Lue keskustelun säännöt.
Siis eikö teillä oikeasti ole rahaa ostaa ruokaa? Joku mättää elämänhallinnassa
26.09.2016 |
Kyllähän minimitoimeentulokin on laskettu siten, että ruokaan riittää rahaa. Joku nyt mättää ihmisten rahankäytössä.
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelen minä. Eikö asiat pitäisi laittaa tärkeysjärjestykseen. Huolehtia asumismenoista ja siitä että ruoka riittää. Mulla on aina pakkasessa ruokaa ja kaapeistakin löytyy sen verran että kuukauden kestäisi vaikka ei olisi penniäkään rahaa
Aivan. Meillä aina ruokaa pakkasessa. Tilataan joka syksy pari poroa suoraan teurastamolta ja samalla tulee pari ämpärillistä hilloja. Luomutilalta tilataan talven juurekset kellariin ja hirviseuralta muutama kymmenen kiloa hirvenlihaa. Viinit käydään hakemassa puolen vuoden välein suoraan viinitilalta Ranskasta. Kesällä täytän tietysti toisen pakastimen marjoilla, yleensä ostan niitä 70 - 100 litraa torilta.
Kyllä avainsana on elämänhallinta ja jos se on hyppysissä, kuka tahansa pystyy järjestämään yllätysillalliset 20 hengelle.
Niin on meilläkin mutta mainitsemistasi saa vain unelmoida. Poroa ei tänne etelään kannata ruhoina ostaa - hinta moninkertaistuu matkalla. Hillan kanssa samoin, kaverin tyttäret kerää mutta ottaa 20€/litra ihan aiheellisesti. Samoin hirveä ei saa kuin kaupasta, porukat jakaa ruhot keskenään eikä muruakaan tule kavereille myyntiin. Kilohinta kaupassa 48€.
Viinit meillekin tulee "omalta" tilalta Italiasta tai muualta tilaten (rahteineen laatuviini n 5€/pullo). Samoin juustoa, salamia yms herkkuja tuodaan aina reissuilta(viimeksi sunnuntaina 2 matkalaukullista). Hinta-laatusuhde kohdallaan.
Omenat, mustikat ja vadelmat saa sentään omasta pihasta. 50 litraa on minimierä vuosittain.
Eipä silti, meillä on ruokavieraita 1-2 kertaa kuukaudessa. Isojakin porukoita 5-6 x vuodessa (se parikymmentä henkeä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luuletteko todella näkevänne kaikki vähävaraiset pubeissa ja peliautomaateilla? Ei hitto, miten yksinkertaista ajattelua. Iso osa vähävaraisista on hyvin näkymättömiä -tavallisia ihmisiä. Elävät paljon kotonaan ja käyvät asioilla yhtä huomaamattomasti kuin kuka tahansa muukin. Olen työni puolesta paljon tekemisissä vähävaraisten kanssa ja kyllä osalla on näitä "elämänhallinnan" ongelmia tai esim. alkoholismia, mutta joukkoon mahtuu paljon täysin kunnollisia ihmisiä, joita on kohdannut vaikkapa työttömyys tai jostain syystä työkyvyttömyys.
Sama kuin sanoisitte, että olette nähneet monilla työssäkäyvillä Mersun --> kaikilla työtä tekevillä on Mersu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähes aina rahat on tuhlattu tarpeettomiin asioihin kuten kaljaan/siideriin ja tupakkaan. Aika usein näitä työttömiä näkyy istuvan lähiöpubissa monta kertaa viikossa eikä sekään ole mitään halpaa lystiä. Siihen päälle vielä kalliit uudet puhelimet yms osamaksuilla niin soppa on valmis, katsoppa huvikseen millaiset puhelimet on keskiverto työkkärin asiakkaalle. Ei ole halvimpia malleja...
Täällä ilmoittautuu työkkärin asiakas, jos soittelee jollakin lehtitilauksen kylkiäisenä tulleella mummonokialaisella.
Siiderin ja tupakan sijasta minunkin rahani ovat menneet silmälaseihin ja hammaslääkäriin. En enää edes muista, milloin olen viimeksi käynyt kampaajalla. Olikohan samaan aikaan kun kävin jalkahoidossa, kun se oli siinä vaiheessa jokseenkin välttämätön.
Ruokaan meillä kyllä aina raha riittää. Muistanpa erään kauppareissun teini-ikäisen tyttäreni kanssa. Hän oli laittamassa ostoskärryyn yhtä ja toista, josta jouduin sanomaan,että ei riitä rahat. Kassalla ihmetteli, että kovin erikoisen näköisiä ostoksia noin rahattomalle. Huomautin lapselleni, että kyllä meillä aina ruokaan riittää rahaa, mutta ei riitä hiusväriin, erikoisherkkuihin ym. turhuuksiin.
