Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Riita toisen tekstiviestien lukemisesta, mitä tekisitte?
14.09.2016 |
Tilanne lyhyesti: Mies vaatii päästä lukemaan puhelimestani viestejä. Itse en suostu tähän seuraavista syistä:
- Periaate, minulla on oikeus yksityisyyteen eikä minulla mielestäni ole velvollisuutta kertoa edes kumppanilleni kaikkia asioita joita kerron vaikkapa läheiselle ystävälleni. Kyseessä on avautumisia jne. jotka olen tarkoittanut vain kyseisen ystävän kanssa jaettavaksi.
- Kyse ei ole pelkästään omasta yksityisyydestäni, vaan viestiketjuissa on myös muiden erittäin henkilökohtaisia asioita jotka on tarkoitettu vain minulle, ei miehelleni. Minulla ei ole mielestäni oikeutta kertoa näitä toisia ihmisiä koskevia asioita eteenpäin edes miehelleni näyttämällä viestiketjut. Asiat ovat luottamuksella jaettu minulle ja vain minulle.
Olen siis kieltäytynyt ehdottomasti ja kertonut ylläolevat syyt. Mieshän tästä tietysti provosoitui ja on entistä varmempi että hänen täytyy päästä käsiksi viesteihini. Asia on paisunut ihan naurettaviin mittasuhteisiin ja mies on heittänyt uhkauksen että jos en anna kännykkääni hänelle luettavaksi, hän lähtee siitä oletuksesta että olen pettänyt häntä ja että kännykässä on jotain todistetta asiasta. Itse taas en haluaisi antaa milliäkään periksi. Jo senkin takia että viestiketjuissa on ihan oikeasti muita ihmisiä koskevaa, erittäin henkilökohtaista asiaa. Mies on pari kertaa yrittänyt "vaivihkaa" päästä puhelimelleni, joten olen joutunut ottamaan käyttöön näyttölukituksen ja muutenkin kuljettamaan puhelinta koko ajan mukana. Ymmärrän toki, että tämä vaikuttaa varmasti epäilyttävältä, mutta siltikään mielestäni miehelläni ei ole oikeutta tulla puhelimelleni.
Ja pliis, älkää ensimmäisenä ratkaisuna ehdottako eroa. Meillä on yli kymmenvuotinen hyvä parisuhde, lapset, lainat ja kaikki. Mies ei ole ollut aiemmin mustasukkainen tai millään lailla kyttäävä tämä on se yksi ja ainoa asia mikä tällä hetkellä hiertää.
Kommentit (137)
Onpa eriäviä mielipiteitä, kiintoisaa! Mä olisin todella hämmentynyt ja varmaan loukkaantunutkin, jos mun mieheni haluaisi lukea tekstareitani tai sähköpostejani tai kirjeitäni tai vaikka päiväkirjaani. Ei kai niissä missään olisi mitään kummempaa, mutta kun: ne ei ole kirjoitettu miehelleni. Sitten jos hän alkaisi vaatimalla vaatimaan minua niitä näyttämään, alkaisin kyllä epäillä, että hänellä on jonkinlainen sairaus tms. puhkeamassa. Minun viestintäsalaisuuteni ei ole niin suuri, ettenkö mielummin näyttäisi vaikka kaikkia viestejäni, kuin eroaisin tms. Mutta hyvältä ja lämpimältä suhteelta olisi silloin pahasti rikottu jotain, ehkä peruuttamattomasti.
Seurustelumme alkuaikoina teki itselläni hillittömästi (vai sairaasti?) mieli tutkia miehen lompakkoa ja kännykkää. Ainoa, millä sain pidettyä näppini niistä irti, oli kuvitella, miten mieheni reagoisi, jos hänelle tällainen selviäisi. Joten itsekunnioitukseni ei antanut periksi antautua moiseen - vaikka kyllä olin todella usein kahden vaiheillla.
