Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Uskotko, että lääkikseen pääsee ns. kuka vain jos tarpeeksi haluaa?
30.09.2016 |
Uskotteko, että lääkikseen pääsee kuka tahansa (perusterve ihminen), jos vain tarpeeksi haluaa? Ei nyt lasketa mukaan sellaisia tapauksia, että olisi mahdollisuus hakea 10 vuotta ja päästä sitten tai hankkia yksityisopettaja tms. Lääkiksen pääsykoetta selatessa tulee sellainen olo, että oksat pois. Onko se tehtävissä kunnialla läpi puhtaalla työllä ja tahdolla? Tunnetko ketään ns. tyhmän oloista ihmistä, joka on päässyt lääkikseen muutamalla yrittämällä?
Miten vaikeaa lääketieteellisessä opiskelu mielestäsi on pääsykokeen vaativuuteen verrattaessa? Kumpi vaati/vaatii itseltäsi enemmän ja millä tavalla? (Nämä lääkiksessä olleille tai opiskeleville.)
Kommentit (100)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei voi kuka tahansa päästä sisään. Esimerkiksi itse en pääsisi millään keinoin.
Eikä tämä johdu siitä, että olisin tyhmä ja/tai laiska. Itse asiassa kirjoitin aikoinani kuusi ällää (siihen aikaan ei voinut kirjoittaa kuin korkeintaan kuusi ainetta) mutta kaikki humanistisista aineista, joissa olen hyvä ja joissa olen sittemmin tehnyt ns. hyvän uran.
Matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa olen kuitenkin niin huono, että lääkiksen pääsykoetta en olisi selvittänyt enkä selvittäisi vieläkään, vaikka olen tehnyt kaksi yliopistotutkintoa.
Älykkyys ja lahjakkuus on siitä merkillinen juttu, että ihmisellä on lahjojensa perusteella tietty yläraja, jonka hän voi esim. matematiikan opinnoissa saavuttaa. Urheilussa ei kenestä hyvänsä pulliaisesta tule ikäkautensa mestaria hiihdossa, vaikka kuinka ahkerasti harjoittelisi. Samalla tavalla sinulla on lahjojesi puolesta yläraja, jonka tason matikkaa voit ymmärtää. Esim. kehitysvammaisella tämä taso on hyvin matalalla, mutta myös normaaliälyisellä on oma rajansa. Esim. matemaattiset lahjani riitti hyvin peruskouluun, mutta lukion lyhyellä matikalla alkoi jo tökkiä pahasti, vaikka kuina kuinka yritin opiskella. Joillaki riittää kyky lukion pitkään matikkaan, mutta yliopiston matikka on vielä sitä niin paljon käsitteellisempää ja vaikeampaa, ettei pärjää enää sillä tasolla. Tämä ap ei selvästikään tiennyt kun kysymyksen esitti...
Vierailija kirjoitti:
Olen ammatinvalintapsykologi. En usko, että kuka vain voi päästä lääkikseen, enkä usko että kuka vain voi selvitä niistä opinnoista. Sinun täytyy olla keskivertoa lahjakkaampi loogisessa päättelykyvyssä, jotta pystyt oppimaan sen matikan ja kemian, jota pääsykokeissa ja opinnoissa tarvitaan. Lääkikseen hakee keskivertoa selvästi lahjakkaampia ihmisiä, joten pääsykokeista on tehtävä todella vaikeat, jotta saavat eroa hakijoiden välille. Tämän vuoksi heidän on kysyttävä kaikkia pieniä epäolennaisia yksityiskohtia.
Miksihän pääsykokeissa ei voisi vain normaalien aihekohtaisten kysymysten lisäksi testata lahjakkuuden/älykkyyden tasoa. Jotenkin typerää kysyä epäolennaisia yksityiskohtia. Onko niiden muistaminen sitten lahjakkuuden mittari. Ei ainakaan loogosta päättelykykyä voi mitata kysymällä epäolennaisia yksityiskohtia.
Vierailija kirjoitti:
Onko lääkikseen olemassa mitään luonnetestejä? Sitä vaan ihmettelen, kun aika moni nuori lääkäri on todella epäsosiaalinen. Kyllähän se lääkärin työkin on asiakaspalvelutyötä.
