Miksiköhän suomalaisissa kesämökeissä oli aika yleistä maalaamaton, lakattu puupinta lattiasta kattoon
Ja usein päälle vielä huonekalutkin on lakattua mäntyä. Ei kai uudismökin rakentajat enää tee näitä mäntysisustuksia?
Kommentit (14)
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen kesämökki (ei siis -huvila) rakennettiin aikoinaan sellaiseksi, ettei sen jättäminen kylmilleen talveksi aiheuta home- tai muita vaurioita. Käsittelemätön tai hyvin kevyesti käsitelty puu on materiaali, joka ei katon alla ollessaan ime kosteutta kuten tekee lastulevy tai tapetti.
Entä nykyään?
Mänty on ollut Suomessa käytetyin materiaali rakennuksissa ja esineissä monien sukupolvien ajan. Sen käyttö on ollut luonteva, kohtuuhintainen valinta, johon ihmisillä on ollut varaa. . Vaikutteita ei ole saatu samalla tavalla kuin viime vuosikymmenet, jolloin ihmisillä on ollut pikku hiljaa varaa reissata ja omaksua uusia ideoita muualta maailmasta. Mökki on haluttu pitää yksinkertaisena mökkinä, joihin mukavuudet ovat lisääntyneet ihmisten elintason kohenemisen myötä noin 1980-luvulta alkaen.
Mökkien muuttuminen toiseksi kodiksi, jota lämmitetään ympäri vuoden, on aika uutta suhteessa männyn käytön hyötyyn ja historiaan. Myös makutoiveet aaltoilevat ja mikä nyt tuntuu kivalta on 30 vuoden kuluttua auttamattoman tunkkaista ja se halutaan muuttaa.
Uskoisin, että mänty on taas palaamassa sisustukseen. Se mielletään ekologikseksi lähituotannoksi ja ilmastoa halutaan pelastaa.
Vierailija kirjoitti:
Mänty on ollut Suomessa käytetyin materiaali rakennuksissa ja esineissä monien sukupolvien ajan. Sen käyttö on ollut luonteva, kohtuuhintainen valinta, johon ihmisillä on ollut varaa. . Vaikutteita ei ole saatu samalla tavalla kuin viime vuosikymmenet, jolloin ihmisillä on ollut pikku hiljaa varaa reissata ja omaksua uusia ideoita muualta maailmasta. Mökki on haluttu pitää yksinkertaisena mökkinä, joihin mukavuudet ovat lisääntyneet ihmisten elintason kohenemisen myötä noin 1980-luvulta alkaen.
Mökkien muuttuminen toiseksi kodiksi, jota lämmitetään ympäri vuoden, on aika uutta suhteessa männyn käytön hyötyyn ja historiaan. Myös makutoiveet aaltoilevat ja mikä nyt tuntuu kivalta on 30 vuoden kuluttua auttamattoman tunkkaista ja se halutaan muuttaa.
Uskoisin, että mänty on taas palaamassa sisustukseen. Se mielletään ekologikseksi lähituotannoksi ja ilmastoa halutaan pelastaa.
Ei se ihan noinkaan ole. Esim. 70-80 luvun litteät, isoikkunaiset talot ovat ihan trendikkäitä nykypäivänäkin. Se mikä aalto menee alas, nousee myös takaisin ylös
se on sellaisenaan ihan kiva muutaman vuoden, mutta tummuttuaan imee kaiken valon, silloin maalataan katto valkeaksi ja seiniä kuullotetaan vaaleammaksi.
Hyvin toimii vieläkin 80 vuotiaassa hirsitalossanu. Lakattu sisäkatto ja lattia, hirret käsittelemättömät.
Se hengittää paremmin ja tuo oman fiiliksen paljon parempi kuin kaikki pinnat jotenkin käsitelty.
Vierailija kirjoitti:
Se hengittää paremmin ja tuo oman fiiliksen paljon parempi kuin kaikki pinnat jotenkin käsitelty.
Hengittää paremmin kuin mikä?
Minusta tyhmää peittää puulattia maalilla, saman tien voisi laittaa linon tai muun vastaavan.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tyhmää peittää puulattia maalilla, saman tien voisi laittaa linon tai muun vastaavan.
Me maalattiin tuollaisesta mäntymökistä katto ja lattia. Seinät oli hirttä ja niissä joku kuultokäsittely. Nyt on paljon parempi ja valoisampi. Maalattu puulattia on kyllä hyvin perinteinen tyyli suomessa. Itse asiassa linoleumillakin on pitkä historia lattiamateriaalina, meidän talossa oli laitettu linoa joskus 1930-luvun tienoilla yhteen vinttikamariin.
