Lue keskustelun säännöt.
Ylempi keskiluokka, alempi keskiluokka, duunarit, köyhät ja wt-porukka - miten määrittelet?
17.09.2016 |
Tuli mieleen tuosta "Mikä on mielestänne alemman keskiluokan elämälle leimallista?" -ketjusta.
Millainen ihminen kuuluu mielestänne ylempään keskiluokkaan? Entä alempaan? Miten käyttäytyy white trash? Av:lla aina viljellään näitä termejä ahkerasti, mutta jokaisella tuntuu olevan eri käsitys, mitä ne tarkoittavat. Miten itse määrittelisit nämä? Onko kyse enimmäkseen henkilön elämäntyylistä vai ennemminkin koulutustaustasta tai perhetaustasta? Entäs jos henkilö on onnistunut nousemaan lähtökohdistaan, vaikkapa maanviljelijäperheestä tai pitkäaikaistyöttömien suvusta ison firman toimitusjohtajaksi, määritteletkö hänen luokkansa taustan vai nykyisen elämäntilanteen mukaan?
Kommentit (172)
Vierailija kirjoitti:
Ylempi keskiluokka = yliopiston käyneet
alempi keskiluokka = AMKn käyneet
duunarit = amiksen käyneet
köyhät = tukia saavat (asumis, toimeentulo, työttömyys jne)
WT = pelkän peruskoulun käyneet
Mutta entäs sitten, jos on esimerkiksi AMK:n käynyt insinööri ja töissä, mutta sitten vaikkapa firma joutuu irtisanomaan, ja AMK-inssi on jonkin aikaa työttömänä, ja saa tukia? Eihän AMK-insinöörin yhteiskuntaluokka voi muuttua hetkessä keskiluokkaisesta "köyhäksi" siitä, jos hän on jonkin aikaa ansiosidonnaistensa varassa. Jättäisin tuosta luokittelusta pois nuo "köyhät".
Eikä minusta Suomessa ole myöskään WT-luokkaa, koska ei meillä ole tarpeen erotella mustaa ja valkoista alaluokkaa toisistaan. Duunareitten alapuolella voisi olla siis pelkästään alaluokka (syrjäytyneet, köyhät, ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevat). Tämäkin on kyllä ongelmallinen, koska myös yläluokan edustajakin voi olla joskus syrjäytynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskituloisten laskemisessa on sovellettu Kehittyneiden maiden yhteistyöjärjestön OECD:n laskutapaa.
Lasku alkaa mediaanitulosta eli kun kaikkien kansalaisten tulot laitetaan suuruusjärjestykseen, mediaanitulo on keskimmäiseksi jäävä tulo.
Vuonna 2021 Suomessa Kuukausituloina mediaanitulo oli 2 258 euroa.Matalapalkkatyölläkin keskiluokkaan
Keskiluokkaan kuuluu, jos käteen jää 75 prosenttia mediaanitulosta eli 1 700 euroa kuukaudessa. Tulojen yläpäässä keskiluokkaan kuuluu, jotka käteen jää verojen jälkeen kaksi kertaa mediaanitulon verran rahaa eli 4 500 euroa kuukaudessa
Onko tämä tosiaan keskiluokan määritelmä? Jos näin on, niin yli 80% eläkeläisistä jää alle keskiluokan alarajan (brutto 2200 €/kk), ja vastaavasti keskiluokan yläpäähän, 4500€/kk netto pääsee vasta 8000€/kk bruttotuloilla, mikä on isompi kuin kansanedu
Ei tietenkään ole. Tämä on Vauva-palstan määritelmä, jossa sekoittuu nyt iloisesti kaksi aivan eri asiaa: keskituloinen ja keskiluokkainen.
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokkaan kuuluu sellainen akateeminen ihminen, isä ja äiti ovat maistereita tai tohtoreita.
Jos vanhemmilla jokin alempi koulutus, henkilö on luokkaretkellä.
Luokkaretkeläinenkin voi kuulua keskiluokkaan. Ensimmäisen polven keskiluokka se vasta keskiluokkaista usein onkin. Noudattavat hyvin kaikkia sääntöjä ja paheksuvat niitä, jotka eivät noudata. Heille on usein muita tärkeämpää erottautua alemmista luokista erilaisilla merkkituotteilla, statussymboleilla ja signaleilla, ei tietenkään kovin räikeästi, ettei ylpeiksi moitita, tai uusrikkaiksi, mutta hienovaraisesti kuitenkin, sen verran että huomataan.
