Riita toisen tekstiviestien lukemisesta, mitä tekisitte?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kivittäkää vain, mutta minun mielestäni aviopuolisoiden ei pidä pitää salaisuuksia toisiltansa. Ilmeisesti miehesi on minun kanssani samaa mieltä. Sillä ei ole nyt mitään väliä mitä mieltä minä olen, mutta ongelmahan tässä on, koska sinä ja miehesi ajattelette asioista eri tavalla. Joko annat periksi tai et. Ja jos et, niin enpä tiedä sitten mitkä seuraukset sillä on avioliittonne ja perheenne kannalta. Mikä sinusta on tärkeämpää?

Miksi ei kysytä mieheltä, mikä on tärkeämpää, kun hän aiheuttaa seurauksia vaatimuksellaan. Miksi naisen pitää luopua ihmisoikeuksistaan ja kaikesta todistaakseen miehelle jotain, mitä ei voi todistaa? Mustasukkaisuus ei kumpua järjestä vaan hulluudesta, eikä sille pidä antaa myöden.

Mustasukkaisuudesta voi parantua, kun vaikka toinen antaa lukea viestejään niin lopulta toinen tajuaa että ei ole mitään salattavaa ja toisaalta jos vaikka olisikin niin ei mustasukkainen voi tajuta ettei ole mitään järkeä epäillä. Ei kai kukaan puhelimessa pettämisviestejä säilytä jos puolisolla on vapaat kädet siihen..

Ei mustasukkaisuus toimi niin, ei siinä auta järki eikä siitä parannuta.

Höpöphöpö. Mustasukkaisuuteen auttaa nimenomaan järki ja siitä voi parantua.

T: sairaalloisesta mustasukkaisuudesta parantunut.

Vierailija kirjoitti:

Kivittäkää vain, mutta minun mielestäni aviopuolisoiden ei pidä pitää salaisuuksia toisiltansa. Ilmeisesti miehesi on minun kanssani samaa mieltä. Sillä ei ole nyt mitään väliä mitä mieltä minä olen, mutta ongelmahan tässä on, koska sinä ja miehesi ajattelette asioista eri tavalla. Joko annat periksi tai et. Ja jos et, niin enpä tiedä sitten mitkä seuraukset sillä on avioliittonne ja perheenne kannalta. Mikä sinusta on tärkeämpää?

Tässä on yksi syy siihen, miksi nykyisin on hyvin vaikea löytää luotettavia ystäviä. Varsinkin naisten. 

Meillä ei miehen kans oo salaisuuksia. Molemmat saa vapaasti lukee ja käyttää toisen puhelinta. Sopii meille.

Sinun soittaisin tuolle ystävällesi ja kertoisin asiasta. Ehkä voit antaa miehellesi jonkin sähemmän yksityiskohtaisen selityksen sille, miksi viestittelet tämän ystävän kanssa niin usein ja miksi et voi niitä näyttää. Ihan vaikka vain että tämä henkilö on muistanut lapsuudestaan todella pahoja asioita, hän ei ole kertonut niistä kenellekään muulle kuin sinulle ja hän tarvitsee apua asian käsittelyssä. Uskoisin että ystävä voisi antaa luvan kertoa asian näin.

Käytöksesi vaikuttaa oikeasti tosi epäilyttävältä ja ymmärrän miehesi asenteen. Ei hänellä silti ole lupaa sinun viestejäsi lukea vaan teidän pitää ratkaista asia jotenkin muuten. Yritä saada mies kertomaan mikä häntä epäilyttää ja ole itsekin mahdollisimman avoin. Piilottelu ja salailu tuntuu pahalta ja se syö luottamusta parisuhteessa.

Jos näytät tekstarit, niin tilanne ei sillä mene ohi koska miten voit todistaa mitä olet poistanut tai oletko mitään. Mun ex oli mustasukkainen jos olin ajatuksissani, epäili että haaveilen toisesta. Ja mites todistat että en haaveillut?? Sitä nyt vaan pitää luottaa ja jos ei luota niin voi voi.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei miehen kans oo salaisuuksia. Molemmat saa vapaasti lukee ja käyttää toisen puhelinta. Sopii meille.

