Lue keskustelun säännöt.
Olen sijaisäiti. Miksi jatkuvasti vihjaillaan, että on törkeää, kun minulle maksetaan niin paljon??
13.09.2016 |
Maksetaan paljon? Mikä on paljon?
Ensinnäkin, tämä on työtä. Sijaisvanhemmilla ei ole elatusvelvollisuutta muiden lapsista. Toisekseen, en minäkään elä ilman toimeentuloa ja tässä hommassa olen joutunut jäämään kotiin. Työ on raskasta kaikkine osa-alueineen, enkä voi ymmärtää, mikä muita tässä palkanmaksussa hiertää. Jokainen voi ryhtyä sijaisvanhemmaksi, siinä ne suomut karisee aika nopsaan sijaisperheiden glamour-elämästä.
Kommentit (399)
Eri perheissä eri tilanne, mutta kyllä itselläni elintaso heikkeni, kun sijaisvanhemmaksi aloin. Vaihto palkkatyöstä pieneen palkkion oli suuri muutos. Pientä vauvaa ei voi päivähoitoonkaan laittaa. Ja sanonpa nyt senkin, että aina se sijaisvanhemmuus ei ole oma valinta. Joskus se on ainoa vaihtoehto, jonka omat tunteet sallivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en nyt ymmärrä, miksi joku alkoi vertailla tässä ketjussa (biologisen?) erityislapsen ja sijaislapsen hoitokustannuksia/tukia.
-Se, että päätät hankkia lapsen, on ihan oma päätöksesi ja olet siitä myös vastuussa ja tiedät vallan hyvin hankkiutuessasi paksuks, että lapsi voi olla vammainen. Olisit onnellinen, että tässä maassa saa ylipäätään mitään tukia ja apua erityislapsen kasvatukseen. Joissain maissa erityislapsia tapetaan, kun yhteiskunta ei turvaa näiden elämää.
-Se, että päätät huolehtia jonkun toisen lapsesta, on jo lähtökohtaisesti palkitsemisen arvoinen juttu. Saati sitten vaikeista olosuhteista tulevien lasten huolehtiminen. Ja usein myös nämä sijoitetut lapset voivat olla erityislapsia. Eli kaksinkertainen taakka ja vastuu. Sijoitus on aina viimeinen päätös ja hätäkeino turvata lapsen kehitys ja hyvinvointi. Aina ei kaikki lapset pääse elämään prinsessaelämää ja saa täyttä rakkautta - sijaisvanhemmiltakaan. Kyllä se päätös sijoituksesta on aina katsottu LAPSEN kannalta paremmaksi vaihtoehdoksi, kuin pahoinpitelevän/mielenterveysongelmaisen/fyysisesti tosi sairaan/päihdeongelmaisen aikuisen luona asuminen. Joskus vaan valitettavasti pitää valita se pienempi kahdesta pahasta.
-Sijaisperheeksi ilmoittautuessa voi ja pitää kertoa, minkälaisen lapsen kanssa on valmis työskentelemään. Eli sijaisperheetkin voivat ilmoittaa, että eivät halua ottaa vastaan erityislasta. Ja ylipäätään sijaisperheeksi tekeytyminen on oma vastuu ja päätös. Ei kukaan siihen pakota. Eli jos sulla on sijaislapsi, jolla on erityisvaikeuksia - se on voivoi. Kyllä siitä erityislapsen kuluista saa korvauksen sossusta/kelalta ihan yhtälailla kuin jos sen olisi biologinen erityislapsesi.
Hyvin sanottu muuten, mutta ei sitä sijoitetun lapsen mahdollista vammaa tai erityisyyttä aina tiedetä sijoitusvaiheessa.
Ja se miksi näitä asioita nyt on vertailtu, johtuu ihan siitä, että ap ihmetteli miksi jotkut kauhistelevat sijaislapsista maksettavia summia. Minun mielestäni on ihan ymmärrettävää, että joku erityislapsen vanhempi, joka mahdollisesti on joutunut jäämään pois palkkatyöstä joko kokonaan tai osittain (heitä on tutkitusti paljon!) ihmettelee, miksi yhteiskunta kustantaa perheen ulkopuolella asuvalle lapselle huomattavasti paremman elintason kuin lapselle, jonka vanhemmat hoitavat hänet itse.
Kuinka niin paremman elintason?
Oletan, että tuo sijaisvanhemman parempi tulotaso vastaavassa tilanteessa olevaan biovanhempaan verrattuna näkyy myös lapsen elämässä. Vai eikö näy?
Miksi tulotaso olisi sijaisvanhemmalla parempi?
Sen vuoksi, koska jos sijaisvanhempi joutuu jäämään kotiin lasta hoitamaan, hänelle maksetaan noin tuhat euroa palkkiota ja kulukorvauksia. Jos taas biovanhempi joutuu jäämään kotiin lasta hoitamaan, hänelle maksetaan normaali lapsilisä noin 90 euroa ja mahdollisesti kelan vammaistuki, joka on noin 90-400 euroa (käytännössä tuon korkeimman tuen saa vain, jos lapsi on todella vaikeasti vammainen, eikä tuen saaminen ylipäätään ole mikään itsestäänselvyys).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
2400e/kk??? Taidan vaihtaa duunia. Saan 2200 tiimin vetäjänä raskaassa dementiayksikössä.
Oletko vastuussa dementikoista ympäri vuorokauden?
Pitääkö lasta vahtia yhtä paljon kuin dementikkoa? Jos lapsi ei ole pieni, niin se pärjää pitkälti yksin, joten voin raapia persettäni sohvalla. Todellakin aloin itsekin miettimään tämän mahdollisuutta. Voiko sinkkumies ottaa kaksioon asumaan sijoituslapsia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme kriisiperhe, eli sijoitukset ovat lyhytaikaisia, keskimäärin 1 päivästä puoleen vuoteen. Lapsi/lapset tulevat kiirehälytyksenä vaikka keskellä yötä, mitään ei voi ennakoida.
Tilanteet eivät ole helppoja kenellekään, sen enempää sijaisperheelle, lapsille, kuin biovanhemmillekaan.
Sijoitettua lasta on arvioitava, tavattava sos.viranomaisia ja lapsen vanhempia. Joskus biovanhemmat ovat todella hankalia ja uhkaavia, eivätkä he huostaanoton kriisissään meinaa tajuta, ettei sijaisperhe ole tehnyt päätöstä lapsen huostaanotosta. Sen tekee sosiaalityöntekijät.
