*** *** EX-Haahujen VIIKKO 10 *** ***
Kommentit (98)
mä en usko että kukaan on pahaa tarkoittanut,mutta ollaanpa kummasteltu että jossain tehdään noinkin ;) ehkäpä kateutta vaan,kun muut emme saa la:ta muutettua :D usko pois,ei pahalla ole puhuttu,ja tietty sen tiedämme ettei se ainakaan sinun vika ole!
Ja ymmärrän että sinua itseeskin tympii tilanne vallankin kun sitä heittoa sitten jää la:n ja merkittyjen rv:n takia,mutta oikeastaan ne on vaan numeroita,vauva syntyy sit kun haluaa.Ja anteeksi kun minäkin niin painokkaasti sitä ihmettelin....
Mutta noihin sydänäänten kuulumattomuuteen sanoisin samaa ku masunasukin että älä siitä säikähdä,vaikka hankalaa varmaan onkin.Edelleen tuntui että käyntisi oli aika kökkö :(
Joten iso virtuaalihali täältäkin karkoittamaan pahan mielen,hus pois!!!!!
Terkuin Femmis jolla menkoista rv 12+5,ekan ultran mukaan 12+1 ja np:n laskettua aikaa ja rv:tä varroten :) TSEMPPIIIIIIIIIII
Jostain syystä on nyt vaan ollut tunteet niin pinnassa. Koko illan ollut silmät punaisina ja itku herkässä. Kaks' nelosen aikaan ei niin itkettänyt, mutta muuten kyllä. No, kyllä tämä tästä. Tää onkin mulla sellainen eka itkupäivä koko raskauden aikana. Jotenkin on välillä niin suuri rohkaisun ja tuen tarve, kun tietää, että paljon ollaan tarjoamassa (kun np-ultrassakin on elävä vauva nähty), mutta saako sen sitten varmasti. Eli " panokset" on tosi isot, mutta voittaako vai häviääkö. Vai miten tämän selittäisin. Mutta samassa tilanteessahan te kaikki muutkin elätte tai olette eläneet ja tästä on vaan jokaisen pakko mennä eteenpäin ja katsoa, miten käy.
Tämä on nyt vaan ollut tällainen tunnemyllerrysilta. Toisaalta joskus itkeminenkin tuntuu hyvältä, normaalisti en usein itke. Kai näitä sattuu välillä jokaiselle. Sorry aiempi purkaukseni.
Miten Aapelin ultra meni? Varmasti oli ihanaa taas katsella omaa pikkuista :-).
neronja rv14+2 tai jotain sinne päin ;-)
Kiitoksia oikein paljon Teille kaikille noista onnitteluista!! =)
On se niin ihanaa vaan nähdä se oma nyytti siellä ruudulla. Seuraavaa ultraa jo innolla odottaen. =)
Sartsu: Pahoitteluni mummosi poismenon johdosta. =( Nuo on niin ikäviä uutisia aina.
Toivottavasti teillä alkaa jo pikku hiljaa tuo oksennustauti mennä ohitte. Onpa se kestänyt jo aikas kauan, vai muistanko väärin..? =)
Femmis: Eikös ole ¿kiva¿ potea huonoa oloa, kun tietää että mistä se johtuu? =) Minä olen ainakin miehelleni sanonut, että jos se auttaa tuota Asukkiamme sillä et tekee mulle huonon olon, niin voin ilomielin pahoin siinä tapauksessa. =)
Mauku: Ihanaa lomaa sinulle! =) Harva se on juu pitänyt näin paukku pakkasilla kesälomaansa.. =)
Aapeli: Tuo närästys ei ole kyllä yhtään kivaa, nimimerkki: ¿kokemusta on¿. Onneksi sitä ei ole ollut joka päivä, mutta kyllä se aina hiipii sieltä esiin. Oletko ottanut siihen jotain lääkettä vai koitatko mennä ilman mitään? Itselläni on laukussa Rennietä mukana.
Mites teidän reissu Brunolle meni? Saitteko ihania valokuvia papusestanne...? =)
Oma napa: Eilen taas oli sellainen päivä että teki huonoa, mutta vasta päivällä/iltapäivällä. Aamulla meni kaikki hyvin, mutta sitten kun päivä koitti niin teki kyllä niin paljon huonoa, että voinut uskoa todeks. Mitään ei tullut kyllä ylös asti, mutta yökkäilin vain.
Väsymys on ollut kova, illalla jo yhdeksän aikoihin tämä rouva olisi valmis nukkumaan.
Vielä olisi pari viikkoa kun on eka neuvola. Sitten vasta seuraavan kerran näkee oman Asukin.
Sitä ennen lähdemme lomalle Espanjan aurinkoon, toivottavasti siellä edes pikkusen paistaa aurinko. Siellä pitäisi sitten vanhemmilleni kertoa, että heistä tulee mummu ja pappa. =) Ajattelimme näyttää tuon Asukkimme kuvan heille myös. Tiedän nyt jo, että äitini menee onnesta sekaisin ja isä sanoo jotain erittäin pätevää(hän kun on sellainen hölösuu). =) Jos sitten sieltä Espanjasta uskaltais katsoa jotain pientä tulevalle Asukillekin...