Vierailija kirjoitti:
Nämä menee ihan tulotasojen mukaan. Kaikki muu on vaan haihattelua, moni haluaa mieltää itsensä ylempään keskiluokkaan jos löytyy akateeminen koulutus. Mutta luokkajaot menevät ja aina tulevat menemään varallisuuden mukaan.
Näinhän se on.
Koulutuksia saa nykyään todella helposti, ja jotain harrastuksia ja sisustuksia voi valita kukin aivan miten haluaa. Siitä näkökulmasta luokka on vain kunkin oma valinta. Jos päätän huomenna mennä jääkiekko-otteluun, olen alaluokkaa. Mutta jos menenkin teatteriin, niin olen ylempää keskiluokkaa. Ihan kiva siinä mielessä, että kukaan ei ole lukittu mihinkään luokkaan.
Tosiasia on se, että taloudelliset (tai niihin vertautuvat) resurssit tekevät luokan, koska sieltä ei ylöspäin pääse päättämällä. Näin ollen:
- Alaluokka: tuilla eläjät
- Työväenluokka: pienet palkkatulot
- Keskiluokka: kohtalaiset/hyvät tulot, mutta töissä on käytävä tai tukiin turvauduttava
- Yläluokka eli vapaaherrat: (niin halutessaan) pelkillä omaisuustuloilla eläjät
- Eliitti: merkittävät omistajat, vallankäyttäjät ja muut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näistä puhuminen ahdistaa.
Ikään kuin pitäisi pyrkiä ylempään keskiluokkaan tai on huono.Tuntuu, että olen epäonnistunut elämässäni.
Asun vuokralla, meillä on vanha auto ja muutenkin tuhlataan paljon.Molemmat käymme töissä, vuositulot n. 45t per hlö. Säästöön saan vain 200e kuukaudessa, kouluja en jaksa käydä. Harrastan kuitenkin lukemista ( joogaa ja pilatesta) mutta koulut eivät ole minua varten. Syy huonoon koulutukseen on se, että kiinnostun vain minua kiinnostavista aiheista.
Äitini on akateeminen, isä duunari, joten kai olen sitten tullut isääni. Myös duunari-isäni lukee paljon, joten sikäli yleissivistystä on jonkin verran. Olen myös kiinnostunut politiikasta ja ylipäätään maailman taloudesta.
Tällaiset keskustelut ahdistaa, koska vaikka olen periaatteessa wt, en koe olevani. Pelkään, että lapsemme saa huonoja vaikutteita koskaAinakin meillä koulutuksen puute oli nolompaa kuin keskituloisuus. Yhtä duunarien kakaraa pilkattiin huolella, vaikka sen vanhemmilla oli ihan menestynyt firma
Meillä taas kun duunareita oli pikkukaupungissa suurin osa, niin todennäköisemmin tuli pilkatuksi jos vanhempi oli joku "herra", eli muu kuin perus duunari.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ylempi keskiluokka
- hyvät vaikutusmahdollisuudet päätöksentekoon, joko itse mukana tai tuntee oikeat ihmiset
- tulot +100 000 euroa vuodessa
- pääomaa löytyy, eikä talous mene sekaisin esim. potkuista
- koulutettu
- käyttää kulttuuripalveluja ja käy usein kaikissa "kissanristiäisissä"
- laajat sosiaaliset verkostot
- sivistynyt ja osaa käyttäytyä ainakin pintapuolisesti
- tyypillinen ammatti: asiantuntija, päällikkö, tj... työ jossa on vastuuta
- on kiinnostunut hyvinvoinnistaan
Alempi keskiluokka
- pienet vaikutusmahdollisuudet, ei tunneta oikeita henkilöitä
- tulot 25 000 - 50 000 euroa vuodessa
- omaisuus lähinnä asunnossa tai perintömökissä / -metsässä
- suuret henkilökohtaiset erot sos. piireissä, koulutuksessa, hyvinvoinnissa, sivistyksessä ja kulttuuripalvel
Aika lailla näin jaottelisin itsekin.
