Mieheni on huutaja
Olisin halunnut kuvailla asiaa enemmän ja löytää jotain vinkkejä/apua, mutta en jaksa edes kirjoittaa mitään.
Oon niin pettynyt itseeni, kun en jälleen kerran ole onnistunut solmimaan suhdetta normaalin ihmisen kanssa.
En minä jaksa tälläista oikeasti..tiedän sen. En vaan pysty mitenkään kuvittelemaan että kestäisin pitkällä tähtäimellä järjissäni ihmisen puolisona, joka hoitaa kommunikointinsa raivoamalla ja huutamalla. On niin saatanan surullinen olo.
Eikö raivoaja ja huutaja kykene yhtään miettimään, miltä toisesta tuntuu? Ymmärrän että jokainen raivostuu joskus. Mutta toistuvasti se on ihan perseestä. Mulla menee jotenkin päivän energiat siihen, vaikken itse huuda. Menee energiaa siihen, kun yrittää niin kovasti ymmärtää, miksi toinen on sellainen huutaja.
Väsyttää.
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
Ihan samanlaista täällä, ymmärrän sua.
Kiitos. -ap
Mieskuoro huutajat on tehnyt keikkoja ulkomaillekin, ongelma on että se on ensimmäisen kertaan jo niin nähty ja kuultu. Vanhan vitsin lämmittämistä.
"jälleen kerran"? Miten voit epäonnistua kahdesti? Yhden kerran voisi ymmärtää, mutta kaksi menee osaamattomuuden puolelle. Mitä otat huutajan, kun huutamattomiakin on vaikka kuinka.
Tuntuu siltä, että jotkut ihmiset eivät osaa kommunikoida normaalisti. He huutavat aina. Asuin kerran tällaisen perheen naapurissa. -.- "Kiva" kuunnella sitä "keskustelua" joka päivä.
Kysy mieheltäsi, miksi hän huutaa. Jos se on vain sellainen tapa, jota hän ei enää itsekään huomaa. Sano, että se stressaa sinua ja saisi puolestasi loppua nyt.
Tunteiden säätelyn ongelma, todennäköisesti johtuu varhaislapsuuden olosuhteista. Olen itse -81 syntynyt, minun ikäluokkani aloitti päiväkodin alle vuoden ikäisenä ja olen itse myös huutaja.
En tiedä auttaako se, mutta pystyisitkö ymmärtämään ettei se mies ilkeyttään välttämättä huuda vaan kyseessä on mahdollisesti jo lapsena opittu tapa negatiivisten tunteiden ilmaisuun?
Kaikki ei koe huutamista ongelmana, meillä esim. tuttavapariskunta jotka riidellessä huutaa kilpaa mutta kokevat sen puhdistavan ilmaa ja pitävät sitä hyvänä tapana riidellä.
Itse en ihan tuollaista ymmärrä mutta musta on rasittavaa että kaikenmaailman mökötys, vit--ilu ja mykkäkoulu on jotenkin vähemmän paha kuin huutaminen.
Mä mielummin kuuntelen sitä meuhkaamistakin, kuin katson jotain mököttämistä maailman tappiin. Väkivaltaisuus on sitten ihan erikseen, eikä sellaista tietenkään tarvii kenenkään sietää.
Vierailija kirjoitti:
Tunteiden säätelyn ongelma, todennäköisesti johtuu varhaislapsuuden olosuhteista. Olen itse -81 syntynyt, minun ikäluokkani aloitti päiväkodin alle vuoden ikäisenä ja olen itse myös huutaja.
Tällaisia selityksiä oon yrittäny keksiä.. ap
Vierailija kirjoitti:
En tiedä auttaako se, mutta pystyisitkö ymmärtämään ettei se mies ilkeyttään välttämättä huuda vaan kyseessä on mahdollisesti jo lapsena opittu tapa negatiivisten tunteiden ilmaisuun?
Kaikki ei koe huutamista ongelmana, meillä esim. tuttavapariskunta jotka riidellessä huutaa kilpaa mutta kokevat sen puhdistavan ilmaa ja pitävät sitä hyvänä tapana riidellä.
