Kaveri ei huolinut vauvalleen lahjaa, koska se ei sopinut sisustukseen (kaiken pitäisi olla valkoista/beigeä)
Ostin sellaisen pinkin Ainu ensipupun ja kaveri kieltäytyi ottamasta vastaan. Kuitti on hukassa eli jos joku haluaa niin täältä saa. Onko jollekulle sisustus oikeasti noin tärkeä asia?
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sun piti sitten mennä ja ostaa pinkki lahja oikein väkisin? Yrititkö kenties näpäyttää kaveriasi siitä että hänellä on tarkka tyylisilmä? Ja nyt kerjäät haukkuja kaverillesi täällä, kun (mahdollisimman mauttoman värinen) lahja ei miellyttänyt?
Hän ei ostanut pinkkiä sohvatyynynpäällistä vaan pehmoLELUN lapselle, haloo!
Pupupehmoja saa kyllä valkoisinakin, joten miksi piti vängällä ottaa se pinkki? Jos viet lahjaksi viinipullon, niin ostatko silloinkin juuri sitä josta ystäväsi tunnetusti ei pidä, vain siksi että sinä nyt vain haluat ostaa sitä?
Äly hoi! Lahja oli ostettu _lapselle_, ei äidille.
Ja vauva oli vissiin toivonut nimen omaan pinkkiä?
k
Neuroottinen kaveris on vissiin löytäny tänne palstalle :D Lahja_oli_lapselle, ei äidille, koita ymmärtää
Ei ole neuroottisuutta se, että välittää esineiden esteettisyydestä. Kuka haluaa nurkkiinsa pyörimään epämääräistä, riemunkirjavaa romua? Ei ainakaan ne jota välittävät kodin viihtyisyydestä.
Kaveri oli reilu, kun ei ottanut lahjaa vastaan. Hän olisi voinut esim. myydä sen netissä ja pitää rahan olisiko se ollut parempi vaihtoehto?
Kun lapsia hankkii ja saa, voi muutamaksi vuodeksi unohtaa sen esteettisyyden. Entäs sitten, kun lapsi viettää 2-3 vuoden päästä synttäreitä ja saa pk-kavereilta monenmoista riemunkirjavaa romua? Otetaanko niitä vastaan vai laitetaanko kutsuun jo, että lahjarahat jollekin esteettisyys-tilille? Vai kannattaako esteettisyyden nimissä viettää synttäreitä ollenkaan? Saahan sen lapsen silläkin tavalla eristettyä muista, kun äiskälle on esteettisyys kaikkein tärkeintä. Tuo homojen sisustusintoilu on niiin kaukana lapsiperheen räkänokka-arjesta, että ei tosikaan ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sun piti sitten mennä ja ostaa pinkki lahja oikein väkisin? Yrititkö kenties näpäyttää kaveriasi siitä että hänellä on tarkka tyylisilmä? Ja nyt kerjäät haukkuja kaverillesi täällä, kun (mahdollisimman mauttoman värinen) lahja ei miellyttänyt?
Hän ei ostanut pinkkiä sohvatyynynpäällistä vaan pehmoLELUN lapselle, haloo!
Pupupehmoja saa kyllä valkoisinakin, joten miksi piti vängällä ottaa se pinkki? Jos viet lahjaksi viinipullon, niin ostatko silloinkin juuri sitä josta ystäväsi tunnetusti ei pidä, vain siksi että sinä nyt vain haluat ostaa sitä?
Äly hoi! Lahja oli ostettu _lapselle_, ei äidille.
Ja vauva oli vissiin toivonut nimen omaan pinkkiä?
k
Neuroottinen kaveris on vissiin löytäny tänne palstalle :D Lahja_oli_lapselle, ei äidille, koita ymmärtää
Ei ole neuroottisuutta se, että välittää esineiden esteettisyydestä. Kuka haluaa nurkkiinsa pyörimään epämääräistä, riemunkirjavaa romua? Ei ainakaan ne jota välittävät kodin viihtyisyydestä.
