Kannattaako varatulle ihastukselle kertoa tunteistaan?
Tilanne siis tämä:
Minulla ja eräällä miehellä on ollut työpaikalla pientä flirttiä. Jossain vaiheessa viaton flirtti muuttui "vakavammaksi". En uskaltanut viedä asiaa pidemmälle, koska olemme samassa työpaikassa. Ajattelin, että jos jotain tunnustaisin tai etenisin asian suhteen niin jutun epäonnistuttua olisi vaivaantunutta tavata työpaikalla.
Nyt sitten kyseinen mies on vaihtamassa työpaikkaa. Ajattelin, että jos olen nyt hiljaa niin kadunko sitä joskus. Vaikka en saisi ihastumiselle vastakaikua niin eipä tosiaan tarvitsisi jännittää näkemistä pakkien jälkeen.
Olen miettinyt ja pyöritellyt asiaa kauan. Jos olet ollut samanlaisessa tilanteessa, niin kerro miten tilanne eteni. Kerroitko suoraan ihastumisesta vai kierrellen?
Mies on lapseton ja naimisissa. Minua 12 vuotta vanhempi. Itse olen 25.
Mitä mieltä mammat?
Kommentit (150)
Mulla on samankaltainen ongelma. Olen syvästi ihastumassa työkaveriini joka on varattu mutta ei ole naimisissa eikä hänellä ole lapsia. Yritän unohtaa mutta en ole kiinnostunut kenestäkään muusta. En voi tehdä yhtään mitään. :(
Mun omakohtainen kokemus on vähän eri asetelmasta, olin itse varattu ja mies sinkku. Olin muuttamassa pois paikkakunnalta, jossa minä ja ihastus asuimme, kun päätin että tunnustan ihastukseni, kerron miehelle tunteistani ja thats it. Olin koko ajan ollut todella välttelevä ihastusta kohtaan, toivoen ihastuksen menevän ohi. Se ei kuitenkaan mennyt. Ihastus merkitsi minulle todella paljon, hänellä oli upea luonne, iso sydän ja hän oli tosi kannustava kaikkia kohtaan. Ja vielä (mun makuun) pitkä ja komea. :) Ja eihän ne vilkuilut ja katseiden kohdatessa kipinöinti voinut olla vain mun kuvitelmaa.... :D
No, tunteet olivat yksipuolisia, ihastus ei ollut kiinnostunut minusta. Ja ottihan se koville. Mutta parempi tietää totuus kuin jossitella ja elätellä haaveita.
Kerro ihastukselle, mutta älä odota vastakaikua. Kerro siltä pohjalta että hän tuntee itsensä imarrelluksi ja tietää että todella arvostat häntä ihmisenä. :)
Vierailija kirjoitti:
Mun omakohtainen kokemus on vähän eri asetelmasta, olin itse varattu ja mies sinkku. Olin muuttamassa pois paikkakunnalta, jossa minä ja ihastus asuimme, kun päätin että tunnustan ihastukseni, kerron miehelle tunteistani ja thats it. Olin koko ajan ollut todella välttelevä ihastusta kohtaan, toivoen ihastuksen menevän ohi. Se ei kuitenkaan mennyt. Ihastus merkitsi minulle todella paljon, hänellä oli upea luonne, iso sydän ja hän oli tosi kannustava kaikkia kohtaan. Ja vielä (mun makuun) pitkä ja komea. :) Ja eihän ne vilkuilut ja katseiden kohdatessa kipinöinti voinut olla vain mun kuvitelmaa.... :D
No, tunteet olivat yksipuolisia, ihastus ei ollut kiinnostunut minusta. Ja ottihan se koville. Mutta parempi tietää totuus kuin jossitella ja elätellä haaveita.
Kerro ihastukselle, mutta älä odota vastakaikua. Kerro siltä pohjalta että hän tuntee itsensä imarrelluksi ja tietää että todella arvostat häntä ihmisenä. :)
Kiitos, että jaoit tämän tarinan!
Mihin sä pyrkisit sillä tunnustamisella?