Itse en ihan tuollaista ymmärrä mutta musta on rasittavaa että kaikenmaailman mökötys, vit--ilu ja mykkäkoulu on jotenkin vähemmän paha kuin huutaminen.
Mä mielummin kuuntelen sitä meuhkaamistakin, kuin katson jotain mököttämistä maailman tappiin. Väkivaltaisuus on sitten ihan erikseen, eikä sellaista tietenkään tarvii kenenkään sietää.
En itsekään ole mikään mykkäkouluilija tai mököttäjä. En vaan ymmärrä miksi pitää huutaa kurkku suorana. Ollaan paljon puhuttu asiasta ja mies on lopettanut minun nimittelyn. Tänään haukkui sitten koulutukseni ja työni. Vaikea ymmärtää, että jonkun mielestä terve tapa ratkaista ristiriidat parisuhteessa on haukkua huutaen toisen ammatti? Mutta varmasti se on totta, että miehelle sopisi paremmin kumppani joka on huutaja myös. Kyllä minäkin joskus huudan, enkä ole mikään pökkelö. Meillä tilanteet on aika hankalia. En pidä siitä että huudetaan, usein jos sanon miehelle vastaan, seuraavaksi uhkaa erolla. Ja sitä uhkausta seuraa litania siitä, mikä kaikki minussa on niin pielessä. En halua kuulla enää kertaakaan sitä litaniaa. Mies tuntee minut hyvin ja kaikki heikkouteni on sillä listalla. Vaikka kuinka koitan olla henkisesti vahva niin en ole kuitenkaan sellainen guru, että jaksaisin muutaman viikon välein kuunnella monologia siitä, mikä kaikki minussa onkaan perseestä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä auttaako se, mutta pystyisitkö ymmärtämään ettei se mies ilkeyttään välttämättä huuda vaan kyseessä on mahdollisesti jo lapsena opittu tapa negatiivisten tunteiden ilmaisuun?
Kaikki ei koe huutamista ongelmana, meillä esim. tuttavapariskunta jotka riidellessä huutaa kilpaa mutta kokevat sen puhdistavan ilmaa ja pitävät sitä hyvänä tapana riidellä.
Itse en ihan tuollaista ymmärrä mutta musta on rasittavaa että kaikenmaailman mökötys, vit--ilu ja mykkäkoulu on jotenkin vähemmän paha kuin huutaminen.
Mä mielummin kuuntelen sitä meuhkaamistakin, kuin katson jotain mököttämistä maailman tappiin. Väkivaltaisuus on sitten ihan erikseen, eikä sellaista tietenkään tarvii kenenkään sietää.
En itsekään ole mikään mykkäkouluilija tai mököttäjä. En vaan ymmärrä miksi pitää huutaa kurkku suorana. Ollaan paljon puhuttu asiasta ja mies on lopettanut minun nimittelyn. Tänään haukkui sitten koulutukseni ja työni. Vaikea ymmärtää, että jonkun mielestä terve tapa ratkaista ristiriidat parisuhteessa on haukkua huutaen toisen ammatti? Mutta varmasti se on totta, että miehelle sopisi paremmin kumppani joka on huutaja myös. Kyllä minäkin joskus huudan, enkä ole mikään pökkelö. Meillä tilanteet on aika hankalia. En pidä siitä että huudetaan, usein jos sanon miehelle vastaan, seuraavaksi uhkaa erolla. Ja sitä uhkausta seuraa litania siitä, mikä kaikki minussa on niin pielessä. En halua kuulla enää kertaakaan sitä litaniaa. Mies tuntee minut hyvin ja kaikki heikkouteni on sillä listalla. Vaikka kuinka koitan olla henkisesti vahva niin en ole kuitenkaan sellainen guru, että jaksaisin muutaman viikon välein kuunnella monologia siitä, mikä kaikki minussa onkaan perseestä. Ap
Eli lyttää sinut maan rakoon ja syö itsetuntosi, uhkailee erolla. Lähde pois, miksi katselet tuollaista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä auttaako se, mutta pystyisitkö ymmärtämään ettei se mies ilkeyttään välttämättä huuda vaan kyseessä on mahdollisesti jo lapsena opittu tapa negatiivisten tunteiden ilmaisuun?