Kaveri oli reilu, kun ei ottanut lahjaa vastaan. Hän olisi voinut esim. myydä sen netissä ja pitää rahan olisiko se ollut parempi vaihtoehto?
Mielestäni pitäisi ennemminkin välittää siitä, onko lahja eettinen.
ÄLÄ OSTA TUOTETTA jossa lukee MADEN IN CHINA tai INDIA tai TAIWAN
ne on myrkkyjä täynnä ja valmistettu epäeettisissä olosuhteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sun piti sitten mennä ja ostaa pinkki lahja oikein väkisin? Yrititkö kenties näpäyttää kaveriasi siitä että hänellä on tarkka tyylisilmä? Ja nyt kerjäät haukkuja kaverillesi täällä, kun (mahdollisimman mauttoman värinen) lahja ei miellyttänyt?
Ketju kuin ketju ja paikalle osuu joku yliutelias kysymään epäasiallisuuksia.
Mikähän tuossa oli asiatonta, eriävä mielipidekö? Pitäisikö kaikkien vain kompata ap:tä ja haukkua tuota kaveria? Sekö olisi asiallista?
Karma kostaa. Teini-iässä beige-valkeassa kodissa astelee sateenkaarenvärisissä hiuksissaan kiva pikku niittinaama.
Toi saattaa olla jo riski silmän kehitykselle. Vauvan pitää saada katsella kontrasteja.
Siis mitä aktuaalista ... nyt taas?? :DD Mistä tuollaisia sisustusneurootikkoja oikein sikiää? :D
No, eiköhän se ap:nkin kaverikin ala vähän löysätä pipoa sen jälkeen kun huomaa, että vauva-arkeen kuuluu vähän muutakin juuri täsmälleen oikean sävyisten beessien sohvatyynyjen pöyhintää...
Ja lisään vielä, että itse olen suorastaan nipo sisustuksen suhteen, mutta silti meidän mukula saa leikkiä ihan minkä värisillä leluilla vain. Ja ikinä en ole kieltäytynyt ottamasta vastaan mitään _lapselle_ tarkoitettua lelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sun piti sitten mennä ja ostaa pinkki lahja oikein väkisin? Yrititkö kenties näpäyttää kaveriasi siitä että hänellä on tarkka tyylisilmä? Ja nyt kerjäät haukkuja kaverillesi täällä, kun (mahdollisimman mauttoman värinen) lahja ei miellyttänyt?
Hän ei ostanut pinkkiä sohvatyynynpäällistä vaan pehmoLELUN lapselle, haloo!
Pupupehmoja saa kyllä valkoisinakin, joten miksi piti vängällä ottaa se pinkki? Jos viet lahjaksi viinipullon, niin ostatko silloinkin juuri sitä josta ystäväsi tunnetusti ei pidä, vain siksi että sinä nyt vain haluat ostaa sitä?
Äly hoi! Lahja oli ostettu _lapselle_, ei äidille.
Ja vauva oli vissiin toivonut nimen omaan pinkkiä?
k
Neuroottinen kaveris on vissiin löytäny tänne palstalle :D Lahja_oli_lapselle, ei äidille, koita ymmärtää
Ei ole neuroottisuutta se, että välittää esineiden esteettisyydestä. Kuka haluaa nurkkiinsa pyörimään epämääräistä, riemunkirjavaa romua? Ei ainakaan ne jota välittävät kodin viihtyisyydestä.
Kaveri oli reilu, kun ei ottanut lahjaa vastaan. Hän olisi voinut esim. myydä sen netissä ja pitää rahan olisiko se ollut parempi vaihtoehto?