Minä saan n. 80 euroa/vrk 'palkkaa', johon sisältyy kulukorvaus, eli itse palkka on todella pieni. Vastuu on rajaton, eikä työaikoja ole. Palkka maksetaan vain niiltä ajoilta, jolloin lainalapsi on meillä, joten tulot eivät ole säännöllisiä. Tervetuloa kadehtijoiden kerhoon!Häh? Tuohon tekee kahdesta lapsesta melkein 5000 euroa kuussa? Ymmärsinkö oikein?
Jos minä olisin töissä kaiken hereilläoloaikani, palkkani olisi kuussa 7000e
Paitsi että sijaisperheellä työaika on myös yöllä.
Niin ja mitä sinä käytännössä silloin yöllä teet? Nukut, koska lapsikin nukkuu. Lapsi osaa tehdä kaiken itse, joten olet lähinnä kertomassa mitä tehdään. Eipä paljon helpompaa rahaa voisi olla. Nyt äkkiä kämppä täyteen sijoituslapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en nyt ymmärrä, miksi joku alkoi vertailla tässä ketjussa (biologisen?) erityislapsen ja sijaislapsen hoitokustannuksia/tukia.
-Se, että päätät hankkia lapsen, on ihan oma päätöksesi ja olet siitä myös vastuussa ja tiedät vallan hyvin hankkiutuessasi paksuks, että lapsi voi olla vammainen. Olisit onnellinen, että tässä maassa saa ylipäätään mitään tukia ja apua erityislapsen kasvatukseen. Joissain maissa erityislapsia tapetaan, kun yhteiskunta ei turvaa näiden elämää.
-Se, että päätät huolehtia jonkun toisen lapsesta, on jo lähtökohtaisesti palkitsemisen arvoinen juttu. Saati sitten vaikeista olosuhteista tulevien lasten huolehtiminen. Ja usein myös nämä sijoitetut lapset voivat olla erityislapsia. Eli kaksinkertainen taakka ja vastuu. Sijoitus on aina viimeinen päätös ja hätäkeino turvata lapsen kehitys ja hyvinvointi. Aina ei kaikki lapset pääse elämään prinsessaelämää ja saa täyttä rakkautta - sijaisvanhemmiltakaan. Kyllä se päätös sijoituksesta on aina katsottu LAPSEN kannalta paremmaksi vaihtoehdoksi, kuin pahoinpitelevän/mielenterveysongelmaisen/fyysisesti tosi sairaan/päihdeongelmaisen aikuisen luona asuminen. Joskus vaan valitettavasti pitää valita se pienempi kahdesta pahasta.
-Sijaisperheeksi ilmoittautuessa voi ja pitää kertoa, minkälaisen lapsen kanssa on valmis työskentelemään. Eli sijaisperheetkin voivat ilmoittaa, että eivät halua ottaa vastaan erityislasta. Ja ylipäätään sijaisperheeksi tekeytyminen on oma vastuu ja päätös. Ei kukaan siihen pakota. Eli jos sulla on sijaislapsi, jolla on erityisvaikeuksia - se on voivoi. Kyllä siitä erityislapsen kuluista saa korvauksen sossusta/kelalta ihan yhtälailla kuin jos sen olisi biologinen erityislapsesi.
Hyvin sanottu muuten, mutta ei sitä sijoitetun lapsen mahdollista vammaa tai erityisyyttä aina tiedetä sijoitusvaiheessa.
Ja se miksi näitä asioita nyt on vertailtu, johtuu ihan siitä, että ap ihmetteli miksi jotkut kauhistelevat sijaislapsista maksettavia summia. Minun mielestäni on ihan ymmärrettävää, että joku erityislapsen vanhempi, joka mahdollisesti on joutunut jäämään pois palkkatyöstä joko kokonaan tai osittain (heitä on tutkitusti paljon!) ihmettelee, miksi yhteiskunta kustantaa perheen ulkopuolella asuvalle lapselle huomattavasti paremman elintason kuin lapselle, jonka vanhemmat hoitavat hänet itse.
Kuinka niin paremman elintason?
Oletan, että tuo sijaisvanhemman parempi tulotaso vastaavassa tilanteessa olevaan biovanhempaan verrattuna näkyy myös lapsen elämässä. Vai eikö näy?
Ohjenuoranahan on juurikin se Kasvatus ja siihenhän vanhan suomalaisen käytännön mukaan kuuluu se ettei lapselle anneta muuta kuin se välttämättömin, jos sitäkään. Säästöllä voi sitten ostaa itselle jotain kivaa ja palkitsevaa. Vaikka sen neljännen, erittäin tarpeellisen auton.
Mielestäni noista summista mitä puhutaan, pitäisi laittaa leijonanosa syrjään lapsen tulevia opintoja varten. Ehdottomasti Lapsen Etu ja vieläpä sellainen jota ne Surkeat, Ylisäälittävät ja Läpimädät biovanhemmat eivät koskaan pystyisi tarjoamaan:)
Vaihtoehtoisesti rahan voisi käyttää mahdollisten mielenterveyshäiriöiden jälkisammutteluun tai tekemällä esim. Afrikan matkan.
Oletteko käyneet?
Siellä se järjestelmä vasta onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän noista maksettavat korvaukset ovat aivan perusteettoman suuria monessakin tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en nyt ymmärrä, miksi joku alkoi vertailla tässä ketjussa (biologisen?) erityislapsen ja sijaislapsen hoitokustannuksia/tukia.
-Se, että päätät hankkia lapsen, on ihan oma päätöksesi ja olet siitä myös vastuussa ja tiedät vallan hyvin hankkiutuessasi paksuks, että lapsi voi olla vammainen. Olisit onnellinen, että tässä maassa saa ylipäätään mitään tukia ja apua erityislapsen kasvatukseen. Joissain maissa erityislapsia tapetaan, kun yhteiskunta ei turvaa näiden elämää.
