Miksi mies "suuttuu" kun voin pahoin eikä osaa lohduttaa?

Vierailija kirjoitti:

Tuttua on joo. Ex oli tuollainen ja 10 vuoden yhdessäolon jälkeen kun halusin erota, sanoi että hänestä on kaikki nämä vuodet tuntunut pahalta kun minä olen syyttänyt häntä kaikista ongelmistani. Eli hän oli ihan koko ajan pitänyt huolistani avautumista nalkuttamisena eikä tätä ollut kuitenkaan koskaan vaivautunut kertomaan. Sitten katkeroitui ja alkoi juomaan. Miten helpolla olisikaan päästy, jos olisi alun alkaen otettu asia puheeksi ja olisi minunkin ollut mahdollisuus selventää että kun olen juuri tullut töistä itkien, en suinkaan syytä häntä mistään vaan tarvitsen häntä. Pidin vain tätä itsestäänselvyytenä koska minulle ei tulisi mieleenkään ajatella miehen tavalla.

Toimintasi on sairasta. Itket töistä tullessa???

Toimintasi on henkistä pahoinpitelyä toista kohtaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on yllättävän yleinen kuvio psykologisesti, että kun nainen vaatii jotain, mies vetäytyy.

Tuossa voi ajatella todella niin, että mies kuvittelee olevansa vastuussa kaikesta ja epäonnistuneensa jos vaimo valittaa. Vaimo taas kaipaa vaan empatiaa, läheisyyttä.

Ap voisi keskustella sen miehensä kanssa tästä ongelmasta ja sanoa suoraan, että "et ole vastuussa mun tunteista. Jos mulla on ikävä olo, en kaipaa että ratkaiset ongelman enkä syytä sinua siitä, haluan vain halauksen tai että kuuntelet, siinä kaikki."

Jotenkin kommunikaatio ei suju vaan kumpikin ymmärtää tilanteen väärin. Miehet eivät useinkaan ymmärrä naisten tunnepuhetta, tarvetta puhua asioista. Miehet ymmärtävät monet asiat konkreettisesti ja etsivät ratkaisua että mitä voisivat tehdä.

Onkin ehkä selkeämpää, jos nainen väsyneenä ei rupea valittamaan sanallisesti sitä väsymystä, vaan tekee miehelle konkreettisen pyynnön: "Voisitko auttaa ja tehdä asian X, koska olen väsynyt".

Hyvä näkökulma. Mutta en minä vaadi häneltä mitään vaan ainoastaan haluaisin hänen ymmärtävän minua ja olevan empaattinen sen sijaan että kun minulla on paha olla, hän saattaa jopa (tahattomasti) suuttumalla lisätä pahaa oloani. Ja siis olemme keskustelleet asiasta ja olen sanonut ettei suuttuisi minun pahasta olosta, eikä hänen tarvitse siitä tuntea vastuuta. Hän ymmärtää tämän mutta silti ei tilanteessa toimi näin.

Ap

Hoida asiasi kuntoon äläkä kaada ongelmiasi miehen niskaan

Kylläpä täällä yleistetään ja käännetään asiaa naisten syyksi! Miksi? Täällä yksi nainen, joka käyttäytyy samalla tavalla kuin aloittajan mies. Minun on vaikea kestää mieheni ongelmia ilman että alan etsiä niihin ratkaisuja. Minun on myös vaikea kestää lasteni sairastumista, koska en voi hallita asiaa.

En ole vielä päässyt perille, mistä tämä johtuu. Todennäköisesti hyvin tunneköyhän lapsuuden kodin perua.

Vierailija kirjoitti:

Meillä vähän samanlaista. Mies ei kestä mielipahaani eikä osaa lohduttaa. Jos minulla on jokin pieni murhe, mies osaa suhtautua joten kuten empaattisesti ja lohduttaa. Jos olen todella surullinen, mies  muuttuu suorastaan kylmäksi. Olen tässä vuosien varrella todennut ettei mies kestä lainkaan heikkouttani. Aina pitäisi vain jaksaa...

