Liian tyhmä elämään
Olen nuori nainen, jota on koko elämänsä ajan haukuttu tyhmäksi. Sitä ilmeisesti myös olen, sillä monet peruskoulun jälkeiset koulut ovat jääneet kesken ja nykyisessäkin koulussa alkaa voimat loppua.
Oma tyhmyyteni ahdistaa minua. Minulla on niin huono muisti, että vaikka luenkin päivittäin lehtiä, en muista niistä enää mitään hetken päästä. Olen myös niin hidas että jos minulta kysytään jotain, voi mennä kauan että edes ymmärrän kysymyksen. Sanon myös paljon vääriä sanoja puhuessani, esimerkiksi puhuessani jääkaapista saatan vahingossa sanoa pakastin.
Tuntuu joka päivä siltä kuin olisin liian fiksussa seurassa, en osaa keskustella tavallisten ihmisten kanssa.
Pelottaa tulevaisuus ja se ettei minusta ole koskaan normaaliin elämään tyhmyyteni takia.
Mitä minunlaiseni ihmiset voivat tehdä elämällään?
Voiko kukaan samaistua?
Kommentit (9)
Ap, tekstisi on kuin minun näppikseltäni! Sanon heti alkun etten osaa auttaa sinua, mutta jos sinua edes lohduttaisi tieto, ettet ole yksin ongelmasi kanssa.
En tiedä mistä alottaisin kertomaan. Olen itsekin nuori aikuinen ja kohtalaisesti pärjännyt elämässä. Koulussa pärjäsin kohtalaisesti, suoritin lukion joten kuten ja myöhemmin vielä ammattitutkinnon. Olen oman alani töissä, mutta koen koko ajan olevani väärässä paikassa. En juuri pidä työstäni, mutta teen sitä koska en muutakaan osaa. Haluaisin opiskella, mutta opiskelupaikat ovat todella tiukassa.
Olen koko elämäni ollut jotenkin irrallaan tästä maailmasta. En oikein osaa toimia sosiaalisissa tilanteissa, varsinkin jos paikalla paljon ihmisiä. Koitan seurata keskustelua, mutta en meinaa pysyä perässä, kun puheenvuorot vaihtelevat miten sattuu. Usein olenkin hiljaa, koska en halua sanoa mitään tyhmää ja vaikuttaa entistä tyhmemmältä. Minullakin menevät sanat sekaisin ja joskus pohdin liian pitkään ennenkuin vastaan. Ihailen ihmisiä, jotka porukassa heittävät juttua sujuvasti.
En ole keksinyt mitä voisin tehdä asialle. Olen jotenkin "vajaa", mutta en tiedä miten asian voisi korjata. En ole masentunut, koska olen aiemmin elämässäni ollut masentunut eikä tämä (koko elämäni kestänyt) olo ole sitä. Joskus minulla on ollut itsetuhoisia ajatuksia, koska koen olevani jotenkin vääränlainen. Yleisesti ottaen en ole ahdistunut sen enempää kuin normaalitkaan ihmiset.
Päällisin puolin elämäni on kunnossa. Minulla on perhe ym. Minua ei ole koskaan kiusattu ja lapsuuteni oli ihan normaali. Ei ole mitään ulkoista selitystä miksi tunnen kuten tunnen. Siksi koenkin, että itsessäni on jotain vikaa.
Mulla on ihan sama vika eli tunnen itseni todella tyhmäksi. Pärjäsin ihan ok koulussa, pääsin ylioppilaaksi ja matikasta kirjoitin jopa ällän. Mutta semmonen perusyleissivitys multa puuttuu. Sen huomaa jos pelaan vaikka Trivial Pursuittia (pyrin kyllä välttämään sen pelaamista) tai vaikka katsoessa Haluatko Miljonääriksi -visailua. En tiedä noista visailun kysymyksistä yleensä edes niitä helpoimpia, mitkä kaikkien pitäisi tietää. Kun WTC-iskut tapahtui 2000 luvun alussa, en ollut sitä ennen kuullut koko torneista.
Mulla on todella usein olo, että olen aivan liian tyhmä tähän elämään. Sitä ei suinkaan auta asia, että työskentelen työpaikalla jossa lähes kaikki ovat käyneet yliopiston. Opin kyllä asiat, jos niitä toistetaan riittävän monta kertaa, mutta mitään kovin monimutkaisia asioita ei mun kaaliin mahdu.
Lisäksi olen sosiaalisissa tilanteissa todella kömpelö. Vihaan myös kaikkia massatapahtumia, joista muut ihmiset nauttii (konsertit ym) Vietän vapaa-aikani mieluiten kotosalla tai lenkkipolulla, tosin lenkillekin lähden mieluiten pimeällä niin ei tarvitse nähdä muita ihmisiä...
