Kannattaako varatulle ihastukselle kertoa tunteistaan?
Tilanne siis tämä:
Minulla ja eräällä miehellä on ollut työpaikalla pientä flirttiä. Jossain vaiheessa viaton flirtti muuttui "vakavammaksi". En uskaltanut viedä asiaa pidemmälle, koska olemme samassa työpaikassa. Ajattelin, että jos jotain tunnustaisin tai etenisin asian suhteen niin jutun epäonnistuttua olisi vaivaantunutta tavata työpaikalla.
Nyt sitten kyseinen mies on vaihtamassa työpaikkaa. Ajattelin, että jos olen nyt hiljaa niin kadunko sitä joskus. Vaikka en saisi ihastumiselle vastakaikua niin eipä tosiaan tarvitsisi jännittää näkemistä pakkien jälkeen.
Olen miettinyt ja pyöritellyt asiaa kauan. Jos olet ollut samanlaisessa tilanteessa, niin kerro miten tilanne eteni. Kerroitko suoraan ihastumisesta vai kierrellen?
Mies on lapseton ja naimisissa. Minua 12 vuotta vanhempi. Itse olen 25.
Mitä mieltä mammat?
Kommentit (150)
En mä ainakaan pelkää, että olisi mun mies! Tai jos olisi, niin hän osaisi kiltisti torjua. Me kerrotaan kaikki iskuyritykset toisillemme avoimesti. Joskus niille naureskellaankin. Riippuu ihan millanen tapaus on ollut. Tämän 10 vuoden aikana molemmat ovat torjunneet aika monta lähestyjää.
Itse olen kerran avioliittomme aikana ihastunutkin, mutta en tehnyt asialle mitään, tietenkään. Ihastuminen on täysin viatonta, eikä sitä pidä sekoittaa rakastumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on samankaltainen ongelma. Olen syvästi ihastumassa työkaveriini joka on varattu mutta ei ole naimisissa eikä hänellä ole lapsia. Yritän unohtaa mutta en ole kiinnostunut kenestäkään muusta. En voi tehdä yhtään mitään. :(
Paitsi että mies tietää varmasti tunteeni itsekkin, joten. Eikä munkaan ero ole ollut helppo, joten. Here we go again.
Vierailija kirjoitti:
Perusteluja myös kehiin!!
-AP
.
Eikös tossa olut jo aika monia perusteluja.
Taidat vaan haluta kuulla sen, mitä itse nyt ajattelet ja haluat tehdä, eli että kerrot tuolle miehelle asiasta.
Ei kaikkea tarvi kertoa, sillä ihastunut voi olla ja ihailla ilman että ihailun kohteen tarvitsee tietää asiantilasta mitään.
.
Vierailija kirjoitti:
No huhhu
Tuliko tämä kommentti mieheltä vai naiselta? Anteeksi jos mulla on tunteet, anteeksi jos se joskus johtaa ihastumiseen. Ääneen en sitä uskalla varatulle kertoa, enkä mene ihastumaan perheenisään. Tykkään yhdestä työkaveristani todella paljon enkä edes tiedä pitääkö hän yhtä paljon minusta.
En mä tätä toivonut. Tunteet yllättivät. Pidän hänestä kokonaisuutena. Hän on hyvännäköinen, älykäs, mukava, rento, ajatteleva, meneväkin, huumorintajuinen, kuitenkin herkkäkin, ymmärtävä.
Hän on kuitenkin jonkun toisen.