Mustasukkaisuuteen ei yleensä auta perustelut eikä todistelut, tilanne yleensä vaan pahenee, etenkin jos yrittää todistella syyttömyyttään - vain syylliset käyttäytyvät siten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onpa eriäviä mielipiteitä, kiintoisaa! Mä olisin todella hämmentynyt ja varmaan loukkaantunutkin, jos mun mieheni haluaisi lukea tekstareitani tai sähköpostejani tai kirjeitäni tai vaikka päiväkirjaani. Ei kai niissä missään olisi mitään kummempaa, mutta kun: ne ei ole kirjoitettu miehelleni. Sitten jos hän alkaisi vaatimalla vaatimaan minua niitä näyttämään, alkaisin kyllä epäillä, että hänellä on jonkinlainen sairaus tms. puhkeamassa. Minun viestintäsalaisuuteni ei ole niin suuri, ettenkö mielummin näyttäisi vaikka kaikkia viestejäni, kuin eroaisin tms. Mutta hyvältä ja lämpimältä suhteelta olisi silloin pahasti rikottu jotain, ehkä peruuttamattomasti.
Seurustelumme alkuaikoina teki itselläni hillittömästi (vai sairaasti?) mieli tutkia miehen lompakkoa ja kännykkää. Ainoa, millä sain pidettyä näppini niistä irti, oli kuvitella, miten mieheni reagoisi, jos hänelle tällainen selviäisi. Joten itsekunnioitukseni ei antanut periksi antautua moiseen - vaikka kyllä olin todella usein kahden vaiheillla.
Mustasukkaisuuteen ei yleensä auta perustelut eikä todistelut, tilanne yleensä vaan pahenee, etenkin jos yrittää todistella syyttömyyttään - vain syylliset käyttäytyvät siten.
Niin, jos mies epäilee, hän on sairas ja toimii väärin, jos nainen epäilee hän seuraa vaistojaan ja toimii oikein, näinhän se av:lla menee, kun aiheesta keskustellaan.
Vierailija kirjoitti:
Jatkuvasti on avauksia, jossa tekstiviestit miehensä puhelimesta tarkistanut nainen on saanut miehensä kiinni pettämisestä ja nämä rikolliset saavat vaan yläpeukkua. En itse ymmärrä salailua, mutta en mitään näppäinlukkojakaan.
Jos puolisoni tutkisi viestejäni niin lähtisin. Tietokoneellakin sähköpostiini pääsee ilman salasanaa. Jos epäilisin miestäni urkkimisesta, tekisin jonkun pano.mies@gmail.com feikkitilin ja lavastaisin intiimiä viestittelyä itseni kanssa.
Missä sähköpostijärjestelmässä tuollainen mahdollisuus on? Melko turvallisuusriski ilman mitään miestäkään.
Oma mies on kaikista asioistaan niin vähäsanainen ja salamyhkäinen että oikein kerjää ongelmia. Itse kerron kaiken ja missään laitteessa ei ole mitään mitä mies ei saisi nähdä.
En kuitenkaan ole enää niin tyhmä että suoraan kysyisin, miehellä on sen verran pokkaa että valehtelee surutta. Penkomalla viestejä ja tavaroita olen sen sijaan saanut selville mm. miehen taloudelliset ongelmat. Nyt kun vielä jaksaisi ottaa puheeksi.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on puhelimen pääsykoodina oma synttäripäivä, mies tietää tämän koska käyttää usein spotifytani ja jos olemme vaikka lomalla meillä on yleensä vain minun puhelimeni mukana rannalla ja muualla joten miehellä on pääsy viesteihini. En tosin usko että miestä viestini kiinnostavat. Minulla sen sijaan ei ole miehen puhelimeen pääsyä, koska olen 2 kertaa lukenut miehen viestit. Hommahan on se että noilla molemmilla kerroilla minulla on ollut outo aavistus joka viestien myötä paljastui aiheellisiksi. En ole lukenut koskaan kenenkään muun viestiketjuja kuin tämän yhden naisen kanssa käytyjä whatsapp-keskusteluja. Kyseessä ei ollut pettäminen, mutta muuten ikävä juttu. Vaikka nyt pääsisin mieheni puhelimelle en ikinä kävisi lukemassa hänen kavereilleen lähettämiä viestejä koska niiden sisältö on oikeasti yksityisasia.