Mies on ihan innoissaan tästä Asukistamme, se pistää päänsä mahani päälle ja kuuntelee. Sitten se sanoo, että eihän sieltä mitään kuulu. Eihän sieltä nyt vielä oikein kuulukaan, mutta sitten muutamien viikkojen päästä kylläkin. Toivottavasti ainakin. Kyllä minä olen nauttinut jo tästä raskaudesta ihan kunnolla sen ultran jälkeen. Eilen ostettiin yksi vauvalehtikin ja mies innolla luki sen ensimmäisenä. =) Se kiinnostu vaunutestistä, mikä siinä lehdessä oli. Kovasti jo suunnittelee kaikenlaista. Taitaa olla ihan hurahtunut.. =)
Olipa oma napainen viesti.. Hih. Sori kauheasti jos tuli liikaa kerrottua, mutta kun ei ole vielä oikein kerrottu tästä raskaudesta kenelläkään niin ei ole muita kenelle puhella näistä asioista. =)
Toivotan kaikille oikein mukavaa päivän jatkoa! =) Itse joudun menemään päivällä töihin.. =(
Kaksonen76 ja Asukki 7+0 (viikkoja on tullut ihan mukavasti..)
Pikaisesti vain tämä kommentti: minähän se taisin aloittaa keskustelun np-ultrasta ja LA:n muuttamisesta, mutta ei kyllä tullut edes mieleen, että se saattaisi sua loukata! Siis kunhan ihmettelin, miksi eripuolilla toimitaan erilailla LA:n siirtämisen suhteen ja meillä tosiaan oli just yhtä paljon edellä se sikiön mitta. Mä olen mennyt vanhoilla rvlla, mutta mieluusti olisin kyllä ottanut ne 6 lisäpäivää :)
Liikkeistä vielä, että tosiaan, en voi väittää tuntevani liikkeitä yhtään säännöllisesti. Femmis, muistit oikein, että ihan kuin olisin tuntenut jotain naputusta jo ennen 12. viikkoa, mutta en enää usko niihin tuntemuksiin. Mullehan kävi vielä niin, että kun rv13 mainitsin nlassa, että voiko jo tuntea liikkeitä ja th oli erittäin epäileväinen, niin samantien lakkasi kaikki tuntemukset useammaksi päiväksi. Ja tuostakin nlasta on jo liki kuukausi ja vain muutamia kertoja on ollut selkeän tuntuiset liikkeet (Neronja: ei siis todellakaan joka päivä tai edes joka toinen päivä).
KK ja Onni rv16+1
Neronjalle tsemppihalitus.On kyllä inhaa kun la:ta pompotellaan eestaas ja itekään ei oikein tiedä mitä uskoa.Mutta kuten muutkin sanoi,kaikki varmaan ymmärtää,ettei ne siirtelyt ole sun " vika" .Mä ite päädyin siihen,että vaikka np-ultrassa la siirtyi 4 päivää eteenpäin,elän edelleen sen " alkuperäisen" mukaan,eli menkoista lasketun ajan.Kun täällä siä la:ta toisaan siirretään " virallisesti" vasta,jos on viikon heitto.Ja mulle on periaatteessa yks hailee mikä se la on,vauva tulee kun tulee,luultavasti mulla aletaan viimeistään 39 viikolla puhua vauhdituksesta,mikäli yhtään samalla lailla menee kuin ennen.
Ja vitsit,miten kurjaa,kun ei ne äänet löytynyt sullakaan.On niin tuoreessa muistissa parin viikon takainen neuvolakäynti ja se ettei ne äänet kuulunut.Kyllä siinä oli tosiaan itku herkässä sen illan!!
Mahatauti alkais nyt olla ehkä helpottamassa *kop kop* Ellei noi isommat saa sitä sit vähän jälkijunassa...Noi mahataudit yms on tällasessa porukassa niin hirveitä,että sit on aina ite ihan poikki.Ja tää pöpö näytti tosiaan olevan aika sitkeetä sorttia.Kuopus oksensi siis eka kerran viime viikon torstaina ja oli VIIS päivää ripulilla ja periaatteessa syömättä juuri mitään.Toiseks nuorin oli 4 päivää ihan sängyn omana,tänään näyttäis vasta ruoka pysyvän sisällä ja virtaa löytyy,kun eilisen nukkui periaatteessa ihan koko päivän...Tolla vauhdilla,jos isommat kolme vielä saa saman taudin,menee pitkälle loppukuuhun,että ollaan terveitten kirjoissa ;)Itellä on " vaan" räkätauti,samoin miehellä.Että kyllä nyt sais taudit riittää vähäks aikaa......
Mietin tässä muuten joko tilais sitä rakenne ultraa.Periaatteessa kai kannattais,kun mulla on niin tarkaa minkä ajan voin ottaa,ettei tuu lapsenvahtiongelmia,mutta toisaalta ei ihan vielä huvittais.Harmi,ettei np-ultraajan nimi jäänyt mieleen,olisin toivonut samaa tekemään rakenneultrankin,oli niin ihana tyyppi =)
Sari,kauhuviisikko ja pikkuheppu 14+6 (joka luultavasti eilen tömäytti masussa niin,että tuntui =D ihan satavarma en kyllä ole )
Kaksoselle onnea ultrakuulumisista, on se vaan ihanaa! Ja että sun mieskin on noin ihanasti innoissaan!
Sartsulle pahoittelut mummon poismenosta ja jaksuja mahataudin kanssa, toivottavasti ei tuu mitään jälkitauteja!
Neronjalle kans tsemppistä ja mulla on kans noita tunteellisuus kohtauksia ollu vähän oudoista asioista, tosin olen tainnut ennemminkin suuttua helpommin kuin itkeä..
