Olen sijaisäiti. Miksi jatkuvasti vihjaillaan, että on törkeää, kun minulle maksetaan niin paljon??
Maksetaan paljon? Mikä on paljon?
Ensinnäkin, tämä on työtä. Sijaisvanhemmilla ei ole elatusvelvollisuutta muiden lapsista. Toisekseen, en minäkään elä ilman toimeentuloa ja tässä hommassa olen joutunut jäämään kotiin. Työ on raskasta kaikkine osa-alueineen, enkä voi ymmärtää, mikä muita tässä palkanmaksussa hiertää. Jokainen voi ryhtyä sijaisvanhemmaksi, siinä ne suomut karisee aika nopsaan sijaisperheiden glamour-elämästä.
Kommentit (399)
thunder kirjoitti:
Edellenkään en marise. Pitäisikö mielestäsi esim päiväkodissa työskentelevien tehdä työtä ilman palkkaa , koska eivät vanhemmatkaan sellaista saa? Ei ole minun vikani, että vanhemmat eivät saa kuuttasataa euroa kuussa palkkiota, kuten minä. Mielelläni sen kaikille soisin.
Saathan tuohon vielä ne neljänsadab kulukorvaukset. Eli eikö "palkka" ole liki tonnin?
Kulukorvaus ei ole palkkiota vaan korvaus sijoitetun lapsen menoista.
thunder kirjoitti:
Edellenkään en marise. Pitäisikö mielestäsi esim päiväkodissa työskentelevien tehdä työtä ilman palkkaa , koska eivät vanhemmatkaan sellaista saa? Ei ole minun vikani, että vanhemmat eivät saa kuuttasataa euroa kuussa palkkiota, kuten minä. Mielelläni sen kaikille soisin.
Saathan tuohon vielä ne neljänsadab kulukorvaukset. Eli eikö "palkka" ole liki tonnin?
Kulukorvaukset kyllä todellakin kuluvat kuluihin. Ne eivät siis jää käyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en nyt ymmärrä, miksi joku alkoi vertailla tässä ketjussa (biologisen?) erityislapsen ja sijaislapsen hoitokustannuksia/tukia.
-Se, että päätät hankkia lapsen, on ihan oma päätöksesi ja olet siitä myös vastuussa ja tiedät vallan hyvin hankkiutuessasi paksuks, että lapsi voi olla vammainen. Olisit onnellinen, että tässä maassa saa ylipäätään mitään tukia ja apua erityislapsen kasvatukseen. Joissain maissa erityislapsia tapetaan, kun yhteiskunta ei turvaa näiden elämää.
-Se, että päätät huolehtia jonkun toisen lapsesta, on jo lähtökohtaisesti palkitsemisen arvoinen juttu. Saati sitten vaikeista olosuhteista tulevien lasten huolehtiminen. Ja usein myös nämä sijoitetut lapset voivat olla erityislapsia. Eli kaksinkertainen taakka ja vastuu. Sijoitus on aina viimeinen päätös ja hätäkeino turvata lapsen kehitys ja hyvinvointi. Aina ei kaikki lapset pääse elämään prinsessaelämää ja saa täyttä rakkautta - sijaisvanhemmiltakaan. Kyllä se päätös sijoituksesta on aina katsottu LAPSEN kannalta paremmaksi vaihtoehdoksi, kuin pahoinpitelevän/mielenterveysongelmaisen/fyysisesti tosi sairaan/päihdeongelmaisen aikuisen luona asuminen. Joskus vaan valitettavasti pitää valita se pienempi kahdesta pahasta.
-Sijaisperheeksi ilmoittautuessa voi ja pitää kertoa, minkälaisen lapsen kanssa on valmis työskentelemään. Eli sijaisperheetkin voivat ilmoittaa, että eivät halua ottaa vastaan erityislasta. Ja ylipäätään sijaisperheeksi tekeytyminen on oma vastuu ja päätös. Ei kukaan siihen pakota. Eli jos sulla on sijaislapsi, jolla on erityisvaikeuksia - se on voivoi. Kyllä siitä erityislapsen kuluista saa korvauksen sossusta/kelalta ihan yhtälailla kuin jos sen olisi biologinen erityislapsesi.
Hyvin sanottu muuten, mutta ei sitä sijoitetun lapsen mahdollista vammaa tai erityisyyttä aina tiedetä sijoitusvaiheessa.
Ja se miksi näitä asioita nyt on vertailtu, johtuu ihan siitä, että ap ihmetteli miksi jotkut kauhistelevat sijaislapsista maksettavia summia. Minun mielestäni on ihan ymmärrettävää, että joku erityislapsen vanhempi, joka mahdollisesti on joutunut jäämään pois palkkatyöstä joko kokonaan tai osittain (heitä on tutkitusti paljon!) ihmettelee, miksi yhteiskunta kustantaa perheen ulkopuolella asuvalle lapselle huomattavasti paremman elintason kuin lapselle, jonka vanhemmat hoitavat hänet itse.
