”Joskus toivoisin, etten olisi visuaalisesti niin kunnianhimoinen”, sanoo perheen äiti Sanna.

Graafinen tyylinne ulottuu sisustuksesta sukkiin. Miten se toimii tosielämässä?

Sanna: Pyrin opettamaan lapsille, mitkä asiat sopivat yhteen. Viisivuotias Vienokin osaa jo kommentoida, että äiti, nämä puserot ja housut sopivat yhteen. Vieno ja Vilho valitsevat joka ilta itselleen seuraavan päivän päiväkotivaatteet. Tarhan alkaessa viime vuonna korostui se, että lapsella pitää olla mukava ja itsevarma olo vaatteissaan.

Kieltämättä heidän vaatettamisensa on nyt hankalampaa kuin silloin, kun heillä ei vielä ollut mielipiteitä. Menee aikaa, kun etsimme kaupoista vaatteita, jotka sopivat sekä lasten makuun että minun makuuni. Kaksoset ovat usein mukanani vaatekaupassa, mutta yritän kierrättää heitä vain sopivilla hyllyillä.

Kuinka tärkeää on se, miltä kaikki näyttää?

Sanna: Visuaalinen maailma on minulle tosi tärkeä. En suhtaudu mihinkään niin, että ihan sama. Valitsen myös hammasharjan tai astianpesuaineen värin huolella.

Lidlistä saa valkoista tiskiainetta, siispä asioin siellä. Joskus toivoisin, etten olisi niin kunnianhimoinen visuaalisesti. Elämä voisi olla rennompaa.

Kapinoiko kukaan perheessä yhteistä tyyliänne vastaan?

Sanna: Olemme olleet Jarkon kanssa 18 vuotta kimpassa. Ensimmäiset yhteiset kotimme olivat sinivalkoisia. Sitten meille tuli valkoinen kausi, jota seurasi tämä mustavalkoinen kausi. Se onkin kestänyt aika pitkään. Onhan meillä tehosteena vähän keltaista.

Jarkko: Minulla on aina päällä mustaa ja valkoista, Sannalla samoin, paitsi että hän käyttää myös harmaata. Me olemme tällaisia yhden uniformun ihmeitä. Emme kaipaa muunlaisia vaatteita.

Sisustaessaan Sanna esittää minulle muutaman vaihtoehdon, joista valita. Sannalla on muotoilijan koulutuksensa ansiosta enemmän kykyä hahmottaa kokonaisuuksia kuin minulla. Luotan hänen tyylitajuunsa täysin.

Eivätkö lapset halua vaaleanpunaisia vaatteita tai Spider-Man-paitoja?

Sanna: Meillä värikkäät Hello Kittyt, Elsat ja supersankarit ovat lasten kalsareissa ja yövaatteissa. Se on riittänyt toistaiseksi. Lisäksi naamiaisasut saavat olla minkä värisiä vain.

En pakota lapsia kokonaan mustavalkoisiin: Vienolla ja Vilholla on molemmilla omat lempivärit, pinkki ja vihreä, ja yhdistelemme niitä tehosteväreinä mustaan, valkoiseen ja harmaaseen.

Meidän Perhe 4/2016

Lue lisää perheen elämästä Sannan Kesällä kerran -blogista

Perhe

Sanna Helenius-Vilkkilä, 37, ja Jarkko Vilkkilä, 37, asuvat Tampereella Vienon, 5, Vilhon, 5, ja Valton, 2, kanssa. Sanna on hoitovapaalla keittiösuunnittelijan työstään, ja Jarkko opettaa yläkoulussa latinaa. Perhe asuu itse remontoimassaan 1980-luvun rivitalohuoneistossa.

Roolivaatteista alkaa hyvä leikki. Helppo tyllihame syntyy solmimalla.

Suloinen tyllihame on helppo tehdä solmimalla. Et tarvitse ompelukonetta, vain tylliä tai tyllinauhaa, kuminauhaa vyötäröön ja hiukan näpertelyä.

Tyllisuikaleet solmitaan vyötärökuminauhaan. Kuvan hameessa on kolmea väriä.

Tarvitset nämä

  • reikäkuminauhaa
  • nappi
  • Tylliä – joko yhtä tai useampaa väriä. Helpointa on käyttää valmista tyllinauhaa, jonka leveys on noin 15 senttiä. Voit myös leikata leveämmän tyllirullan kapeammiksi mattoveitsellä.