Juu, naisen rikos onkin "outo aavistus" joka osoittautuu hyväksyttäväksi, vaikkei mitään pettämistä paljastunutkaan. Miehen tekemänä: JSSAP.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä näyttäisin viestit, jos toinen haluaa. Miksi ihmiset pitää tuosta periaatteesta, että toinen ei saa lukea toisen viestejä niin tiukasti kiinni varsinkin, jos ovat hyvässä ja luottamuksellisessa parisuhteessa...
Siinä tapauksessa pitäisi kertoa viestin lähettäjälle ennakkoon, että hänen viestinsä vuotavat julkiseen jakeluun ja ovat kaikkien tiedossa ja eteenpäin juoruilussa, jolloin viestin lähettäjä ei edes odota yksityisyyttä tai luottamusta tai edes kerro yksityisasioita, josta voisi odottaa yksityissuojaa tai luottamusta.
Herää vain kysymys, millainen ihminen levittelee ja juoruilee eteenpäin yksityisviestinsä tai edes haluaa lukea toisten viestejä.
Vierailija kirjoitti:
Oma mies on kaikista asioistaan niin vähäsanainen ja salamyhkäinen että oikein kerjää ongelmia. Itse kerron kaiken ja missään laitteessa ei ole mitään mitä mies ei saisi nähdä.
En kuitenkaan ole enää niin tyhmä että suoraan kysyisin, miehellä on sen verran pokkaa että valehtelee surutta. Penkomalla viestejä ja tavaroita olen sen sijaan saanut selville mm. miehen taloudelliset ongelmat. Nyt kun vielä jaksaisi ottaa puheeksi.
"Kyllä minä saan rikkoa lakia, koska mies on vähäsanainen. Sehän suorastaan kerjää sitä!"
"Nainen saa tehdä asiaa x, jos niin haluaa, se ei oikeuta miehiä tekemään asiaa z"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa eriäviä mielipiteitä, kiintoisaa! Mä olisin todella hämmentynyt ja varmaan loukkaantunutkin, jos mun mieheni haluaisi lukea tekstareitani tai sähköpostejani tai kirjeitäni tai vaikka päiväkirjaani. Ei kai niissä missään olisi mitään kummempaa, mutta kun: ne ei ole kirjoitettu miehelleni. Sitten jos hän alkaisi vaatimalla vaatimaan minua niitä näyttämään, alkaisin kyllä epäillä, että hänellä on jonkinlainen sairaus tms. puhkeamassa. Minun viestintäsalaisuuteni ei ole niin suuri, ettenkö mielummin näyttäisi vaikka kaikkia viestejäni, kuin eroaisin tms. Mutta hyvältä ja lämpimältä suhteelta olisi silloin pahasti rikottu jotain, ehkä peruuttamattomasti.
Seurustelumme alkuaikoina teki itselläni hillittömästi (vai sairaasti?) mieli tutkia miehen lompakkoa ja kännykkää. Ainoa, millä sain pidettyä näppini niistä irti, oli kuvitella, miten mieheni reagoisi, jos hänelle tällainen selviäisi. Joten itsekunnioitukseni ei antanut periksi antautua moiseen - vaikka kyllä olin todella usein kahden vaiheillla.
Mustasukkaisuuteen ei yleensä auta perustelut eikä todistelut, tilanne yleensä vaan pahenee, etenkin jos yrittää todistella syyttömyyttään - vain syylliset käyttäytyvät siten.
Niin, jos mies epäilee, hän on sairas ja toimii väärin, jos nainen epäilee hän seuraa vaistojaan ja toimii oikein, näinhän se av:lla menee, kun aiheesta keskustellaan.