Kuinka niin paremman elintason?
Oletan, että tuo sijaisvanhemman parempi tulotaso vastaavassa tilanteessa olevaan biovanhempaan verrattuna näkyy myös lapsen elämässä. Vai eikö näy?
Miksi tulotaso olisi sijaisvanhemmalla parempi?
Sen vuoksi, koska jos sijaisvanhempi joutuu jäämään kotiin lasta hoitamaan, hänelle maksetaan noin tuhat euroa palkkiota ja kulukorvauksia. Jos taas biovanhempi joutuu jäämään kotiin lasta hoitamaan, hänelle maksetaan normaali lapsilisä noin 90 euroa ja mahdollisesti kelan vammaistuki, joka on noin 90-400 euroa (käytännössä tuon korkeimman tuen saa vain, jos lapsi on todella vaikeasti vammainen, eikä tuen saaminen ylipäätään ole mikään itsestäänselvyys).
Jos on kyseessä vauva, biovanhempi saa äitiysrahan. Hän saa myös äitiyspakkauksen ja sitä myötä tarvikkeet, joilla pääsee alkuun. Sijaisvanhempi ei saa äitiysrahaa ja jos on töissä, joutuu jäämään palkattomalle vapaalle. Ymmärtääkseni se äitiyspäiväraha tulee usein ensimmäisinä kuukausina jopa palkan veroisena ja siitä eteenpäinkin palkan mukaan laskettuna. Lapsilisä tietenkin tulee automaattisesti.
Sijaisvanhempi saa ansionmenetyskorvauksen tuossa tilanteessa, eli ansionmenetys kompensoidaan normaalia suuremmalla hoitopalkkiolla. Sijaisvanhempi saa myös aloituskirvauksen, joka on moninkertainen verrattuna äitiysavustuksen arvoon.
Sijaisvanhempi ei saa yhtään suurempaa palkkiota sillä perusteella, että jää kotiin lapsen kanssa.
Kyllä vaan saa, jos sijaisvanhempi on työssä ja sosiaalityöntekijä katsoo, että on lapsen edun mukaista, että sijaisvanhempi jää esim. vuorotteluvapaalle. Korvaus on määräaikainen ja käytännössä tarkoitettu siihen vaiheeseen, kun lapsi tulee perheeseen tai on alle päivähoitoikäinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en nyt ymmärrä, miksi joku alkoi vertailla tässä ketjussa (biologisen?) erityislapsen ja sijaislapsen hoitokustannuksia/tukia.
-Se, että päätät hankkia lapsen, on ihan oma päätöksesi ja olet siitä myös vastuussa ja tiedät vallan hyvin hankkiutuessasi paksuks, että lapsi voi olla vammainen. Olisit onnellinen, että tässä maassa saa ylipäätään mitään tukia ja apua erityislapsen kasvatukseen. Joissain maissa erityislapsia tapetaan, kun yhteiskunta ei turvaa näiden elämää.
-Se, että päätät huolehtia jonkun toisen lapsesta, on jo lähtökohtaisesti palkitsemisen arvoinen juttu. Saati sitten vaikeista olosuhteista tulevien lasten huolehtiminen. Ja usein myös nämä sijoitetut lapset voivat olla erityislapsia. Eli kaksinkertainen taakka ja vastuu. Sijoitus on aina viimeinen päätös ja hätäkeino turvata lapsen kehitys ja hyvinvointi. Aina ei kaikki lapset pääse elämään prinsessaelämää ja saa täyttä rakkautta - sijaisvanhemmiltakaan. Kyllä se päätös sijoituksesta on aina katsottu LAPSEN kannalta paremmaksi vaihtoehdoksi, kuin pahoinpitelevän/mielenterveysongelmaisen/fyysisesti tosi sairaan/päihdeongelmaisen aikuisen luona asuminen. Joskus vaan valitettavasti pitää valita se pienempi kahdesta pahasta.
-Sijaisperheeksi ilmoittautuessa voi ja pitää kertoa, minkälaisen lapsen kanssa on valmis työskentelemään. Eli sijaisperheetkin voivat ilmoittaa, että eivät halua ottaa vastaan erityislasta. Ja ylipäätään sijaisperheeksi tekeytyminen on oma vastuu ja päätös. Ei kukaan siihen pakota. Eli jos sulla on sijaislapsi, jolla on erityisvaikeuksia - se on voivoi. Kyllä siitä erityislapsen kuluista saa korvauksen sossusta/kelalta ihan yhtälailla kuin jos sen olisi biologinen erityislapsesi.
