Kamala vauvakuume, mies ei halua
Olen 27-vuotias nainen ja elän avoliitossa mieheni kanssa.
Ongelmani on hirveä vauvakuume.
Miten tätä pystyy lievittämään?
Olen töissä päiväkodissa ja tuntuu että se ei "lievennä" millään tavalla tätä kuumetta, päinvastoin.
Ongelmana on vastahakoinen mieheni. Rakas mieheni on sitä mieltä että kolmen vuoden seurustelun jälkeen ei ole aika hankkia vielä lapsia. Täytyisi odottaa vielä ainakin pari vuotta. En tiedä siitä, mutta tuntuu että räjähdän!! Olen odottanut parikymppisestä saakka äidiksi tuloa ja tuntuu ettei unelmista tule ikinä totta. Miten pääsen eroon tästä lapsen kaipuusta?
Näen unia vauvoista, olen vaivanpalstalla, katselen vauvojen vaatteita jne.
Haluaisin nauttia puolisoni kanssa kahdenkeskisestä ajastamme, mutta sisintäni vaivaa pelko lapsettomaksi jäämisestä ja siitä etten saa kokea äitiyttä.
Nyt kaikki mammat (ja miksei muutkin) neuvoja kehiin ja antakaa mulle jotain hyväksi havaittuja neuvoja tähän tilanteeseen.
Kommentit (67)
Haet vaan siementä muualta, ei ukkos sitä huomaa, luulee vaan vahingon sattuneen ja omakseen. :D
Vierailija kirjoitti:
Mua ei kiinnosta biletys, matkustelu, salilla käynti tms.
Haluaisin vain mieheni kanssa lapsia ja perustaa perheen. Elää lapsiperhe-elämää omassa kodissa :)
Tuntuu, että maailman yksinkertaisin asia tuntuu niin vaikealta.Ja hyvähän se on odottaa lasten hankkimista, mutta kyllä 3v seurustelua on jo musta ainakin tarpeeksi. Tunnen mieheni erittäin hyvin ja rakastamme toisiamme.
Kun otan asian puheeksi niin mies "suutahtaa" ja sanoo ettei ole valmis VIELÄ.
En haluaisi vaihtaa muuten niin täydellistä miestäni tämän takia.- aloittaja
Pyydä miestä kuuntelemaan. Kerro, että et tarvitse vastauksia heti, vaan toivot että hän vain kuuntelee asiasi ja rauhassa miettii sitä. Sitten kerrot hänelle peloistasi. Et syytä, etkä oleta. Kerrot vain että pelkäät mitä jos hän ei koskaan haluakaan lasta, tai ainakaan sinun kanssasi. Kerrot, että pelkäät ettei lasta tule mitä pitempään odotatte. Kerrot, että pelkäät katkeroituvasi jos miehen odottelun takia ette koskaan saa lasta. Kerro, että rakastat häntä ja toivot, että pelkosi ovat turhia, mutta ne ovat joka tapauksessa täysin mahdollisia skenaarioita. Puhu rehellisesti ja syyttämättä asiat, joita pyörittelet mielessäsi. Sitten annat miehen miettiä asiaa rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano miehellesi että haluat lapsen etkä aio enää ehkäisyä käyttää. Eli mies on jatkossa se joka ehkäisee
Me tehtiin näin. Pillerit eivät sopineet minulle, vaan tekivät minusta hormonihirviön. Erityisen ikävältä pillerien syönti ja sivuvaikutusten sietäminen tuntui sen takia, että oikeasti olisin jo halunnut lapsen. Tuntui hullulta kestää pillereitä vain toisen takia. Pohdin muita vaihtoehtoja pillereiden sijalle, mutta kaikki vaihtoehdot olivat kovin pitkäkestoisia. En halunnut asennuttaa kierukkaa tai kapselia. Niinpä sanoin miehelle, että minä jätän nyt pillerit pois ja me käytämme kondomia jos sinä niin haluat. Jätin ehkäisyn miehen päätökseksi. No eipä miestä huvittanut kortsun kanssa pelata, ja kahden kuukauden päästä meille syntyy lapsi. :D
En huijannut miestä isäksi, vaan kerroin että minä jätän nyt pillerit pois ja vaihtehtoina on kondomi, seksistä pidättäytyminen ja todennäköisesti tätä seuraava ero, tai sitten seksi ilman ehkäisyä.Tää kuulostaa musta jotenkin vaan aika julmalta :D
-aloittaja
Tavallaan julmaa, mutta nainen on ollut brutaalin rehellinen ja ottanut riskin. Miehellä on ollut kaikki valta päättää mitä haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä valitettavasti pysty lievittämään. Odotin itse 4 vuotta, että mies on valmis. Ollaan vuosi yritetty ja en oo tullut raskaaksi. Vituttaa ja surettaa. Ei ole siis neuvoja, mutta ymmärrän tuskan. :(
Toivottavasti ei ole käynyt laitattamassa piuhoja poikki?