OT, mutta milloin tai missä tilanteessa jalkahoitajalla käyminen on jokseenkin välttämätöntä?
Esim diabeetikoilla. Haavaumista voi tulla kuolioita jne
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin ketju pääasiassa näitä "elämänhallinan mestareita" pätemässä minkä kerkeää. Voin tästä päätellä että monella on oikeasti kusi sukassa, paniikki perseessä ja yt:t pyörii firmassa. Pelätään kuin ruttoa sen oman korttitalon sortumista, mikä onkin tietysti enää ajan kysymys.
Ei niin kauheesti tarvi pelätä kun mrnot on mitoitettu sopiviksi
Laina on maksettu. Pakolliset menot on pienet. Ja kyky elää tulojen mukaan, vaikka molemmat sen lopputilin sai tänä vuonna. Mies ansiosidonnaisella ja minä uudessa työssä
Joudutaan vähän vähentämään matkustelua. Eikä sekään olisi pakollista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähes aina rahat on tuhlattu tarpeettomiin asioihin kuten kaljaan/siideriin ja tupakkaan. Aika usein näitä työttömiä näkyy istuvan lähiöpubissa monta kertaa viikossa eikä sekään ole mitään halpaa lystiä. Siihen päälle vielä kalliit uudet puhelimet yms osamaksuilla niin soppa on valmis, katsoppa huvikseen millaiset puhelimet on keskiverto työkkärin asiakkaalle. Ei ole halvimpia malleja...
Täällä ilmoittautuu työkkärin asiakas, jos soittelee jollakin lehtitilauksen kylkiäisenä tulleella mummonokialaisella.
Siiderin ja tupakan sijasta minunkin rahani ovat menneet silmälaseihin ja hammaslääkäriin. En enää edes muista, milloin olen viimeksi käynyt kampaajalla. Olikohan samaan aikaan kun kävin jalkahoidossa, kun se oli siinä vaiheessa jokseenkin välttämätön.
Ruokaan meillä kyllä aina raha riittää. Muistanpa erään kauppareissun teini-ikäisen tyttäreni kanssa. Hän oli laittamassa ostoskärryyn yhtä ja toista, josta jouduin sanomaan,että ei riitä rahat. Kassalla ihmetteli, että kovin erikoisen näköisiä ostoksia noin rahattomalle. Huomautin lapselleni, että kyllä meillä aina ruokaan riittää rahaa, mutta ei riitä hiusväriin, erikoisherkkuihin ym. turhuuksiin.
OT, mutta milloin tai missä tilanteessa jalkahoitajalla käyminen on jokseenkin välttämätöntä?
Esim diabeetikoilla. Haavaumista voi tulla kuolioita jne
Diabeetikot saa jalkahoidon ilmaiseksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelen minä. Eikö asiat pitäisi laittaa tärkeysjärjestykseen. Huolehtia asumismenoista ja siitä että ruoka riittää. Mulla on aina pakkasessa ruokaa ja kaapeistakin löytyy sen verran että kuukauden kestäisi vaikka ei olisi penniäkään rahaa
Aivan. Meillä aina ruokaa pakkasessa. Tilataan joka syksy pari poroa suoraan teurastamolta ja samalla tulee pari ämpärillistä hilloja. Luomutilalta tilataan talven juurekset kellariin ja hirviseuralta muutama kymmenen kiloa hirvenlihaa. Viinit käydään hakemassa puolen vuoden välein suoraan viinitilalta Ranskasta. Kesällä täytän tietysti toisen pakastimen marjoilla, yleensä ostan niitä 70 - 100 litraa torilta.
Kyllä avainsana on elämänhallinta ja jos se on hyppysissä, kuka tahansa pystyy järjestämään yllätysillalliset 20 hengelle.
Näinhän se menee, meillä työttömilläkin. Ero on vaan siinä, että minä myyn sinulle ne marjat, hirvet ja ehkä porotkin. Viinistä joudumme kyllä tinkimään. Tarjolla onkin itsepoimituista marjoista valmistettua kotiviiniä.
En minäkään oikeassa elämässä tilaa poronlihaa ja hilloja pakastimeen talveksi, mutta halusin vain herätellä kommentoijaa, jonka opasti elämänhallinnassaan toimeentulotuella hankkimaan pakastimeen kuukauden ylimääräiset ruuat, jotta ei tulisi yllätyksiä ja siksi pistin vielä paremmaksi.