Ajattelepa, jos tuo mies TIETOISESTI vaihtaa työpaikkaa, koska ei halua olla töissä paikassa, jossa joutuu ahdistaviin, siis oikeasti ahdistaviin, tilanteisiin. Hän saattaa kokea, ettei tuollainen ihastuminen kummaltakaan puolelta ole tuossa tilanteessa oikein, on lojaali omaa vaimoaan kohtaan, rakastaa vaimoaan, ei halua pettää häntä, ja pelkää, että nyt on jo lian vaarallisilla vesillä, joten vaihtaa työpaikkaa päästäkseen sinusta eroon!!!! Mies haluaa suojella oman liittonsa, suojella vaimoaan pettymyksiltä. Mies on hyvin voinut kertoa sinusta kaiken ulkonäköä myöten vaimolleen (minun mieheni on tehnyt niin!) ja he ovat yhdessä työpaikan vaihdoksen takana. Vaikka täällä on vastaamassa miehiä ja naisia, pettäjiä, jotka tuputtavat omaa "kaikki miehet pettävät" -ideologiaansa, niin heidän väitteensä eivät pidä paikkaansa! Tälläkin palstalla on tullut vastaan monia miehiä, jotka ovat kertoneet itse olevansa ehdottoman uskollisia! Heille tyypillinen piirre on, että ovat avoimia omalle vaimolleen, myös kaikista ihastuksista, jopa omista tyhmyyksistään, eli esim oma mieheni on kertonut jopa omat flirttisanansa minulle, samoin sen toisen, katseet ja keskustelut, huoneen, missä tapahtunut, jopa paikalla olleet ihmiset nimeltä, tai jos ovat olleet kahden, koska on halunnut täyttä avoimuutta, ja että minä (vanhoista asioista mustasukaisuudesta kärsien) voin 100%:sti luottaa häneen! Hän on todellinen MIES, ei mikään työpaikan sutturoiden vieteltävissä oleva petollinen aviorikollinen!
Ihastumisia ja tunteiden paloa tulee ja menee, yksipuolisia ja molemminpuolisia, mutta todellinen rakkaus ei ole pelkkä tunne, vaan luja päätös olla tietyn ihmisen kanssa. Avioliittoon vihittäessä luvataan julkisesti olla puolisolleen uskollinen, ja joka sen lupauksen rikkoo, tekee aviorikoksen ja pettää toisen luottamuksen. Mitä tahdot muiden tekevän itsellesi, tee sinä samoin heille. Jos toivot, että sinut petetään, petä (esim jonkun varatun kanssa, olet osallinen pettämiseen tietäessäsi toisen olevan varattu)! Jos toivot, että sinua kohtaan ollaan uskollisia, niin ole itsekin uskollinen. Kuka voi pettäjään luottaa? Se sama mies, joka "kyllästyi" vaimoonsa, kyllästyy pian taas seuraavaankin vaimoonsa., jne. Tilastollisesti juuri nämä kiertopalkintomiehet pariutuvat ja eroavat kaikista eniten. Uskolliset ja puolisoonsa avoimet välit pitävät taas säilyttävät liittonsa kaikista kriiseistäkin läpi!
Vierailija kirjoitti:
Ajattelepa, jos tuo mies TIETOISESTI vaihtaa työpaikkaa, koska ei halua olla töissä paikassa, jossa joutuu ahdistaviin, siis oikeasti ahdistaviin, tilanteisiin. Hän saattaa kokea, ettei tuollainen ihastuminen kummaltakaan puolelta ole tuossa tilanteessa oikein, on lojaali omaa vaimoaan kohtaan, rakastaa vaimoaan, ei halua pettää häntä, ja pelkää, että nyt on jo lian vaarallisilla vesillä, joten vaihtaa työpaikkaa päästäkseen sinusta eroon!!!! Mies haluaa suojella oman liittonsa, suojella vaimoaan pettymyksiltä. Mies on hyvin voinut kertoa sinusta kaiken ulkonäköä myöten vaimolleen (minun mieheni on tehnyt niin!) ja he ovat yhdessä työpaikan vaihdoksen takana. Vaikka täällä on vastaamassa miehiä ja naisia, pettäjiä, jotka tuputtavat omaa "kaikki miehet pettävät" -ideologiaansa, niin heidän väitteensä eivät pidä paikkaansa! Tälläkin palstalla on tullut vastaan monia miehiä, jotka ovat kertoneet itse olevansa ehdottoman uskollisia! Heille tyypillinen piirre on, että ovat avoimia omalle vaimolleen, myös kaikista ihastuksista, jopa omista tyhmyyksistään, eli esim oma mieheni on kertonut jopa omat flirttisanansa minulle, samoin sen toisen, katseet ja keskustelut, huoneen, missä tapahtunut, jopa paikalla olleet ihmiset nimeltä, tai jos ovat olleet kahden, koska on halunnut täyttä avoimuutta, ja että minä (vanhoista asioista mustasukaisuudesta kärsien) voin 100%:sti luottaa häneen! Hän on todellinen MIES, ei mikään työpaikan sutturoiden vieteltävissä oleva petollinen aviorikollinen!
