Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mieheni on huutaja
25.09.2016 |
Olisin halunnut kuvailla asiaa enemmän ja löytää jotain vinkkejä/apua, mutta en jaksa edes kirjoittaa mitään.
Oon niin pettynyt itseeni, kun en jälleen kerran ole onnistunut solmimaan suhdetta normaalin ihmisen kanssa.
En minä jaksa tälläista oikeasti..tiedän sen. En vaan pysty mitenkään kuvittelemaan että kestäisin pitkällä tähtäimellä järjissäni ihmisen puolisona, joka hoitaa kommunikointinsa raivoamalla ja huutamalla. On niin saatanan surullinen olo.
Eikö raivoaja ja huutaja kykene yhtään miettimään, miltä toisesta tuntuu? Ymmärrän että jokainen raivostuu joskus. Mutta toistuvasti se on ihan perseestä. Mulla menee jotenkin päivän energiat siihen, vaikken itse huuda. Menee energiaa siihen, kun yrittää niin kovasti ymmärtää, miksi toinen on sellainen huutaja.
Väsyttää.
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
Naiset syyttelevät aina toista osapuolta olkoon asia mikä hyvänsä kun sen sijaan rehellinen ja suora ihminen miettii aina ensin mitä olen tehnyt tai mikä minussa on vikana kun tuo toinen käyttäytyy noin.
Ehkäpä ap aloitat nyt ensin sen syyn etsimisen itsestäsi, ehkäpä se on lähempänä kuin ymmärrätkään.
Tasan päinvastoin! Huutaja huutaa huutamisen vuoksi vaikka mistä. Ei asialla ole väliä, vaan raivonpurkamisella. Ei ole mitä korjata. Mikään ei auta. Huutajalla on paha olla. Hän on hukassa. Miksi kiukku puretaan heikompaan. Se on raukkamaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaimoni on tuollainen huutaja. Huutaa minulle ja lapsille aina jostain pikkujutuista. Saattaa saada nollasta sataan raivarin esim. siitä että ekaluokkalainen haluaakin eri paidan päälle kuin sen jonka äiti on valinnut.
Haluaisin erota mutta ei tuntuisi mukavalta ajatus että sitten ne lapset olisivat aina huutajan armoilla. Jos vieraita paikalla niin ei ikinä huuda tai edes ääntään korota niin kukaan perheen ulkopuolella ei tiedä.
Jäätävä tilanne. Vaimo pitäisi saada terapiaan jos lastenkin takia. Oletko sanonut sille suoraan ongelmasta?
Vierailija kirjoitti:
Vaimoni on tuollainen huutaja. Huutaa minulle ja lapsille aina jostain pikkujutuista. Saattaa saada nollasta sataan raivarin esim. siitä että ekaluokkalainen haluaakin eri paidan päälle kuin sen jonka äiti on valinnut.
Haluaisin erota mutta ei tuntuisi mukavalta ajatus että sitten ne lapset olisivat aina huutajan armoilla. Jos vieraita paikalla niin ei ikinä huuda tai edes ääntään korota niin kukaan perheen ulkopuolella ei tiedä.
Äitini oli huutaja. Vieraille mielistelevä. Huutaako vaimosi myös pojalle? Mun äiti ei huutanut veljelleni. Hän oli miespuolisille hunajaa, paitsi isälle. Eli jos sulla on tytär niin vaimosi on häntä kohtaan hirveä psykopaatti. Selväähän se, että lähimmät kärsii. Tuommonen ei saa rauhaa ennen kuin jollain on paha olla.
Vierailija kirjoitti:
Vaimoni on tuollainen huutaja. Huutaa minulle ja lapsille aina jostain pikkujutuista. Saattaa saada nollasta sataan raivarin esim. siitä että ekaluokkalainen haluaakin eri paidan päälle kuin sen jonka äiti on valinnut.
Haluaisin erota mutta ei tuntuisi mukavalta ajatus että sitten ne lapset olisivat aina huutajan armoilla. Jos vieraita paikalla niin ei ikinä huuda tai edes ääntään korota niin kukaan perheen ulkopuolella ei tiedä.
Kun on luvannut TAHTOA rakastaa, kannattaa yrittää saada sitä kautta toinenkin kertomaan huolistaan, murheista ja kaikesta muusta kivoistakin asioista.