-Se, että päätät huolehtia jonkun toisen lapsesta, on jo lähtökohtaisesti palkitsemisen arvoinen juttu. Saati sitten vaikeista olosuhteista tulevien lasten huolehtiminen. Ja usein myös nämä sijoitetut lapset voivat olla erityislapsia. Eli kaksinkertainen taakka ja vastuu. Sijoitus on aina viimeinen päätös ja hätäkeino turvata lapsen kehitys ja hyvinvointi. Aina ei kaikki lapset pääse elämään prinsessaelämää ja saa täyttä rakkautta - sijaisvanhemmiltakaan. Kyllä se päätös sijoituksesta on aina katsottu LAPSEN kannalta paremmaksi vaihtoehdoksi, kuin pahoinpitelevän/mielenterveysongelmaisen/fyysisesti tosi sairaan/päihdeongelmaisen aikuisen luona asuminen. Joskus vaan valitettavasti pitää valita se pienempi kahdesta pahasta.
-Sijaisperheeksi ilmoittautuessa voi ja pitää kertoa, minkälaisen lapsen kanssa on valmis työskentelemään. Eli sijaisperheetkin voivat ilmoittaa, että eivät halua ottaa vastaan erityislasta. Ja ylipäätään sijaisperheeksi tekeytyminen on oma vastuu ja päätös. Ei kukaan siihen pakota. Eli jos sulla on sijaislapsi, jolla on erityisvaikeuksia - se on voivoi. Kyllä siitä erityislapsen kuluista saa korvauksen sossusta/kelalta ihan yhtälailla kuin jos sen olisi biologinen erityislapsesi.
Hyvin sanottu muuten, mutta ei sitä sijoitetun lapsen mahdollista vammaa tai erityisyyttä aina tiedetä sijoitusvaiheessa.
Ja se miksi näitä asioita nyt on vertailtu, johtuu ihan siitä, että ap ihmetteli miksi jotkut kauhistelevat sijaislapsista maksettavia summia. Minun mielestäni on ihan ymmärrettävää, että joku erityislapsen vanhempi, joka mahdollisesti on joutunut jäämään pois palkkatyöstä joko kokonaan tai osittain (heitä on tutkitusti paljon!) ihmettelee, miksi yhteiskunta kustantaa perheen ulkopuolella asuvalle lapselle huomattavasti paremman elintason kuin lapselle, jonka vanhemmat hoitavat hänet itse.
Kuinka niin paremman elintason?
Oletan, että tuo sijaisvanhemman parempi tulotaso vastaavassa tilanteessa olevaan biovanhempaan verrattuna näkyy myös lapsen elämässä. Vai eikö näy?
Miksi tulotaso olisi sijaisvanhemmalla parempi?
Sen vuoksi, koska jos sijaisvanhempi joutuu jäämään kotiin lasta hoitamaan, hänelle maksetaan noin tuhat euroa palkkiota ja kulukorvauksia. Jos taas biovanhempi joutuu jäämään kotiin lasta hoitamaan, hänelle maksetaan normaali lapsilisä noin 90 euroa ja mahdollisesti kelan vammaistuki, joka on noin 90-400 euroa (käytännössä tuon korkeimman tuen saa vain, jos lapsi on todella vaikeasti vammainen, eikä tuen saaminen ylipäätään ole mikään itsestäänselvyys).
Jos on kyseessä vauva, biovanhempi saa äitiysrahan. Hän saa myös äitiyspakkauksen ja sitä myötä tarvikkeet, joilla pääsee alkuun. Sijaisvanhempi ei saa äitiysrahaa ja jos on töissä, joutuu jäämään palkattomalle vapaalle. Ymmärtääkseni se äitiyspäiväraha tulee usein ensimmäisinä kuukausina jopa palkan veroisena ja siitä eteenpäinkin palkan mukaan laskettuna. Lapsilisä tietenkin tulee automaattisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en nyt ymmärrä, miksi joku alkoi vertailla tässä ketjussa (biologisen?) erityislapsen ja sijaislapsen hoitokustannuksia/tukia.
-Se, että päätät hankkia lapsen, on ihan oma päätöksesi ja olet siitä myös vastuussa ja tiedät vallan hyvin hankkiutuessasi paksuks, että lapsi voi olla vammainen. Olisit onnellinen, että tässä maassa saa ylipäätään mitään tukia ja apua erityislapsen kasvatukseen. Joissain maissa erityislapsia tapetaan, kun yhteiskunta ei turvaa näiden elämää.
-Se, että päätät huolehtia jonkun toisen lapsesta, on jo lähtökohtaisesti palkitsemisen arvoinen juttu. Saati sitten vaikeista olosuhteista tulevien lasten huolehtiminen. Ja usein myös nämä sijoitetut lapset voivat olla erityislapsia. Eli kaksinkertainen taakka ja vastuu. Sijoitus on aina viimeinen päätös ja hätäkeino turvata lapsen kehitys ja hyvinvointi. Aina ei kaikki lapset pääse elämään prinsessaelämää ja saa täyttä rakkautta - sijaisvanhemmiltakaan. Kyllä se päätös sijoituksesta on aina katsottu LAPSEN kannalta paremmaksi vaihtoehdoksi, kuin pahoinpitelevän/mielenterveysongelmaisen/fyysisesti tosi sairaan/päihdeongelmaisen aikuisen luona asuminen. Joskus vaan valitettavasti pitää valita se pienempi kahdesta pahasta.
-Sijaisperheeksi ilmoittautuessa voi ja pitää kertoa, minkälaisen lapsen kanssa on valmis työskentelemään. Eli sijaisperheetkin voivat ilmoittaa, että eivät halua ottaa vastaan erityislasta. Ja ylipäätään sijaisperheeksi tekeytyminen on oma vastuu ja päätös. Ei kukaan siihen pakota. Eli jos sulla on sijaislapsi, jolla on erityisvaikeuksia - se on voivoi. Kyllä siitä erityislapsen kuluista saa korvauksen sossusta/kelalta ihan yhtälailla kuin jos sen olisi biologinen erityislapsesi.
Hyvin sanottu muuten, mutta ei sitä sijoitetun lapsen mahdollista vammaa tai erityisyyttä aina tiedetä sijoitusvaiheessa.
Ja se miksi näitä asioita nyt on vertailtu, johtuu ihan siitä, että ap ihmetteli miksi jotkut kauhistelevat sijaislapsista maksettavia summia. Minun mielestäni on ihan ymmärrettävää, että joku erityislapsen vanhempi, joka mahdollisesti on joutunut jäämään pois palkkatyöstä joko kokonaan tai osittain (heitä on tutkitusti paljon!) ihmettelee, miksi yhteiskunta kustantaa perheen ulkopuolella asuvalle lapselle huomattavasti paremman elintason kuin lapselle, jonka vanhemmat hoitavat hänet itse.
