Uskotko, että lääkikseen pääsee ns. kuka vain jos tarpeeksi haluaa?

Jos lääketieteellisen pääsykokeet vaativat erityistä lahjakkuutta, niin minkä takia keskiverto lääkärit vaikuttavat ihan vajakeilta?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä matemaattisia lahjoja tarvitaan ja myös lukiosta lähes täydellinen yotutkinto ja päättötodistus. Mutta tietenkin voidaan ajatella, että jos on pienestä pitäen kiinnostunut kaikesta - opiskellut ja päntännyt hulluna eri luonnontieteen aineita, syventänyt tietämystään perehtymällä lääketieteen asioihin, lukenut alan kirjoja ja artikkeleita, tutkiskellut puhtaasta mielenkiinnosta alaa kohtaan - niin totta kai kaikilla on lähtökohtaisesti samat mahdollisuudet. Mutta kyllähän sitä työtä joutuu tekemään, jos lukiomenestys on niin ja näin, eikä mitään perehtyneisyyttä lääketieteeseen ole ennen sitä itse päätöstä hakea lääkikseen ja pääsykoemateriaalin lukemista.

Kerrotko vielä miten lukion oppimäärät fysiikasta, kemiasta ja biologiasta ja "perehtyneisyys lääketieteeseen" nyt oikein liittyvät toisiinsa?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä täällä nyt pienesti glorifioidaan lääkistä. Sinne kuitenkin pääsee jopa 20÷ hakijoista sisään. Ihan normaalilla älyllä ja perselihaksilla sinne mennään. Se, että joku on kirjoittanut hyvin kirjoituksissa nyt ei kerro vielä mitään. Ihan samoin esim. sosiaalityötä on vaikea päästä opiskelemaan. Kaikissa kokeissa on semi helppoja kysymyksiä materiaalit lukeneelle ja sen lisäksi vaikeusasteeltaan eri tasoisia kysymyksiä, joilla tehdään eroja hakijoiden välille.

Siisäänpääsyprosentti ei myöskään tietenkään yksinään kerro vaikeudesta, koska esim. lääkäriksi ja luokanopettajaksi pääsemiseen vaaditaan melkoisen erilaista lahjakkuutta.

Tietysti lääkäreiksi yritetään valita ihmisiä, jotka kykenevät loogiseen päättelyyn. Kaikki ihmiset, edes korkeasti koulutetut eivät siihen kykene, eikä se ole kaikilla aloilla tarkoituskaan. Harvat lääkärit esim. ovat kamalan taiteellisia siinä mielessä, mitä taiteellisuudella yleensä ihmiset ymmärtävät.

Lukion ke-bi-fy on ihan lällyä, kokeessa mitataankin stressinsietoa. Kuka tahansa ne laskut voi osata, mutta kaikilla ei riitä hermot koetilanteeseen. Itse kävin välivuoden jälkeen kokeilemassa mutta yritin tosissaan toiselle alalle. Ilman stressiä, ikään kuin toisen alan pääsykokeeseen koetilanteessa harjoitellen, jäin viiden pisteen päähän Helsingissä. Voin kuvitella että nämä kympin abit jotka siellä ilman suunnitelmia välivuodelle vaan stressasivat, jäivät kauaksi pisterajasta. Tuo pääsykoe on vähän sellainen että moni sinne teoriassa pääsisi, mutta ei ole paineensietoa. Varsinkaan suorittajilla.

Ei se Viroonkaan pääsy enää ihan helppoa ole. Kävin tekemässä SAT:in ja lähelle täysiä pistemääriä yltäminen vaatii jo aika paljon. Muutama vuosi sitten pistemäärän ollessa alempi oli kohtalaisen helppoa päästä sisälle, mutta n. 750 pinnaa ei irtoa helpolla. Vaatii hyvin laajaa osaamista mikä ylittää joidenkin kysymysten kohdalla lukiotason, on soveltavia tehtäviä eikä mitään rajattua koealuetta. Yltääkseen korkeisiin pisteisiin, vaaditaan myös hyvää englanninkielentaitoa. Tietysti fysiikan puuttuminen on iso helpotus.

