Uskotko, että lääkikseen pääsee ns. kuka vain jos tarpeeksi haluaa?
Uskotteko, että lääkikseen pääsee kuka tahansa (perusterve ihminen), jos vain tarpeeksi haluaa? Ei nyt lasketa mukaan sellaisia tapauksia, että olisi mahdollisuus hakea 10 vuotta ja päästä sitten tai hankkia yksityisopettaja tms. Lääkiksen pääsykoetta selatessa tulee sellainen olo, että oksat pois. Onko se tehtävissä kunnialla läpi puhtaalla työllä ja tahdolla? Tunnetko ketään ns. tyhmän oloista ihmistä, joka on päässyt lääkikseen muutamalla yrittämällä?
Miten vaikeaa lääketieteellisessä opiskelu mielestäsi on pääsykokeen vaativuuteen verrattaessa? Kumpi vaati/vaatii itseltäsi enemmän ja millä tavalla? (Nämä lääkiksessä olleille tai opiskeleville.)
Kommentit (100)
Mun kaveri on todella älykäs, kirjoittanut huippupaperit, kasvanut kahden lääkärivanhemman perheessä ja oli hyvin motivoitunut ja ahkera lukiessaan pääsykokeisiin. Pääsi silti vasta neljännellä yritylseölä. Tämän pohjalta sanoisin, että ei sinne kuka vaan pääse, vaikka tahtotila olisi hyvinkin kohdillaan.
Uskon että kaikilla (pois lukien oppimisvaikeudet) on potentiaali päästä lääkikseen, mutta motivaatio puuttuu. APn lähtökohta on väärä kun puhut jo suoraan pääsykokeesta, pitäisi lähteä jo yläasteelta liikkeelle. Valtaosalla "taviksista lääkisläisistä" on hyvin suoritettu peruskoulu ja lukio pohjalla kun lähtevät pääsykokeisiin lukemaan.
Jos ei ole ollut motivaatiota panostaa lukio-opintoihin, tuskin löytyy riittävästi motivaatiota siihen mitä pääsykokeet lääkikseen ja siellä opiskelu edellyttää. Mutta ei tarvitse olla mikään yli-ihminen tai erityisen lahjakas kunhan on vaan aidosti valmis tekemään töitä.
Ei tietenkään sellaset pääse jotka ei hallitse matikkaa, kemiaa, fysiikkaa ja heitä on paljon
Vierailija kirjoitti:
Uskon että kaikilla (pois lukien oppimisvaikeudet) on potentiaali päästä lääkikseen, mutta motivaatio puuttuu. APn lähtökohta on väärä kun puhut jo suoraan pääsykokeesta, pitäisi lähteä jo yläasteelta liikkeelle. Valtaosalla "taviksista lääkisläisistä" on hyvin suoritettu peruskoulu ja lukio pohjalla kun lähtevät pääsykokeisiin lukemaan.
Jos ei ole ollut motivaatiota panostaa lukio-opintoihin, tuskin löytyy riittävästi motivaatiota siihen mitä pääsykokeet lääkikseen ja siellä opiskelu edellyttää. Mutta ei tarvitse olla mikään yli-ihminen tai erityisen lahjakas kunhan on vaan aidosti valmis tekemään töitä.
Tunnen monta hyvillä papereilla lukionsa päättänyttä, todella motivoitunutta lääkiksen pyrkinyttä mutta silti rannalle jäänyttä pyrkikää. Yli-ihminen ei tartte olla mutta keskimääräistä lahjakkaampi kyllä. Ja hyvä niin!
En usko että kuka tahansa pääsisi silkalla tahdolla. Älli vain ei kaikilla riitä.