Tee näin

Laske hameelle sopiva pituus. Taaperolle hyvä helman pituus on noin 25 senttiä.

Leikkaa tyllistä 50 senttiä pitkiä nauhoja. Voit käyttää yhdenväristä tylliä tai esimerkiksi kolmea eriväristä nauhaa päällekkäin. Kuvan hameessa on kolmea eri väriä, kutakin 15 nauhaa, eli yhteensä 45 nauhaa.

Sopivan mittaisen palan leikkaamisessa auttaa, jos teet pahvinpalasta mitan.

Mittaa lapsen vyötärönympärys ja leikkaa kuminauhasta ympärysmittaa pari senttiä pidempi pala. Voit ommella kuminauhan päät suoraan yhteen tai kiinnittää kuminauhan napilla.

Tyllin solmimista kuminauhaan helpottaa, jos pujotat kuminauhan lapsen vyötärön kokoiseen pahvinpalaan.

Ota yksi nauha kutakin väriä, asettele päällekkäin ja taita puoliksi. Pujota kaksinkertainen lenkkipää kuminauhan alta ja vedä sitten nauhojen avoimet päät lenkin läpi. Saat kauniin solmun. Kiristä. Solmi tyllinauhat kuminauhaan niin, että solmut ovat samoin päin. Tasoita solmut tasaisille väleille ja pöyhi tyllit. Jos helmasta tuli liian pitkä, saksi sopivaksi.

Jaa oma juttu

Oletko tehnyt lapselle leikkiin vaatteita tai naamiaisasuja? Jaa kuva ja vinkkisi muille Instagramissa tägättynä @vauvalehti ja #teeite. Laitetaan ideat kiertämään!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Purkin kansi on napakka ja koko juuri sopiva mausteiden säilyttämiseen.

Kurkuma, chili ja kardemumma: hyviä uutisia, teille on uusi koti! Käytetty vauvanruokapurkki saa nyt uuden työn keittiössä.

Kansi kaunistuu nopsasti värikkäällä teipillä. Etiketin voi tehdä tarrasta tai Dymo-tarrakirjoittimella, jos sinulla sellainen on. Värikkäät purkit näyttävät hauskoilta myös avohyllyssä.

Nättiä ja ennen kaikkea helppoa. Kokeile vaikka.

Vauva 12/16

Mitä uutta käyttöä olet keksinyt vauvanruokapurkeille? Jaa vinkkisi Instagramissa tägättynä @vauvalehti ja #teeite. Laitetaan hyvät ideat kiertämään.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Moni on kodin tavarameren keskellä vähän hukassa. Meidän Perhe kysyi ammattijärjestäjältä ja lapsiperheiden vanhemmilta, mistä ilmiössä on kyse.

Meidän Perhe kysyi, onko tavaraa kotona liikaa – ja yhdeksän kymmenestä vastaajasta kertoi, että todellakin on. Yhtä moni on aloittanut perusteellisen karsimisprojektin ainakin kerran.

Ilmeisiä syitä kotien täyttymiseen on kaksi. Kun lapset kasvavat, tarvitaan jatkuvasti uutta vaatetta ja tarviketta. Varastojen tyhjentäminen samaan tahtiin vaatii aikaa ja puhtia, jota ruuhkavuosina ei ole.

Perhearkeen perehtynyt kulttuurihistorioitsija, kolmen lapsen äiti ja ammattijärjestäjä Ilana Aalto tietää, että muita, syvemmälle meneviä syitäkin on.

– Mielikuva hyvästä vanhemmuudesta ja huolenpidosta liittyy siihen, että lapselle hankitaan asioita. Samalla ilmennetään omaa vanhemmuutta myös muille – näin meillä panostetaan lapsiin, Aalto sanoo.

– Tähän liittyy usein vähän vanhempien epävarmuuttakin. Tulee hankittua kaikenlaista, joka saattaa olla avuksi.

Ajan kuluessa tavara kasautuu, ja sen keskellä luoviminen vaatii yhä enemmän aikaa. Erityisesti äideiltä, Aalto huomauttaa.