Mikä on pahinta mitä voi käydä, jos kerrot? Ehkä "nolaat" itsesi.. Entä mikä pahinta? Niinpä.. Ja jos mies on lähiaikoina eroamassa, niin tietäisi että olisit kiinnostunut hänestä. :) Vaikkei muuta tapahtuisi, niin ilahduttaisi miestä ja sinä voisit elää ilman jatkuvia "mitä jos" pohdintoja. Tämä siis näin miehen näkökulmasta nähtynä. m35
Huumassa tuntuu hyvältä vaikka mitkä oudot jutut. Vähän kuin humalassa. Ja kyllä ihmiset niitä humalaisia tekojaankin katuu.
Mies mitä luultavammin tietää jo ihastuksestasi, olettehan kertomasi mukaan flirttailleet "vakavamminkin". Ja kyllä toisen ihastuksen usein aistii ja huomaa. Itsekin luultavasti olet huomannut merkkejä miehen ihastuksesta.
Ota huomioon, että mies ei kuitenkaan ole tehnyt mitään asian eteen, vaikka mitä luultavimmin tietää tunteiden molemminpuoleisuudesta. Se, jos varattu on ihastunut, tarkoittaa harvoin sitä, että tämä oikeasti haluaa edetä asian kanssa. Ihastuminen toisiin on pitkässä avioliitossa luonnollista, ja hyvän maun mukainen flirtti piristää päivää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odota että mies kertoo ensin itse tunteistaan sinua kohtaan. Näin et ainakaan "nolaa" itseäsi tai joudu katumaan jälkeenpäin.
On surullista, jos molemmat ovat ihastuneita, mutta kumpikin on hiljaa ja odottaa että se toinen kertoisi ensin. Siinä voi mennä elämä hukkaan molemmilta.
Sinkkujen tapauksessa tuo voi toki olla surullista. Pitkässä suhteessa toisiinkin ihastuminen on aika yleistä, ja tottakai välillä käy niin, että kaksi ihmistä on juuri toisiinsa ihastuneita samaan aikaan. Ei se kuitenkaan läheskään aina tarkoita yhtään mitään. Ei ihastuminen toiseen tarkoita vielä sitä, että olisi valmis vaihtamaan kumppaninsa. Eikä ihastuminen tarkoita sitä, että täytyy ainakin kokeilla ihastuksensa kohdetta, jos vain saa tilaisuuden. Yleensä ainakin pitkään naimisissa olleet ymmärtävät pelin hengen, vaikka huomaisivat, että varattu viehättävä kollega vastaa tunteisiin: muuta on turha odottaa kuin flirttiä. Pettämistäkin voi joskus tapahtua, mutta paljon harvemmin kuin tilanteita, joissa varatut ihastuvat toisiinsa.
Jos haluat seksiä, niin sitten kannattaa kertoa. Voi erotakin vaimostaan, mutten laskisi sen varaan mitään.
Kaverini on harrastanut viimeiset kymmenen vuotta pelkkiä varattuja ja pokauskuvio on aina sama: Bongaa kiinnostavan miehen vaikka työpaikalta ja sitten ehdottaa vaan suoraan tapaamista. Onnistumisprosentti 100. Jotkut on selvästi hämmillään (vaikka innostuneita) eli ovat varmaan aikalailla keltanokkia touhussa. Toiset on niin varmoja ja reippaita, että tietää tehneen sitä paljon jo aiemminkin.
Itse nuorena kanssa työpaikalta halusin varatun miehen. Kysyin suoraan, että lähtiskö mökille. Meni ihan punaiseksi ja torjui. Kahden tunnin päästä tuli kysyyn perään, että onko tarjous vielä voimassa.
Vierailija kirjoitti:
Jos haluat seksiä, niin sitten kannattaa kertoa. Voi erotakin vaimostaan, mutten laskisi sen varaan mitään.
Kaverini on harrastanut viimeiset kymmenen vuotta pelkkiä varattuja ja pokauskuvio on aina sama: Bongaa kiinnostavan miehen vaikka työpaikalta ja sitten ehdottaa vaan suoraan tapaamista. Onnistumisprosentti 100. Jotkut on selvästi hämmillään (vaikka innostuneita) eli ovat varmaan aikalailla keltanokkia touhussa. Toiset on niin varmoja ja reippaita, että tietää tehneen sitä paljon jo aiemminkin.
Itse nuorena kanssa työpaikalta halusin varatun miehen. Kysyin suoraan, että lähtiskö mökille. Meni ihan punaiseksi ja torjui. Kahden tunnin päästä tuli kysyyn perään, että onko tarjous vielä voimassa.