Kuinka niin paremman elintason?
Oletan, että tuo sijaisvanhemman parempi tulotaso vastaavassa tilanteessa olevaan biovanhempaan verrattuna näkyy myös lapsen elämässä. Vai eikö näy?
Ohjenuoranahan on juurikin se Kasvatus ja siihenhän vanhan suomalaisen käytännön mukaan kuuluu se ettei lapselle anneta muuta kuin se välttämättömin, jos sitäkään. Säästöllä voi sitten ostaa itselle jotain kivaa ja palkitsevaa. Vaikka sen neljännen, erittäin tarpeellisen auton.
Mielestäni noista summista mitä puhutaan, pitäisi laittaa leijonanosa syrjään lapsen tulevia opintoja varten. Ehdottomasti Lapsen Etu ja vieläpä sellainen jota ne Surkeat, Ylisäälittävät ja Läpimädät biovanhemmat eivät koskaan pystyisi tarjoamaan:)
Vaihtoehtoisesti rahan voisi käyttää mahdollisten mielenterveyshäiriöiden jälkisammutteluun tai tekemällä esim. Afrikan matkan.
Oletteko käyneet?
Siellä se järjestelmä vasta onkin.
Lapselle kertyy koko ajan varoja opiskelua ja muuta tarpeellista varten ns itsenäistymisvaroina.
Ihan käsittämätöntä valitusta täällä toisten korvauksista, jolla lasta elätetään.
Ystäväni on lapseton ja koska hän ei saanut omia lapsia, perheeseen tuli sijaislapsia. 1,5-vuotiaana sijoitettu lapsi, joka oli viettänyt vuoden lastenkodissa, koska vanhemmat vastustivat lapsen sijoittamista perhehoitoon. Molemmat vanhemmat narkkareita. Tulivat tapaamisiin, jos huumeiltaan kykenivät, lapsi odotti ja pettyi, jos vanhemmat eivät tulleetkaan. Puhuivat lapselle kotiin muuttamisesta. No vuosia on kulunut jo 15, siellä se poika on edelleen sijaisperheessä. Lapsen isä on kuollut huumeisiin. Äidin seuraavatkin lapset huostaanotettuina, kun eihän hän niistä huumeista eroon ole päässyt.
Tiedättekö minkälaisia hylkäämisen kokemuksia se lapsi on kokenut, miten hän on rikki. Miten on ollut vaikea luottaa, että ne sijaisvanhemmst ovat ja pysyvät. Rakastavatkin.
Niin lapsi on ollut siellä 15 vuotta. On hankittu vauvan sänky ja kaikki tarvikkeet, vähän isomman lapsen huonekalut, vaatteet ja lelut. Ja kyllä lapsi harrastaa ja on käynyt terapioissa. Perhe lomailee sijaislasten kanssa ulkomailla. Lapset tarvitsevat omat huoneet, se on ihan viranomaisen vaatimus.
Tuossa hommassa on kestettävä bioja, jaksettava ottaa lapsen pettymykset vastaan vuosi toisensa jälkeen, sillä niillä bioilla on tapaamisoikeus. Kun lapsen äiti on raskausaikana käyttänyt huumeita ja alkoholi, lapsi voi olla FAS tai FAE-lapsi.
Vierestä seuranneena itse en sitä työtä jaksaisi, mutta hienoa, että av:llä on mammoja, jotka ovat valmiit tekemään tuota työtä tonnilla kuussa. Minä en jaksaisi edes huomattavasti isommasta summasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
http://sastamala.tjhosting.com/kokous/20145188-18-1.PDF
Tuosta näkee, miten lapsikenneleillä tienataan.
Ei ihme, että ties minkälaiset möllikeinäset ottaa sijaismuksuja, kun fyrkkaa tulee tuhottomasti.
x kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ymmärrä. Jos se nyt on niin hirevää kuitata muutama tonni/kk siitä, että oman pesueen kyljessä menee yksi sijoitettu lapsi niin ei todellakaan tarvitse ryhtyä sijaisäidiksi. Ketään ei pakoteta siihen toimintaan. Itse hakeutuvat. Turha siis jeesustella. Jos ei jaksa haastavaa traumatisoitunutta lasta, jolla huonot eväät ja lähtökohdat elämään - mikään mahti maailmassa ei pakota siihen, että JUURI SINÄ olet se uusi keinoemo.
Muutama tonni yhden lapsen hoitamisesta? Miksikähän minä en saa yhdestä erityislapsestakaan tuollaista summaa. Se on se vähän päälle 600 euroa se tavallisin palkkio lasta kohden. Toki sitten se hurja neljänsadan kulukorvaus, jolla katetaan lapsen ruoka, vaatteet, hygieniatuotteet, harrastukset, lääkitykset jne. Verohan menee myös, jotta kokonaan noita hurjia summia ei saa käteen.
Saat siis reilun tonnin? Paljonko maksaa lapsen hygieniatuotteet kk? Hammasharja, hammastahna, saippua ja shamppoo. Perheessä todennäköisesti noita on omasta takaa ja hammasharja uusitaan 3 kk välein a 2 euroa. Vaatteet sama juttu, etenkin jos omassa perheessä on samanikäinen ja samaa sukupuolta oleva lapsi... Todennäköisesti lapsi on kävellyt perheeseen kassillinen omia vaatteita ja tavaroita mukanaan. Harrastukset, mitä lapsi harrastaa teillä? Lääkkeet tulevat apteekista kelakorvauksin. Lapsi syö teillä samaa ruokaa kuin muutkin, ei luulisi yhden lautasellinen ruokaa aterialla hetkauttavan perheenne budejttia? Että tonni on aika hyvin.
Eihän noita asioita erikseen mietitä meillä ainakaan. Harrastus on tällä hetkellä sellainen, että siihen menee 40/ viikko ja varusteet sitten erikseen. Varusteita ei tarvitse ostaa kuin ehkä kerran vuodessa uusia. Vaatteita toki oli vauvalla jonkin verran tullessaan, mutta niitä on pitänyt melko monta kertaa tähän mennessä uusia, kun lapset ymmärrettävästi kasvavat koko ajan. On tonneroinen ( josta menee vero) kuitenkin sen verran pieni summa, ettei yksistään riitä . Joten en voi olla pelkästään kotona ja siitä taas tulee omat hankaluutensa. Kun täytyy käydä palavereissa ja hoitaa sitä ja tätä ja johonkin saumaan kaikki tarvittavat lääkärit ja terapeutit sovitettava. Mutta en minä valita. Tässä ketjussahan ei lähdetty liikkeelle valittamisesta vaan siitä, miten meidän kuvitellaan tienaavan isoja summia.