Jos ihmisellä on oikea ongelma niin häntä voi auttaakkin. Mutta kaltaisesi ihmiset on niitä joilla on atkuvasti noita pahoja ongelmia ja koko ajan naama mutrussa. Ei normaalilla ihmisellä ole joka vuosi joku ongelma.

Jos et ole sairas, ei perheenjäsenesi ole kuolemassa, teillä on koti ja ruokaa niin miksi koko ajan valitat ja murjotat?

Vierailija kirjoitti:

Mitä kuulen "plaa plaa plaa,mies on inhottava ja ilkeä ja ei ymmärrä".

Niin, tuohan se ongelma onkin, kun siinä plaaplaa -kohdassa kävisi ilmi, että miestä ei syytetä mistään. Ja sitten kuitenkin naureskellaan että naisista ei ota selvää, kun eivät koskaan kerro mistä on kysymys. En ihmettele, että miehet ovat hämillään naisten kanssa, kun eivät vaan malta kuunnella.

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä täällä yleistetään ja käännetään asiaa naisten syyksi! Miksi? Täällä yksi nainen, joka käyttäytyy samalla tavalla kuin aloittajan mies. Minun on vaikea kestää mieheni ongelmia ilman että alan etsiä niihin ratkaisuja. Minun on myös vaikea kestää lasteni sairastumista, koska en voi hallita asiaa.

En ole vielä päässyt perille, mistä tämä johtuu. Todennäköisesti hyvin tunneköyhän lapsuuden kodin perua.

Syyllinen on se joka ne ongelmat perheeseen tuo

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä vähän samanlaista. Mies ei kestä mielipahaani eikä osaa lohduttaa. Jos minulla on jokin pieni murhe, mies osaa suhtautua joten kuten empaattisesti ja lohduttaa. Jos olen todella surullinen, mies  muuttuu suorastaan kylmäksi. Olen tässä vuosien varrella todennut ettei mies kestä lainkaan heikkouttani. Aina pitäisi vain jaksaa...

Onko meillä sama mies? Kuulostaa niin tutulta. Huonona hetkenä, kun eniten tarvisi olkapäätä, johon itkeä, toinen on jäätävä ja välttelee, kirjaimellisesti juoksee karkuun.

Mun miehellä on vaikeuksia käsitellä tunteita. Tosin se ei liene ihme, hänet on kasvattanut ihminen, jonka mielestä miehillä ei ole muita tunteita kuin nälkä.

Täältäki nousee käsi pystyyn. Mulla on myös sama mies! Tuntuu, että empatia on vieras sana hänelle. Hän suuttuu, jos mulla on vaikeaa.. Hän ei itse kyllä koskaan valita mistään, mutta on kiukkuinen usein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä kuulen "plaa plaa plaa,mies on inhottava ja ilkeä ja ei ymmärrä".

Niin, tuohan se ongelma onkin, kun siinä plaaplaa -kohdassa kävisi ilmi, että miestä ei syytetä mistään. Ja sitten kuitenkin naureskellaan että naisista ei ota selvää, kun eivät koskaan kerro mistä on kysymys. En ihmettele, että miehet ovat hämillään naisten kanssa, kun eivät vaan malta kuunnella.

Kun ei sitä valittamista, itkemistä ja uikutusta kukaan jaksa kuunnella

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttua on joo. Ex oli tuollainen ja 10 vuoden yhdessäolon jälkeen kun halusin erota, sanoi että hänestä on kaikki nämä vuodet tuntunut pahalta kun minä olen syyttänyt häntä kaikista ongelmistani. Eli hän oli ihan koko ajan pitänyt huolistani avautumista nalkuttamisena eikä tätä ollut kuitenkaan koskaan vaivautunut kertomaan. Sitten katkeroitui ja alkoi juomaan. Miten helpolla olisikaan päästy, jos olisi alun alkaen otettu asia puheeksi ja olisi minunkin ollut mahdollisuus selventää että kun olen juuri tullut töistä itkien, en suinkaan syytä häntä mistään vaan tarvitsen häntä. Pidin vain tätä itsestäänselvyytenä koska minulle ei tulisi mieleenkään ajatella miehen tavalla.