No, oliko tarjous voimassa vielä?
-AP
Ei. Jos miestä kiinnostaa rikkoa avioliittonsa, hän tekee itse aloitteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen se vaimo sitten on? Ajattelin vaan kun tunnut pitävän itseäsi jotenkin suuressa arvossa vaan sen takia että olet kymmenen vuotta nuorempi. En mä nyt usko että kolmevitoset naiset pitää kaksvitosta sen vaarallisempana kilpakumppanina kun omanikäistään ihan vaan iän perusteella. Melkein päinvastoin.
En tiedä vaimosta mitään. Lähinnä vaan meinasin kommentillani, että jos kaikin puolin normaali ja mukava ja nuorempi nainen tulee kertomaan, että pitää miehestä niin miksi ihmeessä mies kertoisin vaimolleen ja tekisi tytöstä pellen?
Kun minulle suhteessa ollessani yksi tosi komea ja fiksu kundi kertoi pitävänsä minusta sanoin, että kiitos kohteliaisuudesta, mutta seurustelen. Ei tullut mielenkään kertoa asiasta poikaystävälle ja pahoittaa sen mieltä tai nolata tätä kertojaa. Olin imarreltu ja pidin asian omana tietonani.
-AP
Kyllä se tyttö ihan itse tekee itsestään pellen jos lähtee pokailemaan varattua miestä joka ei edes ole ilmaissut kiinnostustaan. Monet avioparit on myös läheisiä ystäviä keskenään, jaetaan jutut mitä tapahtuu ja naureskellaan yhdessä kun aihetta on.
Tottakai kerrot. Muuten kadut asiaa lopunikääsi. Voi olla, että kadut vielä kertomistakin monta kertaa, mutta tilaisuuksien ei kannata antaa lipua ohi. Älä kuuntele tämän palstan epätoivoisia mammoja, joiden elämä ei ole vielä heitä opettanut.
Kerro vaan. Mies on vain imarreltu. Rakastaa tietysti vaimoaan koko sydämestään niin ei juttu etene siitä ;)
Kadut loppuelämäsi jos et kerro.
Aika kallioina monet naiset täällä tuntuu miestään pitävän. 😄 Ja kuvittelevat selkeästi että joka aviomiehellä on samat toimintatavat ja vaimo etusijalla.
Tapasin oman mieheni jolla oli 6 vuoden avoliitto asuntolainoineen, järkisuhde ihan kivan naisen kanssa ja surkea seksielämä. Ulospäin kaikki näytti kuitenkin hyvältä ja oli yhteiset kaverit jne. Kunnes minä astuin kuvioon. Kävi hyvin alusta alkaen selväksi että minun ja miehen välillä oli jotain ainutlaatuista. Ihastuimme ja rakastuimme. Mies jätti silloisen puolisonsa. Ei se helppoa aikaa ollut, mutta sen kaiken arvoista. Meillä on nyt yhteistä elämää takana 9 vuotta ja molemmat ollaan edelleen sitä mieltä että olemme toistemme elämän rakkaudet.
Mitä toivot saavuttavasi kertomalla? Haluatko miehen kanssa suhteeseen, ehkä naimisiinkin? Siinä tapauksessa, pettäminen ei ole hyvä pohja suhteelle - ne suhteet päättyvät lähes poikkeuksetta, ja aika usein juuri niin kuin be alkoivat. Vai haetko pelkkää seksiä ja hauskanpitoa? Kai sun paikkakunnalla on sentään joku sinkkumies sun makuun?
Eli lyhyt vastaus on 'ei'.
Mammat pelkää että kyseessä on heidän mies...En tiedä olenko vähemmistösssä, mutta jos kyseessä olisi mun mies joka jo ajatuksena huvittaa niin eipä sille mitään voisi. Omasta tahdosta sitä täytyy olla suhteessa täytyy olla tahtoa pitää kiinni siitä mitä on jos se ei sitä ole saa mennäkin. Mä olenkin epätyypillinen suomalainen nainen, en nalkuta pahemmin, en vaan jaksa.
Kuule, virnistelkööt ihan rauhassa. Ei ole multa mitään pois. Toivon kuitenkin ettei kukaan nelikymppinen käyttäydy kuin pikku tyttö, ihan itsensä takia... :)
-AP