Kun lapsia hankkii ja saa, voi muutamaksi vuodeksi unohtaa sen esteettisyyden. Entäs sitten, kun lapsi viettää 2-3 vuoden päästä synttäreitä ja saa pk-kavereilta monenmoista riemunkirjavaa romua? Otetaanko niitä vastaan vai laitetaanko kutsuun jo, että lahjarahat jollekin esteettisyys-tilille? Vai kannattaako esteettisyyden nimissä viettää synttäreitä ollenkaan? Saahan sen lapsen silläkin tavalla eristettyä muista, kun äiskälle on esteettisyys kaikkein tärkeintä. Tuo homojen sisustusintoilu on niiin kaukana lapsiperheen räkänokka-arjesta, että ei tosikaan ;)
Oletatko jonkun ihan tosissaan vastaavan homotteluviestiin?
Onhan tuo tosi itsekästä, jos äiti ei hyväksy pehmolelun väriä. Varmaan lapsella tulee olemaan " ihana lapsuus " kun äiti pitää lastaankin sisustuselementtinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sun piti sitten mennä ja ostaa pinkki lahja oikein väkisin? Yrititkö kenties näpäyttää kaveriasi siitä että hänellä on tarkka tyylisilmä? Ja nyt kerjäät haukkuja kaverillesi täällä, kun (mahdollisimman mauttoman värinen) lahja ei miellyttänyt?
Hän ei ostanut pinkkiä sohvatyynynpäällistä vaan pehmoLELUN lapselle, haloo!
Pupupehmoja saa kyllä valkoisinakin, joten miksi piti vängällä ottaa se pinkki? Jos viet lahjaksi viinipullon, niin ostatko silloinkin juuri sitä josta ystäväsi tunnetusti ei pidä, vain siksi että sinä nyt vain haluat ostaa sitä?
Äly hoi! Lahja oli ostettu _lapselle_, ei äidille.
Ja vauva oli vissiin toivonut nimen omaan pinkkiä?
k
Neuroottinen kaveris on vissiin löytäny tänne palstalle :D Lahja_oli_lapselle, ei äidille, koita ymmärtää
Ei ole neuroottisuutta se, että välittää esineiden esteettisyydestä. Kuka haluaa nurkkiinsa pyörimään epämääräistä, riemunkirjavaa romua? Ei ainakaan ne jota välittävät kodin viihtyisyydestä.
Esim sellainen ihminen joka tekee lapsia ja välittää heidän hyvinvoinnistaan?
Ai, onko sulle lapsen hyvinvoinnin mittari se, miten paljon leluja sillä on? No, sitten meidän tuntema elämäntapatyöttömän yh:n lapset voi hyvin, kun niillä on kämppä täynnä halpoja markettileluja sun muuta sälää.
Ei vaan se on hyvinvointia, että lapsella on lapselle sopivia leluja (myös niitä värikkäitä) eikä ainoastaan äidin maun mieleisiä, jotka sopivat sisustukseen! Lapset ja lelut eivät ole sisustustuotteita!
En minä ole leluja kieltämässäkään lapselta. En vaan pidä järkevänä pitää jotain random tavaravuorta, mieluummin vähemmän leluja mutta hyviä ja laadukkaita sellaisia.Esim. Brion puiset lelut ovat värikkäitä ja kestäviä - ja kauniita.
Ok. Olen kyllä samaa mieltä, että ei ole järkevää kerätä nurkkiin mitään järkyttävää määrää tavaraa, vaan antaa tai myydä sitä mukaan pois kun niille ei ole enää käyttöä. Nyt tämän ketjun pointti oli kuitenkin lähinnä äidin sisustukseen sopimaton lapsen lelu. Kyseinen äiti on varmasti itse jo ostanut lapselleen pehmolelun joka sopii sisustukseen ja jota voi pitää pinnasängyssä esillä kun vieraita tulee. Mutta että ei huoli lapselleen minkään muun väristä lelua, joka kuitenkin olisi lapselle se mieleisempi vaihtoehto? Minusta ei kuulosta näin lapsettomana ihmisenä kovin hyvältä sellainen skenaario, jossa lapselta kielletään kaikki värikäs, koska äiti ei tykkää!
