Naiset ei usko markkkina-arvoteoriaan mutta uskovat horoskooppeihin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Jokainen haluaa itselleen parhaaksi kokemia asioita elämäänsä" - ei ole mikään teoria, voi herranjestas.

Mulla on teoria, että näille laasaslaisille on tärkeää tuntea sen olevan teoria. Pitää olla jotain mihin tukeutua, jotain mikä tuo yhteisöllisyyttä ja jotain mikä luo suuntaa elämälle silloin, kun itse ei sitä osaa etsiä. Se ei ole teoria, eikä sen perusteella voida tehdä mitään täällä tosimaailmassa. Mutta näille ihmisille se on tärkeä keino selviytyä ja tuoda jotain sisältöä elämään. Ei nyt me muut aikuiset yritetä viedä sitä heiltä.

Markkina-arvoteoria on naista saamattomien miesten keino olla löytämättä itsestä mitään vikoja. Ei tarvitse katsoa peiliin ja hakea syitä parisuhdemarkkinoilla epäonnistumiseen omasta käytöksestä, kun voi uskoa raamatun sanan tavoin johonkin teoriaan, joka sanoo, että naiset ovat vain rikasta miestä hakevia lompakkoloisia ja huo*ia. Jos nämä miehet joskus kaivaisivat päänsä pyllystä ja tutustuisivat oikeaan maailmaan, he joutuisivat myöntämään, että myös rumat ja köyhät miehet löytävät onnellisia parisuhteita ja että heillä itselläänkin voisi olla mahdollisuus siihen, jos he yrittäisivät. Yrittäessä saattaisi kuitenkin käydä ikävästi, jos antaisi itsensä ihastua oikeasti ja saisikin pakit. Helpompi vaan käyttäytyä törkeästi naisia kohtaan ja sitten itkeä netissä, kun nämä ovat vain rahan perässä juoksevia huo*ris, jotka eivät anna edes pillua.

Eipä tainnut olla markkina-arvomiehillä mitään vastaväitteitä tähän, joten hylkäsivät ketjun ja avasivat kolme uutta tilalle :D

No voin tähän atm:nä vastata että elin koko nuoruuteni naista saumattomana. En ollut ujo ja minua pidettiin mukavana ja hauskana. Lisäksi minulla oli naisia kiinnostavia harrastuksia. Naisia sainkin kaveriksi mutta en koskaan parisuhteeseen tai seksiin. Ja ihan totta uskoin sen naisten sanoman paskan mikä heitä miellyttää. Myöhemmin tajusin että miksi en pariudu että syynä on se että en ollut komea tai tarpeeksi pitkä tai rikas. Ma-teoria auttoi myöhemmin avaamaan tämän minulle kokonaisuutena.

Vierailija kirjoitti:

Jos lehteä lukiessa horoskooppi sattuu silmään, niin tokihan minä sen luen. Jos siinä luvataan sille päivälle hyvää, niin mikäs sen parempaa piristystä, kun tiedossa on mukava päivä. Illalla en tosin enää muista, mitä siinä oli.

Markkina-arvoteoria on humpuukia, koska ihmiset eivät ole esineitä. Se, millainen ihminen on minusta viehättävä, riippuu niin monesta seikasta. Naapurin Reiska voi olla ihan hyvä kumppani minulle vaikka loppuiäksi, en kaipaa kuin yhden itselle sopivan kumppanin. Jos Reiska haaveilee yhtä monesta tyttöystävästä, mitä Leonardo DiCapriolla on, meidän juttu kuivuu kasaan ennen alkamistaan.

Kummalla on parempi markkina-arvo, suklaalla vai salmiakilla?

MA-teoria toteutuukin siinä, että kuten useimmat ihmiset, sinäkin tiedostat oman markkina-arvosi suhteessa Leoon, joten et edes yritä tähdätä niin korkealle, vaan tyydyt Reiskaan ja muihin vastaavan tasoisiin, siis sellaisiin joihin rahkeesi riittävät. Samalla tavalla nämä huippumallit valitsevat Leon, koska pystyvät, eikä heitä kiinnosta Reiskat millään tavalla, vaikka Reiska olisi kuinka mukava. En ymmärrä miksi MA ei ole päivänselvää kaikille. Siitä on ehkä tehty turhan vaikean kuuloista, kun kyse on ihan peruspariutumisen säännöistä kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Jos lehteä lukiessa horoskooppi sattuu silmään, niin tokihan minä sen luen. Jos siinä luvataan sille päivälle hyvää, niin mikäs sen parempaa piristystä, kun tiedossa on mukava päivä. Illalla en tosin enää muista, mitä siinä oli.