Mulle tulee työsähköpostit kännykkään, ja niissä salassapidettäviä asioita, joten lukituskoodi pakollinen. Kukaan ei saa vapaasti lukea mun kännykkää.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole oikeutta. Ja mikä järki olisi edes etukäteen ilmoittaa, kai sinä olisit poistanut salarakkaan viestit tuossa vaiheessa?

Petätkö miestä?

Itse olen katsonut miehen viestit kerran, kun epäilin pettävän. Ja pettihän se. Periaatteena kuitenkin pidin, että katson lähettäjät, en viestien sisältöä. Toki luin osittain viestikeskustelun kyseisen kolmannen osapuolen kanssa.

Väärin kyllä, mutta en olisi muuten saanut ikinä tietää pettämistä, se oli yksinkertaisesti ainoa keino.

Niin tässä tapauksessa monen mielestä tarkoitus pyhittää keinot. Mutta mitenkäs sitten kun puhelimesta ei todisteita löydykään? Onko se sitten jotenkin pahempi? Etukäteen kun ei voi tietää. Joskus se aavistus osuu oikeaa, joskus ei. Joku epäilyshän asiasta kuitenkin on oltava, jos näin haluaa toimia.

Vierailija kirjoitti:

Mies on väärässä, sillä ei hänellä ole mitään oikeutta päästä lukemaan viestejäsi. Hän saa kyllä haluta ja pyytää nähdä ne, mutta sinulla on oikeus kieltäytyä. Kysymys kuitenkin kuuluu, eikö olisi helpointa vain näyttää? Jos siis et mitään väärää ole tehnyt. Saat toki kieltäytyä ja aiheuttaa miehellesi mielipahaa ja vainoharhaisuutta. Itse näyttäisin, ihan vain siksi, että sillä pääsee vähemmällä.

Entä jos kyseessä olisi työsuhdepuhelin? Kannattaisiko vainoharhaisuuden takia hankkia potkut?

Mijäs kirjoitti:

Mitä mustasukkaisempi ja vainoharhaisempi ihminen, sen suurempi pettäjä ja paskanpuhuja.

Minä olen todella mustasukkainen ja ehkä vähän vainoharhainenkin, mutta en siksi että olisin itse pettäjä. Minua petettiin edellisessä suhteessa niin törkeästi, että valitettavasti on vaikea luottaa enää miehiin. Älä siis yleistä.

Ja usko pois, teen joka päivä töitä tämän ongelman eteen, mutta se ei ole helppoa. Eroan ehkä sinun naisistasi siinä mielessä, että tiedostan ongelman olevan päässäni enkä lue salaa miehen viestejä tai edes vaadi häntä näyttämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kivittäkää vain, mutta minun mielestäni aviopuolisoiden ei pidä pitää salaisuuksia toisiltansa. Ilmeisesti miehesi on minun kanssani samaa mieltä. Sillä ei ole nyt mitään väliä mitä mieltä minä olen, mutta ongelmahan tässä on, koska sinä ja miehesi ajattelette asioista eri tavalla. Joko annat periksi tai et. Ja jos et, niin enpä tiedä sitten mitkä seuraukset sillä on avioliittonne ja perheenne kannalta. Mikä sinusta on tärkeämpää?

Miksi ei kysytä mieheltä, mikä on tärkeämpää, kun hän aiheuttaa seurauksia vaatimuksellaan. Miksi naisen pitää luopua ihmisoikeuksistaan ja kaikesta todistaakseen miehelle jotain, mitä ei voi todistaa? Mustasukkaisuus ei kumpua järjestä vaan hulluudesta, eikä sille pidä antaa myöden.

