Uskotko, että lääkikseen pääsee ns. kuka vain jos tarpeeksi haluaa?

Palstan älyyykkysjankkaaja <3

Mitäs jos vaikka käyttäisit sen ajan opiskeluun, mitä päivystät täällä, niin voisi olla se opiskelemaan pääsy vähän todennäköisempää. Ja kyllä, lääkikseen voi päästä ihan keskivertoälykäskin, jos on ahkera ja motivoitunut. Tiedän pari siellä opiskelevaa, eivätkä todellakaan ole älykkyydeltään mitään Mensa-tasoa, vaikka ihan fiksuja ovatkin.

Ei lääkikseen tarvita pitkän matikan lukemista, lukion syventävät bilsan, fysiikan ja kemian kurssit on kyllä tärkeitä. Enkä sano ettei pitkästä matikasta olisi minkäänlaista hyötyä, mutta kyllä lääkikseen pääsee lyhyelläkin matikalla.

Onko biolääketieteeseen vaikeaa päästä?

Vaikeinta lääkiksessä on tosiaan se pääsykoe. Opiskelu on paljon helpompaa, mitä pääsykoe antaa ymmärtää. Eivät lääkärit mitään yli-ihmisiä ole, vaikka monella jostain syystä sellainen väärä käsitys on. Ihan tavallisia ihmisiä siellä opiskelee, toki joitain lahjakkaampia on joukossa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi 1 ammatinvalintapsykologi puhuu matikan osaamisesta lääkiksen yhteydessä.

Ei siellä matikkaa tarvi osata edes pääsykokeissa mielestäni.

Matematiikkaa tarvitaan sen verran, että osaa lukiofysiikkaa. Tähän ei tarvita pitkää oppimäärää matematiikasta eikä erityisen hyvää matemaattista lahjakkuutta. Opinnoissa ei matematiikkaa tule vastaan, tilastotiedettä hieman, mutta useilla muilla yliopiston aloilla tilastotiedettä tulee paljon enemmän kuin lääkiksessä.

Kyllä sinne pääsee.  Päästäkseen tarvitsee perselihaksia, motivaatiota ja päämäärätietoisuutta. Lisäksi pääsykokeessa täytyy hallita hermonsa. Olen sitä mieltä, että ero niihin ammattikoululaisiin, joihin aiemmissa kirjoituksissa viitattiin, ei ole älykkyydessä, vaan noissa mainitsemissani ominaisuuksissa. Opiskelen lääkiksessä ja suurin osa kurssiakavereistani on "vain" perusfiksuja, mutta kovia tekemään töitä. Toki mukaan mahtuu muutama oikeastikin älykäs.

Vierailija kirjoitti:

Palstan älyyykkysjankkaaja <3

Mitäs jos vaikka käyttäisit sen ajan opiskeluun, mitä päivystät täällä, niin voisi olla se opiskelemaan pääsy vähän todennäköisempää. Ja kyllä, lääkikseen voi päästä ihan keskivertoälykäskin, jos on ahkera ja motivoitunut. Tiedän pari siellä opiskelevaa, eivätkä todellakaan ole älykkyydeltään mitään Mensa-tasoa, vaikka ihan fiksuja ovatkin.

Mutta kun kaikki ei ole keskivertoja. Puolet ihmisistä on keskivertoa tyhmempiä.

Vierailija kirjoitti:

Ei lääkikseen tarvita pitkän matikan lukemista, lukion syventävät bilsan, fysiikan ja kemian kurssit on kyllä tärkeitä. Enkä sano ettei pitkästä matikasta olisi minkäänlaista hyötyä, mutta kyllä lääkikseen pääsee lyhyelläkin matikalla.

Ei tarvikaan, mutta se että selviää pitkästä matikasta läpi kertoo ettei ole ihan tyhmä eli silloin tietää ainakin varmasti sen että älykkyyden puolesta on ainakin potentiaalia.

Itse opiskelu on pääsykokeeseen valmistautumiseen verrattuna lasten leikkiä. Itselläni meni mielenterveys kokeeseen lukiessa, ahdistuin ja masennuin jo ennen koetta. Tuntui mahdottomalta päästä sisään, ja mikään muu ala ei kiinnostanut lainkaan. Päätin, että haen yhden kerran ja annan kaikkeni. Jos ovet eivät aukene, jatkan kesätyönä alkanutta myyjän työtä. Valmistun keväällä lääkäriksi.

Kyllä pääsee. Tiedän tällaisen, haki viisi kertaa. Ei mitään matemaattista lahjakkuutta ja muutenkin yksinkertainen. Kirjoitti Bn paperit. Opetteli käytännössä kaikki kirjat sanasta sanaan ulkoa. Ei lääkiksessä olevat ole mitään yli-ihmisiä, ovat vain lukeneet hyvällä tekniikalla paljon. Yleensä ne jotka väittävät että lukivat "paljon", eivät sitä tehneet. Paljon lukeminen tarkoittaa vähintään 8 tuntisia päiviä. Joka päivä. Ei kolmea tuntia pari kertaa viikossa.

Lääkäreissä on kyllä eroja; terveyskeskuslääkäri on usein täysin törppö, osaaminen kehnoa. Erikoislääkärit taas ovat liian keskittyneitä myymään lääkkeitä ja toimimaan edustamiensa lääkefirmojen myynninedistäjänä. Konferensseissa pyörii samanlaisia hörhöjä dollarinkuviot silmissä, joten muista ei opita mitään hyvää ainakaan. Kirurgeilla on taas osaamista, mutta joutuvat usein paikkaamaan koko muun lääketiedekunnan tarpeettomia epäonnistumisia.