Vierailija kirjoitti:
Mua ei kiinnosta biletys, matkustelu, salilla käynti tms.
Haluaisin vain mieheni kanssa lapsia ja perustaa perheen. Elää lapsiperhe-elämää omassa kodissa :)
Tuntuu, että maailman yksinkertaisin asia tuntuu niin vaikealta.Ja hyvähän se on odottaa lasten hankkimista, mutta kyllä 3v seurustelua on jo musta ainakin tarpeeksi. Tunnen mieheni erittäin hyvin ja rakastamme toisiamme.
Kun otan asian puheeksi niin mies "suutahtaa" ja sanoo ettei ole valmis VIELÄ.
En haluaisi vaihtaa muuten niin täydellistä miestäni tämän takia.- aloittaja
Olet töissä tarhassa -lastenhoitaja? Entä jos kouluttautusit hieman pidemmälle ennen vauvaa? Palkkasi nousisi, saisit järkevää tekemistä ja mahdollisuutesi elättää itsesi ja mahdolliset lapset kasvaisi? Hedelmällisyys laskee, joo, mutta olet silti vielä alle synnyttäjien keski-iän, ihan hyvin voit vielä päätöstä siirtää. Pakottaa ketään ei isäksi minusta saa, siinä kaivaa verta nenästään tulevaisuutta ajatellen.
Mä en kyl jatkaisi tollaisessa suhteessa. Koht tulee kiire hommata lapsi.
Miehesi ei siis halua lapsiperhe-elämää. Se on ihan normaalia.
Keskustelet miehen kanssa mitä tarkoittaa ettei ole valmis. Tarkoittaako lienee sitä ettei ole valmis ottamaan vastuuta? Puhu hänen kanssaan ja nimenomaa kerro peloistasi.
En kyllä ymmärrä miksi miehesi suuttuu jos haluat keskustella asiasta.
Luulisi 3kymppisen aikuisen miehen pystyvän keskustelemaan normaalisti myös lapsista.
Keskustelu ei ole panostamista tai pakottamista.
Tämä asia on tärkeä sinulle ap niin olisihan se hyvä nyt saada joku selvyys.
Mitä se "ei vielä" tarkoittaa noin niinkuin käytännössä? Vuoden päästä vai 10 vuoden päästä tai mahdollisesti ei koskaan?
Tuo on kyllä huono merkki jos suuttuu!
Kyllä asiasta pitäisi pystyä voida keskustella ilman, että mies kokee sen painostamisena. Se on aihe siinä missä muutkin tulevaisuutenne liittyvät suunnitelmat ja aiheet (asuinpaikan valitseminen, urasuunnitelmat, avioliitto, yhteinen asuntolaina...) Oletteko suunnitelleet tulevaisuuttanne näiden muiden aiheiden kautta? Jos ette, niin miehen fokus ei ylipäätään ole yhteisessä tulevaisuudestanne.
Kuinka teillä yleensä toimii tuo keskusteluyhtys? Onko tämä ainoa asia mistä ei voi puhua vai onko niitä "lukkoja" muitakin?
Miltä miehestä tuntuisi jos sinä et haluaisi keskustella jostain miehelle tärkeästä jutusta ja heti vaan suuttuisit?
Niin se vaan on ettei naisilla ole varaa odotella vuosikausia toisin kun miehillä on aikaa vaikka muille jakaa tässäkin asiassa.
Oikeasti on olemassa miehiä jotka vedättää tuolla "ei vielä lapsia" joka tarkoittaa oikeasti "ei ikinä".
Ja ei siinä ole mitään julmaa että mies hoitaa vaihteeksi ehkäisyn jos mies niitä lapsia ei halua.
Se ehkäisee joka lapsia ei halua. Ei nainen muutenkaan ole mikään pilleriautomaatti ja ehkäisyn ainut vastuunkantaja!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ei kiinnosta biletys, matkustelu, salilla käynti tms.
Haluaisin vain mieheni kanssa lapsia ja perustaa perheen. Elää lapsiperhe-elämää omassa kodissa :)
Tuntuu, että maailman yksinkertaisin asia tuntuu niin vaikealta.Ja hyvähän se on odottaa lasten hankkimista, mutta kyllä 3v seurustelua on jo musta ainakin tarpeeksi. Tunnen mieheni erittäin hyvin ja rakastamme toisiamme.
Kun otan asian puheeksi niin mies "suutahtaa" ja sanoo ettei ole valmis VIELÄ.