– Miehet eivät yleensä koe samanlaista vastuuta kodin kaaoksesta kuin naiset.

Juuri siksi äidit ovat innostuneet myös raivaamisesta. Intoa antavat KonMari, sosiaalisessa mediassa kiertävät raivaushaasteet, tyhjät pöydät ja tasot lehtien sisustusjutuissa.

Tavarat eivät enää edistä onnellisuutta vaan estävät sitä.

– On herätty siihen, että tavarat eivät enää edistä onnellisuutta vaan estävät sitä. Nyt mietitään, miksi käyttäisi lauantain siivoamiseen, jos voi lähteä lasten kanssa puistoon, Aalto sanoo.

Tavaroiden kertyminen teettää työtä, ja harmittaa. Kyselyyn vastanneista kaksi kolmasosaa kertoi, että ei voi hyvin kaaoksessa.

Netistä löytää tavaraa karsineiden kuvailuja: nyt on helpompi hengittää, tulipa kevyt olo. Amerikkalaistutkimuksen mukaan kodin järjestäminen edistää myös masennuksesta toipumista. Tuleeko tavaroiden karsimisesta siis onnelliseksi?

– Lupaus onnellisuudesta on aika paljon sanottu. Oikeastaan kyse on tavasta hakea arkeen hallinnan tunnetta. Siihen tavaran karsiminen on ihan toimiva keino, Aalto sanoo.

Mikään kunnollisuuskilpailu tavaran vähentäminen ei silti ole. Tyhjä koti ei ole hyvän ihmisen merkki.

– Ihmiset voivat olla myös valtavan onnellisia varastoistaan. Silloin kaikki on hyvin.

Lukijat kertovat: tätä kaikkea on liikaa

Vauva.fin kyselyyn vastasi 130 lukijaa. Vastaajista yksikään ei ollut sitä mieltä, että kotona on tavaraa liian vähän. Noin kymmenesosa kertoi, että tavaraa on juuri sopivasti. Ja lopuilla on liikaa vähän kaikkea.

Vaatteita: ”Isovanhemmat hamstraavat meille vaatteita kirpparilta.”

”Kuka lapsi tarvitsee oikeasti 20 pipoa tai 7 takkia?

Leluja: ”Legoja. Lapset haluavat aina vaan uutta vaikka eivät tahdo enää leikkiä vanhoillakaan leluilla.”

”Legoja, askartelutarvikkeita, petshoppeja, barbeja, autoja, dinoja. Ja vielä kun toinen on tyttö ja toinen poika, saa/pääsee/joutuu tutustumaan kaikkiin mahdollisiin leluihin.”

”Meillä on säilössä kaikki, siis kaikki, myös mieheni lapsuuslelut ja meidän koululaisten lelut vauvasta asti.”

40 % vie salaa pois lasten tavaroita.

Elektroniikkaa: ”Ehjää ja rikkinäistä. Lisäksi muita epämääräisiä tavaroita, joita muka joskus voi tarvita. Jos joku tuttu on luopumassa jostain, ne päätyy aina meille.”

”Varsinkin kaiken maailman vanhoja johtoja, joita mies jostain syystä hamstraa.”

Historiaa: ”Lasten pieneksi jääneitä vaatteita, vauvavarusteita ynnä muuta. Lisäksi tavaroita useammasta huushollista. Ei olla vieläkään perattu kaikkea läpi kunnolla yhteenmuuton jälkeen. Naimisissa oltu jo 8 vuotta.”

”Muutin 16-vuotiaana pois kotoa ja sain sukulaisilta silloin kaiken tarvittavan. Osasta on ollut vaikea luopua, sillä niillä on tunnearvoa. Olen myös itse hankkinut paljon tavaraa vuosien mittaan.”

Heräteostoksia: ”Nautin shoppailusta. Usein kaupassa jokin tavara tai vaate tuntuu kivalta ja tarpeelliselta mutta kun tällaisia ostoksia on paljon, tavaran määrä kasvaa ja kasvaa. Lapsia on vaan ihana ilahduttaa.”

”Koko ajan ostan kaikkea etenkin kirppiksiltä, mutta mitään ei oikein raaski heittää pois.”

Keittiövempaimia ja koriste-esineitä: ”Suurin syy varmaan se, että kun on tilaa ja komeroita niin on helppo säilöä. Ja tunnearvo estää hävittämästä, vaikka ei niillä enää kukaan tee mitään.”