Kaikki ei koe huutamista ongelmana, meillä esim. tuttavapariskunta jotka riidellessä huutaa kilpaa mutta kokevat sen puhdistavan ilmaa ja pitävät sitä hyvänä tapana riidellä.
Itse en ihan tuollaista ymmärrä mutta musta on rasittavaa että kaikenmaailman mökötys, vit--ilu ja mykkäkoulu on jotenkin vähemmän paha kuin huutaminen.
Mä mielummin kuuntelen sitä meuhkaamistakin, kuin katson jotain mököttämistä maailman tappiin. Väkivaltaisuus on sitten ihan erikseen, eikä sellaista tietenkään tarvii kenenkään sietää.
En itsekään ole mikään mykkäkouluilija tai mököttäjä. En vaan ymmärrä miksi pitää huutaa kurkku suorana. Ollaan paljon puhuttu asiasta ja mies on lopettanut minun nimittelyn. Tänään haukkui sitten koulutukseni ja työni. Vaikea ymmärtää, että jonkun mielestä terve tapa ratkaista ristiriidat parisuhteessa on haukkua huutaen toisen ammatti? Mutta varmasti se on totta, että miehelle sopisi paremmin kumppani joka on huutaja myös. Kyllä minäkin joskus huudan, enkä ole mikään pökkelö. Meillä tilanteet on aika hankalia. En pidä siitä että huudetaan, usein jos sanon miehelle vastaan, seuraavaksi uhkaa erolla. Ja sitä uhkausta seuraa litania siitä, mikä kaikki minussa on niin pielessä. En halua kuulla enää kertaakaan sitä litaniaa. Mies tuntee minut hyvin ja kaikki heikkouteni on sillä listalla. Vaikka kuinka koitan olla henkisesti vahva niin en ole kuitenkaan sellainen guru, että jaksaisin muutaman viikon välein kuunnella monologia siitä, mikä kaikki minussa onkaan perseestä. Ap
Eli lyttää sinut maan rakoon ja syö itsetuntosi, uhkailee erolla. Lähde pois, miksi katselet tuollaista?
No, koska, mies katuu niin aidosti ja kuvittelen oikeasti, että hän muuttuisi.
2v oltu yhdessä ja huuto alkoi 6kk jälkeen. Alkaa usko loppua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä auttaako se, mutta pystyisitkö ymmärtämään ettei se mies ilkeyttään välttämättä huuda vaan kyseessä on mahdollisesti jo lapsena opittu tapa negatiivisten tunteiden ilmaisuun?
Kaikki ei koe huutamista ongelmana, meillä esim. tuttavapariskunta jotka riidellessä huutaa kilpaa mutta kokevat sen puhdistavan ilmaa ja pitävät sitä hyvänä tapana riidellä.
Itse en ihan tuollaista ymmärrä mutta musta on rasittavaa että kaikenmaailman mökötys, vit--ilu ja mykkäkoulu on jotenkin vähemmän paha kuin huutaminen.
Mä mielummin kuuntelen sitä meuhkaamistakin, kuin katson jotain mököttämistä maailman tappiin. Väkivaltaisuus on sitten ihan erikseen, eikä sellaista tietenkään tarvii kenenkään sietää.