Mustasukkaisuudesta voi parantua, kun vaikka toinen antaa lukea viestejään niin lopulta toinen tajuaa että ei ole mitään salattavaa ja toisaalta jos vaikka olisikin niin ei mustasukkainen voi tajuta ettei ole mitään järkeä epäillä. Ei kai kukaan puhelimessa pettämisviestejä säilytä jos puolisolla on vapaat kädet siihen..

Ei mustasukkaisuus toimi niin, ei siinä auta järki eikä siitä parannuta.

Höpöphöpö. Mustasukkaisuuteen auttaa nimenomaan järki ja siitä voi parantua.

T: sairaalloisesta mustasukkaisuudesta parantunut.

Hatusta heittäisin, että 90% tapauksista ensin vaaditaan näkemään tekstiviestit. Kun ne on nähty, vaaditaan sähköpostin ja facebookin keskustelut. Sitten "tapaatkin" salarakastasi töissä, tai et edes käy töissä vaan menet suoraan panemaan hänen kanssaan. Vähintään työmatkalla - siinä 5 kilometrin pyöräilyn lomassa - harrastatte seksiä pusikossa. Ihan varmasti. Ja se yhteystietojen "Oili" todellakin on "Olli" ja kaikki viestit ovat salakieltä siitä, missä seuraavaksi nähdään.

Ei mustasukkaisella aina järki kulje totuuden vierellä.

Eikös se ole nyt ihan loogista tässä vaiheessa erota? Ap saa käytellä puhelintaan miten lystää ja mihin tarkoitukseen haluaa lukituksella tai ilman ja mies voi ottaa uuden naisen, sellaisen joka ei pelkästään näprää puhelimellaan muiden miesten kanssa. Win-win -tilanne molemmille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies on väärässä, sillä ei hänellä ole mitään oikeutta päästä lukemaan viestejäsi. Hän saa kyllä haluta ja pyytää nähdä ne, mutta sinulla on oikeus kieltäytyä. Kysymys kuitenkin kuuluu, eikö olisi helpointa vain näyttää? Jos siis et mitään väärää ole tehnyt. Saat toki kieltäytyä ja aiheuttaa miehellesi mielipahaa ja vainoharhaisuutta. Itse näyttäisin, ihan vain siksi, että sillä pääsee vähemmällä.

Tämä nyt on esimerkki päästäni, koska en tietenkään ala edes anonyymillä palstalla kertomaan viestien sisällöstä, mutta: Miespuolinen ystävä, erittäin hyvä ja läheinen ystävä ollut jo vuosien ajan (ei minkäänlaista romanttista tai seksuaalista vetoa ollut puolin tai toisin koskaan), on tullut lapsena seksuaalisesti hyväksikäytetyksi, potee hirviömäistä ahdistusta asiasta, muttei kertakaikkiaan kykene puhumaan asiasta terapeuteille. Sinä olet ainoa ihminen jolle hän on asiasta kertonut ja jonka kanssa kykenee siitä ja ahdistuksestaan puhumaan ja nekin vain tekstiviestien välityksellä, ei kasvotuksin.

Okei, kyseessä on vastakkaisen sukupuolen edustaja. Kyllä, välillä viestitellään pitkiäkin viestejä puolin ja toisin. Olen luvannut ja vannonut että koskaan, ikinä tämä asia ei minun kauttani mihinkään leviä, minulle voi asiasta puhua, kuuntelen ja autan parhaani mukaan. Näyttäisitkö sijassani nämä viestit miehellesi? Mitä luulet, miten kyseinen ystävä reagoisi jos selittelisin että joo, mies halusi nähdä viestit ja näytin jotta pääsisin vähemmällä?

- ap

Käännä tilanne toisinpäin. Jos miehellesi joku nainen avautuu vastaavasti ja miehesi kieltäytyy näyttämästä viestejä sinulle vedoten lähettäjän vaikeaan tilanteeseen, niin hyväksyisitkö selityksen?