Itse olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja luokittelen itseni köyhäksi. Pienet tukiverkostot itselläni on ja terveydellisiä ongelmia (joiden vuoksi eläkkeellä olen), sosiaalisia ongelmia taas ei ole. Minulla on terveelliset elintavat: en tupakoi tai käytä alkoholia, harrastan liikuntaa, syön niin terveellisesti kuin pienillä tuloilla kykenen (paljon kasviksia, marjoja, hedelmiä, täysjyvää, pehmeitä rasvoja, proteiininlähteenä kalaa ja kasviproteiineja). Minulla on ylioppilastutkinto, mutta ei korkeakoulututkintoa. Kulttuurin suhteen makuni on moninaisempi, kuin ehkä köyhillä keskimäärin: käyn teattereissa, konserteissa (mm. kansanmusiikki), museoissa ja taidenäyttelyissä, lähinnä Kaikukortilla, jolla pääsen useimpiin näistä ilmaiseksi. Tosi-tv:tä inhoan, enkä kyllä katso televisiota muutenkaan tai kuuntele radiota. Poliittisesti olen vasemmalla, MV-lehteä ei tule luettua. Pukeutumis- ja meikkaustyylistä sen verran, että en meikkaa enkä värjää hiuksia, pukeudun mielestäni siististi, huollan ja korjaan vaatteitani ja kenkiäni. Joku varmaan minut silti laskisi wt-porukkaan.
"Mutta ei kai sentään kovinkaan moni joudu noissa juhlissa opettelemaan, mitä haarukkaa milloinkin käytetään? Kai tuollaiset asiat opitaan kotona ruokapöydässä. Esimerkiksi juhlapäivinä, kun on isompi kattaus, on hyvä harjoitella lasten kanssa tuollaista."
Uskoakseni useimmissa suomalaisissa kodeista on ainoastaan yhdenkoon Fiskarsin teräsaterimia, eikä isoja päivällisiä järjestetä, joten oppi voi jäädä monellakin vajaaksi.
Itse asiassa jo keittiö olohuoneen seinällä estää jo parempien päivällisten järjestämisen, ellei sitten käytä pitopalvelua, joka tuo valmiit ruoat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Luokka-asemaa määrittävät omistus- ja työelämän valta- ja auktoriteettisuhteet.
Oman tulkintani mukaan luokka-asema ei kuitenkaan määräydy tulojen perusteella. Luokka-asemaa määrittävät omistus- ja työelämän valta- ja auktoriteettisuhteet. Lisäksi katson, että myös muilla työn piirteillä kuten työn itsenäisyydellä on tärkeä sija luokka-aseman määräytymisessä. Keskiluokassa on kyse paitsi asemasta myös omanlaisestaan yhteiskunnallisen muutoksen projektista. Sitä luonnehtivat yksilöllistyminen (kulttuuri- ja elämäntapakäytännöt), pyrkimys laajoihin kulutusmahdollisuuksiin ja usko koulutukseen sosiaalisen aseman turvaamisessa. Tällainen yhteiskunnallinen projekti on saanut vahvan sijan suomalaisessa yhteiskunnassa. (vrt. Blom & Melin 2014). Keskiluokkaistuminen on ollut tiukasti kytköksissä talouden ja yhteiskuntapolitiikan muutoksiin. Meillä harjoitettu politiikka on suosinut keskiluokkaa. Mitä tulevaisuudessa tapahtuu, on jo kokonaan toinen juttu.
/.../
Yhteiskuntaluokat ovat edelleen keskuudessamme. Suomi on edelleen luokkayhteiskunta, jossa luokka-asema määrittää yksilöiden ja perheiden elämän ehtoja, ja jossa koulutus, uhka joutua työttömäksi tai tulot jakaantuvat pitkälti luokka-aseman mukaan. Työelämässä luokka-asema rakenteistaa työtä ja työn luonnetta. Luokkarakenne on kuitenkin eriytynyt monin tavoin.
https://www.tuni.fi/alustalehti/2019/02/26/suomi-on-edelleen-luokkayhte…
Rikkaat - Paljon omaisuutta, merkittäviä pääomatuloja, ei tarvitse välttämättä työskennellä.
Ylempi keskiluokka - Jonkin verran omaisuutta, jonkin verran pääomatuloja, mutta täytyy tehdä yleensä hyväpalkkaista työtä.
Keskiluokka - Melko vähän omaisuutta, joka ei tuota merkittävästi. Kohtuullinen palkka, jolla eletään.
Alempi keskiluokka/duunarit - Ei ehkä ollenkaan omaisuutta, pienehkö palkka, jolla eletään.
Köyhät - Ei omaisuutta, usein eletään sosiaaliturvalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On täällä ihan hyviä ja osuviakin stereotypioita esitetty siitä, miten missäkin luokassa eletään ja varmasti on paljon ihmisiä joihin ne kuvaukset osuu ihan hyvin.