Kommentoijan ongelmaksi, niin kuin itsekkin totesit, on raha. Jos elää 400-500€ niin ylimääräistä rahaa tuskin jää, jolla hankkisi kuukauden, puhumattakaan vuoden ylimääräiset ruuat, eikä se ole elämänhallinnasta kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämme aika reippaasti yli toimeentulotukirajojen (yhteinen brutto kavan alle 100t vuodessa). Mutta kyllä vaan välillä käy niin että ruokarahat on tiukilla kun laskut kasaantuu ja kaikki rahat menee, varsinkin kun siihen päälle sitten joku odottamaton vähän isompi meno. Menot nousee tulojen mukana ja aina on perse auki ;)
Realistinen kuvaus Oikeasta elämästä. Ruuasta on helppo säästää, kun pakolliset kulut on maksettava esim. vakuutukset, polttoaineet, bussiliput jne.
Realistinen kuvaus siitä ettei joillakin koskaan riitä rahat
Tavallisesti ihmisillä ei tule yllättäviä kaskuja ja rahat riittää aina ruokaan
Ei ne suuret tulot vaan sopivat menot
Minä en varmaan ole sitten ihminen lainkaan. Meiltä sortui rankkasateiden aikaan savupiippu ja sisäpiippu ja siihen imuri maksoi lähes 3000€, tänä kesänä myös hajosi pyykinpesukone, sekä ruohonleikkuri. Eikä sekään riittänyt, eilen tuli veromätkyä 1860€.
Olet todella onnekas, jos voit ennakoida tulevat menot ja elämäsi. Ystävälläni ei ollut yhtä hyvä tuuri, työnantaja meni konkurssiin ja kahden viikon palkka tulee aikanaan palkkaturvakeskuksesta. Ja entinen hyväpalkkainen ystävä on nyt työtön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ihmettele yhtään, jos joillakin ei ole varaa ruokaan Suomessa! Ruuan hinta on kalliimpi kuin EU:ssa keskimäärin ja kaikki muu kallistuu myös koko ajan. Sairaudet, työttömyys, lapsilauma... siinäpä jo kombinaatio, jossa ollaan tiukoilla. Onneksi ruokapankkeja on vielä ja työttömien ruokaloita, mutta miten kauan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin ketju pääasiassa näitä "elämänhallinan mestareita" pätemässä minkä kerkeää. Voin tästä päätellä että monella on oikeasti kusi sukassa, paniikki perseessä ja yt:t pyörii firmassa. Pelätään kuin ruttoa sen oman korttitalon sortumista, mikä onkin tietysti enää ajan kysymys.
Ei niin kauheesti tarvi pelätä kun mrnot on mitoitettu sopiviksi
Laina on maksettu. Pakolliset menot on pienet. Ja kyky elää tulojen mukaan, vaikka molemmat sen lopputilin sai tänä vuonna. Mies ansiosidonnaisella ja minä uudessa työssä
Joudutaan vähän vähentämään matkustelua. Eikä sekään olisi pakollista
Sinua ei tietenkään voi kohdata sairaus tai työkyvyn menetys esim. masennus, jolloin olisit kaikkien tukien ulkopuolella, koska masennus ei oikeuta sairausajanpalkkaan tai miehesi työttömyys jatkuisi ja putoaisi peruspäivärahalle, jonka voi olla 0€.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No nimenomaan on tosiasia. Kyllä ne sossukriteerit on laskettu siten, että ruokaan raha riittää. Itse olen alkkisperheestä ja ihan itse oman elämäni rakentanut ilman mitään perintöjä. Enkä rikas ole vieläkään, mutta ihan hyvätuloinen. Jos opiskelijat inisee ettei ole rahaa, niin menkää osa-aikatöihin. Niin on ennenkin tehty. Ai niin, se ei ole kivaa. Hitto mitä pullamössösukupolvea tää alle kolmevitosten porukka on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tosiasiahan se vaan on. Jos ei suomalaisessa yhteiskunnassa ole varaa ostaa ruokaa, niin on kyllä ihan itse syypää tilanteeseensa. Ja työssäkäyvät maksaa tämän vetelehtijäporukan oleilun. Jos on sairaseläkkeellä ja yksinäinen ihminen, niin sossusta tule minimielintaso, joka kyllä riittää ruokaan jos osaa käyttää rahaa.
No ei se nyt ole mikään tosiasia. Menes nyt mamman ja papan hoiviin potemasta tuota aristokraattista hybristäsi, oman elämäsi sankari.
Kaikki eivät saa sossusta rahaa.