Markkina-arvoteoria on humpuukia, koska ihmiset eivät ole esineitä. Se, millainen ihminen on minusta viehättävä, riippuu niin monesta seikasta. Naapurin Reiska voi olla ihan hyvä kumppani minulle vaikka loppuiäksi, en kaipaa kuin yhden itselle sopivan kumppanin. Jos Reiska haaveilee yhtä monesta tyttöystävästä, mitä Leonardo DiCapriolla on, meidän juttu kuivuu kasaan ennen alkamistaan.

Kummalla on parempi markkina-arvo, suklaalla vai salmiakilla?

Väittäisin, että suklaalla melko kirkkaasti. Salmiakkia ei edes tunneta ympäri maailman, kun taas suklaan tietävät kaikki ja sitä halutaan. Pointtisi nyt vähän ontui tässä.

Vierailija kirjoitti:

Aloittajan tapaiset eivät ymmärrä, että kyseessä on teoria. Ei sitä voi sellaisenaan soveltaa yksilöihin, koska yksilötasolla ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksiin vaikuttavat niin monet eri asiat. Ja kun puhutaan taviksista, vain yksilötasolla on merkitystä. Ei naapurin yh-Leenaa kiinnosta, mitkä asiat määrittelevät hänen markkina-arvonsa, koska hänen kokemuksensa on se, että hän saa kyllä miesseuraa sitä halutessaan.

Ihmiset kyllä tiedostavat hyvinkin oman tasonsa, siitä vaan ei yleensä puhuta. Vaikkei tiedostaisikaan, se ei tarkoita etteikö markkinat silti päde. En minäkään ymmärrä kaikkia globaalin markkinatalouden saloja, mutta silti ne määrittävät, mitä voin ostaa ja millä hinnalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Jokainen haluaa itselleen parhaaksi kokemia asioita elämäänsä" - ei ole mikään teoria, voi herranjestas.

Mulla on teoria, että näille laasaslaisille on tärkeää tuntea sen olevan teoria. Pitää olla jotain mihin tukeutua, jotain mikä tuo yhteisöllisyyttä ja jotain mikä luo suuntaa elämälle silloin, kun itse ei sitä osaa etsiä. Se ei ole teoria, eikä sen perusteella voida tehdä mitään täällä tosimaailmassa. Mutta näille ihmisille se on tärkeä keino selviytyä ja tuoda jotain sisältöä elämään. Ei nyt me muut aikuiset yritetä viedä sitä heiltä.

Markkina-arvoteoria on naista saamattomien miesten keino olla löytämättä itsestä mitään vikoja. Ei tarvitse katsoa peiliin ja hakea syitä parisuhdemarkkinoilla epäonnistumiseen omasta käytöksestä, kun voi uskoa raamatun sanan tavoin johonkin teoriaan, joka sanoo, että naiset ovat vain rikasta miestä hakevia lompakkoloisia ja huo*ia. Jos nämä miehet joskus kaivaisivat päänsä pyllystä ja tutustuisivat oikeaan maailmaan, he joutuisivat myöntämään, että myös rumat ja köyhät miehet löytävät onnellisia parisuhteita ja että heillä itselläänkin voisi olla mahdollisuus siihen, jos he yrittäisivät. Yrittäessä saattaisi kuitenkin käydä ikävästi, jos antaisi itsensä ihastua oikeasti ja saisikin pakit. Helpompi vaan käyttäytyä törkeästi naisia kohtaan ja sitten itkeä netissä, kun nämä ovat vain rahan perässä juoksevia huo*ris, jotka eivät anna edes pillua.

Päinvastoin. Markkina-arvoteoria auttaa henkilöä parantamaan omaa tasoaan, kun hän pääsee jyvälle siitä mitkä asiat oikeasti ratkaisevat. Monien naisten korupuheisiin ei näissä asioissa oe uskominen. Ihmisillä ei vain "käy onni", kun he löytävät uuden kumppanin toisia nopeammin tai heistä ollaan yleisesti kiinnostuneempia. He ovat halutumpia l. heidän markkina-arvonsa on korkeampi. Ei sen kummempaa, turha tästä teoriasta nyt on mieltään pahoittaa tai luoda siitä jonkinlaista peikkoa pään sisälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Jokainen haluaa itselleen parhaaksi kokemia asioita elämäänsä" - ei ole mikään teoria, voi herranjestas.