En itsekään ole mikään mykkäkouluilija tai mököttäjä. En vaan ymmärrä miksi pitää huutaa kurkku suorana. Ollaan paljon puhuttu asiasta ja mies on lopettanut minun nimittelyn. Tänään haukkui sitten koulutukseni ja työni. Vaikea ymmärtää, että jonkun mielestä terve tapa ratkaista ristiriidat parisuhteessa on haukkua huutaen toisen ammatti? Mutta varmasti se on totta, että miehelle sopisi paremmin kumppani joka on huutaja myös. Kyllä minäkin joskus huudan, enkä ole mikään pökkelö. Meillä tilanteet on aika hankalia. En pidä siitä että huudetaan, usein jos sanon miehelle vastaan, seuraavaksi uhkaa erolla. Ja sitä uhkausta seuraa litania siitä, mikä kaikki minussa on niin pielessä. En halua kuulla enää kertaakaan sitä litaniaa. Mies tuntee minut hyvin ja kaikki heikkouteni on sillä listalla. Vaikka kuinka koitan olla henkisesti vahva niin en ole kuitenkaan sellainen guru, että jaksaisin muutaman viikon välein kuunnella monologia siitä, mikä kaikki minussa onkaan perseestä. Ap
Eli lyttää sinut maan rakoon ja syö itsetuntosi, uhkailee erolla. Lähde pois, miksi katselet tuollaista?
No, koska, mies katuu niin aidosti ja kuvittelen oikeasti, että hän muuttuisi.
2v oltu yhdessä ja huuto alkoi 6kk jälkeen. Alkaa usko loppua.
Tämä siis ap. Kylläpä kuulostan naurettavalta.. elän jossain fantasioissa. Liian tuoreena on mielessä vielä se, millainen suhteemme oli ennen kuin huuto alkoi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä auttaako se, mutta pystyisitkö ymmärtämään ettei se mies ilkeyttään välttämättä huuda vaan kyseessä on mahdollisesti jo lapsena opittu tapa negatiivisten tunteiden ilmaisuun?
Kaikki ei koe huutamista ongelmana, meillä esim. tuttavapariskunta jotka riidellessä huutaa kilpaa mutta kokevat sen puhdistavan ilmaa ja pitävät sitä hyvänä tapana riidellä.
Itse en ihan tuollaista ymmärrä mutta musta on rasittavaa että kaikenmaailman mökötys, vit--ilu ja mykkäkoulu on jotenkin vähemmän paha kuin huutaminen.
Mä mielummin kuuntelen sitä meuhkaamistakin, kuin katson jotain mököttämistä maailman tappiin. Väkivaltaisuus on sitten ihan erikseen, eikä sellaista tietenkään tarvii kenenkään sietää.
En itsekään ole mikään mykkäkouluilija tai mököttäjä. En vaan ymmärrä miksi pitää huutaa kurkku suorana. Ollaan paljon puhuttu asiasta ja mies on lopettanut minun nimittelyn. Tänään haukkui sitten koulutukseni ja työni. Vaikea ymmärtää, että jonkun mielestä terve tapa ratkaista ristiriidat parisuhteessa on haukkua huutaen toisen ammatti? Mutta varmasti se on totta, että miehelle sopisi paremmin kumppani joka on huutaja myös. Kyllä minäkin joskus huudan, enkä ole mikään pökkelö. Meillä tilanteet on aika hankalia. En pidä siitä että huudetaan, usein jos sanon miehelle vastaan, seuraavaksi uhkaa erolla. Ja sitä uhkausta seuraa litania siitä, mikä kaikki minussa on niin pielessä. En halua kuulla enää kertaakaan sitä litaniaa. Mies tuntee minut hyvin ja kaikki heikkouteni on sillä listalla. Vaikka kuinka koitan olla henkisesti vahva niin en ole kuitenkaan sellainen guru, että jaksaisin muutaman viikon välein kuunnella monologia siitä, mikä kaikki minussa onkaan perseestä. Ap
Eli lyttää sinut maan rakoon ja syö itsetuntosi, uhkailee erolla. Lähde pois, miksi katselet tuollaista?
No, koska, mies katuu niin aidosti ja kuvittelen oikeasti, että hän muuttuisi.
2v oltu yhdessä ja huuto alkoi 6kk jälkeen. Alkaa usko loppua.
Ei kadu aidosti, koska toistaa tekonsa. On vain huomannut että siedät paskaa niskaasi, jos esittää välillä katuvaa. Oikeasti katuva ei tekisi pahaa uudelleen. Usko jo ja arvosta itseäsi sen verran että lähdet. Ei se tule muuttumaan miksikään.