Kysymys voi kuitenkin tökätä siihen, että vaihtoehdoissa on kaksi vastausta jotka vaikuttavat suomenkielisen korvaan oikeilta. Ero on suurinpiirtein siinä, miten englannissa ilmaistaan jotain tiettyä asiaa tarkoittava sana/lyhyt lause. Tai vaikka tiedät nematodesien kuuluvan pseudocoelomateseihin, niin et ehkä tiennyt stongyloidsin olevan juurikin sukkulamato (ja siten kuuluvan pseudocoelomateseihin.) Vastausta tietysti helpottaa se, jos pystyy sulkemaan pois osan. Se ei kuitenkaan lohduta, jos muut vastausvaihtoehdot ovat samaa luokkaa. Aikaa on käytännössä n. 45sek/kysymys ja jos täytyy soveltaa vastausta ohessa olevaan taulukkoon, laskien sitä ennen mahdolliset fenotyypit joita on erilaisten mahdollisten sukusolujen puolesta 16kpl niin kiire tulee näppärämmällekkin kaverille. Jo pelkästään viime vuonna Tartton eläinlääkiksen hakijamäärä on kasvanut 50% ja osa on jo opiskellut Helsingin yliopistossa tai Aallossa fysiikkaa, kemiaa, kuka mitäkin. Osa ei mitään, mutta paikkoja on vähän ja hakijoita Euroopasta alkaa olla jo kohtalaisen paljon. En siis ota kantaa siihen miten vaikeaa Viroon on päästä suhteessa Helsinkiin tai Suomeen - pointti oli se, että Viroon ei enää nykyisin kävellä kirje kourassa.

Ei pääse. Kyllä siihen 100:n kieppeillä oleva äo vähintään tarvitaan, että pystyy tarvittavat taidot ja tiedot omaksumaan.

Tämä kaikki pystyy kaikkeen -ajattelu on lapsellista propagandaa. Kaikilla ei vain korvien välissä ole sellaista kapasiteettia, että pystyy mihin vain.

Vierailija kirjoitti:

Näin yläkoulun opettajana voin kertoa, että ei todellakaan pääse. Ns. normaali älykkyys ei kuulkaa aina päätä huimaa. Nämä herramme heikoimmat ja vaikeista oppimisvaikeuksista kärsivät eivät mitenkään voisi päästä lääkikseen ja heitä on paljon! Enkä meinaa nyt mitään laiskottelevia murkkuja, jotka voivat tulevaisuudessa ryhdistäytyä vaan niitä, jotka ovat niin yksinkertaisia, etteivät edes tajua, miten yksinkertaisia ovat. Moni kutosen jannu on älykäskin, ei siinä mitään, mutta aika moni ei ole. Jos älykkyys on n. 80, ei auta mikään yritys, jos se on noin 100, ahkeruus saattaa riittää, mutta opinnot voivat tuottaa tuskaa.

Säälin nuoria, joilla on noin feministinen opettaja. Ei ainakaan lisää motivaatiota opiskeluun, kun pojat ovat huonoja mutta tytöt kyllä pääsevät pitkälle.

Vierailija kirjoitti:

Opiskelen itse lääkiksessä ja vaikea kuvitella että oltaisiin kurssikaverien kanssa jotenkin erityistapauksia. Ihan tunnollisia ja ahkeria normiälyllä varustettuna.

Fakta on, että valtaosa teistä on keskimääräistä älykkäämpiä. Ei erityistapauksia, mutta keskimääräistä älykkäämpiä.

Jos vertaa lääkisläisiä johonkin lieksalaisen ammattikoulun oppilaisiin, niin ero on melkoinen. He ovat pääsääntöisesti keskimääräistä tyhmempiä.

En väitä, että kaikki lääkisläiset olisivat ammattikoululaisia älykkäämpiä, mutta kun otos on riittävän suuri, ero on tilastollisesti merkitsevä.

Itse veikkaisin että ainakin kaikilla niillä jotka on selvinneet lukion pitkän matikan läpi on potentiaalia päästä lääkikseen, mutta aina se toki lukemista vaatii. (Jostain muistan joskus lukeneeni että pitkän matikan opiskelleiden ÄO olisi vähintään 110, eli hieman keskivertoa parempi ja looginen päättelykyky on todennäköisesti oikeanlaista lääkikseen.) Ja tämä ei tietystikään sitten tarkoita sitä etteikö kukaan lyhyen matikan opiskelija voisi päästä, kyllä heissäkin on sellaisia jotka on valinneet lyhyen matikan vähän kuin varman päälle ja looginen päättelykyky ois riittänyt pitkäänkin matikkaan.

Ei pääse. Jotkut ei ymmärrä matemaattisia aineita vaikka kuinka opettaisi.