Aika valitukselta kuulostaa. Tuntuu kauhealta ajatukselta,että perheeseenne on sijoitettu vauva, josta ilmeisesti välitetään vain viran puolesta, keinovanhemmat laskevat tunteja (tämä paljon hoettu 24h/vrk) ja euroja "tonneroinen". Yhteiskunta maksaa nuo teidän tonneroisenne. Mutta sekin on näköjään huono tae siitä, että lapsi saisi inhimillistä kohtelua.
Niin sitä tonneroista emme saaneet silloin vauva-aikana. Siihen aikaan muuten sai käynnistämiskorvausta muistaakseni tonnin. Nykyisin saavat enemmän, joka on hyvä juttu. Tuo tonneroinen on tullut vasta jonkin aikaa ja se voi taas tipahtaa jatkossa. Raha ei tosiaan takaa ihnimillistä kohtelua. Kyllä se on rakkaus, joka kantaa. Iloinen perhe eri ikäisine lapsineen, joista jokainen on ihan yhtä rakas. Täytyykin mennä laittamaan pienimmille iltapuurot valmiiksi.
Ai että iloinen perhe??? Joo, nämä sijaisperheet ovat juuri yleensä näitä ns "onnellisia perheitä" jonkun kysyttäessä asiasta. Hauskaa on ja hyvin menee. Kukaan ei valita ja asiat on just niinkun pitääkin. Saanko vielä kysyä ikäänne? Sijaisvanhemmiksi ryhtyvät yleensä vain keski-ikäiset jotka eivät enää voi saada omia lapsia. Tämähän kuuluu tyypillisiin keski-iän oireisiin että kuvitellaan että ollaan kaikkia muita parempia vanhempina kun ollaan niin "kokeneita". Sitten ottaa päähän kun oma hedelmällisyys loppuu ja iskee hirveä himo riistää lapsia kaikilta hedelmällisessä iässä olevilta. Kun keski-iässä juuri kuvitellaan että ollaan kaikkia muita pätevämpiä kaikessa kun tiedetään kaikki vähän kaikesta. Ei mene kuin muutama vuosi niin vanhuus tulee vastaan ja hirveä uupumus, tajutaankin jo sen verran ettei tiedäkään mistään mitään. Maailma on muuttunut niin paljon ettei pärjääkään missään ja ollaankin liian vanhoja hoitamaan lapsia - lapset palautetaan silloin biovanhemmille. Siinä vaiheessa puoli lapsuutta on mennyt joillekin hukkaan sijaisperheessä... Tämänkö pitäisi auttaa jotakuta?
En oo tajunnukaan että joku voi olla noin tyhmä.... Sijaisperheet ei riistä keneltäkään mitään, pönttö. Ihan muut tahot tekee päätöksen huostaanotosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka moni on valmis tällä "suurella" palkalla olemaan 24/7 vieraan lapsen, hänen sukunsa ja sosiaalitoimen ihmisten käytettävissä?
Oletko valmis esimerkiksi: päästämään vieraita epäsosiaalisia ihmisiä kotiisi ja olemaan heille ystävällinen vaikka tekisi mieli sanoa suorat sanat, valvomaan yöt puolihorroksessa vahtien koska lapsi lähtee hiipimään ympäri taloa tai karkaamaan ulos tai kuunnellen metelöintiä johon ei auta mikään, olemaan fyysisesti kiinni rääkyvässä lapsessa lähes kaiken valveilla oloajan, opettamaan vaikeasti oppivalle lapselle "1000 kertaa" perusasioita kuten ruokailutavat tai wc-käytös, sietämään itseesi kohdistuvia lyöntejä tai raapimista, siivoamaan eritteitä, sietämään oman kodin pilalle menoa ja rakkaiden tavaroiden tahallista särkemistä, pelkäämään uhmaavan lapsen karkaamista täydellä parkkipaikalla tai pelkäämään lapsen sukulaista joka ilmaantuu häiriköimään milloin minkäkin syyn varjolla, kestämään vieraiden ihmisten tuijotusta tai jopa neuvomista kun lapsi järjestää julkisia kohtauksia, järjestämään kotisi uudelleen vieraan lapsen erityisiä tarpeita ajatellen, pitämään orjallisesti kiinni tylsistä rutiineista niin pitkälle kuin aikataulujen puitteissa on mahdollista ja sietämään täyden kaaoksen joka seuraa kun et onnistu siinä, katsomaan kun oma lapsi kärsii mustasukkaisuudesta, hoitamaan vieraan lapsen asioita useita kertoja viikossa eri paikoissa ja järjestämään omat aikataulusi näiden kaikkien mukaan, hoitamaan vierasta lasta esim. oksennustaudissa, täyttämään tärkeitä papereita kun lapsi puhuu ja metelöi yhtä mittaa sylissä, sietämään muiden ihmisten epähygieenisyyttä omassa kodissa, ymmärtämään miksei kukaan enää kutsu perhettänne kyläilemään, vastaamaan juopuneen vanhemman puheluihin ja puhumaan hänelle asiallisesti, selvittämään vieraan lapsen tekemiä vääryyksiä esim. kaupasta varastamista tai ystäväsi vauvan lyömistä, kaikesta huolimatta rakastamaan tätä lasta... Tätä samaa päivästä toiseen ja siihen päälle omien lasten harrastukset, läksyt ja kaverikyläilyt.
Vierailija kirjoitti:
2400e/kk??? Taidan vaihtaa duunia. Saan 2200 tiimin vetäjänä raskaassa dementiayksikössä.
No tuskin olet enempää ansainnutkaan, jos et osaa edes titteliäsi kirjoittaa oikein. Tiiminvetäjä on yhdyssana. Tuskin myöskåän asut työpaikallasi?