Itsellä on hiihtoloma ja pojun kanssa puuhaillaan eikä tämä palstailu oikein onnistu, kun istuu koneelle, niin heti tulee " käsky" äiti leikkimään ja se on menoa sit :) Kuitenkin ittellä alkaa myös oireet helpottaa ja sehän se epäilyttävää on, mutta taitaahan se kai olla vähänä aikakin.. Suunnittelin et menisin ens viikolla neuvolaan kuunteleen sydänääniä, jos vaan niillä on aikaa, kun parin viikon päästä lähdetään hollantiin miehen veljen häihin ja neuvola on vasta sen jälkeen.. Tietäspä et kaikki ok, toivottavasti.. Kyllä ne äänet viimeks jo kuulu 10+ viikoilla, niin pitäis sit ens viikollakin kuulua. Outoja tuntemuksia on ollut mahassa, mutta ilmaa se vaan taitaa olla, mene tiedä. Odotan innolla säännöllisiä liikkeitä!!
Ei muuta kun aurinkoista päivää kaikille ja voikaa paksusti!!
peebee 11+5
Hei! Taidanpa tulla katsomaan TAAS tätä pinoa. Olen siis lähinnä lukneut haahuja nyt 16 kuukautta ja välillä itsekin kommentoinut, mutta en todellakaan aktiivisesti. Nyt on sitten neljän raskaus aluillaan, lapsiahan meillä ei ennestään ole. Kaksosen kanssa liki samoissa viikoissa mennään eli mulla ois tänään 6+2. Aivan lokakuun lopussa olisi laskettu aika, jos sinne asti päässään. Tässä on nyt vaan muttia matkassa jälleen. Maanantaina töissä jouduin muuton jäljiltä siirtelemään painavia laatikoita (en edes montaa), kun jo tunsin jotain tapahtuneen. Oli pakko rynnätä vessaan tarkistamaan ja tuntemukset olivat oikeita eli aivan kirkasta verta oli pikkuhousun suoja punaisenaan, jota tuli vielä pönttöönkin lorahtamalla. Siitä sitten lähdin kotiin itkien, en voinut kuvitellakaan jääväni töihin enää, olin aivan sekaisin siitä, että montako kertaa pitää tämäkin ihmisen kestää. Samalla saivat sitten lähimmät työkaveritkin tietää- Ärsyttävää, kun en saa mitää pidettyä sisälläni, mutta tilanne oli vaan niin järisyttävä että oli pakko itkua tuhertaen kertoa. Kotona makoilin iltaan saakka. Verta tuli kaiken kaikia sellainen siteellinen. Eilen tiistaina oli enää laikku, sekin ns. vanhaa. Nyt ei mitään. Tässä siis odotetlen miten käy. Mies oliis tahtonut, että olisi mennyt ultraan polille (täällä ei ole yksityisillä), mutta en pystynyt soittamaan. JOtenkin sinne on niin tavallan nöyryyttävääkin mennä, kun aina on sama fraasi, että " ei tässä nyt mitään voi tehdä" ja " ai, olet vielä noin alussa" . Ajattelin odotella ainakin kasi viikkoon saakka ennenkuin soitan edes neuvolaan, mitä tehdään. Tietenkin siinä tapauksessa, että jos vuotoa ei ole enää tullut.
Tämmöistä tarinaa siis. Toivottavasti jaksoitte lukea tätä jaaritusta, mitä itsekin olette varmaan tunteneet monta kertaa. Mahtaako meille haahuilla koskaan tulla sellaista 100%:sen varmuuden tunnetta siitä, että raskaus onnistuu ja menee hyvin? Itselle ainkin sellainen olotila tuntuisi käsittämättömän taivalliselta. Osaankin Neronja, samaistua tunteisiisi siitä jatkuvasta epävarmuudesta, onko kaikki hyvin. Vaikka kaikki olisikin hyvin, on se jännä miten itse saa kehitettyä sen epävarman fiiliksen, joka vaikuttaa koko olotilaan. No tällä hetkellä annan itselleni vielä toivoa, vaikka huonoa kokemusta onkin takana rutkasti. En koskaan ole päässyt kuutta raskausviikkoa pidemmälle, joten henk. koht. tavoitteeni onkin malttaminen sinne viikko kasiin saakka.
Ja heti kysymystä teille konkareille: onko täällä kukaan tietoinen hajujen vaikutuksesta raskauteen? Hajuilla tarkoitan siis liuotin- ja maalinkäryjä (tärpättiohenne)? Meillä kotona on remontti meneillään ja tässä epäilen jo sitäkin, että lattianmaalaustärpätit yms. muut aiheuttavat jotain, vaikka käytänkin suukoppana aktiivihiilisuodatinta... Aina jää kuitenkin jotain ilmaa, remontin keskellä ikävä kyllä kun asutaan ja vielä kauan... Selväähän on, että eivät hyväksi ole, mutta pitäiiö maalaaiminen täällä talossa unohtaa aivan kokonaan alkuraskauden ajaksi??
Tällainen kurkistelu siis, toivottavasti pysyn mukana, ainakin haluan uskoa! Hende 33, mies 35, esikoinen toiveissa. L.a. 30.10.