Yksi lääkäri stadista kirjoitti:

Suomessa lääkikseen ei välttämättä kaikki pääse mutta vaihtoehtoja on monia. Voi hakea opiskelemaan Ruotsiin, Viroon, Latviaan, Puolaan tai vaikka Romaniaan. Kaikki ovat EU-maita joten oikeus tehdä lääkärintöitä Suomessa tulee automaattisesti,

Jos on halua päästä opiskelemaan niin pitäisi siis onnistua päästä opiskelemaan mutta oma kysymys on sitten valmistuminen. Asioita on paljon opittavana ja opiskelutahti on tiukka myös ulkomailla. Jokainen voi omalla kohdalla miettiä miten paljon haluaa panostaa valmistuakseen lääkäriksi. Loppujen lopuksi kuusi vuotta opiskelua menee nopeasti vaikka alkuun ei uskoisi. 

Ystäväni lapsi opiskelee ulkomailla lääkäriksi. Ka. lukiosta oli reipaasti yli 9 ja E oli huonoin ylioppilaskoearvosana. Hän opiskeli ensi täällä yliopistossa ja oli sitä meiltä, ettei ikinä Suomessa opiskelessaan ole joutunut niin kovan työn eteen kuin nykysiessä opinahjossa. Ja päätä on. Lomia ei ole. Paitsi kesäloma 2 kuukautta ja joulun ainana palataan kouluun jo 2.1. Koulupäivät ainakin parin ensimmäisen vuoden aikana ovat olleet pääsääntöisesti 8 - 18. tai pitempääkin.  Muutama on tippunut jo ns. kelkasta. Jos ei pääse tenteistä läpi, lähteen kotiin. Säälin lasta. Mutta hän ei sääli itseään. :) Koulutuksen jälkeen hänellä on pätevyys toimia 30 eri maassa. Ja perässä on kova hintalappu. Jos palaa Suomeen, maa saa 'ilamiseksi' l'ääkärin, jonka opinnot täällä maksaisivt yhteiskunnalle 200.000 €. Ja tänne tulevat saavat kaikki ilmaisen koulutuksen, koska täällä ollaan kirkasotsaisia yhdenvertaisuusmantran sokaisemia. Se juna meni jo. Muut kouluttavat rahalla ihmisiä. Täällä länkytetään samaa virttä ja valtion rahapussi paistaa tyhjyyttään.

Pääsee. Tunnen useamman lääkärin, joilla on koulussa mennyt huonosti/keskinkertaisesti ja ovat nyt lääkäreitä. Kaikilla on ollut ns. hyvät perheet, ettei siitä ole menestymättömyys koulussa ollut kiinni. Kovaa työtä vaan ja valmennuskurssia. Yksi kävi lukion rimaa hipoen ja luki vasta lukion jälkeen iltalukiossa fysiikan ja kemian. Nelisen vuotta teki lukion jälkeen töitä lääkiksen eteen. Kolme muuta tarkoittamaani luki kyllä fysiikan ja kemian, mutta jollain kutosilla kovasta työstä huolimatta. Lukion jälkeen kertasivat noita ja kävivät vuoden valmennuskurssit.

Opiskelu lääkiksessä ei ole vaikeaa, jos sinne saa itsensä tsempattua.

entä hammaslääkäriksi?

Kun käy terveyskeskuksessa niin tulee kyllä sellanen olo että sinne pääsee kuka vaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei pääse, paitsi jos pyrit ruotsinkielisten kiintiössä.

9 % hakijoista pääsee. Ruotsinkielisten kannattaa siksi hakeutua suomalaisten puolelle koska sinne pääsee helpommin. 

Miksi 1 ammatinvalintapsykologi puhuu matikan osaamisesta lääkiksen yhteydessä.

Ei siellä matikkaa tarvi osata edes pääsykokeissa mielestäni.

Esim. yllä olevan kommentin kirjoittajalla ei ole asiaa lääkikseen (ainakaan tämän hetkisellä osaamisella.)

Yksi nopea kirjoitti väliin, sorry!

Ei varmasti pääse. Mä olen yksi niistä, ketkä ei pääsis. Matikka, fysiikka ja kemia on mulle niin vaikeita, etten millään pääsis läpi. Mä oon yrittäny matikkaa ymmärtää, mutta en vaan opi ja tajua. Muuten koulu sujui ihan hyvin. Mutta tosiaan aikuisena olen yrittänyt matikkaa tajuta, mutta ihan jo perusasiat ei mene tajuntaa.

Vierailija kirjoitti:

entä hammaslääkäriksi?

Tiedän tyypin joka yritti päästä lääkikseen seitsemänä perättäisenä vuotena, sitten kahdeksantena vuonna hän antoi periksi ja yritti hakea hammaslääketieteelliseen. Pääsi ekalla yrittämällä sisälle.