Vierailija kirjoitti:
Mänty on ollut Suomessa käytetyin materiaali rakennuksissa ja esineissä monien sukupolvien ajan. Sen käyttö on ollut luonteva, kohtuuhintainen valinta, johon ihmisillä on ollut varaa. . Vaikutteita ei ole saatu samalla tavalla kuin viime vuosikymmenet, jolloin ihmisillä on ollut pikku hiljaa varaa reissata ja omaksua uusia ideoita muualta maailmasta. Mökki on haluttu pitää yksinkertaisena mökkinä, joihin mukavuudet ovat lisääntyneet ihmisten elintason kohenemisen myötä noin 1980-luvulta alkaen.
Mökkien muuttuminen toiseksi kodiksi, jota lämmitetään ympäri vuoden, on aika uutta suhteessa männyn käytön hyötyyn ja historiaan. Myös makutoiveet aaltoilevat ja mikä nyt tuntuu kivalta on 30 vuoden kuluttua auttamattoman tunkkaista ja se halutaan muuttaa.
Uskoisin, että mänty on taas palaamassa sisustukseen. Se mielletään ekologikseksi lähituotannoksi ja ilmastoa halutaan pelastaa.
Se vaan että Suomesta ei löydy juurikaan enää mäntyä, jota voisi rakentamiseen käyttää, joten lähituotantoa se ei ainakaan olisi. Liian nuorta metsää.
Maali on kuin kalvo pinnassa, sulkee sen. Varsinkin etelässä näkyy usein seinissä kun on maali betonin päällä ja sittense maali kupruilee kun kosteus yrittää tunkeutua läpi mutta tiivistynee maalin alla ja maali turpoilee ja osin lohkeilee tuossa prosessissa. Luultavasti ei mitään hyvää seuraa mikrobien suhteen ihmisen kannalta.
Itse haaveilen hirsirakennuksesta etelässä, että ei alkasi haista kuten suurin osa etelän taloista vaan materiaali olisi yksinkertainen, vain hirsirakenne ilman nykyaikaisia ratkaisuita rakenteissa jotka tuntuvat huonosti sopivan subtrooppiseen ja trooppiseen ilmastoon.
Vierailija kirjoitti:
Maali on kuin kalvo pinnassa, sulkee sen. Varsinkin etelässä näkyy usein seinissä kun on maali betonin päällä ja sittense maali kupruilee kun kosteus yrittää tunkeutua läpi mutta tiivistynee maalin alla ja maali turpoilee ja osin lohkeilee tuossa prosessissa. Luultavasti ei mitään hyvää seuraa mikrobien suhteen ihmisen kannalta.
Itse haaveilen hirsirakennuksesta etelässä, että ei alkasi haista kuten suurin osa etelän taloista vaan materiaali olisi yksinkertainen, vain hirsirakenne ilman nykyaikaisia ratkaisuita rakenteissa jotka tuntuvat huonosti sopivan subtrooppiseen ja trooppiseen ilmastoon.
On niitä sellaisiakin maaleja jotka ei tee kalvoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mänty on ollut Suomessa käytetyin materiaali rakennuksissa ja esineissä monien sukupolvien ajan. Sen käyttö on ollut luonteva, kohtuuhintainen valinta, johon ihmisillä on ollut varaa. . Vaikutteita ei ole saatu samalla tavalla kuin viime vuosikymmenet, jolloin ihmisillä on ollut pikku hiljaa varaa reissata ja omaksua uusia ideoita muualta maailmasta. Mökki on haluttu pitää yksinkertaisena mökkinä, joihin mukavuudet ovat lisääntyneet ihmisten elintason kohenemisen myötä noin 1980-luvulta alkaen.
Mökkien muuttuminen toiseksi kodiksi, jota lämmitetään ympäri vuoden, on aika uutta suhteessa männyn käytön hyötyyn ja historiaan. Myös makutoiveet aaltoilevat ja mikä nyt tuntuu kivalta on 30 vuoden kuluttua auttamattoman tunkkaista ja se halutaan muuttaa.
Uskoisin, että mänty on taas palaamassa sisustukseen. Se mielletään ekologikseksi lähituotannoksi ja ilmastoa halutaan pelastaa.<
Meillä on oman metsän kuusista sahattu lattialaudat. Kuusi on kovempaa ja ei tummu niin nopeasti kuin mänty.
Seinät ja katto on hengittävällä kuultovärillä maalattu vaaleiksi. Sisäovet ovat umpipuuta ja valkoiset peiliovet.
Suomalainen kesämökki (ei siis -huvila) rakennettiin aikoinaan sellaiseksi, ettei sen jättäminen kylmilleen talveksi aiheuta home- tai muita vaurioita. Käsittelemätön tai hyvin kevyesti käsitelty puu on materiaali, joka ei katon alla ollessaan ime kosteutta kuten tekee lastulevy tai tapetti.