Hyvin sanottu muuten, mutta ei sitä sijoitetun lapsen mahdollista vammaa tai erityisyyttä aina tiedetä sijoitusvaiheessa.
Ja se miksi näitä asioita nyt on vertailtu, johtuu ihan siitä, että ap ihmetteli miksi jotkut kauhistelevat sijaislapsista maksettavia summia. Minun mielestäni on ihan ymmärrettävää, että joku erityislapsen vanhempi, joka mahdollisesti on joutunut jäämään pois palkkatyöstä joko kokonaan tai osittain (heitä on tutkitusti paljon!) ihmettelee, miksi yhteiskunta kustantaa perheen ulkopuolella asuvalle lapselle huomattavasti paremman elintason kuin lapselle, jonka vanhemmat hoitavat hänet itse.
Kuinka niin paremman elintason?
Oletan, että tuo sijaisvanhemman parempi tulotaso vastaavassa tilanteessa olevaan biovanhempaan verrattuna näkyy myös lapsen elämässä. Vai eikö näy?
Miksi tulotaso olisi sijaisvanhemmalla parempi?
Sen vuoksi, koska jos sijaisvanhempi joutuu jäämään kotiin lasta hoitamaan, hänelle maksetaan noin tuhat euroa palkkiota ja kulukorvauksia. Jos taas biovanhempi joutuu jäämään kotiin lasta hoitamaan, hänelle maksetaan normaali lapsilisä noin 90 euroa ja mahdollisesti kelan vammaistuki, joka on noin 90-400 euroa (käytännössä tuon korkeimman tuen saa vain, jos lapsi on todella vaikeasti vammainen, eikä tuen saaminen ylipäätään ole mikään itsestäänselvyys).
Jos on kyseessä vauva, biovanhempi saa äitiysrahan. Hän saa myös äitiyspakkauksen ja sitä myötä tarvikkeet, joilla pääsee alkuun. Sijaisvanhempi ei saa äitiysrahaa ja jos on töissä, joutuu jäämään palkattomalle vapaalle. Ymmärtääkseni se äitiyspäiväraha tulee usein ensimmäisinä kuukausina jopa palkan veroisena ja siitä eteenpäinkin palkan mukaan laskettuna. Lapsilisä tietenkin tulee automaattisesti.
Sijaisvanhempi saa ansionmenetyskorvauksen tuossa tilanteessa, eli ansionmenetys kompensoidaan normaalia suuremmalla hoitopalkkiolla. Sijaisvanhempi saa myös aloituskirvauksen, joka on moninkertainen verrattuna äitiysavustuksen arvoon.
Sijaisvanhempi ei saa yhtään suurempaa palkkiota sillä perusteella, että jää kotiin lapsen kanssa.
Kyllä vaan saa, jos sijaisvanhempi on työssä ja sosiaalityöntekijä katsoo, että on lapsen edun mukaista, että sijaisvanhempi jää esim. vuorotteluvapaalle. Korvaus on määräaikainen ja käytännössä tarkoitettu siihen vaiheeseen, kun lapsi tulee perheeseen tai on alle päivähoitoikäinen.
Ei saa.
blää kirjoitti:
Joo, siitä vaan kaikki kateelliset ottamaan itse sijoitettuja lapsia. Seurailkaa sosiaalitoimistojen ilmoituksia aloitettavista pride-valmennuksista ja tutustukaa aiheeseen koulutuksessa! Koulutukseen voi hakea, joten tervetuloa vaan!
Oikeasti: palkkio sijaisvanhemmuudesta on naurattavan pieni, yleensä n. 600 euroa miinus verot/kk. Mätiä omenia riittää joka koriin, mutta väittäisin että usein sijaisvanhemmat haluavat tehdä arvojensa mukaisia tekoja yhteiskunnassa. Rakkaus, välittäminen ja syntyvä kiintymyssuhde lapseen on jotakin, jota ei voi rahassa mitata ja se palkitsee arjessa, että tätä työtä jaksaa tehdä. Sitä voi olla vaikea käsittää sellaisen, joka arvottaa kaiken vain rahassa.
Ei kaikki inttäjät ole kateellisia :) Arvostan sijaisvanhempien tekemää työtä suuresti ja ovat palkkionsa ansainneet. Mutta niin olisivat vammaisten lastenkin vanhemmat, kun ketjussa tällainenkin näkökulma asiaan tuotiin esille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en nyt ymmärrä, miksi joku alkoi vertailla tässä ketjussa (biologisen?) erityislapsen ja sijaislapsen hoitokustannuksia/tukia.
-Se, että päätät hankkia lapsen, on ihan oma päätöksesi ja olet siitä myös vastuussa ja tiedät vallan hyvin hankkiutuessasi paksuks, että lapsi voi olla vammainen. Olisit onnellinen, että tässä maassa saa ylipäätään mitään tukia ja apua erityislapsen kasvatukseen. Joissain maissa erityislapsia tapetaan, kun yhteiskunta ei turvaa näiden elämää.