Mulla on teoria, että näille laasaslaisille on tärkeää tuntea sen olevan teoria. Pitää olla jotain mihin tukeutua, jotain mikä tuo yhteisöllisyyttä ja jotain mikä luo suuntaa elämälle silloin, kun itse ei sitä osaa etsiä. Se ei ole teoria, eikä sen perusteella voida tehdä mitään täällä tosimaailmassa. Mutta näille ihmisille se on tärkeä keino selviytyä ja tuoda jotain sisältöä elämään. Ei nyt me muut aikuiset yritetä viedä sitä heiltä.

Markkina-arvoteoria on naista saamattomien miesten keino olla löytämättä itsestä mitään vikoja. Ei tarvitse katsoa peiliin ja hakea syitä parisuhdemarkkinoilla epäonnistumiseen omasta käytöksestä, kun voi uskoa raamatun sanan tavoin johonkin teoriaan, joka sanoo, että naiset ovat vain rikasta miestä hakevia lompakkoloisia ja huo*ia. Jos nämä miehet joskus kaivaisivat päänsä pyllystä ja tutustuisivat oikeaan maailmaan, he joutuisivat myöntämään, että myös rumat ja köyhät miehet löytävät onnellisia parisuhteita ja että heillä itselläänkin voisi olla mahdollisuus siihen, jos he yrittäisivät. Yrittäessä saattaisi kuitenkin käydä ikävästi, jos antaisi itsensä ihastua oikeasti ja saisikin pakit. Helpompi vaan käyttäytyä törkeästi naisia kohtaan ja sitten itkeä netissä, kun nämä ovat vain rahan perässä juoksevia huo*ris, jotka eivät anna edes pillua.

Eipä tainnut olla markkina-arvomiehillä mitään vastaväitteitä tähän, joten hylkäsivät ketjun ja avasivat kolme uutta tilalle :D

No voin tähän atm:nä vastata että elin koko nuoruuteni naista saumattomana. En ollut ujo ja minua pidettiin mukavana ja hauskana. Lisäksi minulla oli naisia kiinnostavia harrastuksia. Naisia sainkin kaveriksi mutta en koskaan parisuhteeseen tai seksiin. Ja ihan totta uskoin sen naisten sanoman paskan mikä heitä miellyttää. Myöhemmin tajusin että miksi en pariudu että syynä on se että en ollut komea tai tarpeeksi pitkä tai rikas. Ma-teoria auttoi myöhemmin avaamaan tämän minulle kokonaisuutena.

Kieltäydyt siis hyväksymästä sitä vaihtoehtoa, ettet ollutkaan niin aidosti mukava ja hauska ja kiinnostava kuin ajattelit,  ja sysäät kelpaamattomuutesi rumuuden, lyhyden tai köyhyyden piikkiin. 

Vierailija kirjoitti:

Kumpi on uskottavampaa, se että ihmiset voi jakaa haluttavuudessa jonkinlaisiin tasoihin esim. ulkonäön, luonteenpiirteiden ja sosiaalisen aseman mukaan, vai se, että ihmiset on määrätty toisilleen sen mukaan missä asennossa tähdet on ollut heidän syntymänsä hetkellä?

Lulz, böönät, hyvin te vedätte.

Horoskoopit ovat vähä-älyisille.

"Markkina-arvoteoria" on 100% visvaisen katkerien yksilöiden luoma maailmanselitys ja samalla  tekosyy omalle paskuudelle sekä mitään tekemättömyydelle. Jos haluaa täyttää päänsä masentavalla filosofialla niin kannattaa ennemmin lukea vaikka Marcus Aureliusta. Se äijä meinaan osasi masentaa ja latistaa koko elämän pelkän umpieritysjärjestelmän toiminnaksi.

Ns. "atm" miehet ovat yksinäisiä, koska MIESTEN itsetunto on niin kytköksissä RAHAAN. Ongelma on päänne sisällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rinnastus on oikeastaan aika hyvä, ei tosin sillä tapaa että ap tajuaisi sitä. Horoskooppi on naisille suunnattua hömppää, markkina-arvoteoria miehille suunnattua hömppää. Molemmat tarjoavat yksinkertaisia selityksiä ja syy-yhteyksiä älyllisesti rajoittuneille koska todellinen maailma on osalle ihmisistä liian vaikea ja monisyinen ymmärtää.