Itse olin kauhea huutaja, kun oli kauhea stressi töissä ja samalla käytin e-pillereitä :/ Onneksi mies jaksoi ja on vielä kanssani. Läheltä se kyllä piti.
Mitä te täällä Jeesustelette? Riitely on luonnollista. Toiset huutaa, toiset mököttää. Inhimillisiä tapoja molemmat, joista mökötys haitallisempi. Voi hellantelttu teitä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä auttaako se, mutta pystyisitkö ymmärtämään ettei se mies ilkeyttään välttämättä huuda vaan kyseessä on mahdollisesti jo lapsena opittu tapa negatiivisten tunteiden ilmaisuun?
Kaikki ei koe huutamista ongelmana, meillä esim. tuttavapariskunta jotka riidellessä huutaa kilpaa mutta kokevat sen puhdistavan ilmaa ja pitävät sitä hyvänä tapana riidellä.
Itse en ihan tuollaista ymmärrä mutta musta on rasittavaa että kaikenmaailman mökötys, vit--ilu ja mykkäkoulu on jotenkin vähemmän paha kuin huutaminen.
Mä mielummin kuuntelen sitä meuhkaamistakin, kuin katson jotain mököttämistä maailman tappiin. Väkivaltaisuus on sitten ihan erikseen, eikä sellaista tietenkään tarvii kenenkään sietää.
En itsekään ole mikään mykkäkouluilija tai mököttäjä. En vaan ymmärrä miksi pitää huutaa kurkku suorana. Ollaan paljon puhuttu asiasta ja mies on lopettanut minun nimittelyn. Tänään haukkui sitten koulutukseni ja työni. Vaikea ymmärtää, että jonkun mielestä terve tapa ratkaista ristiriidat parisuhteessa on haukkua huutaen toisen ammatti? Mutta varmasti se on totta, että miehelle sopisi paremmin kumppani joka on huutaja myös. Kyllä minäkin joskus huudan, enkä ole mikään pökkelö. Meillä tilanteet on aika hankalia. En pidä siitä että huudetaan, usein jos sanon miehelle vastaan, seuraavaksi uhkaa erolla. Ja sitä uhkausta seuraa litania siitä, mikä kaikki minussa on niin pielessä. En halua kuulla enää kertaakaan sitä litaniaa. Mies tuntee minut hyvin ja kaikki heikkouteni on sillä listalla. Vaikka kuinka koitan olla henkisesti vahva niin en ole kuitenkaan sellainen guru, että jaksaisin muutaman viikon välein kuunnella monologia siitä, mikä kaikki minussa onkaan perseestä. Ap
Eli lyttää sinut maan rakoon ja syö itsetuntosi, uhkailee erolla. Lähde pois, miksi katselet tuollaista?
No, koska, mies katuu niin aidosti ja kuvittelen oikeasti, että hän muuttuisi.
2v oltu yhdessä ja huuto alkoi 6kk jälkeen. Alkaa usko loppua.
Ei kadu aidosti, koska toistaa tekonsa. On vain huomannut että siedät paskaa niskaasi, jos esittää välillä katuvaa. Oikeasti katuva ei tekisi pahaa uudelleen. Usko jo ja arvosta itseäsi sen verran että lähdet. Ei se tule muuttumaan miksikään.
Tuo on hyvä pointti, katumuksesta siis. Kiitos. Itsekin olen sellanen, että kun teen väärin tai loukkaan toista, vältän tekemästä uudelleen. Annan vielä muutaman kuukauden aikaa. Tiedän kyllä sisälläni, etten mitenkään pysty sietämään tätä jos huutaminen jatkuu. Ja kun nyt en pysty edes puhumaan miehelle tästä, kun hän on saanut minut pelkäämään että homma menee taas sitten eron huutamiseksi, ja just nyt mulla ei ole energiaa erota. Ap
Ihan samanlaista täällä, ymmärrän sua.