Ei sinne kuka vaan perusterve ihminen pääse. Tarvitaan yhdistelmä ahkeruutta, pitkäjänteisyyttä, älyä ja ripaus tuuriakin. Jos jossain noissa on puutteita, voi niitä joissain määrin toisilla ominaisuuksilla kompensoida, mutta pahoja puutteita ei. On oltava ainakin normaaliälyinen ja lisäksi hyvin ahkera ja sinnikäs. Ja toisaalta huippuälykäskään ei mene lääkikseen sisään käsiä heilutellen, ei, vaikka olisi millainen nero, jonkin verran puurtamista aina vaaditaan.
"Tyhmän oloinen" on aika epämääräinen käsite. Käsitys normaalista älystä voi helposti hämärtyä jo lukiossa ja viimeistään yliopistossa, kun osa tyhmimmästä porukasta on oman arkielämän ulottumattomissa. Itse opiskelen Kauppakorkeakoulussa ja olen usein taivastellut, miten yksinkertaisia ihmisiä siellä tapaa, jotka ovat selvästi päässeet sisään pelkällä ulkoaopettelulla. Väestöstä kuitenkin puolet on aina keskimääräistä tyhmempiä. Mutta siinä vaiheessa, kun on tekemisissä monipuolisemmin erilaisten ihmisten kanssa ja saa kunnollisen kosketuksen kansan syviin riveihin, tajuaa kauhukseen, että nuo yksinkertaiset bimbot ovat itseasiassa aivan normaaliälyisiä.
Sanoisin siis, että oikeasti tyhmänpuoleisella ihmisellä ei ole mahdollisuuksia lääkikseen, ja hankalaa se on keskivertoälykkäällekin, mutta ei suinkaan mahdotonta, jos on poikkeuksellisen ahkera ja tuuria matkassa.
Vierailija kirjoitti:
Uskon että kaikilla (pois lukien oppimisvaikeudet) on potentiaali päästä lääkikseen, mutta motivaatio puuttuu. APn lähtökohta on väärä kun puhut jo suoraan pääsykokeesta, pitäisi lähteä jo yläasteelta liikkeelle. Valtaosalla "taviksista lääkisläisistä" on hyvin suoritettu peruskoulu ja lukio pohjalla kun lähtevät pääsykokeisiin lukemaan.
Jos ei ole ollut motivaatiota panostaa lukio-opintoihin, tuskin löytyy riittävästi motivaatiota siihen mitä pääsykokeet lääkikseen ja siellä opiskelu edellyttää. Mutta ei tarvitse olla mikään yli-ihminen tai erityisen lahjakas kunhan on vaan aidosti valmis tekemään töitä.
Tiedän mimmin, joka on ilmeisesti ollut aina aika välkky, mutta epäonnekseen laiska ja ailahtelevainen kiinnostuksenkohteiden ja motivaation suhteen. Lukion hän suoritti keskinkertaisilla papereilla lukematta tai työskentelemättä juurikaan sen eteen. Hän haki monen monta kertaa lääkikseen, mutta pääsi lopulta. Hidasteena oli tietysti se, että hänen piti ensin opetella opiskelemaan, kun se oli hänelle aiemmin vierasta. Lukumäärät jäivät ensimmäisillä kerroilla ilmeisesti aika vaatimattomiksi.
Mutta motivaatio on tosiaan tärkeää, siitä olen samaa mieltä.
Kyllä matemaattisia lahjoja tarvitaan ja myös lukiosta lähes täydellinen yotutkinto ja päättötodistus. Mutta tietenkin voidaan ajatella, että jos on pienestä pitäen kiinnostunut kaikesta - opiskellut ja päntännyt hulluna eri luonnontieteen aineita, syventänyt tietämystään perehtymällä lääketieteen asioihin, lukenut alan kirjoja ja artikkeleita, tutkiskellut puhtaasta mielenkiinnosta alaa kohtaan - niin totta kai kaikilla on lähtökohtaisesti samat mahdollisuudet. Mutta kyllähän sitä työtä joutuu tekemään, jos lukiomenestys on niin ja näin, eikä mitään perehtyneisyyttä lääketieteeseen ole ennen sitä itse päätöstä hakea lääkikseen ja pääsykoemateriaalin lukemista.