Neronjalle hali! Harmi ettei sydänääniä saatu kuulumaan. Varmasti kaikki on kunnossa, ja tuo johtui vain ja ainoastaan huonosta dopplerista, kuten th sanoi. Mutta oishan se ollut hienoa saada kuulla se ihanista ihanin ääni, etenkin meidän taustalla kun haluais aina kaiken varmistuksen ja uskonvahvistuksen mitä saatavilla on! Mutta ensi kerralla varmaan jo kuuluu :)
Tuosta la:n siirtelystä, en ole tainnut lukea kaikkia viestejä tarpeeksi tarkkaan kun en tiedä tarkkaan mitä tuosta on keskusteltu ja kommentoitu (meidän pinossa vai jossakin muussa pinossa?). Mullakin on la mitä sattuu... Kun tää raskaus alkoi km:n jälkeen, la laitettiin np-ultran päämitan mukaan (ei ole viimeisiä menkkoja). Jostakin syystä pää oli silloin viikkoa pienempi kuin pääperämitta, eikä tuo la täsmännyt siihenkään mitä itse olin laskeskellut " mahdolliseksi" . Tuon jälkeen päämitta on ollut kaikissa ultrauksissa isompi kuin nuo np:ssä " määrätyt" viikot, mutta la:ta ei ole muutettu. Eipä tuo minua oikeastaan haittaa, nämä ovat nyt meidän viikot ja niiden mukaan mennään! Kaipa se vauveli sitten syntyy kun sen aika on :) Toivottavasti kuitenkin viimeistään la:na, jos menee kovasti yli, niin sitten voi tuo " heitto" jo vähän harmittaakin (jos käynnistystä ei harkita ennen rv42, ja mulla oiskin jo rv43 todellisuudessa, huhhuh!).
Mauku, kyllä meidän vauveli taitaa olla pää alaspäin jo. Ainakin viimeksi ultrassa oli. Ja potkut kyllä tuntuu ylhäällä, joten luulisin että näinpäin mennään. Huomasitkos muuten että tuolla oli keskustelu sydämen sivuäänistä ja lisälyönneistä! On näköjään muidenkin kohdalle sattunut, ja kaikki on ollut hyvin :) Tsemppiä!
Nyt takaisin töiden pariin!
joanna 31+6 (jee, huomenna alkaa taas uusi viikko!)
Neronjalle piti tulla antamaan haleja... Tiedän kyllä tuon tunteen, ja kun kerran on ruvenut itkemään, siitä ei meinaa loppua tulla!! Tuohon LA:n muuttamiseen en osaa sanoa mitään, sillä täällä kanssa siirretään vasta kun on viikko heitoa, mutta lohdutukseksi voin sanoa, että niin on mullakin LA mitä sattuu, ei tosin heitä niin paljon kun sulla, mutta... Menkkojen mukaan LA olis 26.3 ja ultran mukaan 28.3, mutta sille ultraavalle kätilölle kävikin viba ja merkkasi neuvolakorttiin 13+1 -> LA 27.3 (siis np-ultrassa), kun todellisuudessa tuon 13+1 mukaan LA olisi minusta 28.3!! Huomasin asian vasta (tietenkin) kotona ja seuraavalla neuvolakäynnillä mainitsin asiasta, mutta eipä sitä muutettu... Mulle on kanssa yks hailee mikä LA on, vauva syntyy sit kun on syntyäkseen (toivottavasti pian kuitenkin)!! Mutta vähän on kyllä epäammattimaista kun hoitohenkilökunta tuollalailla ihmettelee miks sitä sun LA:ta on muutettu ja miks sydänäänet ei kuulu... Sitä paitsi se lääkäri on saattanut olla väärässäkin sen suhteen... Mulla on kone tarjonnut joka ultrassa eri LA:ta mittojen mukaan (heittoa siis päivä sinne tänne), joten vauva saattaa taas olla niissä alkuperäisissä mitoissaan rakenneultrassa!! Älä ota niitä niin vakavasti, vaikka tiedänkin, että ne sanomiset sattuu, kun pelissä on niin paljon voitettavaa tai menetettävää, mutta sulla kuitenkin oireet jatkuu, masu kasvaa, liikkeitä tuntuu ja np-ultrassa kaikki oli hyvin, joten miks ei olisi vieläkin? Ja muista AINA voit mennä omalle terkalle neuvolaan kuunteluttamaan sydänääniä, vaikka ultrasta seuraavana päivänä!! Vähänkö minäkin ravasin siellä, välillä oikein näki terkan naamasta, että sitä ärsytti, mutta ystävällisesti kuunteli joka kerta, koska se on hänen työtään!! Kävin siis rv12-20 välillä siellä joka viikko kuunteluttamassa sydänäänet, sitten pysyin edes jotenkin rauhallisena!! Tsemiä vaan Neronja ja häntä pystyyn, kyllä kaikki menee hyvin jatkossakin!!
Ruusuja kaikille naistenpäivän kunniaksi!!
Mellu
Voi neronja. Ainakaan minun tarkoitukseni ei ollut ollenkaan pahoittaa mieltäsi. Käytännöt tuntuvat vain olevan kovin erilaisia eri puolilla Suomea ja sitä ihemttelin. Olen hurjan pahoillani, että pahoitit mielesi, anteeksi vielä. Suurimmat rutistukseni sinulle näin virtuaalisesti ja lähetän sinulle kaiken hyvän mieleni joka minulla tänään on.
Kaksoselle närästyksestä. Rennietä minullakin on mukanani, mutta itse asiassa Samariini on mielestäni kaikkein tehokkain. Sitä en kuitenkaan kanna mukana. Inhottava vaiva kaiken kaikkiaan.
Sinä oletkin sitten saanut tuon huonovointisuuden ja väsymyksen. Se onneksi kaikkoaa (yleensä) viikkojen myötä. Koeta jaksaa. Ehkäpä lomanne helpottaa sitäkin. Ihanaa, että miehesi on noin innoissaan. Meilläkin oli ratasmalli jo katsottu kauan ennen kuin papu oli muuta kuin rykelmä soluja ja syke. Se on niin suloista kun mies vatsalle höpöttelee. Nautiskele.