Tiedän ihmisen, joka menetti hyväpalkkaisen työnsä mielenterveysongelmiensa vuoksi ja muutti yksin toimeentulotuella vuokra-asuntoon. Vuokran ja laskujen jälkeen käteen 300 euroa kuukaudessa hyvällä säällä, saatika jos tehtävä hankintoja; vaatteita ,lääkkeitä - ravintolahintaisesta pizzasta on turha edes haaveilla.
Pahintahan köyhyydessä ei ole pelkästään elintason tippuminen, vaan siitä seuraava sosiaalinen syrjäytyminen. Kun ei ole varaa käydä ulkona saati harrastaa ihmissuhteet jäävät vähiin, köyhyys tuo mukanaan häpeää, alemmuudentuntoa, joka puolestaan edesauttaa syrjäytymisen kierrettä.
Suren tällaisia kohtaloita ja häpeän teidän puolesta, jotka pidätte selviytymistä itsestäänselvyytenä. Teillä ei todella ole elämässänne ollut todellisia vaikeuksia- olkaa onnellisia ja lopettakaa toisten arvostelu. Helppo mussuttaa toisten ongelmista omistusasunnossa, vakiduunissa avopuolison kainalossa maaten ja samalla kun nakuttaa tänne, miettien mistä tänään ruokaa - Kotipizzasta vai Woltilla jos oikein laiskottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikka vastaankin provoon niin kerron että esim. stadissa noilla kaikilla normeilla voi heittää vesilintua. Eivät riitä yhtikäs mihinkään. Ihmisten rahankäytössä ei ole pakko olla mitään vikaa, monet köyhät ovat melkoisen neuvokkaita rahankäytön suhteen. Se missä mättää on asuntojen hinnoissa oleva ilma ja siitä aiheutuva ahdinko.
No pakkoko on asua siellä stadissa jos ei ole varaa. Muuta jonnekin kuusenperseeseen missä asunnot ei maksa mitään. Siis miks mun pitää kertoa tämmöisiä elementaarijuttuja aikuiselle ihmiselle.
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele yhtään, jos joillakin ei ole varaa ruokaan Suomessa! Ruuan hinta on kalliimpi kuin EU:ssa keskimäärin ja kaikki muu kallistuu myös koko ajan. Sairaudet, työttömyys, lapsilauma... siinäpä jo kombinaatio, jossa ollaan tiukoilla. Onneksi ruokapankkeja on vielä ja työttömien ruokaloita, mutta miten kauan...
Ja siihen ei tarvita kuin jokin onnettomuus, tapaturma, sairaus tai esim. lapsen vakava sairaus tai onnettomuus, luonnon katastrofi ja sitten ollaankin jo tyhjän päällä.
Muistan, kun Estonia- onnettomuuden aikaan monet jäivät tyhjän päälle, kun korvauksia ei tullut mistään tai ne viivästyivät.
Pelottaa, kuinka monet kokevat olevansa kuolemattomia ja oman elämänsä herroja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulukirjat, kuntoutus, lääkkeet... niihin menee paljon rahaa. Laskut (perus) niin menee enemmän. En polta, en juo, minulla ei ole lainoja, silti ei ole edes rahaa ostaa syksyksi takkia
Jokainen minimitoimeentulon riittävyydestä vakuuttunut voisi ensin itse kokeilla elämistä kyseisillä tuloilla, vaikkapa kolmen vuoden ajan, ja tulla sitten kertomaan mielipiteensä. Jos Suomi on saanut EU:ltakin huomautuksen summan riittämättömyydestä, niin pelkästään senkin perusteella normaaliälyinen voi päätellä, että tuskin nämä minimitoimeentulolla elävät ihmiset ihan turhasta valittavat.
Kannattaa myös muistaa, että se on aika pienestä kiinni, että keskiluokkainenkin lipsahtaa köyhien joukkoon, ei tarvita kuin pitempikestoinen työttömyys tai sairaus, joka estää työnteon.
Minä olen ollut opiskelija x 2, työtön yksinhuoltaja ja pieni palkkainen yksinhuoltaja, eikä koskaan ole kodissani ruuasta ollu pulaa. Syödään jopa hyvin. Eikä tosiaan ole ollu mitään suuria yksinhuoltaja tukia, niinkuin joku luulee. Lapslisät ja pieni elatusapu. Työmarkkinatuen ja asumistuen kanssa eläessä oli myös varaa harrastuksiimme ja kivasti vaatteisiinkin ja muihin tärkeisiin hankintoihin ja matkusteluun kun säästin. Autoa ei ole ja se auttaa paljon. Ei ole todellakaan ollut pulaa ja nyt pienellä palkalla jää käteen melkein yhtä paljon kuin työttömänä. Eikä kyllä tupakkaankaan menee senttiäkään rahaa
Vierailija kirjoitti:
Opiskelen ja yritän säästää silmälaseihin, paljoa alle tonnilla ei niitä varmaan taaskaan saa. Vielä ei ole nälkä, mutta eiköhän siihenkin vielä päästä noiden silmälääkärimaksujen ja riistohintaisten linssien kanssa.