En haluaisi vaihtaa muuten niin täydellistä miestäni tämän takia.- aloittaja
Pyydä miestä kuuntelemaan. Kerro, että et tarvitse vastauksia heti, vaan toivot että hän vain kuuntelee asiasi ja rauhassa miettii sitä. Sitten kerrot hänelle peloistasi. Et syytä, etkä oleta. Kerrot vain että pelkäät mitä jos hän ei koskaan haluakaan lasta, tai ainakaan sinun kanssasi. Kerrot, että pelkäät ettei lasta tule mitä pitempään odotatte. Kerrot, että pelkäät katkeroituvasi jos miehen odottelun takia ette koskaan saa lasta. Kerro, että rakastat häntä ja toivot, että pelkosi ovat turhia, mutta ne ovat joka tapauksessa täysin mahdollisia skenaarioita. Puhu rehellisesti ja syyttämättä asiat, joita pyörittelet mielessäsi. Sitten annat miehen miettiä asiaa rauhassa.
Kiitos! Tässä oli paljon tosi hyviä neuvoja ja asioita. Tän pohjalta kyllä avaan mieheni kanssa keskustelun :)
Ehdottomasti paras vastaus tähän mennessä, kiitos!
-aloittaja
Itsekkäät porsijat laumassa kotkottamassa, kuinka jokaisella naisella on oikeus saada lapsi.
Vaikka ilman miehen mielipidettä asiaan. Olette oksettavaa saastaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä asiasta pitäisi pystyä voida keskustella ilman, että mies kokee sen painostamisena. Se on aihe siinä missä muutkin tulevaisuutenne liittyvät suunnitelmat ja aiheet (asuinpaikan valitseminen, urasuunnitelmat, avioliitto, yhteinen asuntolaina...) Oletteko suunnitelleet tulevaisuuttanne näiden muiden aiheiden kautta? Jos ette, niin miehen fokus ei ylipäätään ole yhteisessä tulevaisuudestanne.[/
Kaikesta muusta pystytään keskustelemaan. Asuntoa ollaan katseltu (omaa, ei vuokra)..kaikki tulevaisuudensuunnitelmat ovat samansuuntaisia. Lapsiasia on ainoa, mikä on "sitten joskus".
ehkä joku kissan hankkiminen lievittäisi tätä kuumetta? :D (puoliksi vitsillä ja puoliksi tosissaan sanoin ton viimeisimmän kommentin) :P
Kyllä minunkin mieheni suorastaan säikähti ensin kun kerroin että minulla on vauvakuume mutta ei hän todellakaan suuttunut. Hän mietti asiaa itsekseen ja tuli siihen tulokseen että voisihan se vauva olla ihan kiva mutta ei hän ollut yhtään niin innoissaan kuin minä. Olin silloin 25v ja mies 28v. Olimme naimisissa, oli oma koti ja molemmat töissä.
No meillä kävikin sitten niin ettei niitä lapsia sitten niin vain tehtykään ja ehdimme molemmat säikähtää ettei saada lapsia ollenkaan. Onneksi saimme sitten 2 lasta ja miehestä tuli oikein hyvä ja osallistuva isä.
Miehelle olisi ehkä halunnut vielä 3.kin lapsen mutta minä en halunnut enää ikinä synnyttää...2 kertaa riitti.
Joten ei se auta kun pystyä keskustelemaan silläkin uhalla että toinen suuttuu vaikka se on kyllä erikoinen reaktio jos ollaan oltu yhdessä 3 vuotta ja luultavasti sovittu että niitä lapsia joskus hankitaan. Tarkempi keskustelu ei voi olla ylimoimaista.
Vierailija kirjoitti:
Vaivanpalstalla=vauvapalstalla :D
-Aloittaja
sama asia
Mies siis ei halua lapsia juuri sinun kanssasi, mutta odota vaan kun hän löytää "sen oikean" niin vauva saatetaan panna alulle saman tien. Kokemuksella puhun.
55 taas ei osaa lukea!
Tässähän juuri neuvotaan keskustelemaan ja miehellä on oikeus sanoa mielipiteensä mutta kun mies ei halua puhua.
Ap:n miehen ei tietenkään ole mikään pakko lisääntyä mutta kai osaa aikuisena ihmisenä sanoa mitä haluaa ja pelkkä "ei vielä" ei riitä älylliseen keskusteluun aikuisten kesken.
Juu ap:llä on oikeus haluta lasta ja jos tämä mies ei lapsia halua niin ap tekee sen pohjalta päätöksen. Päätös on ero tai lapsettomuuden hyväksyntä.
Ainakaan keskustelua ehdottaneen kompromissi ei ole kenenkään pakottaminen isäksi. Olen itse nyt seurustellut mieheni kanssa yli kymmenen vuotta, ja ehkä viimein alan uskoa, että voisin olla kelpo äiti. Kaikki olosuhteet kyllä ovat olleet kunnossa jo vuosia (hyvä parisuhde, iso verkosto ympärillä, ja taloudellisetkin asiat kunnossa, jos niitä nyt koskaan voi ihan varmoina pitää)