Ja vihdoinkin teillä helpottaa Sartsu. Sitkeässä on tauti ollut. Ja varmaan menee aikaa ennen kuin tuosta lapsoset toipuvat. Voi kun pääsisit nautiskelemaan saapuvasta keväästä ja ihanasta odotuksesta ilman kurjia sairauksia.
Peebee oletkin lomalla. Käy ihmeessä neuvolassa kuulostelumatkalle ennen matkaasi. Sitten on mukavampi lähteä turhia murehtimatta.
Hendelle lämpimät tervetulotoivotukset. Kaikki varpaat ja sormet ristissä, että kaikki on hyvin ja pikkuisesi jaksaa mukana seuraavat 33 viikkoakin. Toivotaan vuoto on ollut vain asiaankuuluvaa.
Ja kiitos kyselyistänne, tänään hyvää mieltä riittää eilisen ultran jälkeen. Suorastaan leijuin sieltä kotiin ja hihkuin nukahtamiseen asti.
Nyt siis urakalla omaa napaa:
Se 3D-ultra oli ihan mieletön juttu, täysin hintansa arvoinen!
Oltiin ihan viimeiset koko lääkäriasemalla ja Bruno oli vieläpä myöhässä, joten myöhäiseksi meni.
Ensin katseltiin jalkoja, jotka olivat kippurassa ja sitten päästiin kasvoihin ja ihan käsittämätöntä! Ihan oikean vauvan kasvot ja sitten pikkuinen haukotteli... siis, jotakin uskomattoman liikuttavaa. Pienet huulet ja nöpönenä. Tosin litteältä se nenä näytti...hmm.. ehkäpä vauvoilla vielä on...:)
Ja kysyi sitten, että miten tuo sukupuoli. Sanoin, että poikaahan on tässä epäilty ja sitten tyrkkäsi siihen kuvan ja totesi, että " no niin, tuossa on sitten reisiluu ja tuossa on kivekset ja tuossa pippeli, 100% siis poika" . Että poikahan siellä on.
Mutta kaikki ei ollutkaan ihan niin kuin luulimme.. olin nimittäin (tietenkin) lukenut, että papun pitäisi olla noin 700- 800 grammainen näillä viikoilla... mutta, mutta herralla on kokoa jo 940g! Brunon veikkaus oli, että 16.6 sijasta oikeampi laskettu aika olisikin 6.6. Ilmankos tämä vatsa on jo aika iso :)
Ja sanoi vielä, että voi toki syntyä 16-päivä, mutta sitten on jo kovin suuri. Huojentava ajatus, että pienimmät keskoset ovat 500grammaisia ja tämä poika huitelee jo lähellä kilon mittoja. Keskikäyrän yläpuolella mennään reilusti. Ihan siis täydellinen vauva (toistaiseksi). Lopuksi antoi käteen 20 ultrakuvaa, sellaisen parimetrisen nauhan. Ja dvd:n. Ja siinä dvd:llä on tietenkin koko tuo ultraus 20min. Aika hurjaa oli. Vielä on vaikea ymmärtää, että se ruudun vauva oli todellakin sama joka jyllää vatsassa. Aamulla oli jo pakko katsella niitä kuvia uudelleen...
Isäni oli sukupuolen kerrottuani sitä mieltä, ettei oikein tiedä mitä poikien kanssa tehdään kun on ollut vain tyttöjen kanssa aina :) Käskin ryhtyä hankkimaan junarataa.
Uskomatonta, miten olin kehitellyt kaikkea kaameaa mielessäni ja sitten kaikki olikin enemmän kuin hyvin ja oikein. Sitten sitä miettii tietenkin, sitä kaikkea joka vielä voisi mennä pieleen. On tämä rasittavaa tämä ainainen huolehtiminen ja kauhuskenaarioiden maalaileminen.
IhaNaista päivää
Aapeli ja papu-poika 25+5
Kiitos kaikille kommenteista, haleista ym. Hetkellisesti tässä jo unohtui murhe siitä, kun ne sydänäänet ei kuuluneet. Kuopus nimittäin aiheutti kamalan hässäkän meidän tietokoneen kanssa. Siis meidän uudempi kone, jossa kaikki tärkeät on (kirjanpito, palkanlaskenta ym.), ei suostunut enää käynnistymään, vaan alkoi antaa virheilmoituksia ja mihinkään ei päässyt. Ei muuta kuin mies meni viemään koneen huoltoon. Just kun oli tilinpäätöshommien aika... Kyllä sapetti. Tuntuu, ettei ole kauan, kun meillä oli aivan sama härdelli ja samalla ostettiin tuo uusi kone *höyry vaan nousee päästä*.
No, nyt kun akuuttivaihe tuon tietokoneen kanssa on ohi, niin jo tulee taas mieleen se, kun ne sydänäänet ei kuuluneet. Ja liikkeistäkään en ole ottanut selvää, joten mitään varmuutta en ole saanut. Huomenna lähdetään mummolaan ja ollaan siellä yötä. Toivottavasti paikanvaihdos ym. piristää mieltä ja jospa jossain vaiheessa joku liikekin tuntuis.