Mutta on älyttömän paljon myös niitä, jotka ei oikein istu mihinkään kuvaukseen erityisen hyvin, liikkuvuus "luokkien" välillä on niin suurta, tai on ainakin ollut, köyhistä duunariperheistä akateemiseksi ponnahtaneita on älyttömästi ja toisaalta akateemisuus ei takaa vakaata työpaikkaa ja tuloja vaan putkimies voi helposti tienata enemmän. Ja joillekin ne "paremman väen" tavat tarttuu koulutuksen myötä, toisille ei, toiset taas on hyvinkin sivistyneitä vaikka työpaikka olisi duunaritasoa. Varsinkin maaseudulla on sitten kans niitä jotka elää aika vaatimattomasti vaikka rahaa olisi kuinka.
Montakohan aloitusta Vauvalla on tehyt näistä yhteiskuntaluokista, mikä niissä niin kiehtoo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Mutta ei kai sentään kovinkaan moni joudu noissa juhlissa opettelemaan, mitä haarukkaa milloinkin käytetään? Kai tuollaiset asiat opitaan kotona ruokapöydässä. Esimerkiksi juhlapäivinä, kun on isompi kattaus, on hyvä harjoitella lasten kanssa tuollaista."
Uskoakseni useimmissa suomalaisissa kodeista on ainoastaan yhdenkoon Fiskarsin teräsaterimia, eikä isoja päivällisiä järjestetä, joten oppi voi jäädä monellakin vajaaksi.
Itse asiassa jo keittiö olohuoneen seinällä estää jo parempien päivällisten järjestämisen, ellei sitten käytä pitopalvelua, joka tuo valmiit ruoat.
Ainakin Hackmanin teräksisiä Savonia-aterimia saa kolmea eri kokoa, joten niillä on helppo kattaa usean ruokalajin ateria. Niitä on myös helppo ostaa melkein mistä tahansa tavaratalosta, marketista tai Iittalan verkkokaupasta. Toki asunnossa pitää olla tilaa myös kunnon ruokapöydälle, mutta siinäkin voi käyttää luovuutta, jos vieraita on harvoin, niin olohuoneeseen voi järjestää kaksi pöytää yhdeksi isoksi pöydäksi ja laittaa liinan päälle, tai vaikka voi tilapäisesti irrottaa yhden välioven ja nostaa sen pienemmän pöydän päälle, niin tulee tosi iso pöytä. Nämä ei ole edes rahakysymyksiä. Ehkä suurin este on kuitenkin, ettei päivällisten järjestäminen kuulu kaikilla välttämättä elämäntapaan, ehkä siinä tulee vastaan kysymys yhteiskuntaluokasta.
Vierailija kirjoitti:
Montakohan aloitusta Vauvalla on tehyt näistä yhteiskuntaluokista, mikä niissä niin kiehtoo?
Ihmiset haluaa ymmärtää paremmin itseään ja omia valintojaan. Monella keskiluokkaisella on tausta melko lähimenneisyydessä maaseudulla tai työväenluokassa. Monet ovat niin keskiluokkaistuneet, että tuntevat olonsa jo hiukan vieraaksi lapsuudenkotinsa yhteiskuntaluokassa, mutta kuitenkin samaan aikaan vieraaksi myös uudessa, opiskelun ja työn myötä syntyneessä uudessa yhteiskuntaluokassaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ystävät, sukulaiset, tuttavat, naapurit ym. kaikki samanarvoisia, ei syytä jakaa tai luokitella ihmisiä
Ai, että minua risoo, että jokaiseen yhteiskuntaluokkakeskusteluun tulee joku pallipää puhumaan ihmisarvosta, kun sillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Miksi ette ihimisarvopallit pysy omissa ketjuissanne?
Siinä mielessä tuo on ymmärrettävää, että Suomessa ainakin on sellainen kirjoittamaton taustaoletus, että keskiluokka on hyvä, ja ylempi keskiluokka on vielä parempi. Siihen liittyy jonkinlainen normien noudattaminen, siisti sisätyö, säännöllinen kuukausipalkka ja kuuliaisuus esivaltaa kohtaan. Siihen pyritään koulutuksen ja ahkeran työn avulla. Sellaista ihmistä myös arvostetaan. Usein kuulostaa aika tekopyhältä kun sanotaan, että kaikki ovat kuitenkin ihmisinä samanarvoisia.<
Kyllä ainakin itse arvostan sekä amiksia että korkeakoulutettuja, kunhan elättävät itsensä rehellisellä työllä. Molempia tarvitaan, jotta tämä yhteiskunta pysyy kasassa.