Ihastumisia ja tunteiden paloa tulee ja menee, yksipuolisia ja molemminpuolisia, mutta todellinen rakkaus ei ole pelkkä tunne, vaan luja päätös olla tietyn ihmisen kanssa. Avioliittoon vihittäessä luvataan julkisesti olla puolisolleen uskollinen, ja joka sen lupauksen rikkoo, tekee aviorikoksen ja pettää toisen luottamuksen. Mitä tahdot muiden tekevän itsellesi, tee sinä samoin heille. Jos toivot, että sinut petetään, petä (esim jonkun varatun kanssa, olet osallinen pettämiseen tietäessäsi toisen olevan varattu)! Jos toivot, että sinua kohtaan ollaan uskollisia, niin ole itsekin uskollinen. Kuka voi pettäjään luottaa? Se sama mies, joka "kyllästyi" vaimoonsa, kyllästyy pian taas seuraavaankin vaimoonsa., jne. Tilastollisesti juuri nämä kiertopalkintomiehet pariutuvat ja eroavat kaikista eniten. Uskolliset ja puolisoonsa avoimet välit pitävät taas säilyttävät liittonsa kaikista kriiseistäkin läpi!
Ihanaa, että on olemassa vielä joitakin ihmisiä, jotka katsovat maailmaa vaaleanpunaisten lasien läpi. Fakta vaan on se, että jos moni saisi mahdollisuuden pettää sillä ehdolla, ettei koskaan jäisi kiinni, pettäisi varmasti.
Vierailija kirjoitti:
Ajattelepa, jos tuo mies TIETOISESTI vaihtaa työpaikkaa, koska ei halua olla töissä paikassa, jossa joutuu ahdistaviin, siis oikeasti ahdistaviin, tilanteisiin. Hän saattaa kokea, ettei tuollainen ihastuminen kummaltakaan puolelta ole tuossa tilanteessa oikein, on lojaali omaa vaimoaan kohtaan, rakastaa vaimoaan, ei halua pettää häntä, ja pelkää, että nyt on jo lian vaarallisilla vesillä, joten vaihtaa työpaikkaa päästäkseen sinusta eroon!!!! Mies haluaa suojella oman liittonsa, suojella vaimoaan pettymyksiltä. Mies on hyvin voinut kertoa sinusta kaiken ulkonäköä myöten vaimolleen (minun mieheni on tehnyt niin!) ja he ovat yhdessä työpaikan vaihdoksen takana. Vaikka täällä on vastaamassa miehiä ja naisia, pettäjiä, jotka tuputtavat omaa "kaikki miehet pettävät" -ideologiaansa, niin heidän väitteensä eivät pidä paikkaansa! Tälläkin palstalla on tullut vastaan monia miehiä, jotka ovat kertoneet itse olevansa ehdottoman uskollisia! Heille tyypillinen piirre on, että ovat avoimia omalle vaimolleen, myös kaikista ihastuksista, jopa omista tyhmyyksistään, eli esim oma mieheni on kertonut jopa omat flirttisanansa minulle, samoin sen toisen, katseet ja keskustelut, huoneen, missä tapahtunut, jopa paikalla olleet ihmiset nimeltä, tai jos ovat olleet kahden, koska on halunnut täyttä avoimuutta, ja että minä (vanhoista asioista mustasukaisuudesta kärsien) voin 100%:sti luottaa häneen! Hän on todellinen MIES, ei mikään työpaikan sutturoiden vieteltävissä oleva petollinen aviorikollinen!