Vierailija kirjoitti:
Toi saattaa olla jo riski silmän kehitykselle. Vauvan pitää saada katsella kontrasteja.
Hoh hoijaa. Varmasti on riski kehitykselle ettei saanut pinkkiä pehmolelua. Kai sillä lapsella nyt on muitakin leluja, kirjoja yms. Kukahan nero siellä ihan tosissaan luulee että sisustajan kotona tosiaan ihan KAIKKI on samas väriä?
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo tosi itsekästä, jos äiti ei hyväksy pehmolelun väriä. Varmaan lapsella tulee olemaan " ihana lapsuus " kun äiti pitää lastaankin sisustuselementtinä.
Itse rinnastat viestissäsi lapsen ja esineen. Lelu on tavara ja lapsi on ihminen, olisiko niissä jotain eroa? Vaikeaako tämä on sinulle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo tosi itsekästä, jos äiti ei hyväksy pehmolelun väriä. Varmaan lapsella tulee olemaan " ihana lapsuus " kun äiti pitää lastaankin sisustuselementtinä.
Itse rinnastat viestissäsi lapsen ja esineen. Lelu on tavara ja lapsi on ihminen, olisiko niissä jotain eroa? Vaikeaako tämä on sinulle?
Luepa uudestaan ja sisäistä tällä kertaa mitä tuossa viestissä sanottiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sun piti sitten mennä ja ostaa pinkki lahja oikein väkisin? Yrititkö kenties näpäyttää kaveriasi siitä että hänellä on tarkka tyylisilmä? Ja nyt kerjäät haukkuja kaverillesi täällä, kun (mahdollisimman mauttoman värinen) lahja ei miellyttänyt?
Hän ei ostanut pinkkiä sohvatyynynpäällistä vaan pehmoLELUN lapselle, haloo!
Pupupehmoja saa kyllä valkoisinakin, joten miksi piti vängällä ottaa se pinkki? Jos viet lahjaksi viinipullon, niin ostatko silloinkin juuri sitä josta ystäväsi tunnetusti ei pidä, vain siksi että sinä nyt vain haluat ostaa sitä?
Äly hoi! Lahja oli ostettu _lapselle_, ei äidille.
Ja vauva oli vissiin toivonut nimen omaan pinkkiä?
k
Neuroottinen kaveris on vissiin löytäny tänne palstalle :D Lahja_oli_lapselle, ei äidille, koita ymmärtää
Ei ole neuroottisuutta se, että välittää esineiden esteettisyydestä. Kuka haluaa nurkkiinsa pyörimään epämääräistä, riemunkirjavaa romua? Ei ainakaan ne jota välittävät kodin viihtyisyydestä.
Esim sellainen ihminen joka tekee lapsia ja välittää heidän hyvinvoinnistaan?
Ai, onko sulle lapsen hyvinvoinnin mittari se, miten paljon leluja sillä on? No, sitten meidän tuntema elämäntapatyöttömän yh:n lapset voi hyvin, kun niillä on kämppä täynnä halpoja markettileluja sun muuta sälää.
Ei vaan se on hyvinvointia, että lapsella on lapselle sopivia leluja (myös niitä värikkäitä) eikä ainoastaan äidin maun mieleisiä, jotka sopivat sisustukseen! Lapset ja lelut eivät ole sisustustuotteita!
En minä ole leluja kieltämässäkään lapselta. En vaan pidä järkevänä pitää jotain random tavaravuorta, mieluummin vähemmän leluja mutta hyviä ja laadukkaita sellaisia.Esim. Brion puiset lelut ovat värikkäitä ja kestäviä - ja kauniita.