Hyväksyisin ja olen hyväksynytkin. Mies on hyvissä väleissä oman exänsä kanssa (olemme mm. tämän exän lapsen kummeja) ja kyllä, mies on auttanut exäänsä vaikeassa elämäntilanteessa ja ollut kuuntelevana korvana. Tämä on minulle ollut täysin ok, sillä he olivat suhteensa aikana tosi nuoria ja eronneet jo kauan ennenkuin itse tapasin tämän exän eli jos jotain vanhan suoan janoa olisi ollut, heillä olisi ollut vuosikausia aikaa palata yhteen ennen kuin minä astuin kuvioihin. En koe miehen exää tai muitakaan naispuolisia kavereita (hänellä on niitä harrastuksensa kautta aika paljonkin, joskaan ei ehkä kovin läheisiä) uhkana itselleni. Luottamus on mielestäni suhteen tärkein kulmakivi. Jos toinen on pettääkseen niin ihan varmasti pettää kyttäsi tai ei. Minulla ei tulisi mieleenkään kaivella tai vaatia saavani tietooni mieheni ja kavereidensa henkilökohtaisia keskusteluja. Eikä ystävän sukupuoli vaikuta asiaan mitenkään.

ap.

Se on helppo sanoa nyt. Mutta kun se epäilyksen siemen siellä päässä pääsee kasvamaan, niin voi mieli muuttua.

Minulla ainakin muuttui. Ei minua aiemmin häirinnyt vaimoni miespuoliset ystävät tai työkaverit oli sitten kyse viesteistä, baari-illoista tai sekasaunoista. Kun sitten lapsiperheen arjessa etäännyimme toisistamme ja vaimoni liimantui puhelimeensa, niin epäilykseni heräsi. Kaikki täsmäsi, työmatkat, saunaillat ja kiinnostus omaan ulkonäköön lisääntyi samaa tahtia kuin kiinnostus yhteiseen aikaan ja läheisyyteen minun kanssa väheni ja tietenkin uusi miespuolinen työkaveri oli hauska, mukava ja kaikkitietävä. Pitkällisen pariterapian ja muutaman puhelin tutkimisen (josta en todellakaan ole ylpeä) perusteella myönnän olleeni väärässä. Onneksi.

Mutta ymmärrän erittäin hyvin sen, miten se luottamus voi horjua ja epäilys vallata mielen. Ja minä olin joskus se, joka suureen äänen ihmetteli miten typerästi mustasukkaiset ihmiset käyttäytyvät.

Vierailija kirjoitti:

Mijäs kirjoitti:

Mitä mustasukkaisempi ja vainoharhaisempi ihminen, sen suurempi pettäjä ja paskanpuhuja.

Minä olen todella mustasukkainen ja ehkä vähän vainoharhainenkin, mutta en siksi että olisin itse pettäjä. Minua petettiin edellisessä suhteessa niin törkeästi, että valitettavasti on vaikea luottaa enää miehiin. Älä siis yleistä.

Ja usko pois, teen joka päivä töitä tämän ongelman eteen, mutta se ei ole helppoa. Eroan ehkä sinun naisistasi siinä mielessä, että tiedostan ongelman olevan päässäni enkä lue salaa miehen viestejä tai edes vaadi häntä näyttämään.

Ensin yleistät itse sanomalla, että petetyksi joutumisen jälkeen sun on vaikea luottaa miehiin ja heti sen jälkeen sanot, ettei tulisi yleistää.

En mä ole petetyksi tulemisen jälkeen kokenut luottamuspulaa toista sukupuolta kohtaan, vaan kopuillut aikani oman loukatuksi tulemisen kanssa.

Tiedän myös, että mustasukkaisuudesta ja vainoharhoistakin voi päästä eroon. Niistä on kuitenkin itsekästä tehdä ensin muidenkin ongelmia ja sitten vedota syihin, joihin uudella kumppanilla ei ole osaa eikä arpaa. Ei tämä elämä mustavalkoista ole ja ymmärrän kyllä miten epäilyjä voi herätä ihan kaikille, näissä ratkaiseekin oleellisesti se millä perusteilla aletaan epäilemään. Ja etenkin se, mitä epäilyjen hälventämiseksi sitten TOISELTA vaaditaan.