Vielä kun osaisit selittää millä tavalla ma-teoria on hömppää. Eli sinun mielestäsi kaikki ihmiset on yhtä halluttavia ja ei ole olemassa mitään "tasoja". DiCaprio ja naapurin Reiska on ihan yhtä haluttavia miehiä ja se että Reiskalla sattuu olemaan vain vähemmän huippumallityttöystäviä kuin DiCapriolla on silkkaa sattumaa.

Ok, "tasot" ovat olemassa koska osa ihmisistä on keskimäärin haluttavampia kuin toiset. Mulla ei ole mitään ongelmaa myöntää tätä, pointti on siinä että "tasot" eivät ole absoluuttisia (minkä markkina-arvoteoriaa fanittavat äijät tuntuvat helposti unohtavan).

Tuo "keskimäärin" on nimittäin aika tärkeä asia tässä kohtaa, tasot eivät ole yleispäteviä koska kaikki ihmiset eivät halua samoja asioita partnereiltaan. Keskimääräisyyksiin tuijottaminen on juuri käytännön pariutumista miettien aika tyhmä lähestymistapa, koska tositilanteessa kaksi (tai useampi :P) ihmistä ja heidän yksilölliset tarpeensa kohtaavat. Jos mä tiedän että keskimääräinen mies/nainen arvostaa asioita X ja Y, niin se ei auta yhtään mitään siinä että se tyyppi jonka minä haluaisin pokata diggaileekin jutuista Z ja Å.

Toinen ongelma on se, että ne keskimääräiset "tasot" määräytyvät eri tavalla erilaisissa yhteiskunnissa.Esim. mitä suuremmat tuloerot miesten ja naisten välillä, sitä useammin naisen selviytymisstrategia on pokata itselleen hyvin toimeentuleva äijä. Laasanen muistaakseni ainakin käytti pokkana jotain Latinalaisen Amerikan maiden tilastoja ja alkoi vetää niistä johtopäätöksiä koskien suomalaisen naisen pariutumiskäytäntöjä. Ja tästä päästiinkin sitten reippaasti yleistämällä siihen että kaikki naiset ovat huoria ja kaikki miehet tarvitsevat rahaa/valtaa/muuta ihmiseen itseensä kuulumatonta saadakseen pesää.

Jos halutaan luoda asteikko jolla määritellään keskimääräiseen mielipiteeseen perustuva "taso" ihmiselle, ne pitää tehdä uusiksi jokaista eri yhteiskuntaa varten -mikä tarkoittaa hirvittävää määrää tilastojen keruuta, kyselytutkimuksia ja muuta kvalitatiiviseen tutkimukseen kuuluvaa. Tämä on kallista ja kun sillä tutkimustiedolla ei käytännössä oikeasti tee vittujakaan, niin en näe sitä erityisen hedelmällisenä kohteena.

Raha on aina osa miehen tasoa sillä vaikka kulttuurissamme miehen tärkein tasokkuuden tekijä on ulkonäkö niin rahalla on silti aina mahdollisuus pariutumistaan parantaa.

Työnnäpä se "aina" perspilluusi. Osaa naisista kiinnostaa se onko miehellä rahaa, osaa ei. Siis jos olet ruma kuin rutto ja haluat ihan vaan jonkun muijan, ei väliä että kenet kunhan se on vähemmän ruma kuin sinä, niin varmaan kannattaa haalia rahaa. Mutta kun ihmiset tyypillisesti haluaa just sen yhden tyypin johon ne on ihastuneita (omien yksilöllisten kriteeriensä perusteella) niin se on ihan yksi vitun maku mitä se keskimääräinen haluaa.

Tää on just se juttu miksi markkina-arvoteorian fanikerho on niin rasittavaa. Uhraat aikaa ja vaivaa selittääksesi miksi niitten käppäiset yleistykset ovat juuri sitä mitä ne ovat eli käppäisiä yleistyksiä (koska keskimääräinen ei tarkoita samaa kuin kaikki, se on vaan se vitun keskiarvo) ja ne reagoivat siihen toistelemalla niitä samoja yleistyksiään. Vitun Dunning-Krüger (eli se juttu kun tyyppi on niin tyhmä ettei se tajua olevansa tyhmä).

p.s. Törttöilin sen verran ton pitkän selitykseni loppupäässä että onnistuin kirjoittamaan kvalitatiivinen kun tarkoitin kvantitatiivista.