Eikä. 102 tässä siis. En kirjoittanut koko legendaa, mutta tosiaan, kirjoituksestani saa nyt juurikin tulkintasi mukaisen kuvan. Siis selvennys: exäni oli vehdannut ystävättäreni kanssa puolisen vuotta selkäni takana. Epäilin heillä olevan suhde, mutta sain kuulla olevani mielisairas mustasukkainen jne. vaikka vaan asiallisesti kysäisin, että heillä tuntuisi olevan jotain säpinää. No lopulta suhde selvisi niin minulle kuin toisenkin osapuolen miehelle. Kun sitten eroprosessin jälkeen löysin nykyisen kumppanini, oli tosi vaikea uskoa ja luottaa häneen. Olin satavarma, että hän sekä pettää että jättää, enkä siis ollut mielestäni kovinkaan stabiili. Mutta kas, olinkin törmännyt rehelliseen, kunnolliseen suomalaiseen mieheen (joita siis uskon suurimman osan suomalaisista miehistä oikeastikin olevan).
Mutta jos tämä mies yli kymmenen yhteisen vuoden jälkeen alkaisi kysellä viestieni perään, en ymmärtäisi, en todellakaan.
Oma mustasukkaisuuteni ja omistushaluni lieveni pikkuhiljaa ajan kanssa, sitä mukaa mitä pidempi aika erosta kului ja mitä pidempään me taas olimme yhdessä.
Vastaavasti isälläni aikoinaan mustasukkaisuus ja omistushalu pahenivat vuosi vuodelta. Jos äiti myöhästyi bussista, hän oli ollut siis huoraamassa ja sai lättyynsä. Samoin isäni kulutti tajuttomasti aikaa erilaisiin testeihin (ajoi äidin työpaikan pihalle tarkkailemaan, meneekö äiti töistä lähtiessään bussiin vai jonkun kyytiin), palasi reissuiltaan kertomaansa aiemmin tarkistamaan, onko meillä joku kylässä, väijyi kaupassa, jutteleekö äiti jonkun kanssa ja puhuuko ylimääräisiä sanoja esim. lihamestarille Jnejne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on puhelimen pääsykoodina oma synttäripäivä, mies tietää tämän koska käyttää usein spotifytani ja jos olemme vaikka lomalla meillä on yleensä vain minun puhelimeni mukana rannalla ja muualla joten miehellä on pääsy viesteihini. En tosin usko että miestä viestini kiinnostavat. Minulla sen sijaan ei ole miehen puhelimeen pääsyä, koska olen 2 kertaa lukenut miehen viestit. Hommahan on se että noilla molemmilla kerroilla minulla on ollut outo aavistus joka viestien myötä paljastui aiheellisiksi. En ole lukenut koskaan kenenkään muun viestiketjuja kuin tämän yhden naisen kanssa käytyjä whatsapp-keskusteluja. Kyseessä ei ollut pettäminen, mutta muuten ikävä juttu. Vaikka nyt pääsisin mieheni puhelimelle en ikinä kävisi lukemassa hänen kavereilleen lähettämiä viestejä koska niiden sisältö on oikeasti yksityisasia.
Juu, naisen rikos onkin "outo aavistus" joka osoittautuu hyväksyttäväksi, vaikkei mitään pettämistä paljastunutkaan. Miehen tekemänä: JSSAP.