Mun tapauksissa aiheita epäilyille ei ole oikeasti ollut. Ei epämääräisiä poissaoloja, ei naispuolisten kavereisen kanssa yhtä ainuttakaan vietettyä vapaailtaa, eikä muutakaan ruudiksi kelpaavaa. Sitten kun aletaan tivaamaan jostain naisesta, joka on tykännyt mun facebook-päivityksestä, ollaan jo paskaan astuttu. Ensinnäkin se, että stalkkaa kuka toisen facebookjutuista tykkää, on jo ihan pimeää touhua. Toisekseen en tunne vetoa lähes 10-vuotta nuorempaan serkkutyttööni, vaikka se olisikin merkinnyt parisuhdestatuksensa sinkuksi.

Ja kyllä nuo toisten yksityisasioita salaa penkovat vaan elävät jossain minäkeskeisessä kuplassa. Se mitä minä kavereideni kanssa juttelen ei muille kuulu. Eikä siinä ole eroa puhunko Matin lapsettomuudesta, Kimmon ammatinvaihdosta vaiko Pekan pienoisrautatiestä, ne on kaikki yhtä yksityisiä asioita.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei miehen kans oo salaisuuksia. Molemmat saa vapaasti lukee ja käyttää toisen puhelinta. Sopii meille.

Jos vaimon puhelin piippaa tekstarin merkiksi, niin välillä vaimo pyytää minua katsomaan mikä viesti tuli. 

Minä en kuitenkaan koskaan katso niitä vaan vien aina puhelimen vaimolle. 

Meillä ei ole salaisuuksia, mutta tuo viestin lähettäjä voi haluta ettei viestiä lue kukaan muu kuin vaimoni. 

Mielestäni pitää kunnioittaa myös viestien lähettäjää.

Miehesi on väärässä ja idiootti. Jos sinä haluaisit peitellä pettämisiä, olisit jo ekan pyynnön kuultuasi poistanut kännystä rakastajan viestit. Simple as that. Mitä se uunopetteri oikein enää edes hypoteettisesti luulee sieltä löytäväsi.

Kuulostaa siltä, että miehesi luottamus on nollassa ja mustasukkaisuus kovaa. Sorry, ei kuulosta siltä, että avioliitollanne olisi pitkä ja kukoistava tulevaisuus, jos luotto on tuota tasoa.

Missään nimessä en antaisi miehen lukea kännykkääni enää tuollaisen jälkeen. Jos ei luottoa ole, se ei mistään vaimon elämän kontrolloinnista synny uudelleen.

Jos noin paljon salaa viestejä, ettei voi edes näyttää keneltä ne on, niin silloin on jotain salattavaa.

Mijäs kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mijäs kirjoitti:

Mitä mustasukkaisempi ja vainoharhaisempi ihminen, sen suurempi pettäjä ja paskanpuhuja.

Minä olen todella mustasukkainen ja ehkä vähän vainoharhainenkin, mutta en siksi että olisin itse pettäjä. Minua petettiin edellisessä suhteessa niin törkeästi, että valitettavasti on vaikea luottaa enää miehiin. Älä siis yleistä.

Ja usko pois, teen joka päivä töitä tämän ongelman eteen, mutta se ei ole helppoa. Eroan ehkä sinun naisistasi siinä mielessä, että tiedostan ongelman olevan päässäni enkä lue salaa miehen viestejä tai edes vaadi häntä näyttämään.

Ensin yleistät itse sanomalla, että petetyksi joutumisen jälkeen sun on vaikea luottaa miehiin ja heti sen jälkeen sanot, ettei tulisi yleistää.

En mä ole petetyksi tulemisen jälkeen kokenut luottamuspulaa toista sukupuolta kohtaan, vaan kopuillut aikani oman loukatuksi tulemisen kanssa.