Vielä tuosta la:sta sen verran, että lääkäri merkkasi neuvolakorttiin, että todennäköisin laskettu aika 3.9. Voisko sen sitten tehdä vielä jotenkin virallisemmin? Ja tuohon omaan lääkäriini olen kyllä ollut todella tyytyväinen. Hän on ollut ensimmäinen lääkäri, joka on ottanut tilanteeni vakavasti ja hän myös käynnisti km-tutkimukset. Aina on tuntunut, että hän todella paneutuu asiaani. Minulla ei siis ole ollut mitään valittamista hänen toiminnassaan ja aina olen ollut vain hyvilläni, kun olen huomannut, että hän minut odotushuoneesta kutsuu.
Hendelle valtavan paljon tsemppiä! Toivottavasti kaikki olisi hyvin!!! En nyt muista, kerroitko viestissäsi, että onko sinulle tehty km-tutkimuksia. Jos on, niin löytyikö niistä mitään? Onko sinulla minidisperiiniä tms. käytössä nyt raskausaikana? Toivottavasti vuotoja ei enää tule ja kaikki on masussa kunnossa!
Nyt on pakko lähteä ruuanlaittoon, kuhafileitä nam!
neronja rv14+3
Ja onnea pikku-prinssistä, joka masussasi asustelee!! :) Kiva, että säkin tykkäsit siitä 3d-ultrasta, musta se on ollut ihan mieletön juttu tässä raskaudessa!! Dvd-tä ollaan katsottu useampana kertana... Ja tietty niitä kuvia!! ;) Mitäs muuten olit mieltä Brunosta? Siitä kun kuulee yhtä jos toista kommenttia, mutta minusta hän on oikein pätevä lääkäri!! Myöhästymisistä kaikki häntä haukkuvat, mutta tuskinpä hän sille itse mitään voi, hän kuitenkin on naikkarilla osan päivästä, joten minkäs sille voi jos siellä on kiirettä!! Ei kovin vitsikäs tai puheliaskaan heppu minusta, mutta todella asiallinen ja tarkka lääkäri, joten minä ainakin tykkäsin kovasti!! ;)
Tuon Brunon ultran jälkeen multa taisi viimeisetkin epäilyt tämän raskauden suhteen kaikota, sillä tutkimus oli niin perusteellinen ja kun hän vakuutti, että kaikki on niin kuin pitääkin, niin aloin uskoa itsekin!! Onnea vielä kerran kovasti!!
M
joita minulle on esitetty sekä kommentoida paria muuta juttua. Aamutuimaan jo väsäsin pitkän kirjeen, mutta jonnekin taivaan tuuliin se viesti kuitenkin katosi. Voi että, osaa harmittaa tämä tekniikka aina välillä!
Uba-aba: Kiitos tsempeistä, niitä aina tarvitaan ;-)
Melike: Jännää jännää, katsotaan kumpii pääsee ensin pitämään nyyttiä sylissä. Meillä taitaa olla asiat ihan päinvastoin kuin teillä, sillä vauva on ollut koko ajan hiukan " liian pieni" viikkoihin nähden ja kohdunsuukin mulla on ollut pehmentynyt ja vähän auki jo vaikka kuinka kauan. Sanoivat, että se kyllä on ihan yleistä, kun kyseessä on uudelleensynnyttäjä (toinen siis nyt tulossa).
Kaksonen: Onnea hienoista ultrakuulumisista! Kyllä se aina herkistää, kun näkee oman käpysen pienen sydämen lyövän tarmokkaasti jossakin omassa sisikunnassaan. On se vaan niin ihmeellinen asia! ;-)
Sartsu: Osanottoni mummosi poismenon johdosta... aina se tuntuu ikävältä, vaikka kyseessä olisi kuinka vanha henkilö tai kuinka odotettavissa oleva tapahtuma. Jaksamista koko perheelle!
Neronja: Pää pystyyn ja kohti uusia seikkailuja. Kyllä ne sydänäänet sieltä vielä kuuuvat, kun pääset omaan neuvolaasi kunnon laitteiden ja asiantuntevan henkilökunnan käsiin. Mullakin kävi niin, että neuvolassa sydänäänet kuuluivat aina oikein hyvin, mutta ensimmäistä kertaa äippäpolilla käydessäni mitään ei yhtäkkiä kuulunutkaan. Viikkoja tuolloin oli jo 29. Kätilö siirteli anturia vatsan puolelta toiselle, mutta synkkä hiljaisuus vain vallitsi. Kyllä mulla itselläni alkoi siinä vaiheessa sydän hakata ja veri jähmettyä. Aika tuntui tosi pitkältä, ennen kuin yhtäkkiä tuttu jumputus kantautui korviini. Sitä pelon tunnetta en kyllä haluaisi enää koskaan kokea, hyi!
Aapeli: MAhtavan kuuloista tuo 3D-ultrassa käyminen, varmasti sen arvoista. Meillä on vauvaa ultrattu perinteisin menoin jo 5 kertaa raskauden ajan ihan tutkimuksellisista syistä, mutta viimeksi ainakin vielä viikolla 32 lääkäri sanoi, että tytöltä näyttää! Meillä siis esikoispojan jälkeen odotellaan pikkuprinsessaa kotiin!
(.) paisuu ja paisuu... tosin nyt tuntuu (siis ihan oikeasti TUNTUU), että vauvan pää on jo painunut niin alas tuonne jalkoväliin, että huomenna neuvola/lääkärikäynnillä epäilen sf-mitan jo menneen pienemmäksi. Hiukan vähemmän on jopa viimeisen viikon aikana närästänytkin, että ehkäpä ylävatsaan on tullut muutama sentti lisää tilaa. Tänään viikkoja on siis tasan 37, ja esikoinen syntyi viikolla 38+4. Enpä usko, että tämän kanssa sen pidemmälle mennään. Tänään mulle tuli tunne, että olisi jo tullut vähän jotakin limaa valkovuodon mukana (jaiks!), olisko ollut osa sitä limatulppaa? Välillä supistelee aika kivuliaasti, mutta ei säännöllisesti. Sorry, nämä kuvottavat tunnustukset!