Näin yläkoulun opettajana voin kertoa, että ei todellakaan pääse. Ns. normaali älykkyys ei kuulkaa aina päätä huimaa. Nämä herramme heikoimmat ja vaikeista oppimisvaikeuksista kärsivät eivät mitenkään voisi päästä lääkikseen ja heitä on paljon! Enkä meinaa nyt mitään laiskottelevia murkkuja, jotka voivat tulevaisuudessa ryhdistäytyä vaan niitä, jotka ovat niin yksinkertaisia, etteivät edes tajua, miten yksinkertaisia ovat. Moni kutosen jannu on älykäskin, ei siinä mitään, mutta aika moni ei ole. Jos älykkyys on n. 80, ei auta mikään yritys, jos se on noin 100, ahkeruus saattaa riittää, mutta opinnot voivat tuottaa tuskaa.
Ei tietenkään pääse. Kaikki eivät vain opi omaksumaan tietoja samalla tapaa, vaikka olisi kuinka motivoinut ja pyhittäisi aikaa opiskelemalla asioita. Meissä on eroja, niin tiedon omaksumisessa kuin soveltamisessa.
Uskon, jos ei ole oppimisvaikeuksia, lukihäiriötä tai vastaavaa. Toisaalta jotkut eivät ehkä ole tarpeeksi välkkyjä, että pystyisivät edes ahkeruudella korvaamaan puutteita.
Lääkikseenkin pääsee pelkällä pääsykokeella mielestäni, joten on voinut olla vaikka kuinka huono lukiossa ja silti päästä, jos kiinnostus ja motivaatio herää.
Ei ne tehtävät niin kovin pahoilta näytä, varsinkin kun suurin osa käy valmennuskurssin, joka opettaa täsmällisesti koetta varten. Koe on pitkä ja virheitä ei saisi tulla paljon. Lisäksi jos jokin asia ei ole kunnolla hallussa, niin aikaa voi kulua liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä matemaattisia lahjoja tarvitaan ja myös lukiosta lähes täydellinen yotutkinto ja päättötodistus. Mutta tietenkin voidaan ajatella, että jos on pienestä pitäen kiinnostunut kaikesta - opiskellut ja päntännyt hulluna eri luonnontieteen aineita, syventänyt tietämystään perehtymällä lääketieteen asioihin, lukenut alan kirjoja ja artikkeleita, tutkiskellut puhtaasta mielenkiinnosta alaa kohtaan - niin totta kai kaikilla on lähtökohtaisesti samat mahdollisuudet. Mutta kyllähän sitä työtä joutuu tekemään, jos lukiomenestys on niin ja näin, eikä mitään perehtyneisyyttä lääketieteeseen ole ennen sitä itse päätöstä hakea lääkikseen ja pääsykoemateriaalin lukemista.
ei tarvitse olla lukiosta hyvät paperit
Ottaen huomioon täysin moukkien lääkäreiden määrän, olen sitä mieltä, että aivan liian moni pääsee lääkikseen.
Onko lääkikseen olemassa mitään luonnetestejä? Sitä vaan ihmettelen, kun aika moni nuori lääkäri on todella epäsosiaalinen. Kyllähän se lääkärin työkin on asiakaspalvelutyötä.
Olen ammatinvalintapsykologi. En usko, että kuka vain voi päästä lääkikseen, enkä usko että kuka vain voi selvitä niistä opinnoista. Sinun täytyy olla keskivertoa lahjakkaampi loogisessa päättelykyvyssä, jotta pystyt oppimaan sen matikan ja kemian, jota pääsykokeissa ja opinnoissa tarvitaan. Lääkikseen hakee keskivertoa selvästi lahjakkaampia ihmisiä, joten pääsykokeista on tehtävä todella vaikeat, jotta saavat eroa hakijoiden välille. Tämän vuoksi heidän on kysyttävä kaikkia pieniä epäolennaisia yksityiskohtia.