Ok. Olen kyllä samaa mieltä, että ei ole järkevää kerätä nurkkiin mitään järkyttävää määrää tavaraa, vaan antaa tai myydä sitä mukaan pois kun niille ei ole enää käyttöä. Nyt tämän ketjun pointti oli kuitenkin lähinnä äidin sisustukseen sopimaton lapsen lelu. Kyseinen äiti on varmasti itse jo ostanut lapselleen pehmolelun joka sopii sisustukseen ja jota voi pitää pinnasängyssä esillä kun vieraita tulee. Mutta että ei huoli lapselleen minkään muun väristä lelua, joka kuitenkin olisi lapselle se mieleisempi vaihtoehto? Minusta ei kuulosta näin lapsettomana ihmisenä kovin hyvältä sellainen skenaario, jossa lapselta kielletään kaikki värikäs, koska äiti ei tykkää!
Kuka tässä on kieltänyt kaiken värikkään? Puhe on yhdestä pinkistä pehmolelusta. Arvaa paljonko lapsiperhe saa lahjaksi romua, kaikkiko pitäisi riemuiten säilyttää vaikka ei tykkää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo tosi itsekästä, jos äiti ei hyväksy pehmolelun väriä. Varmaan lapsella tulee olemaan " ihana lapsuus " kun äiti pitää lastaankin sisustuselementtinä.
Itse rinnastat viestissäsi lapsen ja esineen. Lelu on tavara ja lapsi on ihminen, olisiko niissä jotain eroa? Vaikeaako tämä on sinulle?
Luepa uudestaan ja sisäistä tällä kertaa mitä tuossa viestissä sanottiin.
Ymmärsin kyllä.
"Lapsen on saatava kaikki mahdollinen neonvärinen muovikrääsä nurkkiin pyörimään koska meilläkin on niin. Muuten on itsekäs äiti. Sisustaminen on väärin, koska meillä on kotona aina kaaos."
Ole hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sun piti sitten mennä ja ostaa pinkki lahja oikein väkisin? Yrititkö kenties näpäyttää kaveriasi siitä että hänellä on tarkka tyylisilmä? Ja nyt kerjäät haukkuja kaverillesi täällä, kun (mahdollisimman mauttoman värinen) lahja ei miellyttänyt?
Hän ei ostanut pinkkiä sohvatyynynpäällistä vaan pehmoLELUN lapselle, haloo!
Pupupehmoja saa kyllä valkoisinakin, joten miksi piti vängällä ottaa se pinkki? Jos viet lahjaksi viinipullon, niin ostatko silloinkin juuri sitä josta ystäväsi tunnetusti ei pidä, vain siksi että sinä nyt vain haluat ostaa sitä?
Äly hoi! Lahja oli ostettu _lapselle_, ei äidille.
Ja vauva oli vissiin toivonut nimen omaan pinkkiä?
k
Neuroottinen kaveris on vissiin löytäny tänne palstalle :D Lahja_oli_lapselle, ei äidille, koita ymmärtää
Ei ole neuroottisuutta se, että välittää esineiden esteettisyydestä. Kuka haluaa nurkkiinsa pyörimään epämääräistä, riemunkirjavaa romua? Ei ainakaan ne jota välittävät kodin viihtyisyydestä.
Esim sellainen ihminen joka tekee lapsia ja välittää heidän hyvinvoinnistaan?
Ai, onko sulle lapsen hyvinvoinnin mittari se, miten paljon leluja sillä on? No, sitten meidän tuntema elämäntapatyöttömän yh:n lapset voi hyvin, kun niillä on kämppä täynnä halpoja markettileluja sun muuta sälää.
Ei vaan se on hyvinvointia, että lapsella on lapselle sopivia leluja (myös niitä värikkäitä) eikä ainoastaan äidin maun mieleisiä, jotka sopivat sisustukseen! Lapset ja lelut eivät ole sisustustuotteita!
En minä ole leluja kieltämässäkään lapselta. En vaan pidä järkevänä pitää jotain random tavaravuorta, mieluummin vähemmän leluja mutta hyviä ja laadukkaita sellaisia.Esim. Brion puiset lelut ovat värikkäitä ja kestäviä - ja kauniita.