Tiedän myös, että mustasukkaisuudesta ja vainoharhoistakin voi päästä eroon. Niistä on kuitenkin itsekästä tehdä ensin muidenkin ongelmia ja sitten vedota syihin, joihin uudella kumppanilla ei ole osaa eikä arpaa. Ei tämä elämä mustavalkoista ole ja ymmärrän kyllä miten epäilyjä voi herätä ihan kaikille, näissä ratkaiseekin oleellisesti se millä perusteilla aletaan epäilemään. Ja etenkin se, mitä epäilyjen hälventämiseksi sitten TOISELTA vaaditaan.

Mun tapauksissa aiheita epäilyille ei ole oikeasti ollut. Ei epämääräisiä poissaoloja, ei naispuolisten kavereisen kanssa yhtä ainuttakaan vietettyä vapaailtaa, eikä muutakaan ruudiksi kelpaavaa. Sitten kun aletaan tivaamaan jostain naisesta, joka on tykännyt mun facebook-päivityksestä, ollaan jo paskaan astuttu. Ensinnäkin se, että stalkkaa kuka toisen facebookjutuista tykkää, on jo ihan pimeää touhua. Toisekseen en tunne vetoa lähes 10-vuotta nuorempaan serkkutyttööni, vaikka se olisikin merkinnyt parisuhdestatuksensa sinkuksi.

Ja kyllä nuo toisten yksityisasioita salaa penkovat vaan elävät jossain minäkeskeisessä kuplassa. Se mitä minä kavereideni kanssa juttelen ei muille kuulu. Eikä siinä ole eroa puhunko Matin lapsettomuudesta, Kimmon ammatinvaihdosta vaiko Pekan pienoisrautatiestä, ne on kaikki yhtä yksityisiä asioita.

Jos olisin sanonut, että kaikilla petetyiksi tulleilla on aina vaikeuksia luottaa kaikkiin miehiin, se olisi ollut yleistämistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ohhoh. Mikähän miehen nyt on saanut noin epäluuloiseksi? Mistä kaikki lähti?

Näytönlukitus, puhelimen jatkuva mukana pitäminen ja asioiden selittäminen muiden salaisuuksilla.

Yhtäkkiä olet alkanut pitämään puhelinta aina mukana, näppäimet lukossa selittäen sen johtuvan muiden salaisuuksista? Miksi et ole aikaisemmin toiminut samalla tavalla? Onko ystävien viestit aikaisemmin olleet vähemmän salassa pidettäviä. Ihmettelisin kyllä itsekin jos puolison käytös muuttuisi tuolla tavalla varsinkin jos se tapahtuisi ilman mitään selityksiä siitä miksi puhelin/viestit yhtäkkiä on noin kovin salaiseksi muuttuneet.

Vierailija kirjoitti:

Mijäs kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mijäs kirjoitti:

Mitä mustasukkaisempi ja vainoharhaisempi ihminen, sen suurempi pettäjä ja paskanpuhuja.

Minä olen todella mustasukkainen ja ehkä vähän vainoharhainenkin, mutta en siksi että olisin itse pettäjä. Minua petettiin edellisessä suhteessa niin törkeästi, että valitettavasti on vaikea luottaa enää miehiin. Älä siis yleistä.

Ja usko pois, teen joka päivä töitä tämän ongelman eteen, mutta se ei ole helppoa. Eroan ehkä sinun naisistasi siinä mielessä, että tiedostan ongelman olevan päässäni enkä lue salaa miehen viestejä tai edes vaadi häntä näyttämään.

Ensin yleistät itse sanomalla, että petetyksi joutumisen jälkeen sun on vaikea luottaa miehiin ja heti sen jälkeen sanot, ettei tulisi yleistää.

En mä ole petetyksi tulemisen jälkeen kokenut luottamuspulaa toista sukupuolta kohtaan, vaan kopuillut aikani oman loukatuksi tulemisen kanssa.