Luonnontieteellinen lahjakkuus korreloi usein sosiaalisen lahjattomuuden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei pääse, paitsi jos pyrit ruotsinkielisten kiintiössä.
Höpsis, kyllä ruotsinkielisiäkin jää rannalle.
Opiskelen itse lääkiksessä ja vaikea kuvitella että oltaisiin kurssikaverien kanssa jotenkin erityistapauksia. Ihan tunnollisia ja ahkeria normiälyllä varustettuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko lääkikseen olemassa mitään luonnetestejä? Sitä vaan ihmettelen, kun aika moni nuori lääkäri on todella epäsosiaalinen. Kyllähän se lääkärin työkin on asiakaspalvelutyötä.
Ei ole. Erikoisaloja on niin paljon että kyllä niille epäsosiaalisillekin sopiva ala löytyy. Miksi esim patologin tai labrassa työskentelevän täytyisi olla niin mahtava vuorovaikuttaja? Itse nuorena lääkärinä otan kyllä osittain työn myös asiakaspalveluna mutta olen kokenut että ihan perus sosiaaliset taidot riittää, muuhun ammattitaitoon panostan huomattavasti enemmän..
En usko. Kyllä se vaatii erityistä lahjakkuutta, ehkä jopa tuuria. Itse yritin pari kertaa kohtalaisen vaikeapääsyiselle alalle. Toisella kerralla luin pääsykokeeseen vajaa 300 tuntia eri opiskelutekniikoita käyttäen enkä ollut lähelläkään sisäänpääsyä. Oli nöyryyttävä kokemus tajuta, että olen yksinkertaisesti liian tyhmä yliopistoon, vaikka ala olisi ollut juuri sitä mistä haaveilin.
Minua ärsyttää tälläkin palsalla ajoittain esiintyvät ylimieliset kommentit miten maisterintutkinnossa ei ole mitään ihmeellistä ja kuka tahansa voi sellaisen suorittaa. Eniten ärsyttää se etten ole niistä yläasteen vitosen oppilaisiin nähden menestynyt yhtään sen enempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei pääse. Lääkkiksen pääsykokeessa pitää olla sen verran hyvä matemaattislooginen ajattelykyky ja rutiini laskujen pyörittämiseen, ettei kaikilla vaan riitä siihen kapasiteetti, vaikka minkä tekisi. Rutiinia voi yrittää kerryttää kertaamisella ja toistoilla, mutta jos ei vaan ole sitä matemaattista hoksaamista, niin sitä ei silloin ole.
Keskiverto laskija ja matematiikan osaaja voi kovalla työllä ja lukemisella päästäkin sisään, mutta heikkolahjainen ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pääse, paitsi jos pyrit ruotsinkielisten kiintiössä.
Höpsis, kyllä ruotsinkielisiäkin jää rannalle.
Ai jää vai? :) No kyllä niilekin kiintiöpaikat löytyy muualta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa lääkikseen ei välttämättä kaikki pääse mutta vaihtoehtoja on monia. Voi hakea opiskelemaan Ruotsiin, Viroon, Latviaan, Puolaan tai vaikka Romaniaan. Kaikki ovat EU-maita joten oikeus tehdä lääkärintöitä Suomessa tulee automaattisesti,
Jos on halua päästä opiskelemaan niin pitäisi siis onnistua päästä opiskelemaan mutta oma kysymys on sitten valmistuminen. Asioita on paljon opittavana ja opiskelutahti on tiukka myös ulkomailla. Jokainen voi omalla kohdalla miettiä miten paljon haluaa panostaa valmistuakseen lääkäriksi. Loppujen lopuksi kuusi vuotta opiskelua menee nopeasti vaikka alkuun ei uskoisi.
Vierailija kirjoitti:
Ottaen huomioon täysin moukkien lääkäreiden määrän, olen sitä mieltä, että aivan liian moni pääsee lääkikseen.
Kannattaisi lukea Liisa Keltikangas-Järvisen juttu Potilaan lääkärilehdestä lääkäreitten käyttäytymisestä (http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/kolumni-soveltuvat-laakarit/). Kyse on opituista asioista eikä millään pääsykokeella saada valittua täydellistä opiskelijaa lääkäriopintoihin. Sama pätee toki moniin muihinkin ammatteihin eli pitäisi panostaa ammattiin kasvamiseen teki sitten mitä työtä tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääsee jos on rahaa. Katselee vain naapurimaiden yliopistot läpi ja pyrkii niihin.