”Nuorempana olin kova ostamaan astioita, joita on vieläkin ihan liikaa, vaikka jotain silloin tällöin hajoaakin.”

Huonekaluja: ”Pelastamme lähipiiristä kaikkea käyttökelpoista ja ihan siistiä tavaraa mikä muuten joutaisi kaatopaikalle. Näin suurperheenä ei talous anna myötä, että ostettaisiin uusia huonekaluja tarpeen mukaan.”

Kodintekstiilejä: ”Tapanani on ostaa melko kehnoa laatua. Kun nuhjuiseksi menee, ostaa uutta raaskimatta heittää vanhaa pois.”

Lasten aarteita: ”Prinsessalehdet, taideteokset, kivet, oksat ja muut aarteet pitäisi säilyttää. Taideteoksia tehtaillaan keskimäärin viisi päivässä. Yritän poimia sieltä helmiä, haluan toki itsekin niitä talteen, mutta liika on liikaa.”

Kaikkea: ”Kun mietimme jostakin luopumista, jokainen tavara tuntuu tekevän jonkun perheessä onnelliseksi, olevan ehkä joskus käyttökelpoinen tai muuten täynnä tunnearvoa."

65 % kertoo, että tavaraa tulee kotiin koko ajan enemmän kuin lähtee.

Meidän Perhe 11/2016

Vauva.fin kyselyyn tuli 130 vastausta. Kaikki vastaajat ovat naisia.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Näyttääkö olkkarissa tältä? Ammattijärjestäjä neuvoo, mikä auttaa.

Tuttu tunne: tekee mieli henkäistä Onpas täällä taas roinaa! Kulttuurintutkija, kolmen lapsen äiti ja ammattijärjestäjä Ilana Aalto kertoo, miksi ei kannata – ja antaa kuusi muuta vinkkiä.

1. Älä puhu lasten tavaroista roinana. Jos osoitat lapselle, että hänen tavaransa ovat arvottomia, lapsi ei opi pitämään niistä huolta. Opeta sen sijaan, että omistaminen tuo mukanaan vastuun huolehtia tavaroista.

2. Kun raivaat, tee vähän kerrallaan. Osa raivausfilosofioista painottaa, että koko koti on karsittava kerralla. Se on kuitenkin usein arjessa mahdotonta. On parempi aloittaa pienin askelin kuin jättää kaikki tekemättä. Jo 15 minuuttia päivässä riittää siihen, että pääset alkuun.

3. Varaa oma säilytyspaikka niillekin tavaroille, jotka ovat yleensä lattialla. On ehkä turha haaveilla, että kotona olisi koko ajan siistiä ja lattioilla ei koskaan olisi leluja. Järjestä silti niin, että leluillekin on säilytystila, jonne ne on helppo tarvittaessa siivota – vaikka näin ei tapahtuisikaan joka ilta. Myös lapsen kepeille, karkkipapereille ja muille aarteille hyvä olla luvallinen paikka.

4. Kaiken ei tarvitse olla esillä yhtä aikaa. Entä jos leluista osa olisikin varastossa? Tämä voi myös olla kevyempi tapa aloittaa karsiminen silloin, kun tavarasta luopuminen pysyvästi tuntuu vaikealta.

5. Hillitse kotiin tulevaa tavaramäärää. Mikään karsimisprojekti ei auta, jos tavaran sisääntulo jatkuu. Suursiivouksen tuloskaan ei säily kauaa, jos tavaraa on liian paljon. Kerro toiveesta myös läheisille.

6. Älä säilytä velvollisuudesta. Onko lähipiirissäsi innokas ostelija, joka tuo tullessaan kaikenlaista? Pyytämättä ja yllätyksenä tulleet tarpeettomat lahjat voi vähin äänin kierrättää eteenpäin. Fiksu lahjan ostaja kysyy itsekin, mikä voisi ilahduttaa.

7. Älä yritä hallita koko kotia. Ruuhkavuosina voi olla viisasta valita kotoa yksi kohta, jonka saat pidettyä siistinä. Raivaa vaikka yksi hylly kylpyhuoneesta juuri sellaiseksi kuin haluat.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.