Ok. Olen kyllä samaa mieltä, että ei ole järkevää kerätä nurkkiin mitään järkyttävää määrää tavaraa, vaan antaa tai myydä sitä mukaan pois kun niille ei ole enää käyttöä. Nyt tämän ketjun pointti oli kuitenkin lähinnä äidin sisustukseen sopimaton lapsen lelu. Kyseinen äiti on varmasti itse jo ostanut lapselleen pehmolelun joka sopii sisustukseen ja jota voi pitää pinnasängyssä esillä kun vieraita tulee. Mutta että ei huoli lapselleen minkään muun väristä lelua, joka kuitenkin olisi lapselle se mieleisempi vaihtoehto? Minusta ei kuulosta näin lapsettomana ihmisenä kovin hyvältä sellainen skenaario, jossa lapselta kielletään kaikki värikäs, koska äiti ei tykkää!
Kuka tässä on kieltänyt kaiken värikkään? Puhe on yhdestä pinkistä pehmolelusta. Arvaa paljonko lapsiperhe saa lahjaksi romua, kaikkiko pitäisi riemuiten säilyttää vaikka ei tykkää?
Huoh. Kun otsikossakin se jo lukee. Sisustukseen sopimaton. Pelkkää beigeä ja valkoista. En jaksa jankata kanssasi kun ei mene perille vaikka miten päin asian sanoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo tosi itsekästä, jos äiti ei hyväksy pehmolelun väriä. Varmaan lapsella tulee olemaan " ihana lapsuus " kun äiti pitää lastaankin sisustuselementtinä.
Itse rinnastat viestissäsi lapsen ja esineen. Lelu on tavara ja lapsi on ihminen, olisiko niissä jotain eroa? Vaikeaako tämä on sinulle?
Luepa uudestaan ja sisäistä tällä kertaa mitä tuossa viestissä sanottiin.
Ymmärsin kyllä.
"Lapsen on saatava kaikki mahdollinen neonvärinen muovikrääsä nurkkiin pyörimään koska meilläkin on niin. Muuten on itsekäs äiti. Sisustaminen on väärin, koska meillä on kotona aina kaaos."
Ole hyvä.
Ei herranjestas että ihminen voi olla yksinkertainen.
http://www.vauva.fi/artikkeli/perhe/koti_ja_tyyli/vilkkiloilla_seka_kot…
Onhan toikin aika vinkeetä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sun piti sitten mennä ja ostaa pinkki lahja oikein väkisin? Yrititkö kenties näpäyttää kaveriasi siitä että hänellä on tarkka tyylisilmä? Ja nyt kerjäät haukkuja kaverillesi täällä, kun (mahdollisimman mauttoman värinen) lahja ei miellyttänyt?
Hän ei ostanut pinkkiä sohvatyynynpäällistä vaan pehmoLELUN lapselle, haloo!
Pupupehmoja saa kyllä valkoisinakin, joten miksi piti vängällä ottaa se pinkki? Jos viet lahjaksi viinipullon, niin ostatko silloinkin juuri sitä josta ystäväsi tunnetusti ei pidä, vain siksi että sinä nyt vain haluat ostaa sitä?
Otat sitten asiat sanasta sanaan totena? Ap väitti että kaikki on beigeä ja valkoista eli se oli Ap:n kommentti. Missä vaiheessa on ilmoitettu että ap:n kaveri sanoi juuri noin?
Pinkki on ihan erityisen mauton väri. Se ei tarkoita sitä etteikö beigevalkoiseen sisustukseen sopisi muunväriset lelut, esim. Briot.
Äly hoi! Lahja oli ostettu _lapselle_, ei äidille.Ja vauva oli vissiin toivonut nimen omaan pinkkiä?
k
Neuroottinen kaveris on vissiin löytäny tänne palstalle :D Lahja_oli_lapselle, ei äidille, koita ymmärtää
Ei ole neuroottisuutta se, että välittää esineiden esteettisyydestä. Kuka haluaa nurkkiinsa pyörimään epämääräistä, riemunkirjavaa romua? Ei ainakaan ne jota välittävät kodin viihtyisyydestä.