Tiedän myös, että mustasukkaisuudesta ja vainoharhoistakin voi päästä eroon. Niistä on kuitenkin itsekästä tehdä ensin muidenkin ongelmia ja sitten vedota syihin, joihin uudella kumppanilla ei ole osaa eikä arpaa. Ei tämä elämä mustavalkoista ole ja ymmärrän kyllä miten epäilyjä voi herätä ihan kaikille, näissä ratkaiseekin oleellisesti se millä perusteilla aletaan epäilemään. Ja etenkin se, mitä epäilyjen hälventämiseksi sitten TOISELTA vaaditaan.

Mun tapauksissa aiheita epäilyille ei ole oikeasti ollut. Ei epämääräisiä poissaoloja, ei naispuolisten kavereisen kanssa yhtä ainuttakaan vietettyä vapaailtaa, eikä muutakaan ruudiksi kelpaavaa. Sitten kun aletaan tivaamaan jostain naisesta, joka on tykännyt mun facebook-päivityksestä, ollaan jo paskaan astuttu. Ensinnäkin se, että stalkkaa kuka toisen facebookjutuista tykkää, on jo ihan pimeää touhua. Toisekseen en tunne vetoa lähes 10-vuotta nuorempaan serkkutyttööni, vaikka se olisikin merkinnyt parisuhdestatuksensa sinkuksi.

Ja kyllä nuo toisten yksityisasioita salaa penkovat vaan elävät jossain minäkeskeisessä kuplassa. Se mitä minä kavereideni kanssa juttelen ei muille kuulu. Eikä siinä ole eroa puhunko Matin lapsettomuudesta, Kimmon ammatinvaihdosta vaiko Pekan pienoisrautatiestä, ne on kaikki yhtä yksityisiä asioita.

Jos olisin sanonut, että kaikilla petetyiksi tulleilla on aina vaikeuksia luottaa kaikkiin miehiin, se olisi ollut yleistämistä.

Ihminen on taipuvainen yleistämään. Yksi rikkoo luottamuksen ja äkkiä epäluulo kohdistuu miljoonaan muuhunkin. Mies/nainen petti ja sitten miehiin/naisiin ei uskalla luottaa. Se on aika luonnollinen tapa suhtautua asioihin. Ihminen on eläin ja käyttäytyy enimmäkseen kuin muutkin nisäkkäät.

Tässä on kuitenkin kaksi asiaa joita ei pidä sekoittaa keskenään: ongelman ratkaiseminen ja ongelman tekeminen. Itse parhaillani selvitän kumpaa oma kumppanini oikestaan tekee. Toinen johtaa eroon ja toinen kenties parempaan suhteeseen.

En antanut exäni lukea viestejä ni, samoista periaattellisista syistä kuin ap. Lähtökohta oli se että minä muka perin. En pettänyt. Päädyin kuitenkin poistelemaan kaikki miespuolisilta ystäviltä ja kollegoilta tulleet viattomat viestit, koska pelkäsin miehen salaa lukevan ne ja saavansa päähänsä ajatuksia. Näin kävikin, se on lukematon määrä syytöksiä että kenen kanssa häntä muka milläkin matkalla perin. Naurettavin kuviteltu pettäminen tapahtui jopa homoseksuaalien sukulaiseni kanssa, vaikkei mies osannut edes sanoa millaisesta skenaariosta hän kuvitteli olleen kyse. Tässä terveessä ja reippaassa ilmapiirissä kuin sitten minäkin hänen viestinsä. Olivat salasanan takana, mutta mies ei ollut salasanoissaan kovin fiksu. Kävi ilmi että hän oli romanttisessa mielessä viestitellyt neljän eri naisen kanssa suhteemme aikana. Muutaman kerran jopa lainannut minulta rahaa viedäkseen jonkun näistä ulos.

Nykyinen mieheni saa lukea viestejäni, ja minä hänen, poislukien juurikin niiden ihmisten henkilökohtaisuudet. Emme kuitenkaan juuri koe sellaista tarvetta. Ajatuksemme pettämisestä ovat muutenkin erilaiset verrattuna aiempaan suhteeseen, meille on tärkeää luottamus ja avoimuus, ei välttämättä ihastumiset muihin ihmisiin.