Oma lapsi pääsi 2. yrittämällä. Ekan kerran ei mennyt valmennuskurssille, toisella meni ja tuo koki että kurssista oli apua. Itse en ole noihin kurssien sisältöihin googlehakuja kummemmin perehtynyt mutta meillä ilmeisesti kursseista oli apua.

Lapsella oli peruskoulussa ma/fy/ke kiitettäviä ja lukiossa 8/9/10.

Tiedän yhden kauniisti sanottuna yksinkertaisen ihmisen, joka toimii lääkärinä. En tunne hänen koulumenestystään, aloitti opinnot hiukan vanhempana. On äärettömän kunnianhimoinen ja näyttämisen tarve on kova. Päteminen on itse asiassa niin valtavaa, että on johtanut ylilyönteihinkin ja kyseenalaisiin juttuihin. On erikoistunut "helpolle" alueelle, mikä on tavallaan hyvä, tavallaan ei sitäkään. On kovasti hakenut virkoja, en tiedä miksei ole onnistunut.

Muistan olleeni joskus luennolla ja siellä toitotettiin työn ja sinnikkyyden määrää. Neroudenkin takana on kamala määrä työtä ja intohimoa. Muistaakseni tuli jotain esimerkkiä siitä, että miten neroina pidetyt ihmiset ovat niin kiinnostuneita jostain ja vain haluavat tietää lisää ja tämä tekis monesti eroa. Osatotuus varmasti on jutun takana.

Mun tuttuni on matematiikan opettaja ja hän totesi, että lääkiksen matikka ei missään nimessä ole älyttömän vaikeaa. Hänen mielestään matemaattisesti todella lahjakkaat menisivät "hukkaan" lääkiksessä, jos puhtaasti mietitään vaan matematiikan taitoja. Muihin oppiaineisiin ei otettu kantaa, mut fysiikka aika laskemista taitaa kanssa olla.

En oikein tiedä omaa kantaani. Olen laiska, ja olisi joskus mielenkiintoista verrata jonkun kanssa työskentelyyn käytettyä aikaa. Siis oikesti tehdä just saman verran töitä kun joku ahkera ja kattoa miten se vaikuttaisi itseensä. Mitä sitä pystyis oppimaan ja olisko rajoitteet tosissaan vaan päässä.

Kai käyt jokaisen topiikin aloittajalle ja kirjoittajalle kommentoimassa, että voisit käyttää ajan tehden jotain kehittävempää? Miksi joka himputin sekunti pitäisi istua nenä kirjassa tai tehdä jotain, suurta, luovaa? Se ei valitettavasti ole tie onneen ja autuuteen - papukaijamerkkikin jää saamatta. Ihan fiksua tiedustella muiden näkemyksiä, ehkä jopa heidän jotka itse opiskelevat lääketieteellisessä. Esim. keskivertoälykkäälle, mutta pahasta keskittymishäiriöstä kärsivälle on turha maalailla tähtiä taivaalle. Lääkikseen pääsy on toki mahdollista, mutta jos todennäköisyys päästä sisään yllämainituista lähtökohdista on hyvin pieni niin voi olla ihan hyvä vaihtoehto miettiä muitakin ovia ja kohdata realiteetit ajoissa.

Pääsykoe on vasta alkua! Opiskelu siellä vaatii rutkasti enemmän. Monen vuoden jatkuva opiskelu kovalla tahdilla on vielä aivan eri sfääreissä kuin puolen vuoden pänttäys hakukokeeseen.

Jos tätä pitää kysyä tältä palstalta, ei kannata hakea lääkikseen.

Kyllä. Kuka tahansa semmoinen, joka tekee tarpeeksi töitä sen eteen. Opiskele oppiaksesi. Älä mittaa opiskelua opiskelunopeudella.
Mieti aikataulu kunnolla. Opittavaa on paljon. Muutama kuukausi ei riitä.
Asiat opittava, eikä pelkästään nopeasti läpi puurrettava.
Kyllä sinä pääset, JOS haluat tehdä sen eteen kaikkesi.

Täällä matemaattiselta alalta valmistunut.

Ei, en missään tapauksessa usko että jokainen pystyy pääsemään lääkikseen halutessaan. Sitä en osaa arvioida onko se pystyvä prosentti 30 vai enemmän vai vähemmän.

Jokainen meistä varmasti tuntee henkilöitä, jotka taistelevat kerrasta toiseen jonkun arkisen asian logiikan kanssa. Puuttuu kyky havaita lainalaisuuksia ja luoda ratkaisumalleja, jotka toimivat yksityiskohdista riippumatta. Tällaista kykyä tarvitaan joillakin aloilla enemmän kuin toisila, ja jos se kyky ei ole riittävällä tasolla, tie nousee pystyyn ennemmin tai myöhemmin. Ulkoa opettelu ei riitä edes pääsykokeissa.

Siinä mielessä uskon että pääsee kaikki jotka sinne riittävästi haluavat. Motivaatio saa työskentelemään asioiden eteen. Sellainen, jolla ei ole kykyä päästä ei luultavasti edes lähde tavoittelemaan sisäänpääsyä. Kerran voi tuuriaan kokeilla, mutta tuskin uhraavat useita vuosia elämästään ellei ole kanttia tehdä töitä tavoitteen saavuttamiseksi.

Ei pääse, sillä hakijajoukko on niin valikoitunutta. Sisään päästäkseen täytyy olla parempi kuin valtaosa hakijoista. Materiaalit on osattava todella tarkasti, eikä se suju aina kympin oppilailtakaan.