Itse olen työskennellyt lastensuojelulaitoksessa ohjaajana ja edelleen olen hoitoalalla, mutta esimiestehtävissä. Ja tällä kokemuksella en ikinä ottaisi vierasta ongelmaista lasta vastuulleni ja omaan kotiini 24/7 edes sillä 5000 eurolla kuukaudessa. En vaikka minulla on osaamista, kokemusta ja ammatilliset valmiudet. Kaikki kunnia siis niille, jotka ottavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni on valmis tällä "suurella" palkalla olemaan 24/7 vieraan lapsen, hänen sukunsa ja sosiaalitoimen ihmisten käytettävissä?
Oletko valmis esimerkiksi: päästämään vieraita epäsosiaalisia ihmisiä kotiisi ja olemaan heille ystävällinen vaikka tekisi mieli sanoa suorat sanat, valvomaan yöt puolihorroksessa vahtien koska lapsi lähtee hiipimään ympäri taloa tai karkaamaan ulos tai kuunnellen metelöintiä johon ei auta mikään, olemaan fyysisesti kiinni rääkyvässä lapsessa lähes kaiken valveilla oloajan, opettamaan vaikeasti oppivalle lapselle "1000 kertaa" perusasioita kuten ruokailutavat tai wc-käytös, sietämään itseesi kohdistuvia lyöntejä tai raapimista, siivoamaan eritteitä, sietämään oman kodin pilalle menoa ja rakkaiden tavaroiden tahallista särkemistä, pelkäämään uhmaavan lapsen karkaamista täydellä parkkipaikalla tai pelkäämään lapsen sukulaista joka ilmaantuu häiriköimään milloin minkäkin syyn varjolla, kestämään vieraiden ihmisten tuijotusta tai jopa neuvomista kun lapsi järjestää julkisia kohtauksia, järjestämään kotisi uudelleen vieraan lapsen erityisiä tarpeita ajatellen, pitämään orjallisesti kiinni tylsistä rutiineista niin pitkälle kuin aikataulujen puitteissa on mahdollista ja sietämään täyden kaaoksen joka seuraa kun et onnistu siinä, katsomaan kun oma lapsi kärsii mustasukkaisuudesta, hoitamaan vieraan lapsen asioita useita kertoja viikossa eri paikoissa ja järjestämään omat aikataulusi näiden kaikkien mukaan, hoitamaan vierasta lasta esim. oksennustaudissa, täyttämään tärkeitä papereita kun lapsi puhuu ja metelöi yhtä mittaa sylissä, sietämään muiden ihmisten epähygieenisyyttä omassa kodissa, ymmärtämään miksei kukaan enää kutsu perhettänne kyläilemään, vastaamaan juopuneen vanhemman puheluihin ja puhumaan hänelle asiallisesti, selvittämään vieraan lapsen tekemiä vääryyksiä esim. kaupasta varastamista tai ystäväsi vauvan lyömistä, kaikesta huolimatta rakastamaan tätä lasta... Tätä samaa päivästä toiseen ja siihen päälle omien lasten harrastukset, läksyt ja kaverikyläilyt.
Böörn aut?
Anna lapset sijoitukseen:)
Vierailija kirjoitti:
No sanotaanko näin että monesti lapsiperheen ongelmavyyhti voisi korjaantua alun alkaenkin siitä että perheelle annettaisiin vaikka kahden kuukauden ajan sama korvaus mitä lapsen sijoitusperheelle maksetaan. Monien ongelmat näet käynnistyy kun rahat on loppu ja epätoivo kasvaa liian suureksi.
Paskanmarjat... Ei sitä rahaa tarvitse kenellekään sen enempää jaella, mutta voisivat tukea silti enemmän bioperhettä, ennen kuin ongelmat kasvavat liian suuriksi.
Monesti kun jätetään auttamatta, tai lykätään perhetyö esim. kotiavun sijaan ja vanhemmat väsähtää.
LAsten hiotoapua sillon tällöin ehkä.
Tais sult unohtua että monilla vanhemmilla on päihdeongelmaa ym. ja kun näille annat rahaa, niin sehän menee kurkusta alas, suonesta sisään, tai vaikka johonkin rahapeliin.
I
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en nyt ymmärrä, miksi joku alkoi vertailla tässä ketjussa (biologisen?) erityislapsen ja sijaislapsen hoitokustannuksia/tukia.
-Se, että päätät hankkia lapsen, on ihan oma päätöksesi ja olet siitä myös vastuussa ja tiedät vallan hyvin hankkiutuessasi paksuks, että lapsi voi olla vammainen. Olisit onnellinen, että tässä maassa saa ylipäätään mitään tukia ja apua erityislapsen kasvatukseen. Joissain maissa erityislapsia tapetaan, kun yhteiskunta ei turvaa näiden elämää.
-Se, että päätät huolehtia jonkun toisen lapsesta, on jo lähtökohtaisesti palkitsemisen arvoinen juttu. Saati sitten vaikeista olosuhteista tulevien lasten huolehtiminen. Ja usein myös nämä sijoitetut lapset voivat olla erityislapsia. Eli kaksinkertainen taakka ja vastuu. Sijoitus on aina viimeinen päätös ja hätäkeino turvata lapsen kehitys ja hyvinvointi. Aina ei kaikki lapset pääse elämään prinsessaelämää ja saa täyttä rakkautta - sijaisvanhemmiltakaan. Kyllä se päätös sijoituksesta on aina katsottu LAPSEN kannalta paremmaksi vaihtoehdoksi, kuin pahoinpitelevän/mielenterveysongelmaisen/fyysisesti tosi sairaan/päihdeongelmaisen aikuisen luona asuminen. Joskus vaan valitettavasti pitää valita se pienempi kahdesta pahasta.
-Sijaisperheeksi ilmoittautuessa voi ja pitää kertoa, minkälaisen lapsen kanssa on valmis työskentelemään. Eli sijaisperheetkin voivat ilmoittaa, että eivät halua ottaa vastaan erityislasta. Ja ylipäätään sijaisperheeksi tekeytyminen on oma vastuu ja päätös. Ei kukaan siihen pakota. Eli jos sulla on sijaislapsi, jolla on erityisvaikeuksia - se on voivoi. Kyllä siitä erityislapsen kuluista saa korvauksen sossusta/kelalta ihan yhtälailla kuin jos sen olisi biologinen erityislapsesi.
Hyvin sanottu muuten, mutta ei sitä sijoitetun lapsen mahdollista vammaa tai erityisyyttä aina tiedetä sijoitusvaiheessa.