Te jotka yritätte, muistakaa, että keskustelua ei koskaan kannata jättää raskaisiin asioihin. Viimeisenä ja mahdollisimman paljon miettiä molemmille myönteisiä kokemuksia ja helppoja keskustelun aiheita. Silloin lopetatte hyvällä mielellä ja keskustelun uudelleen jatkaminen on paljon helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset syyttelevät aina toista osapuolta olkoon asia mikä hyvänsä kun sen sijaan rehellinen ja suora ihminen miettii aina ensin mitä olen tehnyt tai mikä minussa on vikana kun tuo toinen käyttäytyy noin.
Ehkäpä ap aloitat nyt ensin sen syyn etsimisen itsestäsi, ehkäpä se on lähempänä kuin ymmärrätkään.
Tasan päinvastoin! Huutaja huutaa huutamisen vuoksi vaikka mistä. Ei asialla ole väliä, vaan raivonpurkamisella. Ei ole mitä korjata. Mikään ei auta. Huutajalla on paha olla. Hän on hukassa. Miksi kiukku puretaan heikompaan. Se on raukkamaista.
Näin! Asian korjaamisella ei todella ole väliä koska kyse on väärinpäin olevasta wcpaperirullasta tai lehtiotsikosta tms. Raivon purkaminen toiseen on se juttu ja päämäärä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huutajat ovat narsistisia vallankäyttäjiä. Luulen, ihan oikeasti, että jotain vikaa löytyy.
Onko ap miehelläsi vaikea äiti- tai isäsuhde?
Mieheni on osa-aikaraivoaja ja raivo on vähentynyt. Osaa jo vitsailla raivaamisestaan.
Mieheni on lapsuuden kotinsa syntipukki ja likasanko. Ja luulen, että raivo johtuu siitä. Myös sellainen jäykkä ja iloton kasvatus on osasyyllinen. Vanhemmat aina oikeassa yms malli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset syyttelevät aina toista osapuolta olkoon asia mikä hyvänsä kun sen sijaan rehellinen ja suora ihminen miettii aina ensin mitä olen tehnyt tai mikä minussa on vikana kun tuo toinen käyttäytyy noin.
Ehkäpä ap aloitat nyt ensin sen syyn etsimisen itsestäsi, ehkäpä se on lähempänä kuin ymmärrätkään.
Ai vähän niinku että jos nainen raiskataan niin naisen pitää etsiä syy raiskaukseen itsestään eikä syyttää raiskaajaa? Jep jep.
Kommenttisi loistaa häikäisevää älykkyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Korvatulpat korviin tai kuuntelet musikkia korvakuulokkeilla. Näin minä teen kun ukko alkaa koventamaan ääntään. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu siltä, että jotkut ihmiset eivät osaa kommunikoida normaalisti. He huutavat aina. Asuin kerran tällaisen perheen naapurissa. -.- "Kiva" kuunnella sitä "keskustelua" joka päivä.
Kysy mieheltäsi, miksi hän huutaa. Jos se on vain sellainen tapa, jota hän ei enää itsekään huomaa. Sano, että se stressaa sinua ja saisi puolestasi loppua nyt.
Meillä puhutaan huutamalla, lapsetkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä auttaako se, mutta pystyisitkö ymmärtämään ettei se mies ilkeyttään välttämättä huuda vaan kyseessä on mahdollisesti jo lapsena opittu tapa negatiivisten tunteiden ilmaisuun?
Kaikki ei koe huutamista ongelmana, meillä esim. tuttavapariskunta jotka riidellessä huutaa kilpaa mutta kokevat sen puhdistavan ilmaa ja pitävät sitä hyvänä tapana riidellä.
Itse en ihan tuollaista ymmärrä mutta musta on rasittavaa että kaikenmaailman mökötys, vit--ilu ja mykkäkoulu on jotenkin vähemmän paha kuin huutaminen.
Mä mielummin kuuntelen sitä meuhkaamistakin, kuin katson jotain mököttämistä maailman tappiin. Väkivaltaisuus on sitten ihan erikseen, eikä sellaista tietenkään tarvii kenenkään sietää.