Esim sellainen ihminen joka tekee lapsia ja välittää heidän hyvinvoinnistaan?
Ai, onko sulle lapsen hyvinvoinnin mittari se, miten paljon leluja sillä on? No, sitten meidän tuntema elämäntapatyöttömän yh:n lapset voi hyvin, kun niillä on kämppä täynnä halpoja markettileluja sun muuta sälää.
Ei vaan se on hyvinvointia, että lapsella on lapselle sopivia leluja (myös niitä värikkäitä) eikä ainoastaan äidin maun mieleisiä, jotka sopivat sisustukseen! Lapset ja lelut eivät ole sisustustuotteita!
En minä ole leluja kieltämässäkään lapselta. En vaan pidä järkevänä pitää jotain random tavaravuorta, mieluummin vähemmän leluja mutta hyviä ja laadukkaita sellaisia.Esim. Brion puiset lelut ovat värikkäitä ja kestäviä - ja kauniita.
Ok. Olen kyllä samaa mieltä, että ei ole järkevää kerätä nurkkiin mitään järkyttävää määrää tavaraa, vaan antaa tai myydä sitä mukaan pois kun niille ei ole enää käyttöä. Nyt tämän ketjun pointti oli kuitenkin lähinnä äidin sisustukseen sopimaton lapsen lelu. Kyseinen äiti on varmasti itse jo ostanut lapselleen pehmolelun joka sopii sisustukseen ja jota voi pitää pinnasängyssä esillä kun vieraita tulee. Mutta että ei huoli lapselleen minkään muun väristä lelua, joka kuitenkin olisi lapselle se mieleisempi vaihtoehto? Minusta ei kuulosta näin lapsettomana ihmisenä kovin hyvältä sellainen skenaario, jossa lapselta kielletään kaikki värikäs, koska äiti ei tykkää!
Kuka tässä on kieltänyt kaiken värikkään? Puhe on yhdestä pinkistä pehmolelusta. Arvaa paljonko lapsiperhe saa lahjaksi romua, kaikkiko pitäisi riemuiten säilyttää vaikka ei tykkää?
Huoh. Kun otsikossakin se jo lukee. Sisustukseen sopimaton. Pelkkää beigeä ja valkoista. En jaksa jankata kanssasi kun ei mene perille vaikka miten päin asian sanoo.
Kun esikoispoikamme syntyi, monet toivat meille kaikkea vaaleansinistä - vaatteita, juurikin aloituksen kaltaisen pupun, unirievun jne. Rakastan värejä, mutta vaaleansininen on mielestäni kamala. Mitä tein niille vaatteille ja leluille? No tietysti puin vauvalle ja annoin pehmopupun ja unirievun pinnasänkyyn mukaan, ja siedin niitä. Uniriepu oli ensimmäinen yksittäinen juttu, joka oli pojalle selvästi tärkeä, ja nyt se on hänen muistolaatikossaan sen kaikkein pienimmän ja söpöimmän vaaleansinisen bodyn kanssa. En voi kuvitellakaan, että olisin antanut yhtäkään lahjaa takaisin sillä perusteella, ettei sovi sisustukseen tai miellytä minun silmääni!
Tuli mieleen hämmentävä näky kirppistapahtumasta. Naisihminen oli myymässä lastenvaatteita. Vaatteita oli n. kymmenessä valkoisessa sisustusämpärissä. Kaikki vaatteet olivat mustia, valkoisia tai tiettyä harmaan sävyä. Yksivärisiä, ei mitään kuvioita. Oli sekä tytön että pojan vaatteita, vauvalle ja isommalle. Ja täti itsekin oli pukeutunut kokomustiin. Muuten näytti ihan tavalliselta. Tuli jotenkin surkea olo, tuskinpa nekään lapset saavat kovasti värillisiä leluja.