Vierailija kirjoitti:
Keskituloisten laskemisessa on sovellettu Kehittyneiden maiden yhteistyöjärjestön OECD:n laskutapaa.
Lasku alkaa mediaanitulosta eli kun kaikkien kansalaisten tulot laitetaan suuruusjärjestykseen, mediaanitulo on keskimmäiseksi jäävä tulo.
Vuonna 2021 Suomessa Kuukausituloina mediaanitulo oli 2 258 euroa.Matalapalkkatyölläkin keskiluokkaan
Keskiluokkaan kuuluu, jos käteen jää 75 prosenttia mediaanitulosta eli 1 700 euroa kuukaudessa. Tulojen yläpäässä keskiluokkaan kuuluu, jotka käteen jää verojen jälkeen kaksi kertaa mediaanitulon verran rahaa eli 4 500 euroa kuukaudessa
Nimenomaan noilla tuloilla kuuluu keskituloisiin, mutta ei välttämättä keskiluokkaan. Esimerkiksi ammattikoulun käynyt työmies edustaa harvoin keskiluokkaa, vaikka olisi keskituloinen.
Tuntuu myös aika hurjalta lukea joitakin kommentteja, joissa alempi keskiluokka määritellään 35 000 - 50 000 vuodessa ansaitseviin ja ylempi keskiluokka yli 100 000 euroa vuodessa ansaitseviin. Mitäs ne sitten ovat, jotka ansaitsevat 50 000 - 100 000 euroa? Esimerkiksi 6000 -7000 euron kk-tulot tarkoittavat "vain" 72 000 - 84 000 euron vuosituloja.
Eiköhän se koulutuksen perusteella ensisijaisesti mene. Vai väittääkö joku, että esim. Teemu Selänne ja Kimi Räikkönen ovat yläluokkaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä menee ihan tulotasojen mukaan. Kaikki muu on vaan haihattelua, moni haluaa mieltää itsensä ylempään keskiluokkaan jos löytyy akateeminen koulutus. Mutta luokkajaot menevät ja aina tulevat menemään varallisuuden mukaan.
Akateeminen voi olla wt vain ironisessa mielessä koska akateemisuus on mahdollisuus parempaan tulotasoon. Oikealla wt ei ole mitään mahdollisuutta parempaan tulotasoon kuin jos sattuu rikastumaan yrittäjänä.
Suomessa peruskoulu on pitänyt huolen siitä, ettei kukaan ole kai sentään tieto- ja taitotasoltaan kuten jenkki-WT. En pidä mielekkäänä koko WT-keskustelua Suomessa, koska täällä ei ole yhtä huonoja kouluja kuin jenkkien public schoolit ovat.
En määrittele, ihmisiä ne kaikki on.
Ylemmän ja alemman keskiluokan huomaan itse määritteleväni lähinnä näkyvän elintason mukaan. Alemmalla keskiluokalla on sellaiset 250000 euron asunnot ja ylemmällä arvokkaammat. Noin hyvin karkeasti, riippuen samalla muustakin.
Duunari on työsuhteessa, usein suorittavassa työssä, mutta mahdollisesti muussakin tienaten keskipalkkaa tai sen alle. Duunari voi siis kuulua varallisuudeltaan keskiluokkaan. Moni duunari on käynyt amk:n.
Köyhän määrittelen varallisuuden mukaan. Hän voi olla työelämän ulkopuolella tai duunari.
Wt taas on elämäntapa, mikä ei välttämättä liity elintasoon mitenkään. Vaikka toki ovat useimmiten duunareita tai työelämän ulkopuolella. Sellainen juntti punaniska, joka on ylpeä junttiudestaan. Käyttää somessa paljon hauisemojia. Polttaa tupakkaa tai käyttää muita nikotiinituotteita. Käyttää reippaahkosti alkoholia ja luulee että kaikki muutkin normaalit ihmiset käyttävät. Pitää karaokea kivana harrastuksena. Kertoilee reteenä tarinoita tekemisistään, pikku värikynin. Ei oikein näe omaa osuuttaan asioihin, vaan kaikki negatiivinen on aina muiden syy. Halveksii sähköautoilijoita, vegaaneja, luonnonsuojelijoita ja absolutisteja.
Onko tämä tosiaan keskiluokan määritelmä? Jos näin on, niin yli 80% eläkeläisistä jää alle keskiluokan alarajan (brutto 2200 €/kk), ja vastaavasti keskiluokan yläpäähän, 4500€/kk netto pääsee vasta 8000€/kk bruttotuloilla, mikä on isompi kuin kansanedustajan palkkio.