Eipä muuta kuin hauskaa naistenpäivän jatkoa kaikille, ja Hendelle erityistsempit!
Wilkuna-72:
Kyllä ne sydänäänet sieltä vielä kuuuvat, kun pääset omaan neuvolaasi kunnon laitteiden ja asiantuntevan henkilökunnan käsiin.
Sait minut hymyilemään tuolla kommentillasi :-). Oman neuvolani doppler on VÄHINTÄÄNKIN yhtä huono kuin tuo eilinen Kajaanin pääterveysaseman neuvolan doppler. Omassa kunnassani on kaksi neuvolaa ja kauempana sijaitsevassa terveyskeskuksen neuvolassa on parempi doppler. Ajattelinkin, että soitan ma:na omalle th:lleni ja pyydän, että ottaa sieltä mukaansa sen paremman, kun tulee ti:na tuohon lähempään neuvolaan vastaanottoa pitämään. Se vanha doppler ratisee ja paukkaa ja tekee vaikka mitä, joten ihan hirvittää ajatella, että sillä yritettäis kuunnella ja eikä sitten kuuluis.
Ja sitten tuosta asiantuntevuudesta. Vielä silloin kun meidän kuopusta odotin, niin äitiysneuvolan tätinä oli sellainen tosi kokenut nainen. Häneen pystyi kyllä luottamaan kuin vuoreen, mutta hänpä jäikin eläkkeelle. Tästä uudesta th:sta ei ole minkäänlaista kokemusta esim. sydänäänien kuuntelun kannalta. Mutta uskoisin, että hän ainakin yrittää ihan perusteellisesti, kun tietää kuitenkin taustani ja tuttuja ollaan muutenkin.
Wilkuna, sulla taitaa olla synnytys jo todellakin lähellä. Tsemppiä viimeisiin päiviin ja onnea tulevaan synnytykseen!!!
Aapelille onnittelut ihanista ultrakuulumisista! Kyllähän tuo 3D-ultra kuullostaa aika mahtavalta ja kun videonkin saa vielä mukaansa :-).
neronja, taas
Me käytiin tän vitosen kanssa Brunolla...Tampereelta oikeen elämysmatka Hesaan :) ja kyllä se tosiaan olikin uskomaton elämys,eikä mulla ollut mitään huonoa sanottavaa Brunosta.Paitsi että olis voinu käskee vaikka kävellä hetken koska vauvan kasvot oli aikalailla istukkaa vasten ja oikeen hyviä kasvokuvia ei saatu,mutta riittävästi että näimme että isin näköinen poika tulossa,ja olihan se sit niin tutun näköinen kun syntyi.me käytiin 25+3 ja poju oli vähän suurempi mitoiltaan silloin.
Niin ja kuvatallenne tuli meillä sekä dvd:lle ja videolle kun ne oli molemmat mukana varmuuden vuoksi :) ja muuten tietokoneella saa hyviä still-kuvia dvd:stä,eli lisää ultrakuvia suoraan koneelle,ja haluamastaan kohtaa :) Itselle tein niistä oikeen galleria ja lopulta mä lähetin ne koneelle tallennetut still-kuvat kuvapalveluun jossa niistä' tehtiin valokuvia.Täysi ilo irti homasta!
Nyt en tiiä vieläkö sitä menis...
Eipä mulla mitään kummempia tässä,joten tsau.
Femmis 12+2
Hyvä, että sain sinut hymyilemään... ehkä vähän eri tavalla kuin ajattelin, mutta kuitenkin! Toivotaan kovasti, että saat pian kuulla on palleroisesi äänet!
Jep, alkaa tuosta alakerran kivistelystä kyllä olla jo se tunne, että eiköhän jotain ala pian tapahtua!
T: Wilkuna
Ajattelin, että on tapahtunut jotain kamalaa, kun oli tullut noin paljon viestejä, mutta olikin onneksi vain mukavia ultrakuulumisia!!! Eli onnittelut ultrassa kävijöille Kaksoselle, Aapelille, oliko muita???
Sartsulle pahoittelut mummosi poismenon johdosta!!!
Hende: Saatan olla vähän hysteerinen, mutta minä jättäisin liuotinhöyryissä oleskelun kokonaan. Varsinkin alkuraskauden aikana. Teratologisesta tietokeskuksesta saa hyvin asiasta infoa. Heidän mukaan raskaana oleva saa altistua maksimissaan 10% siitä mitä normaali ihminen. Minulle luultavasti edellisen keskenmenon vuodon syy ja lopulta siis koko keskenmeno aiheutui liuotinhöyryistä, jonka johdosta siis tämän raskauden myötä jätin koulun kesken ja menen tekemään lopputyöni vasta raskauden jälkeen.
Maukulle mukavaa lomanalkua!!!