Keskimäärillä pelataan juuri sen takia, että nähdään trendejä eikä yksittäiset poikkeamat hälvennä niitä. Tietenkin mieltymykset ovat yksilöllisiä, ja joskus rakastuminen saattaa jopa yllättää rikkomalla kuviota, mutta yleisiä periaatteita ei voida kuitenkaan kiistää. Ei kukaan yleensä tietoisesti laskeskele tasoja kumppania etsiessään, mutta kyse onkin tiedostamattomasta. Ihminen nyt vain yleensä päätyy suunnilleen "samantasoisen" kanssa yhteen ja valtavat erot tasoissa ovat harvinaisia. Siis komeat ja kauniit päätyvät yhteen ja vaatimattoman näköiset keskenään ja niin edelleen. Toki miehet ja naiset arvottavat eri asioita toisissaan, joten esimerkiksi varallisuuden arvostus ei toimi samalla tavalla molempiin suuntiin. Kyse on tietysti monen asian summasta ja kaiketi ihminen, jolla on asiat kunnossa, on automaattisesti viehättävämpi, kuin ihminen jolla ei ole. Iän myötä ulkoisten asioiden merkitys vähenee, mutta nuorena aloitettuun suhteeseen pitää tulla muuta säröä, jotta siitä lähdetään pois.

MA-teoriaa kannattaa ehkä ajatella niin, että jos on tarjolla sama mies komeana tai rumana, kumman ottaisit? Sama mies köyhänä tai varakkaana, kumman ottaisit? Ja niin edelleen. Jokainen valitsee parhaimman mahdollisen niistä vaihtoehdoista, joita omalla tasolla on mahdollista saada. Ei se sen kummempaa ole, eikä siinä mielestäni ole mitään väärää. Toki ihastumisella ja rakastumisella on roolinsa, mutta kummasti nekin noudattavat tiettyjä kaavoja, eli liian paljon omaa tasoa alempana ei aiheuta ihastumisen tunnetta kuin poikkeustapauksissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä nainen, joka jopa välttelee niitä "rikkaita, pitkiä ja komeita" miehiä, sillä heidän joukossaan on harvinaisen paljon itseriittoisia kusipäitä. Enkö siis mielestäsi nainen ollenkaan? Vai hyväksytkö sen, että teoriasi ei ole aukoton?

Mutta pitkä, rikas, komea ja mukava mies varmaan kelpaisi, eikö vaan?

Ei lämmitä. Mun asteikon kymppi vaan ei satu olemaan se rikkain, hyvännäköisin ja pisin - vaan joku toinen (kuten se naapurin Pertti), jonka kanssa on enemmän yhteistä. Myöskään mikään pintaliitoelämä ei kiinnosta.

Minä en usko horoskooppeihin, mutta luen niitä silti. Kokemuspohjalta voin sanoa, että ne eivät pidä paikkaansa.

Minä en usko markkina-arvoteoriaan, mutta tunnen sen silti. Kokemuspohjalta voin sanoa, että se ei pidä paikkaansa.

Miksi sun kokemuspohja olisi yhtään sen tärkeämpi tai todenmukaisempi kuin mun, AP?

Markkina-arvoteoria on suuntaa antava, mutta ei mikään absoluuttinen totuus, koska ihmisten väliseen kanssakäymiseen vaikuttaa miljoona asiaa. On ihan naiivia ajatella, että KAIKKI naiset juoksee rahan ja statuksen perässä tai että KAIKKI miehet haluaa hoikan, nuoren neitsyen. Ihmisillä on erilaisia prioriteettejä, mutta ulkonäkö, persoonallisuus ja elämäntilanne ovat parinvalinnassa peruspilareita varmaan jokaisella. Ja joskus nainen ei halua sitä alfaurosta tai mies huippumallia, koska joku siinä vaan vituttaa. Mutta onneksi sitten alfaurokselle ja huippumallille löytyy joku ottaja varmasti - jos kelpaa.