Toimintasi on sairasta. Itket töistä tullessa???

Toimintasi on henkistä pahoinpitelyä toista kohtaan

Siis sen oli tarkoitus olla esimerkki tilanteesta, jossa pitäisi olla ihan selvää, että paha oloni ei suinkaan johdu miehestä, vaan että töissä on tapahtunut jotain ikävää.

Miten se on henkistä pahoinpitelyä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttua on joo. Ex oli tuollainen ja 10 vuoden yhdessäolon jälkeen kun halusin erota, sanoi että hänestä on kaikki nämä vuodet tuntunut pahalta kun minä olen syyttänyt häntä kaikista ongelmistani. Eli hän oli ihan koko ajan pitänyt huolistani avautumista nalkuttamisena eikä tätä ollut kuitenkaan koskaan vaivautunut kertomaan. Sitten katkeroitui ja alkoi juomaan. Miten helpolla olisikaan päästy, jos olisi alun alkaen otettu asia puheeksi ja olisi minunkin ollut mahdollisuus selventää että kun olen juuri tullut töistä itkien, en suinkaan syytä häntä mistään vaan tarvitsen häntä. Pidin vain tätä itsestäänselvyytenä koska minulle ei tulisi mieleenkään ajatella miehen tavalla.

Toimintasi on sairasta. Itket töistä tullessa???

Toimintasi on henkistä pahoinpitelyä toista kohtaan

Itkeminen on henkistä pahoinpitelyä toista kohtaan ja sairasta toimintaa? Millainen tunteeton natsi on kasvattanut sinut?

Kuulostaa yleiseltä kommunikaatio-ongelmalta: nainen haluaa kuuntelevan korvan ja lohduttavan olkapään, siis vai purkaa huolensa puhumalla ne ääneen, jo se helpottaa. Mies taas pyrkii etsimään ehkä epäloogisenkin kuuloisesta vuodatuksesta ongelman, johon alkaa etsiä ratkaisua, ja ahdistuu kun sellaista ei löydy. 

Mun ex oli tuollainen kylmä mies, joka ei osannut lainkaan lohduttaa ja suuttui. Nykyinen on empaattinen, mutta alussa vetäytyi myös helposti kuoreensa vastaavassa tilanteessa eikä vieläkään, yli kymmenen vuoden jälkeen oikein osaa luontevasti esim. halata tai koskettaa lohduttavasti, ellen pyydä....ja me ollaan kuitenkin puhuttu tästä todella paljon.

Yhteistä molemmille miehille on se, että he ovat lapsena saaneet hyvin, hyvin perinteisen miehen mallin, ja jääneet itse lapsena lohtua ja hellyyttä vaille, koska miehen on vain pärjättävä. Isot pojat eivät itke. Molemmilla on siskoja, joilla ei tietääkseni ole asian kanssa ongelmia. 

Nelikymppisiä ollaan koko remmi.

Kuulostaa tutulta.

Miehen mielestä niinä huonoina hetkinä pitäisi vaan iskeä hanskat tiskiin koska jos on niin vaikeaa niin turha mitään yrittääkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No josko alottaisit valituksen sanomalla kärkeen että "tarvitsen lohdutustasi rakas mieheni, olet tärkein tukeni!" kun miehesi on näiden sanojen jälkeen sulkenut sinut syleilyynsä, on sylistä hyvä purkaa sydäntä.

Mitä helvettiä? Eiköhän se ole itsestään selvyys, vai kuinka tyhmiä miehet ovat ? Minä anna lohdutan ja kuuntelen miehen työongelmia ym mutta hänestä el kuuntelijaksi ilmeisesti ole. Ja jos kuuntelee niin yrittää aina keksiä jonkun ratkaisun, en mä ratkaisua halua vaan ihan vaan halauksen. Ja kyllä olen kertonut tämän miehelle.