En itsekään ole mikään mykkäkouluilija tai mököttäjä. En vaan ymmärrä miksi pitää huutaa kurkku suorana. Ollaan paljon puhuttu asiasta ja mies on lopettanut minun nimittelyn. Tänään haukkui sitten koulutukseni ja työni. Vaikea ymmärtää, että jonkun mielestä terve tapa ratkaista ristiriidat parisuhteessa on haukkua huutaen toisen ammatti? Mutta varmasti se on totta, että miehelle sopisi paremmin kumppani joka on huutaja myös. Kyllä minäkin joskus huudan, enkä ole mikään pökkelö. Meillä tilanteet on aika hankalia. En pidä siitä että huudetaan, usein jos sanon miehelle vastaan, seuraavaksi uhkaa erolla. Ja sitä uhkausta seuraa litania siitä, mikä kaikki minussa on niin pielessä. En halua kuulla enää kertaakaan sitä litaniaa. Mies tuntee minut hyvin ja kaikki heikkouteni on sillä listalla. Vaikka kuinka koitan olla henkisesti vahva niin en ole kuitenkaan sellainen guru, että jaksaisin muutaman viikon välein kuunnella monologia siitä, mikä kaikki minussa onkaan perseestä. Ap
Uskomatonta, joku on nostanut mun kaksi vuotta sitten aloittaman ketjun!
Olin niin loppu tuolloin. Tiedättekö miten tässä kävi? Kuukausi tämän kirjoituksen jälkeen mieheni sai taas huutokohtauksen, ne tapahtuivat aina sunnuntaisin jostain syystä. Jätti sitten minut taas huutaessaan. Minä sanoin selvä, erotaan. Mies joi kännit ja vasta seuraavana päivänä havahtui todellisuuteen..minä olin onneksi havahtunut siihen jo. Sattuihan se mutta järki onneksi voitti. Olin ajat sitten menettänyt tuossa suhteessa kosketuksen siihen mikä on normaalia ja siitä syystä hyväksyin miehen käytöstä.
Pari kuukautta eron jälkeen mies yritti kaikkensa saadakseen mut takaisin ja kun en suostunut, katkaisi välit kokonaan ja uhriutui yhteisille tuttaville.
Minä tapasin sitten tänä kesänä uuden kumppanin, joka on terve ja normaali ihminen.
Jos huutajat ahdistaa, masentaa ja latistaa, erotkaa. Parempaa on luvassa. -ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu siltä, että jotkut ihmiset eivät osaa kommunikoida normaalisti. He huutavat aina. Asuin kerran tällaisen perheen naapurissa. -.- "Kiva" kuunnella sitä "keskustelua" joka päivä.
Kysy mieheltäsi, miksi hän huutaa. Jos se on vain sellainen tapa, jota hän ei enää itsekään huomaa. Sano, että se stressaa sinua ja saisi puolestasi loppua nyt.
Meillä puhutaan huutamalla, lapsetkin.
Ai sillä tavalla että kun lapsesi lukee aku ankkaa aamiaispöydässä ja sanoo " äiti, täällä on tosi hauska vitsi!" niin sä vastaat:
" VOI V****ETTÄ SÄ OLET TYPERÄ, MIHIN SÄ TOLLA PYRIT? YRITÄTKÖ V*** PÄTEÄ MULLE TAI ÄRSYTTÄÄ TAJUATKO YHTÄÄN MITEN V***TYPERÄ TOI VITSI ON ÄÄLIÖ?!!!"
Uskon ettei. Et tainnut lukea koko ketjua, millaisesta huutamisesta on kyse
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli mieleeni tätä lukiessa että ihmettelen usein näitä valituksia kuinka kumppani ”uhkailee erolla”. Sehän on selvästi ilmaistu, eli ko ihminen on onneton suhteessa ja taistelee ristiriitaisten tunteiden ja erohalukkuuden kanssa. Silloin toisen kannattaisi ottaa onkeensa ja lopettaa suhde jos toinen ei osaa tehdä lopullista ratkaisua.
Hyvä ap että olette eronneet, toivotan onnea uuteen suhteeseesi!
Aina muka kadutaan ja muututaan, uskokaa nyt, ne ei muutu! Kenelläkään ei ole oikeutta huutaa/rähjätä ihmissuhteissaan, poistakaa tällaiset ihmiset elämästänne! Sinä itse määräät sen tason, millaista kohtelua siedät.
Alue: Aihe vapaa
Vaimoni on tuollainen huutaja. Huutaa minulle ja lapsille aina jostain pikkujutuista. Saattaa saada nollasta sataan raivarin esim. siitä että ekaluokkalainen haluaakin eri paidan päälle kuin sen jonka äiti on valinnut.
Haluaisin erota mutta ei tuntuisi mukavalta ajatus että sitten ne lapset olisivat aina huutajan armoilla. Jos vieraita paikalla niin ei ikinä huuda tai edes ääntään korota niin kukaan perheen ulkopuolella ei tiedä.