Ihastumisia ja tunteiden paloa tulee ja menee, yksipuolisia ja molemminpuolisia, mutta todellinen rakkaus ei ole pelkkä tunne, vaan luja päätös olla tietyn ihmisen kanssa. Avioliittoon vihittäessä luvataan julkisesti olla puolisolleen uskollinen, ja joka sen lupauksen rikkoo, tekee aviorikoksen ja pettää toisen luottamuksen. Mitä tahdot muiden tekevän itsellesi, tee sinä samoin heille. Jos toivot, että sinut petetään, petä (esim jonkun varatun kanssa, olet osallinen pettämiseen tietäessäsi toisen olevan varattu)! Jos toivot, että sinua kohtaan ollaan uskollisia, niin ole itsekin uskollinen. Kuka voi pettäjään luottaa? Se sama mies, joka "kyllästyi" vaimoonsa, kyllästyy pian taas seuraavaankin vaimoonsa., jne. Tilastollisesti juuri nämä kiertopalkintomiehet pariutuvat ja eroavat kaikista eniten. Uskolliset ja puolisoonsa avoimet välit pitävät taas säilyttävät liittonsa kaikista kriiseistäkin läpi!
Ja lehmät lentää...
En tiedä missä asti ketju jo menee mutta vastaan silti.
Ai saameri että ärsyttää tuollaisten ukkojen käytös. Ei kannata kuvitella että olisit ollut tälle miehelle missään vaiheessa muuta kuin hupia ja väline egon pönkitykseen. Ja muutenkin haloo rakas hupakko, se mies on naimisissa. Varatut jätetään rauhaan.
Onko se nyt siis niin, ettei varatulle saa sanoa mitään positiivista hänestä itsestään? Eli jos tyyppi sattuu olemaan mukava, komea, reilu ja hauska, niin näitä juttuja ei saa mainita ääneen, ihan vaan siksi koska toinen on varattu?
Vierailija kirjoitti:
Mikä on pahinta mitä voi käydä, jos kerrot? Ehkä "nolaat" itsesi.. Entä mikä pahinta? Niinpä.. Ja jos mies on lähiaikoina eroamassa, niin tietäisi että olisit kiinnostunut hänestä. :) Vaikkei muuta tapahtuisi, niin ilahduttaisi miestä ja sinä voisit elää ilman jatkuvia "mitä jos" pohdintoja. Tämä siis näin miehen näkökulmasta nähtynä. m35
Eli sinun "miesnäkökulmasi" on, että jos sinulla menee parisuhteessasi huonosti, olisi kiva jos olisi joku sinuun ihastunut nuorempi nainen varalla odottamassa, josta saisi heti kivan laastarisuhteen?
Vierailija kirjoitti:
Onko se nyt siis niin, ettei varatulle saa sanoa mitään positiivista hänestä itsestään? Eli jos tyyppi sattuu olemaan mukava, komea, reilu ja hauska, niin näitä juttuja ei saa mainita ääneen, ihan vaan siksi koska toinen on varattu?
Pointti tässä tapauksessa on lähinnä se, että mihin AP pyrkii tunnustamalla tunteensa tuolle miehelle. AP:n omien kommenttien perusteella minusta vaikuttaa, että hän olisi valmis heittäytymään hyvin epätasa-arvoiseen, miehen ehdoilla pyörivään salasuhteeseen jossa AP vain saa vain lopuksi pahasti siipeensä heti, jos tuo mies vain vähänkin sormeaan koukistaa. Eli mikäli AP tekee tunnustuksensa, toivottavasti ko. mies on kunnollinen tyyppi joka ottaa asian kohteliaisuutena, eikä limanuljaska joka näkee tilaisuuden hyväksikäyttää AP:n tunteita.
Vierailija kirjoitti:
Aika kallioina monet naiset täällä tuntuu miestään pitävän. 😄 Ja kuvittelevat selkeästi että joka aviomiehellä on samat toimintatavat ja vaimo etusijalla.
Tapasin oman mieheni jolla oli 6 vuoden avoliitto asuntolainoineen, järkisuhde ihan kivan naisen kanssa ja surkea seksielämä. Ulospäin kaikki näytti kuitenkin hyvältä ja oli yhteiset kaverit jne. Kunnes minä astuin kuvioon. Kävi hyvin alusta alkaen selväksi että minun ja miehen välillä oli jotain ainutlaatuista. Ihastuimme ja rakastuimme. Mies jätti silloisen puolisonsa. Ei se helppoa aikaa ollut, mutta sen kaiken arvoista. Meillä on nyt yhteistä elämää takana 9 vuotta ja molemmat ollaan edelleen sitä mieltä että olemme toistemme elämän rakkaudet.