Horoskoopit taas on huuhaata ja en tiedä uskooko kukaan täyspäinen niihin ihan tosissaan? Leikkimielisesti on tietysti hauskaa lukea omaa horoskooppia ja katsoa, kun se jännästi saattaa osua lähimaastoon. Itsekin teininä aina selvitin ihastuksen horoskoopin ja tarkistin sovimmeko niiden perusteella yhteen. Mutta ei - en ollut tosissani vaikka olinkin 13-vuotias.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä nainen, joka jopa välttelee niitä "rikkaita, pitkiä ja komeita" miehiä, sillä heidän joukossaan on harvinaisen paljon itseriittoisia kusipäitä. Enkö siis mielestäsi nainen ollenkaan? Vai hyväksytkö sen, että teoriasi ei ole aukoton?

Mutta pitkä, rikas, komea ja mukava mies varmaan kelpaisi, eikö vaan?

Ei lämmitä. Mun asteikon kymppi vaan ei satu olemaan se rikkain, hyvännäköisin ja pisin - vaan joku toinen (kuten se naapurin Pertti), jonka kanssa on enemmän yhteistä. Myöskään mikään pintaliitoelämä ei kiinnosta.

Lisään vielä, että nuo teidän listanne asiat ovat ihan toisarvoisia ominaisuuksia. Jos jonkun perusteella laitan miehet "paremmuusjärjestykseen", niin realistisuuden, huumorintajun, päättäväisyyden, hellyyden ja luotettavuuden.

Vierailija kirjoitti:

Minä en usko horoskooppeihin, mutta luen niitä silti. Kokemuspohjalta voin sanoa, että ne eivät pidä paikkaansa.

Minä en usko markkina-arvoteoriaan, mutta tunnen sen silti. Kokemuspohjalta voin sanoa, että se ei pidä paikkaansa.

Miksi sun kokemuspohja olisi yhtään sen tärkeämpi tai todenmukaisempi kuin mun, AP?

Sinun kokemuksesi mukaan siis esim. kauniit naiset ei ole sen halutumpia miesten keskuudessa kuin tavallisen näköiset tai rumat naiset? Ei vastaa minun kokemuspohjaani, joten sivuutan kommenttisi romanttisena haihatteluna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä nainen, joka jopa välttelee niitä "rikkaita, pitkiä ja komeita" miehiä, sillä heidän joukossaan on harvinaisen paljon itseriittoisia kusipäitä. Enkö siis mielestäsi nainen ollenkaan? Vai hyväksytkö sen, että teoriasi ei ole aukoton?

Mutta pitkä, rikas, komea ja mukava mies varmaan kelpaisi, eikö vaan?

Ei lämmitä. Mun asteikon kymppi vaan ei satu olemaan se rikkain, hyvännäköisin ja pisin - vaan joku toinen (kuten se naapurin Pertti), jonka kanssa on enemmän yhteistä. Myöskään mikään pintaliitoelämä ei kiinnosta.

Lisään vielä, että nuo teidän listanne asiat ovat ihan toisarvoisia ominaisuuksia. Jos jonkun perusteella laitan miehet "paremmuusjärjestykseen", niin realistisuuden, huumorintajun, päättäväisyyden, hellyyden ja luotettavuuden.

Eli laitat miehet kuitenkin järjestykseen. Olet siis markkina-arvoteoreetikko.

Vierailija kirjoitti:

Markkina-arvoteoria on suuntaa antava, mutta ei mikään absoluuttinen totuus, koska ihmisten väliseen kanssakäymiseen vaikuttaa miljoona asiaa. On ihan naiivia ajatella, että KAIKKI naiset juoksee rahan ja statuksen perässä tai että KAIKKI miehet haluaa hoikan, nuoren neitsyen. Ihmisillä on erilaisia prioriteettejä, mutta ulkonäkö, persoonallisuus ja elämäntilanne ovat parinvalinnassa peruspilareita varmaan jokaisella. Ja joskus nainen ei halua sitä alfaurosta tai mies huippumallia, koska joku siinä vaan vituttaa. Mutta onneksi sitten alfaurokselle ja huippumallille löytyy joku ottaja varmasti - jos kelpaa.

Horoskoopit taas on huuhaata ja en tiedä uskooko kukaan täyspäinen niihin ihan tosissaan? Leikkimielisesti on tietysti hauskaa lukea omaa horoskooppia ja katsoa, kun se jännästi saattaa osua lähimaastoon. Itsekin teininä aina selvitin ihastuksen horoskoopin ja tarkistin sovimmeko niiden perusteella yhteen. Mutta ei - en ollut tosissani vaikka olinkin 13-vuotias.