Mies oli valehdellut minulle suoraan a) kyseisen ihmisen henkilöllisyydestä b) heidän tuntemisesta ("vanhoja tuttuja ollaan") c) valehteli kyseiselle naiselle minusta ja meidän suhteesta ("olen matkalla miespuoliselle kaverilleni ") ja d) valehdellut minulle heidän tapaamisistaan. Kyseessä oli asia jonka tiimoilta käytiin paljon keskustelua mutta pettämistä tuo ei varsinaisesti ollut. Outo tunne tuli kun tämä nainen tuli juttelemaan eräässä tapahtumassa miehelleni heti kun minä poistuin vessaan ja kun tulin takaisin poistui vähin äänin sanomatta minulle mitään. Jos mieheni olisi tehnyt saman (ei tulisi kyseeseen koska en ole ikinä käyttäytyny kuten mieheni tuolloin) en olisi häntä ristiinnaulinnut tai jättämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni ei vaatisi tuollaista, mutta jos niin jostain syystä tekisin niin kai sitten näyttäisin puhelimeni sisällön. Eihän kaikkia ketjuja olisi pakko yksityiskohtaisesti lukea. Tietäähän mieheni toki etten ole uskoton naispuolisten ystävieni kanssa, joten ei kai niitä ketjuja tarvitsisi lukea. Ongelma mustasukkaisen ihmisen kanssa on toki, että ketjut näyttämällä poistaa ahdistuksen hetkeksi mutta se tulee takaisin, ehkä jopa jossain muussa muodossa ennemmin tai myöhemmin. Jos luottamusta ei ole niin sitä ei ole. Ja tietäähän miehesi toki että olet jo poistanut kaiken mahd. salaisen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on puhelimen pääsykoodina oma synttäripäivä, mies tietää tämän koska käyttää usein spotifytani ja jos olemme vaikka lomalla meillä on yleensä vain minun puhelimeni mukana rannalla ja muualla joten miehellä on pääsy viesteihini. En tosin usko että miestä viestini kiinnostavat. Minulla sen sijaan ei ole miehen puhelimeen pääsyä, koska olen 2 kertaa lukenut miehen viestit. Hommahan on se että noilla molemmilla kerroilla minulla on ollut outo aavistus joka viestien myötä paljastui aiheellisiksi. En ole lukenut koskaan kenenkään muun viestiketjuja kuin tämän yhden naisen kanssa käytyjä whatsapp-keskusteluja. Kyseessä ei ollut pettäminen, mutta muuten ikävä juttu. Vaikka nyt pääsisin mieheni puhelimelle en ikinä kävisi lukemassa hänen kavereilleen lähettämiä viestejä koska niiden sisältö on oikeasti yksityisasia.
Juu, naisen rikos onkin "outo aavistus" joka osoittautuu hyväksyttäväksi, vaikkei mitään pettämistä paljastunutkaan. Miehen tekemänä: JSSAP.
Mies oli valehdellut minulle suoraan a) kyseisen ihmisen henkilöllisyydestä b) heidän tuntemisesta ("vanhoja tuttuja ollaan") c) valehteli kyseiselle naiselle minusta ja meidän suhteesta ("olen matkalla miespuoliselle kaverilleni ") ja d) valehdellut minulle heidän tapaamisistaan. Kyseessä oli asia jonka tiimoilta käytiin paljon keskustelua mutta pettämistä tuo ei varsinaisesti ollut. Outo tunne tuli kun tämä nainen tuli juttelemaan eräässä tapahtumassa miehelleni heti kun minä poistuin vessaan ja kun tulin takaisin poistui vähin äänin sanomatta minulle mitään. Jos mieheni olisi tehnyt saman (ei tulisi kyseeseen koska en ole ikinä käyttäytyny kuten mieheni tuolloin) en olisi häntä ristiinnaulinnut tai jättämässä.
Edelleenkään, et saa tehdä rikosta, vaikka sinulla on "outo aavistus". Mies tekee väärin omalla toiminnallaan sinua kohtaan suhteessanne ja moraalisesti. Sinä et voi käyttää sitä oikeutuksena rikokseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkuvasti on avauksia, jossa tekstiviestit miehensä puhelimesta tarkistanut nainen on saanut miehensä kiinni pettämisestä ja nämä rikolliset saavat vaan yläpeukkua. En itse ymmärrä salailua, mutta en mitään näppäinlukkojakaan.
Jos puolisoni tutkisi viestejäni niin lähtisin. Tietokoneellakin sähköpostiini pääsee ilman salasanaa. Jos epäilisin miestäni urkkimisesta, tekisin jonkun pano.mies@gmail.com feikkitilin ja lavastaisin intiimiä viestittelyä itseni kanssa.Missä sähköpostijärjestelmässä tuollainen mahdollisuus on? Melko turvallisuusriski ilman mitään miestäkään.
Vaikka koneelle asennetussa outlookissa. Sinnehän kaikki tippuu, kunhan vaan saa itse koneen auki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkuvasti on avauksia, jossa tekstiviestit miehensä puhelimesta tarkistanut nainen on saanut miehensä kiinni pettämisestä ja nämä rikolliset saavat vaan yläpeukkua. En itse ymmärrä salailua, mutta en mitään näppäinlukkojakaan.