Ikävä särkeä kuplasi, mutta on huomattavan todennäköistä, että miehesi vaihtaa sinutkin lennosta taas uuteen naiseen, kun teidänkin suhde on muuttunut tarpeeksi "järkisuhteeksi". Kertoo paljon miehen luonteesta, että hän on valmis jättämään kumppaninsa uuden ihastuksen (lue: seksin) tullessa mukaan kuvioihin, eli ei se "elämän rakkaus" sinunkaan kanssa enää paljon vaakakupissa paina, kun arki tulee suhteeseen. Ai niin paitsi sinähän olet se uniikki lumihiutale, kun taas entinen avokki surkea sängyssä, ei ymmärtänyt miestä kuten sinä jne jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No huhhu
Tuliko tämä kommentti mieheltä vai naiselta? Anteeksi jos mulla on tunteet, anteeksi jos se joskus johtaa ihastumiseen. Ääneen en sitä uskalla varatulle kertoa, enkä mene ihastumaan perheenisään. Tykkään yhdestä työkaveristani todella paljon enkä edes tiedä pitääkö hän yhtä paljon minusta.
En mä tätä toivonut. Tunteet yllättivät. Pidän hänestä kokonaisuutena. Hän on hyvännäköinen, älykäs, mukava, rento, ajatteleva, meneväkin, huumorintajuinen, kuitenkin herkkäkin, ymmärtävä.
Hän on kuitenkin jonkun toisen.
Toivottavasti kohde ei pahoittanut mieltänsä, sillä mun mielestä tämä oli kauniisti sanottu.
Kannattaa kertoa, kerran täällä vaan eletään!
Hei kertokaa miten sitten peittää ihastunut ilme kasvoilta. Pitääkö juosta karkuun? Vaihtaa huonetta? Ei voi mennä kahvitauolle samaan aikaan? Että mitä sitten tekee vääriin, kun ei edes hipaise ja jututkin pysyvät aina asiallisina? Siltikin se lataus aina välillä on niin voimakas, ettei tiedä hyppäiskö kaulaan vai painuisko maan alle. Voiko se tunne olla täysin yksipuolista? Mistä ihmeestä se tunne tulee, että joku on niin erityinen. Ja samalla hänestä pitää niin paljon ettei missään nimessä halua hänelle mitään vaikeuksia.
Mä muistan ensimmäisen työpäivän kun hän tuli, niin heti pidin, mutta ne ihastumisen tunteet tulivat vasta myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Hei kertokaa miten sitten peittää ihastunut ilme kasvoilta. Pitääkö juosta karkuun? Vaihtaa huonetta? Ei voi mennä kahvitauolle samaan aikaan? Että mitä sitten tekee vääriin, kun ei edes hipaise ja jututkin pysyvät aina asiallisina? Siltikin se lataus aina välillä on niin voimakas, ettei tiedä hyppäiskö kaulaan vai painuisko maan alle. Voiko se tunne olla täysin yksipuolista? Mistä ihmeestä se tunne tulee, että joku on niin erityinen. Ja samalla hänestä pitää niin paljon ettei missään nimessä halua hänelle mitään vaikeuksia.
Mä muistan ensimmäisen työpäivän kun hän tuli, niin heti pidin, mutta ne ihastumisen tunteet tulivat vasta myöhemmin.
Sama tilanne. Vuosi mennyt, mutta en ole tehnyt mitään "sopimatonta ". Toistaiseksi ainakin tyydyn siihen mukavaan tunteeseen, kun näen ihastukseni komeat kasvot ja upean hymyn!
Eli jos sanon ukkomiehelle kahden kesken että oletpa sinä komea, tai mukavaa seuraa tms, niin onko se vikittelyä? Ei, jos toinen ei lähde siihen mukaan.
On tukalaa olla töissä kun näkee tämän herran..
-ap
Mitä perusteluja? Mä esitän perusteluiksi sulle vastakysymyksen: Mitä sä itse antaisit neuvoksi horolle, joka alkaisi kiimoissaan lähennellä sun tulevaa miestä? Olet oksettava.