Näöntarkastukset saa optikolta ilmaiseksi ja ihan passelit lasit netistä esim. HongKongista. Itse maksoin n. 60 euroa. Pakkoko niitä Instrun merkkilaseja on ostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämme aika reippaasti yli toimeentulotukirajojen (yhteinen brutto kavan alle 100t vuodessa). Mutta kyllä vaan välillä käy niin että ruokarahat on tiukilla kun laskut kasaantuu ja kaikki rahat menee, varsinkin kun siihen päälle sitten joku odottamaton vähän isompi meno. Menot nousee tulojen mukana ja aina on perse auki ;)
Realistinen kuvaus Oikeasta elämästä. Ruuasta on helppo säästää, kun pakolliset kulut on maksettava esim. vakuutukset, polttoaineet, bussiliput jne.
Realistinen kuvaus siitä ettei joillakin koskaan riitä rahat
Tavallisesti ihmisillä ei tule yllättäviä kaskuja ja rahat riittää aina ruokaan
Ei ne suuret tulot vaan sopivat menotMinä en varmaan ole sitten ihminen lainkaan. Meiltä sortui rankkasateiden aikaan savupiippu ja sisäpiippu ja siihen imuri maksoi lähes 3000€, tänä kesänä myös hajosi pyykinpesukone, sekä ruohonleikkuri. Eikä sekään riittänyt, eilen tuli veromätkyä 1860€.
Olet todella onnekas, jos voit ennakoida tulevat menot ja elämäsi. Ystävälläni ei ollut yhtä hyvä tuuri, työnantaja meni konkurssiin ja kahden viikon palkka tulee aikanaan palkkaturvakeskuksesta. Ja entinen hyväpalkkainen ystävä on nyt työtön.
Veromätkyt on odotettavissa oleva meno. Helppo laskea etukäteen ja maksaa oikea määrä
Vakuutus korvaa yllättävät vahingot.
Omakotitalossa on aina vararahasto rikkoutuvia koneita varten.
Menot suhteutetaan tuloihin ja aina laitetaan sivuun rahaa. Laskut mietitään vuositasolla. Laskutilille voi aina laittaa saman summan. Ihan hyvä laittaa vähän reilummin kuin kuvittelee. Ei tule yllättäviä vaihteluita tiloissa ja menoissa
Tämä toimii myös kun on pienet tulot. Ei yhtenä kuukautena tuhlailla ja seuraavana makseta yllättäviä laskuja
Eikä osteta mitään osamaksulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin ketju pääasiassa näitä "elämänhallinan mestareita" pätemässä minkä kerkeää. Voin tästä päätellä että monella on oikeasti kusi sukassa, paniikki perseessä ja yt:t pyörii firmassa. Pelätään kuin ruttoa sen oman korttitalon sortumista, mikä onkin tietysti enää ajan kysymys.
Ei niin kauheesti tarvi pelätä kun mrnot on mitoitettu sopiviksi
Laina on maksettu. Pakolliset menot on pienet. Ja kyky elää tulojen mukaan, vaikka molemmat sen lopputilin sai tänä vuonna. Mies ansiosidonnaisella ja minä uudessa työssä
Joudutaan vähän vähentämään matkustelua. Eikä sekään olisi pakollistaSinua ei tietenkään voi kohdata sairaus tai työkyvyn menetys esim. masennus, jolloin olisit kaikkien tukien ulkopuolella, koska masennus ei oikeuta sairausajanpalkkaan tai miehesi työttömyys jatkuisi ja putoaisi peruspäivärahalle, jonka voi olla 0€.
Tottakai masennus oikeuttaa sairausajan palkkaan.
Miksi mieheni peruspäiväraha olisi 0?
Olen varma ettei meistä kumpikaan koskaan joudu 0 tuloille (elämänhallinta)
Realistinen kuvaus siitä ettei joillakin koskaan riitä rahat
Tavallisesti ihmisillä ei tule yllättäviä kaskuja ja rahat riittää aina ruokaan
Ei ne suuret tulot vaan sopivat menot