Jos puolisoni tutkisi viestejäni niin lähtisin. Tietokoneellakin sähköpostiini pääsee ilman salasanaa. Jos epäilisin miestäni urkkimisesta, tekisin jonkun pano.mies@gmail.com feikkitilin ja lavastaisin intiimiä viestittelyä itseni kanssa.Missä sähköpostijärjestelmässä tuollainen mahdollisuus on? Melko turvallisuusriski ilman mitään miestäkään.
Vaikka koneelle asennetussa outlookissa. Sinnehän kaikki tippuu, kunhan vaan saa itse koneen auki.
Ei sinne ilman salasanaa pääse, siihen on laitettu asetus, että muista salasana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jatkuvasti on avauksia, jossa tekstiviestit miehensä puhelimesta tarkistanut nainen on saanut miehensä kiinni pettämisestä ja nämä rikolliset saavat vaan yläpeukkua. En itse ymmärrä salailua, mutta en mitään näppäinlukkojakaan.
Jos puolisoni tutkisi viestejäni niin lähtisin. Tietokoneellakin sähköpostiini pääsee ilman salasanaa. Jos epäilisin miestäni urkkimisesta, tekisin jonkun pano.mies@gmail.com feikkitilin ja lavastaisin intiimiä viestittelyä itseni kanssa.
Sille olisi sitten kiva naureskella sinkkuna
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kivittäkää vain, mutta minun mielestäni aviopuolisoiden ei pidä pitää salaisuuksia toisiltansa. Ilmeisesti miehesi on minun kanssani samaa mieltä. Sillä ei ole nyt mitään väliä mitä mieltä minä olen, mutta ongelmahan tässä on, koska sinä ja miehesi ajattelette asioista eri tavalla. Joko annat periksi tai et. Ja jos et, niin enpä tiedä sitten mitkä seuraukset sillä on avioliittonne ja perheenne kannalta. Mikä sinusta on tärkeämpää?
Ok, mutta oletko oikeasti sitä mieltä, että 10-vuotinen suhde jossa lapsia on kohtuullista lopettaa sen takia, että toinen ei näytä viestejään? Siis jos mitään syytä epäillä pettämistä ei ole.
En ole tuo, jota lainasit, mutta tottakai!
Jos miehelle tulee tarve alkaa salailla minulta asioita ja piilotella puhelintaan, eikä hän koe voivansa luottaa minuun, niin en todellakaan ole niin typerä että minäkään luottaisin tuossa tapauksessa häneen.
Suhteen saa lopettaa ihan koska tahansa, jos se ei enää tunnu itsestä hyvältä. Ihan yhtä lailla voisit kysyä siltä salailijalta, että onko hänestä kohtuullista ajaa suhde eroon mieluummin, kuin luopuu periaatteistaan?
Vierailija kirjoitti:
Kuka idiootti ihan oikeasti jakaa henkilökohtaisia asioita viestillä?
Ja eikös ne hän.koht viestit voisi tuhota? Miksi niitä yleensäkään säilöä? Eikös ne ole kuin keskustelu. En usko, että se lähettäjäkään haluaa niitä säilytettäväksi.
Kumma riita teillä on.
Oottekos te pikkusen tyhmiä? Tai yksioikoisia?
Miksi muuten säilöt ne viestit?
Ja miksi teillä on noin rankat periaatteet?
Mutta ihan vapaasti ottakaa toisistanne mittaa. Sitähän tuo nyt on. Silkkaa valtataistelua. Voisihan se olla ihan mikä vain asia missä pistätte sarvet vastakkain. Siltä kuulostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kivittäkää vain, mutta minun mielestäni aviopuolisoiden ei pidä pitää salaisuuksia toisiltansa. Ilmeisesti miehesi on minun kanssani samaa mieltä. Sillä ei ole nyt mitään väliä mitä mieltä minä olen, mutta ongelmahan tässä on, koska sinä ja miehesi ajattelette asioista eri tavalla. Joko annat periksi tai et. Ja jos et, niin enpä tiedä sitten mitkä seuraukset sillä on avioliittonne ja perheenne kannalta. Mikä sinusta on tärkeämpää?