Kuka tässä on väittänytkään että ma-teorian mukaan kaikki naiset haluaa ihan tasan saman miehen? Se nyt vaan fakta kuitenkin että niillä rikkailla miehillä riittää enemmän kysyntää, vaikkei ihan kaikki naiset heistä syttyisi. Aina on olemassa poikkeuksia ja poikkeuksen poikkeuksia. Pätee varmasti jokaiseen sosiologiseen ilmiöön ja teoriaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä nainen, joka jopa välttelee niitä "rikkaita, pitkiä ja komeita" miehiä, sillä heidän joukossaan on harvinaisen paljon itseriittoisia kusipäitä. Enkö siis mielestäsi nainen ollenkaan? Vai hyväksytkö sen, että teoriasi ei ole aukoton?

Mutta pitkä, rikas, komea ja mukava mies varmaan kelpaisi, eikö vaan?

Ei lämmitä. Mun asteikon kymppi vaan ei satu olemaan se rikkain, hyvännäköisin ja pisin - vaan joku toinen (kuten se naapurin Pertti), jonka kanssa on enemmän yhteistä. Myöskään mikään pintaliitoelämä ei kiinnosta.

Lisään vielä, että nuo teidän listanne asiat ovat ihan toisarvoisia ominaisuuksia. Jos jonkun perusteella laitan miehet "paremmuusjärjestykseen", niin realistisuuden, huumorintajun, päättäväisyyden, hellyyden ja luotettavuuden.

Eli laitat miehet kuitenkin järjestykseen. Olet siis markkina-arvoteoreetikko.

Lainausmerkit juuri siksi, että en mitään järjestystä aseta. Näiden perusteella nyt kuitenkin luulisin toista arvioivani esim. treffeillä. Kuten jokainen normaali ihminen.

Sinusta siis ihmisten mitkä vaan toiveet kumppanista ovat väärin, vaikka toivoisi ylipainoista sossupummia?

Ja jokaisen naisen ympärillä pyörii vieläpä ne omat markkinat? Mikäs "teoria" tähän sitten sopii? "Jokainen tavoittelee sitä, mistä itse tykkää"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Jokainen haluaa itselleen parhaaksi kokemia asioita elämäänsä" - ei ole mikään teoria, voi herranjestas.

Mulla on teoria, että näille laasaslaisille on tärkeää tuntea sen olevan teoria. Pitää olla jotain mihin tukeutua, jotain mikä tuo yhteisöllisyyttä ja jotain mikä luo suuntaa elämälle silloin, kun itse ei sitä osaa etsiä. Se ei ole teoria, eikä sen perusteella voida tehdä mitään täällä tosimaailmassa. Mutta näille ihmisille se on tärkeä keino selviytyä ja tuoda jotain sisältöä elämään. Ei nyt me muut aikuiset yritetä viedä sitä heiltä.

Markkina-arvoteoria on naista saamattomien miesten keino olla löytämättä itsestä mitään vikoja. Ei tarvitse katsoa peiliin ja hakea syitä parisuhdemarkkinoilla epäonnistumiseen omasta käytöksestä, kun voi uskoa raamatun sanan tavoin johonkin teoriaan, joka sanoo, että naiset ovat vain rikasta miestä hakevia lompakkoloisia ja huo*ia. Jos nämä miehet joskus kaivaisivat päänsä pyllystä ja tutustuisivat oikeaan maailmaan, he joutuisivat myöntämään, että myös rumat ja köyhät miehet löytävät onnellisia parisuhteita ja että heillä itselläänkin voisi olla mahdollisuus siihen, jos he yrittäisivät. Yrittäessä saattaisi kuitenkin käydä ikävästi, jos antaisi itsensä ihastua oikeasti ja saisikin pakit. Helpompi vaan käyttäytyä törkeästi naisia kohtaan ja sitten itkeä netissä, kun nämä ovat vain rahan perässä juoksevia huo*ris, jotka eivät anna edes pillua.