Ex puoliso yritti seitsemän kertaa ja sitten tärppäsi. Keskittyi matematiikkaan ja kemian paremmin. Ei tosin mielestäni omalla alalla..
Siinä hänen kanssa eläessä tuli esiin aika kieroutunut mieli ja ajatukset. Meidän duunari perhekin katsoi välillä alta kulmien tän miehen touhuja ja motiiveja.
Varmaankaan ei nyt "kuka tahansa" voi päästä. Sen sijaan ahkeruudella, varsinkin pitkäaikaisella sellaisella voi kompensoida muita asioita. Paras on tietysti yhdistelmä: ahkera+matemaattisesti lahjakas. Tiedän ihmisiä, jotka ovat menneet suoraan lukiosta heittämällä sisään lääkikseen ja niitä, jotka ovat päässeet vasta 7. yrittämällä. Kyllä heissä kieltämättä tietynlaisisia eroja on, ainakin lahjakkuusprofiilissa, mutta lääkärin työtä tehdäkseen ei tarvitse olla ÄO 150 vaan vähemmälläkin pärjää, jos on kiinnostunut asioista ja pystyy toimimaan järkevästi. Älyhän ei takaa sitä, että pystyisi toimimaan lääkärinä välttämättä. Osasta lääketieteen lisensiaatteja tulee mm. tutkijoita, johtajia jne.
Sen jälkeen kun mun serkun mies sinne pääsi tulin siihen tuloskeen että PERIAATTEESSA kuka vain voi päästä kunhan tekee töitä sen eteen. Ja tällä serkun miehellä tutkitusti äo alle keskiarvon, oliko jotain 94? On vaan ihan pikkupojasta asti siihen tähdännyt, kolme kertaa taisi hakea. Kolme kertaa myös kävi sen valmennuskurssin.
Tämä serkun mies kehuskeli sillä ettei ole ikinä lukenut yhtään kirjaa (koulukirjat pl), hän on joku sivistyksen ja evoluution kirkkain luomus ym psykoosiläppää. Jännästi yleistieto kuitenkin ekaluokkalaisen tasolla. Siellä se nyt säheltää potilaiden parissa, kauhulla mä sitä touhua kuuntelen.
Noin ja noista äo testien tuloksista: hän kivenkovaan väitti että todellisuudessa hän oli liian älykäs niitä tekemään jne jne. En mä muuten hänen tuloksista tietäisi ellei olisi itse asiasta vaahdonnut!
Pääsykokeissahan kysytään lukion kemiaa, fysiikkaa ja pitkää matematiikkaa. Jos on _motivaatiota_ ja ei vähästä lannistu, niin miksi ei muka pääsisi? Moni sinne lääkikseen on nimenomaan kovalla työllä sinne päässyt. Ei lääkärit mitään yli-ihmisiä kuitenkaan ole. :D
Kyllä täällä nyt pienesti glorifioidaan lääkistä. Sinne kuitenkin pääsee jopa 20÷ hakijoista sisään. Ihan normaalilla älyllä ja perselihaksilla sinne mennään. Se, että joku on kirjoittanut hyvin kirjoituksissa nyt ei kerro vielä mitään. Ihan samoin esim. sosiaalityötä on vaikea päästä opiskelemaan. Kaikissa kokeissa on semi helppoja kysymyksiä materiaalit lukeneelle ja sen lisäksi vaikeusasteeltaan eri tasoisia kysymyksiä, joilla tehdään eroja hakijoiden välille.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä sillä omalla itselle sopivalla oppimistekniikalla ja ahkeruudella pääsee melko pitkälle. Ja toki pitää muistaa että osa muista hakijoista opiskelee sen 8 h päivässä melkein vuoden päivät ja suhteuttaa omat pohjatiedot ja opiskelun tahti niin että pääsee vähintään samalle tasolle. Poislukien oikeasti oppimisvaikeuksista tai kehityshäiriöistä kärsivät niin uskon että kaikilla on teoriassa mahdollisuudet, riippuen paljonko lopulta on valmis uhraamaan aikaa tähän projektiin.