Ap

No ratkaisujahan juuri pitää tulla että se murjotus loppuu eikä enää ikinä palaa.

En ihmettele ollenkaan miksi suurin osa miehistä vähät välittää naisten itkemisistä ja ongelmista. Kun ne ei edes halua ratkaista niitä kun ne nauttii siitä draama kuningattarena olemisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä kuulen "plaa plaa plaa,mies on inhottava ja ilkeä ja ei ymmärrä".

Niin, tuohan se ongelma onkin, kun siinä plaaplaa -kohdassa kävisi ilmi, että miestä ei syytetä mistään. Ja sitten kuitenkin naureskellaan että naisista ei ota selvää, kun eivät koskaan kerro mistä on kysymys. En ihmettele, että miehet ovat hämillään naisten kanssa, kun eivät vaan malta kuunnella.

Kun ei sitä valittamista, itkemistä ja uikutusta kukaan jaksa kuunnella

Jos ei vaivaudu kuuntelemaan, ei voi sitten myöskään valittaa, jos ei ymmärrä eikä saa ottaa itseensä.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa yleiseltä kommunikaatio-ongelmalta: nainen haluaa kuuntelevan korvan ja lohduttavan olkapään, siis vai purkaa huolensa puhumalla ne ääneen, jo se helpottaa. Mies taas pyrkii etsimään ehkä epäloogisenkin kuuloisesta vuodatuksesta ongelman, johon alkaa etsiä ratkaisua, ja ahdistuu kun sellaista ei löydy. 

Mun ex oli tuollainen kylmä mies, joka ei osannut lainkaan lohduttaa ja suuttui. Nykyinen on empaattinen, mutta alussa vetäytyi myös helposti kuoreensa vastaavassa tilanteessa eikä vieläkään, yli kymmenen vuoden jälkeen oikein osaa luontevasti esim. halata tai koskettaa lohduttavasti, ellen pyydä....ja me ollaan kuitenkin puhuttu tästä todella paljon.

Yhteistä molemmille miehille on se, että he ovat lapsena saaneet hyvin, hyvin perinteisen miehen mallin, ja jääneet itse lapsena lohtua ja hellyyttä vaille, koska miehen on vain pärjättävä. Isot pojat eivät itke. Molemmilla on siskoja, joilla ei tietääkseni ole asian kanssa ongelmia. 

Nelikymppisiä ollaan koko remmi.

Eli sinä itket vain itkemisen ilosta. Mitään oikeata syytä ei ole mutta kuitenkin itket. Missä järki?

Kyllä tuo on aika yleistä käytöstä miehiltä.

Minä olen tulkinnut sen niin, että miehet käsittävät naistennolevan tyhjäpäisiä hepsankeikkoja, jotka vain nauravat iloisesti, vaikka päätä leikattaisiin irti.

Jos näin ei sitten olekaan jonkun naisen kohdalla, niin siinä naisessa on jokin "vika" tai hänet on opastettava oikeanlaiseen aivottomaan käyttäytymiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä kuulen "plaa plaa plaa,mies on inhottava ja ilkeä ja ei ymmärrä".

Niin, tuohan se ongelma onkin, kun siinä plaaplaa -kohdassa kävisi ilmi, että miestä ei syytetä mistään. Ja sitten kuitenkin naureskellaan että naisista ei ota selvää, kun eivät koskaan kerro mistä on kysymys. En ihmettele, että miehet ovat hämillään naisten kanssa, kun eivät vaan malta kuunnella.

Kun ei sitä valittamista, itkemistä ja uikutusta kukaan jaksa kuunnella

Jos ei vaivaudu kuuntelemaan, ei voi sitten myöskään valittaa, jos ei ymmärrä eikä saa ottaa itseensä.

