistusvalinnan kautta porukkaa, mutta se edellyttää käytännössä 4-6 laudaturia ja max kahta eximiaa  juuri mm. pitkässä matikassa, fysiikassa, kemiassa, äikässä, enkussa ja biologiassa.