Ok, mutta oletko oikeasti sitä mieltä, että 10-vuotinen suhde jossa lapsia on kohtuullista lopettaa sen takia, että toinen ei näytä viestejään? Siis jos mitään syytä epäillä pettämistä ei ole.
En ole tuo, jota lainasit, mutta tottakai!
Jos miehelle tulee tarve alkaa salailla minulta asioita ja piilotella puhelintaan, eikä hän koe voivansa luottaa minuun, niin en todellakaan ole niin typerä että minäkään luottaisin tuossa tapauksessa häneen.
Suhteen saa lopettaa ihan koska tahansa, jos se ei enää tunnu itsestä hyvältä. Ihan yhtä lailla voisit kysyä siltä salailijalta, että onko hänestä kohtuullista ajaa suhde eroon mieluummin, kuin luopuu periaatteistaan?
Mä ymmärsin, että tilanne oli se, että pariskunta ei ollut koskaan aiemmin lukenut toistensa viestejä, ja nyt mies oli alkanut yhtäkkiä vaatia sitä.
Ja toki suhteen saa lopettaa aina mistä vaan syystä, mutta jos on lapsia ja ei väkivaltaa tms. niin on moraalisesti oikein miettiä edes hieman, voisiko suhteen jotenkin pelastaa. Ja mielestäni (ja uskon, että tämä on yleinen mielipide) on normaalia, että viestiliikenne on yksityistä myös parisuhteessa, joten ap:n miehen erosyy olisi minusta tällaisessa tilanteessa ainoana syynä varsin vähäpätöinen ja verrattavissa vaikka siihen, että eroaa koska toinen haluaa käydä vessassa ovi kiinni. Mikä on toki myös ihan oikeutettu syy erota, mutta mielestäni huono syy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on puhelimen pääsykoodina oma synttäripäivä, mies tietää tämän koska käyttää usein spotifytani ja jos olemme vaikka lomalla meillä on yleensä vain minun puhelimeni mukana rannalla ja muualla joten miehellä on pääsy viesteihini. En tosin usko että miestä viestini kiinnostavat. Minulla sen sijaan ei ole miehen puhelimeen pääsyä, koska olen 2 kertaa lukenut miehen viestit. Hommahan on se että noilla molemmilla kerroilla minulla on ollut outo aavistus joka viestien myötä paljastui aiheellisiksi. En ole lukenut koskaan kenenkään muun viestiketjuja kuin tämän yhden naisen kanssa käytyjä whatsapp-keskusteluja. Kyseessä ei ollut pettäminen, mutta muuten ikävä juttu. Vaikka nyt pääsisin mieheni puhelimelle en ikinä kävisi lukemassa hänen kavereilleen lähettämiä viestejä koska niiden sisältö on oikeasti yksityisasia.
Juu, naisen rikos onkin "outo aavistus" joka osoittautuu hyväksyttäväksi, vaikkei mitään pettämistä paljastunutkaan. Miehen tekemänä: JSSAP.
Mies oli valehdellut minulle suoraan a) kyseisen ihmisen henkilöllisyydestä b) heidän tuntemisesta ("vanhoja tuttuja ollaan") c) valehteli kyseiselle naiselle minusta ja meidän suhteesta ("olen matkalla miespuoliselle kaverilleni ") ja d) valehdellut minulle heidän tapaamisistaan. Kyseessä oli asia jonka tiimoilta käytiin paljon keskustelua mutta pettämistä tuo ei varsinaisesti ollut. Outo tunne tuli kun tämä nainen tuli juttelemaan eräässä tapahtumassa miehelleni heti kun minä poistuin vessaan ja kun tulin takaisin poistui vähin äänin sanomatta minulle mitään. Jos mieheni olisi tehnyt saman (ei tulisi kyseeseen koska en ole ikinä käyttäytyny kuten mieheni tuolloin) en olisi häntä ristiinnaulinnut tai jättämässä.