Eipä tainnut olla markkina-arvomiehillä mitään vastaväitteitä tähän, joten hylkäsivät ketjun ja avasivat kolme uutta tilalle :D

No voin tähän atm:nä vastata että elin koko nuoruuteni naista saumattomana. En ollut ujo ja minua pidettiin mukavana ja hauskana. Lisäksi minulla oli naisia kiinnostavia harrastuksia. Naisia sainkin kaveriksi mutta en koskaan parisuhteeseen tai seksiin. Ja ihan totta uskoin sen naisten sanoman paskan mikä heitä miellyttää. Myöhemmin tajusin että miksi en pariudu että syynä on se että en ollut komea tai tarpeeksi pitkä tai rikas. Ma-teoria auttoi myöhemmin avaamaan tämän minulle kokonaisuutena.

Kieltäydyt siis hyväksymästä sitä vaihtoehtoa, ettet ollutkaan niin aidosti mukava ja hauska ja kiinnostava kuin ajattelit,  ja sysäät kelpaamattomuutesi rumuuden, lyhyden tai köyhyyden piikkiin. 

Juuri niin yritin antaa ymmärtää. Jos en olisi ollut aidosti kiinnostava tai mukava minulla ei olisi ollut niin paljon kavereita (etenkin naisia kavereina) Eli se mitä minulta puuttui oli seksuaalinen viehätys (ulkonäkö)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Jokainen haluaa itselleen parhaaksi kokemia asioita elämäänsä" - ei ole mikään teoria, voi herranjestas.

Mulla on teoria, että näille laasaslaisille on tärkeää tuntea sen olevan teoria. Pitää olla jotain mihin tukeutua, jotain mikä tuo yhteisöllisyyttä ja jotain mikä luo suuntaa elämälle silloin, kun itse ei sitä osaa etsiä. Se ei ole teoria, eikä sen perusteella voida tehdä mitään täällä tosimaailmassa. Mutta näille ihmisille se on tärkeä keino selviytyä ja tuoda jotain sisältöä elämään. Ei nyt me muut aikuiset yritetä viedä sitä heiltä.

Markkina-arvoteoria on naista saamattomien miesten keino olla löytämättä itsestä mitään vikoja. Ei tarvitse katsoa peiliin ja hakea syitä parisuhdemarkkinoilla epäonnistumiseen omasta käytöksestä, kun voi uskoa raamatun sanan tavoin johonkin teoriaan, joka sanoo, että naiset ovat vain rikasta miestä hakevia lompakkoloisia ja huo*ia. Jos nämä miehet joskus kaivaisivat päänsä pyllystä ja tutustuisivat oikeaan maailmaan, he joutuisivat myöntämään, että myös rumat ja köyhät miehet löytävät onnellisia parisuhteita ja että heillä itselläänkin voisi olla mahdollisuus siihen, jos he yrittäisivät. Yrittäessä saattaisi kuitenkin käydä ikävästi, jos antaisi itsensä ihastua oikeasti ja saisikin pakit. Helpompi vaan käyttäytyä törkeästi naisia kohtaan ja sitten itkeä netissä, kun nämä ovat vain rahan perässä juoksevia huo*ris, jotka eivät anna edes pillua.

Eipä tainnut olla markkina-arvomiehillä mitään vastaväitteitä tähän, joten hylkäsivät ketjun ja avasivat kolme uutta tilalle :D

No voin tähän atm:nä vastata että elin koko nuoruuteni naista saumattomana. En ollut ujo ja minua pidettiin mukavana ja hauskana. Lisäksi minulla oli naisia kiinnostavia harrastuksia. Naisia sainkin kaveriksi mutta en koskaan parisuhteeseen tai seksiin. Ja ihan totta uskoin sen naisten sanoman paskan mikä heitä miellyttää. Myöhemmin tajusin että miksi en pariudu että syynä on se että en ollut komea tai tarpeeksi pitkä tai rikas. Ma-teoria auttoi myöhemmin avaamaan tämän minulle kokonaisuutena.

Kieltäydyt siis hyväksymästä sitä vaihtoehtoa, ettet ollutkaan niin aidosti mukava ja hauska ja kiinnostava kuin ajattelit,  ja sysäät kelpaamattomuutesi rumuuden, lyhyden tai köyhyyden piikkiin. 

Juuri niin yritin antaa ymmärtää. Jos en olisi ollut aidosti kiinnostava tai mukava minulla ei olisi ollut niin paljon kavereita (etenkin naisia kavereina) Eli se mitä minulta puuttui oli seksuaalinen viehätys (ulkonäkö)

Minua kiinnostaisi tietää, auttoiko oivallus asiaa? Mikä sen jälkeen elämässäsi muuttui?

-ohis