Ja se miksi näitä asioita nyt on vertailtu, johtuu ihan siitä, että ap ihmetteli miksi jotkut kauhistelevat sijaislapsista maksettavia summia. Minun mielestäni on ihan ymmärrettävää, että joku erityislapsen vanhempi, joka mahdollisesti on joutunut jäämään pois palkkatyöstä joko kokonaan tai osittain (heitä on tutkitusti paljon!) ihmettelee, miksi yhteiskunta kustantaa perheen ulkopuolella asuvalle lapselle huomattavasti paremman elintason kuin lapselle, jonka vanhemmat hoitavat hänet itse.
Kuinka niin paremman elintason?
Oletan, että tuo sijaisvanhemman parempi tulotaso vastaavassa tilanteessa olevaan biovanhempaan verrattuna näkyy myös lapsen elämässä. Vai eikö näy?
Miksi tulotaso olisi sijaisvanhemmalla parempi?
Sen vuoksi, koska jos sijaisvanhempi joutuu jäämään kotiin lasta hoitamaan, hänelle maksetaan noin tuhat euroa palkkiota ja kulukorvauksia. Jos taas biovanhempi joutuu jäämään kotiin lasta hoitamaan, hänelle maksetaan normaali lapsilisä noin 90 euroa ja mahdollisesti kelan vammaistuki, joka on noin 90-400 euroa (käytännössä tuon korkeimman tuen saa vain, jos lapsi on todella vaikeasti vammainen, eikä tuen saaminen ylipäätään ole mikään itsestäänselvyys).
Jos on kyseessä vauva, biovanhempi saa äitiysrahan. Hän saa myös äitiyspakkauksen ja sitä myötä tarvikkeet, joilla pääsee alkuun. Sijaisvanhempi ei saa äitiysrahaa ja jos on töissä, joutuu jäämään palkattomalle vapaalle. Ymmärtääkseni se äitiyspäiväraha tulee usein ensimmäisinä kuukausina jopa palkan veroisena ja siitä eteenpäinkin palkan mukaan laskettuna. Lapsilisä tietenkin tulee automaattisesti.
Sijaisvanhempi saa ansionmenetyskorvauksen tuossa tilanteessa, eli ansionmenetys kompensoidaan normaalia suuremmalla hoitopalkkiolla. Sijaisvanhempi saa myös aloituskirvauksen, joka on moninkertainen verrattuna äitiysavustuksen arvoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en nyt ymmärrä, miksi joku alkoi vertailla tässä ketjussa (biologisen?) erityislapsen ja sijaislapsen hoitokustannuksia/tukia.
-Se, että päätät hankkia lapsen, on ihan oma päätöksesi ja olet siitä myös vastuussa ja tiedät vallan hyvin hankkiutuessasi paksuks, että lapsi voi olla vammainen. Olisit onnellinen, että tässä maassa saa ylipäätään mitään tukia ja apua erityislapsen kasvatukseen. Joissain maissa erityislapsia tapetaan, kun yhteiskunta ei turvaa näiden elämää.
-Se, että päätät huolehtia jonkun toisen lapsesta, on jo lähtökohtaisesti palkitsemisen arvoinen juttu. Saati sitten vaikeista olosuhteista tulevien lasten huolehtiminen. Ja usein myös nämä sijoitetut lapset voivat olla erityislapsia. Eli kaksinkertainen taakka ja vastuu. Sijoitus on aina viimeinen päätös ja hätäkeino turvata lapsen kehitys ja hyvinvointi. Aina ei kaikki lapset pääse elämään prinsessaelämää ja saa täyttä rakkautta - sijaisvanhemmiltakaan. Kyllä se päätös sijoituksesta on aina katsottu LAPSEN kannalta paremmaksi vaihtoehdoksi, kuin pahoinpitelevän/mielenterveysongelmaisen/fyysisesti tosi sairaan/päihdeongelmaisen aikuisen luona asuminen. Joskus vaan valitettavasti pitää valita se pienempi kahdesta pahasta.
-Sijaisperheeksi ilmoittautuessa voi ja pitää kertoa, minkälaisen lapsen kanssa on valmis työskentelemään. Eli sijaisperheetkin voivat ilmoittaa, että eivät halua ottaa vastaan erityislasta. Ja ylipäätään sijaisperheeksi tekeytyminen on oma vastuu ja päätös. Ei kukaan siihen pakota. Eli jos sulla on sijaislapsi, jolla on erityisvaikeuksia - se on voivoi. Kyllä siitä erityislapsen kuluista saa korvauksen sossusta/kelalta ihan yhtälailla kuin jos sen olisi biologinen erityislapsesi.
Hyvin sanottu muuten, mutta ei sitä sijoitetun lapsen mahdollista vammaa tai erityisyyttä aina tiedetä sijoitusvaiheessa.
Ja se miksi näitä asioita nyt on vertailtu, johtuu ihan siitä, että ap ihmetteli miksi jotkut kauhistelevat sijaislapsista maksettavia summia. Minun mielestäni on ihan ymmärrettävää, että joku erityislapsen vanhempi, joka mahdollisesti on joutunut jäämään pois palkkatyöstä joko kokonaan tai osittain (heitä on tutkitusti paljon!) ihmettelee, miksi yhteiskunta kustantaa perheen ulkopuolella asuvalle lapselle huomattavasti paremman elintason kuin lapselle, jonka vanhemmat hoitavat hänet itse.
Kuinka niin paremman elintason?
Oletan, että tuo sijaisvanhemman parempi tulotaso vastaavassa tilanteessa olevaan biovanhempaan verrattuna näkyy myös lapsen elämässä. Vai eikö näy?
Miksi tulotaso olisi sijaisvanhemmalla parempi?
Sen vuoksi, koska jos sijaisvanhempi joutuu jäämään kotiin lasta hoitamaan, hänelle maksetaan noin tuhat euroa palkkiota ja kulukorvauksia. Jos taas biovanhempi joutuu jäämään kotiin lasta hoitamaan, hänelle maksetaan normaali lapsilisä noin 90 euroa ja mahdollisesti kelan vammaistuki, joka on noin 90-400 euroa (käytännössä tuon korkeimman tuen saa vain, jos lapsi on todella vaikeasti vammainen, eikä tuen saaminen ylipäätään ole mikään itsestäänselvyys).