Femmis, Aapeli, KK, olikohan muita...edellinen keskenmeno siis oli rv 21+5. Itse sen tosin enemmän miellän synnytykseksi vaikka ne 2 päivää puuttuivatkin. 12 viikkoa tätä ennen olin vuodelevossa, mutta sitten jatkuva verenvuoto heikensi kalvot ja lapsivedet menivät huomaamattani ja synnytys käynnistyi lopulta spontaanisti. Vauvamme oli täysin terve ja syyksi laitettiin istukan toimintahäiriö, joka luultavasti siis johtui liuotinaineista. Olin itsekin kovin yllättynyt lasten voimakkaasta reaktiosta siihen, että olin päivän sängyssä. Tietysti viime kevät oli heillekin todella rankka ja asiasta olemme paljon puhuneet, mutta en tajunnut, että pelko oli pikkuiseeni mennyt niin syvälle. Isompi onneksi ymmärsi, ettei äidillä tai vauvalla nyt ole hätää.
ON: Maha on muuttunut kauhean raskaaksi. Yläkerran rappuset kenkien laitto ja tavaroiden maasta poimiminen on kamalaa ja lisää myös närästystä, joka on nyt ihan koko päiväistä. Rennie ei enää auta, joten olen siirtynyt samariniin, jota olen aina käyttänyt myös aikaisemmissa raskauksissa.
Vielä tuosta la:n muuttamisesta. Itselläni on nyt 4. la menossa tässä raskaudessa ja lääkäri olisi rakenneultrassa siirtänyt sitä vielä kerran, mutta sanoin sitten että ei siirretä, koska ei sen muutaman päivän väliä ole. Sovittiin sitten vaan, että viikkoon 37 asti menen TYKSiin, vaikka normaalisti Loimaalle saisi mennä jo viikolta 36 lähtien.
Sainkin aikaiseksi taas oikean romaanin.
Uba-aba rv 28+2
Harmitus, että olet Neronja pahoittanut mielesi nettikirjoittelusta. Mutta ajattele, että toisaalta tunnemyllerrykset itkuineen ja mielenpahoituksineen on osaltaan osa raskausoireistoa, joten vaikka sun vaavisi sydänäänet eivät tällä kertaa kuuluneet, on sinulla edelleen raskausoireita ;) Ja vakavammin puhuttuna, oikeasti olen pahoillani, että olet pahoittanut mielesi, vaikka en ole sen tarkemmin edes keskustelua ennättänyt seuraamaan. Ja kyllä ne sydänäänet kuuluu vielä :) Ihmettelenkin, että miksi ihmeessä edes pitää enää käyttää huonoja dopler-laitteita, jos niillä ei saada kuitenkaan mitään kuuluviin. Saa aikaan vaan epävarmuutta ja pelkoa. Joka kuntaan pitäisi saada ainakin yksi hyvä dopler laite! Eikö?
Hendekö on uusimpana siirtynyt tänne meille, joten lämpöiset onnittelut ja tervetuloa!!! Kiva saada uusia haahuja tänne meille :)
Aapeli, On se vaan ihmeellistä tuo tekniikka. Oli varmaan huima kokemus nähdä pieni poika selkeästi ja kokea se samalla masussa : )!
Joannalle, Melikelle ja ihan kaikille ex-haahuille hyvää naistenpäivän iltaa (mun mies muuten kiikutti mulle ruusun, josta olin aivan ällikällä lyöty!)
ON: nyt menossa rv 19. Muutaman liikkeen sain tuntea kun hetken huilasin sohvalla. Mietinkin jo sitä ennen, että liikkuukohan pieni siellä masussa tänään lainkaan. Kirjoittelin tuossa aiemmin, että menin aiemmin masulleni makaamaan ja odottelemaan liikkeitä. Lähinnä asentoni oli sellainen puoliksi mahallaan/kyljellään oleva. Nyt liikkeet tuntuvat jo selvemmin eikä tarvitse mennä masu/kylkiasentoon niitä kuullostelemaan :) olen ihan hassu, mutta mitäpä sitä ei pöljänä tekisi!
Joo, nyt paistamaan pullia. Ai niin, viime neuvola käynnillä mitattiin hemppa ja se oli noussut 109:stä 126.een! Jes! olo onkin paljon pirteämpi ja jaksavampi.
Mut nyt hommiin!! T. wbm rv 19
Halusin tulla antamaan sinulle ison virtuaalihalauksen *halaa ja rutistaa*. Älä pahoita mieltäsi moisesta ihmettelystä. En kyllä ymmärrä, miksi moiseen seikkaan otettiin niin vahvasti kantaa :O. Eihän se sinusta johdu, että lääkäri muuttaa laskettua aikaa. Minusta se kuulosti aivan normaalilta toimenpiteeltä. Eroja on tietysti eri puolella Suomea ja eri lääkäreilläkin / kätilöillä on omat käytäntönsä. Pääasia kuitenkin on, että laskettu aika on määritelty mahdollisimman oikein. Tämä määritys tehdään juuri siksi np-ultrassa, koska silloin sen pystyy parhaiten tekemään. Minullakin muutettiin esikoista odotettaessa laskettua aikaa np-ultrassa, vaikkakin " vain" 5 päivää eteen päin. Jorvissa oli ainakin tuolloin sellainen käytäntö...
Vielä noista sydänäänistä... Koita olla murehtimatta turhia. Kuulosti nimittäin aika hätäiseltä dopplerin käytöltä ja jos kyseessä sellainen vanha laite, ne vievät kauemmin aikaa äänten löytymiseksi. Ne eivät ole niin herkkiä kuin uudemmat laitteet.
Onneksi sinulla on kuitenkin ensi viikolla se neuvola, jotta pääset oman th:n kanssa metsästämään sydänääniä ihan rauhassa.
Iso hali ja koita jaksaa tunnemyllerysten kanssa *halaa*
masunasu rv 13+4 muistaakseni