Edelleenkään, et saa tehdä rikosta, vaikka sinulla on "outo aavistus". Mies tekee väärin omalla toiminnallaan sinua kohtaan suhteessanne ja moraalisesti. Sinä et voi käyttää sitä oikeutuksena rikokseen.
Oletko sinä niitä tyyppejä, jotka mieluummin antavat lapsen vuotaa kuiviin takapenkille, kuin ajavat ylinopeutta sairaalaan..? Ylinopeus kun on rikos, eivätkä moraaliset ongelmat oikeuta rikoksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on puhelimen pääsykoodina oma synttäripäivä, mies tietää tämän koska käyttää usein spotifytani ja jos olemme vaikka lomalla meillä on yleensä vain minun puhelimeni mukana rannalla ja muualla joten miehellä on pääsy viesteihini. En tosin usko että miestä viestini kiinnostavat. Minulla sen sijaan ei ole miehen puhelimeen pääsyä, koska olen 2 kertaa lukenut miehen viestit. Hommahan on se että noilla molemmilla kerroilla minulla on ollut outo aavistus joka viestien myötä paljastui aiheellisiksi. En ole lukenut koskaan kenenkään muun viestiketjuja kuin tämän yhden naisen kanssa käytyjä whatsapp-keskusteluja. Kyseessä ei ollut pettäminen, mutta muuten ikävä juttu. Vaikka nyt pääsisin mieheni puhelimelle en ikinä kävisi lukemassa hänen kavereilleen lähettämiä viestejä koska niiden sisältö on oikeasti yksityisasia.
Juu, naisen rikos onkin "outo aavistus" joka osoittautuu hyväksyttäväksi, vaikkei mitään pettämistä paljastunutkaan. Miehen tekemänä: JSSAP.
Mies oli valehdellut minulle suoraan a) kyseisen ihmisen henkilöllisyydestä b) heidän tuntemisesta ("vanhoja tuttuja ollaan") c) valehteli kyseiselle naiselle minusta ja meidän suhteesta ("olen matkalla miespuoliselle kaverilleni ") ja d) valehdellut minulle heidän tapaamisistaan. Kyseessä oli asia jonka tiimoilta käytiin paljon keskustelua mutta pettämistä tuo ei varsinaisesti ollut. Outo tunne tuli kun tämä nainen tuli juttelemaan eräässä tapahtumassa miehelleni heti kun minä poistuin vessaan ja kun tulin takaisin poistui vähin äänin sanomatta minulle mitään. Jos mieheni olisi tehnyt saman (ei tulisi kyseeseen koska en ole ikinä käyttäytyny kuten mieheni tuolloin) en olisi häntä ristiinnaulinnut tai jättämässä.
Edelleenkään, et saa tehdä rikosta, vaikka sinulla on "outo aavistus". Mies tekee väärin omalla toiminnallaan sinua kohtaan suhteessanne ja moraalisesti. Sinä et voi käyttää sitä oikeutuksena rikokseen.
Oletko sinä niitä tyyppejä, jotka mieluummin antavat lapsen vuotaa kuiviin takapenkille, kuin ajavat ylinopeutta sairaalaan..? Ylinopeus kun on rikos, eivätkä moraaliset ongelmat oikeuta rikoksia.
En ole. Etkä sinäkään varmaan ole niitä tyyppejä, jotka tappavat ihmisiä ja selittävät, että se oli oikein, koska he uskoivat väärään "jumalaan". Näillä asioilla ei ole keskustelun kanssa mitään tekemistä.
Se, mitä viestilläsi yritit on argumentaatiovirhe, joka tunnetaan nimellä False Analogy, eli yrität verrata keskenään kahta asiaa, jotka mielestäsi ovat samankaltaisia, mutta joilla asiaa tarkastellessa ei ole mitään yhteistä.
Alue: Aihe vapaa
Ja jos nainen nyt sattuikin pettämään, niin se vaan tapahtui ja ei ole naisen syy, ilkeä pelimies viekotteli viattoman neitosen, miehen syy.
Jos mies taas petti, niin se on hänen syynsä, koska hän on parisuhteessa ja se nainen sinkkuna ei ole vastuussa miehen tekosista.