Jos on kyseessä vauva, biovanhempi saa äitiysrahan. Hän saa myös äitiyspakkauksen ja sitä myötä tarvikkeet, joilla pääsee alkuun. Sijaisvanhempi ei saa äitiysrahaa ja jos on töissä, joutuu jäämään palkattomalle vapaalle. Ymmärtääkseni se äitiyspäiväraha tulee usein ensimmäisinä kuukausina jopa palkan veroisena ja siitä eteenpäinkin palkan mukaan laskettuna. Lapsilisä tietenkin tulee automaattisesti.
Sijaisvanhempi saa ansionmenetyskorvauksen tuossa tilanteessa, eli ansionmenetys kompensoidaan normaalia suuremmalla hoitopalkkiolla. Sijaisvanhempi saa myös aloituskirvauksen, joka on moninkertainen verrattuna äitiysavustuksen arvoon.
Sijaisvanhempi ei saa yhtään suurempaa palkkiota sillä perusteella, että jää kotiin lapsen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en nyt ymmärrä, miksi joku alkoi vertailla tässä ketjussa (biologisen?) erityislapsen ja sijaislapsen hoitokustannuksia/tukia.
-Se, että päätät hankkia lapsen, on ihan oma päätöksesi ja olet siitä myös vastuussa ja tiedät vallan hyvin hankkiutuessasi paksuks, että lapsi voi olla vammainen. Olisit onnellinen, että tässä maassa saa ylipäätään mitään tukia ja apua erityislapsen kasvatukseen. Joissain maissa erityislapsia tapetaan, kun yhteiskunta ei turvaa näiden elämää.
-Se, että päätät huolehtia jonkun toisen lapsesta, on jo lähtökohtaisesti palkitsemisen arvoinen juttu. Saati sitten vaikeista olosuhteista tulevien lasten huolehtiminen. Ja usein myös nämä sijoitetut lapset voivat olla erityislapsia. Eli kaksinkertainen taakka ja vastuu. Sijoitus on aina viimeinen päätös ja hätäkeino turvata lapsen kehitys ja hyvinvointi. Aina ei kaikki lapset pääse elämään prinsessaelämää ja saa täyttä rakkautta - sijaisvanhemmiltakaan. Kyllä se päätös sijoituksesta on aina katsottu LAPSEN kannalta paremmaksi vaihtoehdoksi, kuin pahoinpitelevän/mielenterveysongelmaisen/fyysisesti tosi sairaan/päihdeongelmaisen aikuisen luona asuminen. Joskus vaan valitettavasti pitää valita se pienempi kahdesta pahasta.
-Sijaisperheeksi ilmoittautuessa voi ja pitää kertoa, minkälaisen lapsen kanssa on valmis työskentelemään. Eli sijaisperheetkin voivat ilmoittaa, että eivät halua ottaa vastaan erityislasta. Ja ylipäätään sijaisperheeksi tekeytyminen on oma vastuu ja päätös. Ei kukaan siihen pakota. Eli jos sulla on sijaislapsi, jolla on erityisvaikeuksia - se on voivoi. Kyllä siitä erityislapsen kuluista saa korvauksen sossusta/kelalta ihan yhtälailla kuin jos sen olisi biologinen erityislapsesi.
Hyvin sanottu muuten, mutta ei sitä sijoitetun lapsen mahdollista vammaa tai erityisyyttä aina tiedetä sijoitusvaiheessa.
Ja se miksi näitä asioita nyt on vertailtu, johtuu ihan siitä, että ap ihmetteli miksi jotkut kauhistelevat sijaislapsista maksettavia summia. Minun mielestäni on ihan ymmärrettävää, että joku erityislapsen vanhempi, joka mahdollisesti on joutunut jäämään pois palkkatyöstä joko kokonaan tai osittain (heitä on tutkitusti paljon!) ihmettelee, miksi yhteiskunta kustantaa perheen ulkopuolella asuvalle lapselle huomattavasti paremman elintason kuin lapselle, jonka vanhemmat hoitavat hänet itse.
Kuinka niin paremman elintason?
Oletan, että tuo sijaisvanhemman parempi tulotaso vastaavassa tilanteessa olevaan biovanhempaan verrattuna näkyy myös lapsen elämässä. Vai eikö näy?
Miksi tulotaso olisi sijaisvanhemmalla parempi?
Sen vuoksi, koska jos sijaisvanhempi joutuu jäämään kotiin lasta hoitamaan, hänelle maksetaan noin tuhat euroa palkkiota ja kulukorvauksia. Jos taas biovanhempi joutuu jäämään kotiin lasta hoitamaan, hänelle maksetaan normaali lapsilisä noin 90 euroa ja mahdollisesti kelan vammaistuki, joka on noin 90-400 euroa (käytännössä tuon korkeimman tuen saa vain, jos lapsi on todella vaikeasti vammainen, eikä tuen saaminen ylipäätään ole mikään itsestäänselvyys).
Jos on kyseessä vauva, biovanhempi saa äitiysrahan. Hän saa myös äitiyspakkauksen ja sitä myötä tarvikkeet, joilla pääsee alkuun. Sijaisvanhempi ei saa äitiysrahaa ja jos on töissä, joutuu jäämään palkattomalle vapaalle. Ymmärtääkseni se äitiyspäiväraha tulee usein ensimmäisinä kuukausina jopa palkan veroisena ja siitä eteenpäinkin palkan mukaan laskettuna. Lapsilisä tietenkin tulee automaattisesti.
Sijaisvanhempi saa ansionmenetyskorvauksen tuossa tilanteessa, eli ansionmenetys kompensoidaan normaalia suuremmalla hoitopalkkiolla. Sijaisvanhempi saa myös aloituskirvauksen, joka on moninkertainen verrattuna äitiysavustuksen arvoon.
Ei saa eikä kompensoida.
Edellenkään en marise. Pitäisikö mielestäsi esim päiväkodissa työskentelevien tehdä työtä ilman palkkaa , koska eivät vanhemmatkaan sellaista saa? Ei ole minun vikani, että vanhemmat eivät saa kuuttasataa euroa kuussa palkkiota, kuten minä. Mielelläni sen kaikille soisin.[/quote]
Saathan tuohon vielä ne neljänsadab kulukorvaukset. Eli eikö "palkka" ole liki tonnin?
Paitsi että sijaisperheellä työaika on myös yöllä.