Sen toisen ei sitä myöskään tarvitse sietää omassa asunnossaan. Eikä muutenkaan kärsiä sen toisen ongelmista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttua on joo. Ex oli tuollainen ja 10 vuoden yhdessäolon jälkeen kun halusin erota, sanoi että hänestä on kaikki nämä vuodet tuntunut pahalta kun minä olen syyttänyt häntä kaikista ongelmistani. Eli hän oli ihan koko ajan pitänyt huolistani avautumista nalkuttamisena eikä tätä ollut kuitenkaan koskaan vaivautunut kertomaan. Sitten katkeroitui ja alkoi juomaan. Miten helpolla olisikaan päästy, jos olisi alun alkaen otettu asia puheeksi ja olisi minunkin ollut mahdollisuus selventää että kun olen juuri tullut töistä itkien, en suinkaan syytä häntä mistään vaan tarvitsen häntä. Pidin vain tätä itsestäänselvyytenä koska minulle ei tulisi mieleenkään ajatella miehen tavalla.

Toimintasi on sairasta. Itket töistä tullessa???

Toimintasi on henkistä pahoinpitelyä toista kohtaan

Siis sen oli tarkoitus olla esimerkki tilanteesta, jossa pitäisi olla ihan selvää, että paha oloni ei suinkaan johdu miehestä, vaan että töissä on tapahtunut jotain ikävää.

Miten se on henkistä pahoinpitelyä?

Töissä tapahtunut ikävää? Jos et ole poliisi missä joku on sinut hakannut tai jossain muuss avastaavassa työssä niin mikä se paha juttu on? Asiakas ei pitänyt sinusta?

Jos ongelma ei johtu miehestä niin älä kaada sitä miehen niskaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä kuulen "plaa plaa plaa,mies on inhottava ja ilkeä ja ei ymmärrä".

Niin, tuohan se ongelma onkin, kun siinä plaaplaa -kohdassa kävisi ilmi, että miestä ei syytetä mistään. Ja sitten kuitenkin naureskellaan että naisista ei ota selvää, kun eivät koskaan kerro mistä on kysymys. En ihmettele, että miehet ovat hämillään naisten kanssa, kun eivät vaan malta kuunnella.

Kun ei sitä valittamista, itkemistä ja uikutusta kukaan jaksa kuunnella

Jos ei vaivaudu kuuntelemaan, ei voi sitten myöskään valittaa, jos ei ymmärrä eikä saa ottaa itseensä.

Sen toisen ei sitä myöskään tarvitse sietää omassa asunnossaan. Eikä muutenkaan kärsiä sen toisen ongelmista

Miksi sitten muutat naisen kanssa yhteen, jos et siedä normaalia ihmisten välistä kommunikointia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No josko alottaisit valituksen sanomalla kärkeen että "tarvitsen lohdutustasi rakas mieheni, olet tärkein tukeni!" kun miehesi on näiden sanojen jälkeen sulkenut sinut syleilyynsä, on sylistä hyvä purkaa sydäntä.

Mitä helvettiä? Eiköhän se ole itsestään selvyys, vai kuinka tyhmiä miehet ovat ? Minä anna lohdutan ja kuuntelen miehen työongelmia ym mutta hänestä el kuuntelijaksi ilmeisesti ole. Ja jos kuuntelee niin yrittää aina keksiä jonkun ratkaisun, en mä ratkaisua halua vaan ihan vaan halauksen. Ja kyllä olen kertonut tämän miehelle.

Ap

Ymmärrän osin miestäsi. Onko miehesi mahdollisesti insinööri tai vastaava. Analyyttisillä ihmisillä ei ole "kykyä" sulkea tuota ratkaisuhakuisuutta pois päältä. Kärjistäen voisi sanoa että näillä ihmisillä ei ole mitään ymmärrystä siitä että mitä siitä "ongelmien märehtelemisestä" on hyötyä ja heidän keinonsa lohduttaa on juurikin osoittaa että siihen on ratkaisu, koska se lohduttaisi heitä. Aivan samalla hekin ajattelevat että "kuinka helvetin tyhmiä nuo toiset oikein ovat kun eivät anna apua kun vaan halaa ja voivottelee". Ihmiset ovat erilaisia.