Että ei ole elämä helppoa täälläkään. Toisaalta kyllä tykkään elämästäni kaikessa sen yksinkertaisuudessaan, ei ainakaan tarvitse hirveästi murehtia poliittisia ongelmia tms koska nekin on jo itsessään liian monimutkaisia mulle enkä jaksa ajatella sellaisia asioita :D
Pääasiat on kuitenkin mulla ihan kunnossa: vakituinen työ, ihan ok palkka, ihana mies ja kivat lapset. Mutta oma tyhmyys ja surkea yleissivistys välillä ärsyttää...
Voi ei vastaaja 3! Uskomatonta, että meikäläisiä näin vain vaeltelee tällä pallolla :) ihana saada vertaistukea.
2
Luulin jo ettei kukaan vastaisi tähän.. Kiitos teille :')
Kyllähän minulle on haasteellisempaa opiskella ja keskustella silloin kun on monta ihmistä arvostelemassa. Kun on niin monesti jo huomautettu ja kiusattu siitä, kuinka tyhmä olen. Koen häpeää itsestäni.
Tuntuu, että yhteiskunta on niin kehittynyt ja jatkuvasti pitäisi olla vain parempi. Me tyhmemmät ei pysytä enään matkassa kun "helppoihinkin" töihin tarvitaan niin paljon kaikenlaisia taitoja. Jos pystynkin opiskelmaan koulun loppuun, niin pelottaa pääsenkö koskaan työelämään ja sitä kautta ihan normaaliin elämään kiinni.
Ap
Olen onnellinen siitä rupesin lukee tätä palstaa, ihan siitä syystä koska olen löytänyt täältä paljon kaltaisiani ihmisiä ja huomannut ettei muidenkaan elämä ole aina ruusuilla tanssimista. Se on tuonut paljon helpotusta tähän harmaaseen elämään.
Vierailija kirjoitti:
Luulin jo ettei kukaan vastaisi tähän.. Kiitos teille :')
Kyllähän minulle on haasteellisempaa opiskella ja keskustella silloin kun on monta ihmistä arvostelemassa. Kun on niin monesti jo huomautettu ja kiusattu siitä, kuinka tyhmä olen. Koen häpeää itsestäni.
Tuntuu, että yhteiskunta on niin kehittynyt ja jatkuvasti pitäisi olla vain parempi. Me tyhmemmät ei pysytä enään matkassa kun "helppoihinkin" töihin tarvitaan niin paljon kaikenlaisia taitoja. Jos pystynkin opiskelmaan koulun loppuun, niin pelottaa pääsenkö koskaan työelämään ja sitä kautta ihan normaaliin elämään kiinni.
Ap
Onhan meitä ap, mutta miten tällaisesta asiasta alat keskustelemaan tosielämässä kenenkään kanssa? Onneksi on netti, jota kautta voi löytää vertaisiaan.
2
Kuuluisin jonnekin vanhaan aikaan lypsämään lehmiä käsin ja heilumaan heinähangon kanssa heinäpelloilla. Nyky-yhteiskunnassa en selviä edes kelan papereista.. Ilman puolisoani olisin jo kuollut kadulle. Jos hänestä joskus aika jättää ennen minua.....
Toi että sanoo pakastin kun pitäisi sanoa jääkaappi, on täysin normaalia. Johtuu siitä että sanat ovat aivoissa vierekkäin ja "huolimattomalla" haulla on vähän tuurista kiinni kumpi sana tarttuu haaviin. Samasta syystä jotku sanovat 50% todennäköisyydellä vasen kun pitäisi sanoa oikea.
Kirjoitettu tekstisi on ihan jotain muuta, kuin tyhmän ihmisen tekstiä. Olisiko enemmän kyse siitä, että koet kirjallisen ja suullisen ilmisun ahdistavaksi, kun se tapahtuu "arvostelun" alla?
Tunnen itse ihimsen, joka on pärjää oikein hyvin elämässä ja on fiksu, mutta ei kertakaikkiaan suoriudu opiskeluympäristössä, menee ihan palasiksi ja ei saa mitään koherenttia paperille tai suustaan.
Jos sitten samoja asioita käydään keskustelussa oppielämän ulkopuolella, niin selvästi on tajunnut ja osaa kertoa aiheesta vaikka mitä.
Voisiko sinulla olla samanlaisia haasteita?
Toisekseen, jos ulkopuolelta jatkuvasti mollaataan, että on "tyhmä", niin se lannistaa ja siitä tulee negatiivinen kierre, eikä uskalla tehdä mitään. Voitko ottaa etäisyyttä ihmisiin, jotka näin tekevät?
Tsemppiä ap, sinussa on potentiaalia, kun vain löydät sen oikean kanavan vapauttaa sen!
M45