Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jätin miehen ja suren
25.09.2016 |
En tuntenut olevani rakastettu. En ollut tervetullut asuinkumppaniksi en vaimoksi en seksikumppaniksi enkä hyvä tälläisenään. En tiedä mitä hän minusta halusi.. Jotain tukea ja rakkautta kai hänelle itselleen. Tiedän että päätös oli oikea kuitenkin mutta rakkaus sydämessäni palaa vielä ja toivo. Toivo että mies tulisi sormuksen kanssa kertomaan että olen tyhmä jos luulen ettei hän rakasta. Noh, suhteesta lapsi.. Jota hän ei halunnut eikä varmaan myöskään rakasta.. Ansaitsen vastarakkautta mutta silti tuntuu niin pahalta. Mies muutoin oli minun silmissäni minulle riittävän hyvä mutta tuntui aina että hän ei arvosta minua niinkään. Ja nyt kun vihdoin tajusin; hän ei rakasta. Mitäs nyt..?
Kommentit (9)
En ymmärrä. Mitä sä vihdoin tajusit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tajusin, että mies ei rakasta minua ja että ansaitsen olla rakastettu. -ap
Tai lopetin suhteen jossa minusta ei välitetty yhtään. Jossa minua ei koskaan millään tavalla tuettu eikä kannustettu. Suhteen jossa lapsen hoito oli kokonaan minulla ja miestä ei kiinnostanut meihin sitoutua sen kummemmin. Lopetin suhteen oman hyvinvoinnin vuoksi. Voin tuollaisessa suhteessa huonosti. Aika kauan jaksoin tässä roikkua että ei ollut hetken mielijohde. -ap
Miksi teit tuohon suhteeseen lapsen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi teit tuohon suhteeseen lapsen?
Koska en halunnut tehdä aborttia. En ikinä kadu lasta! -ap
Vierailija kirjoitti:
Tai lopetin suhteen jossa minusta ei välitetty yhtään. Jossa minua ei koskaan millään tavalla tuettu eikä kannustettu. Suhteen jossa lapsen hoito oli kokonaan minulla ja miestä ei kiinnostanut meihin sitoutua sen kummemmin. Lopetin suhteen oman hyvinvoinnin vuoksi. Voin tuollaisessa suhteessa huonosti. Aika kauan jaksoin tässä roikkua että ei ollut hetken mielijohde. -ap
Minä elän juuri noin tällä hetkellä, lapsi on 20 kk ikäinen ja mies ei rakasta minua eikä lasta. Ei arvosta minua tippaakaan. Monet muut arvostavat paljonkin, ystävät ja myös töissä arvostetaan.
Minäkin janosin mieheni rakkautta, mutta sitä en tule ikinä saamaan. On narsisti ja ehkä psykopaattikin, tunneskaala on kateus ja viha, siinä kaikki. Miehellä siis.
Yritän kerätä rohkeutta lähtemiseen tästä kärsimyksestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai lopetin suhteen jossa minusta ei välitetty yhtään. Jossa minua ei koskaan millään tavalla tuettu eikä kannustettu. Suhteen jossa lapsen hoito oli kokonaan minulla ja miestä ei kiinnostanut meihin sitoutua sen kummemmin. Lopetin suhteen oman hyvinvoinnin vuoksi. Voin tuollaisessa suhteessa huonosti. Aika kauan jaksoin tässä roikkua että ei ollut hetken mielijohde. -ap
Minä elän juuri noin tällä hetkellä, lapsi on 20 kk ikäinen ja mies ei rakasta minua eikä lasta. Ei arvosta minua tippaakaan. Monet muut arvostavat paljonkin, ystävät ja myös töissä arvostetaan.
Minäkin janosin mieheni rakkautta, mutta sitä en tule ikinä saamaan. On narsisti ja ehkä psykopaattikin, tunneskaala on kateus ja viha, siinä kaikki. Miehellä siis. 
Yritän kerätä rohkeutta lähtemiseen tästä kärsimyksestä. [
Lähde nopeasti!! Kadut myöhemmin kun lapsen varhaislapsuus menee pilalle ja tulee vaikuttamaan kaikkeen myöhemmin.
Alue: Aihe vapaa
Kasvatatte lapsenne, käyt töissä, innostut uusista asioista ja ihmisistä, elät normaalia elämää. Ei sen kummempaa.
Hyvä että lähdit, olet rohkea. Samalla rohkeudella vaan eteenpäin!