-Se, että päätät huolehtia jonkun toisen lapsesta, on jo lähtökohtaisesti palkitsemisen arvoinen juttu. Saati sitten vaikeista olosuhteista tulevien lasten huolehtiminen. Ja usein myös nämä sijoitetut lapset voivat olla erityislapsia. Eli kaksinkertainen taakka ja vastuu. Sijoitus on aina viimeinen päätös ja hätäkeino turvata lapsen kehitys ja hyvinvointi. Aina ei kaikki lapset pääse elämään prinsessaelämää ja saa täyttä rakkautta - sijaisvanhemmiltakaan. Kyllä se päätös sijoituksesta on aina katsottu LAPSEN kannalta paremmaksi vaihtoehdoksi, kuin pahoinpitelevän/mielenterveysongelmaisen/fyysisesti tosi sairaan/päihdeongelmaisen aikuisen luona asuminen. Joskus vaan valitettavasti pitää valita se pienempi kahdesta pahasta.
-Sijaisperheeksi ilmoittautuessa voi ja pitää kertoa, minkälaisen lapsen kanssa on valmis työskentelemään. Eli sijaisperheetkin voivat ilmoittaa, että eivät halua ottaa vastaan erityislasta. Ja ylipäätään sijaisperheeksi tekeytyminen on oma vastuu ja päätös. Ei kukaan siihen pakota. Eli jos sulla on sijaislapsi, jolla on erityisvaikeuksia - se on voivoi. Kyllä siitä erityislapsen kuluista saa korvauksen sossusta/kelalta ihan yhtälailla kuin jos sen olisi biologinen erityislapsesi.
Hyvin sanottu muuten, mutta ei sitä sijoitetun lapsen mahdollista vammaa tai erityisyyttä aina tiedetä sijoitusvaiheessa.
Ja se miksi näitä asioita nyt on vertailtu, johtuu ihan siitä, että ap ihmetteli miksi jotkut kauhistelevat sijaislapsista maksettavia summia. Minun mielestäni on ihan ymmärrettävää, että joku erityislapsen vanhempi, joka mahdollisesti on joutunut jäämään pois palkkatyöstä joko kokonaan tai osittain (heitä on tutkitusti paljon!) ihmettelee, miksi yhteiskunta kustantaa perheen ulkopuolella asuvalle lapselle huomattavasti paremman elintason kuin lapselle, jonka vanhemmat hoitavat hänet itse.
Kuinka niin paremman elintason?
Oletan, että tuo sijaisvanhemman parempi tulotaso vastaavassa tilanteessa olevaan biovanhempaan verrattuna näkyy myös lapsen elämässä. Vai eikö näy?
Miksi tulotaso olisi sijaisvanhemmalla parempi?
Sen vuoksi, koska jos sijaisvanhempi joutuu jäämään kotiin lasta hoitamaan, hänelle maksetaan noin tuhat euroa palkkiota ja kulukorvauksia. Jos taas biovanhempi joutuu jäämään kotiin lasta hoitamaan, hänelle maksetaan normaali lapsilisä noin 90 euroa ja mahdollisesti kelan vammaistuki, joka on noin 90-400 euroa (käytännössä tuon korkeimman tuen saa vain, jos lapsi on todella vaikeasti vammainen, eikä tuen saaminen ylipäätään ole mikään itsestäänselvyys).
Jos on kyseessä vauva, biovanhempi saa äitiysrahan. Hän saa myös äitiyspakkauksen ja sitä myötä tarvikkeet, joilla pääsee alkuun. Sijaisvanhempi ei saa äitiysrahaa ja jos on töissä, joutuu jäämään palkattomalle vapaalle. Ymmärtääkseni se äitiyspäiväraha tulee usein ensimmäisinä kuukausina jopa palkan veroisena ja siitä eteenpäinkin palkan mukaan laskettuna. Lapsilisä tietenkin tulee automaattisesti.
Sijaisvanhempi saa ansionmenetyskorvauksen tuossa tilanteessa, eli ansionmenetys kompensoidaan normaalia suuremmalla hoitopalkkiolla. Sijaisvanhempi saa myös aloituskirvauksen, joka on moninkertainen verrattuna äitiysavustuksen arvoon.
Sijaisvanhempi ei saa yhtään suurempaa palkkiota sillä perusteella, että jää kotiin lapsen kanssa.
Kyllä vaan saa, jos sijaisvanhempi on työssä ja sosiaalityöntekijä katsoo, että on lapsen edun mukaista, että sijaisvanhempi jää esim. vuorotteluvapaalle. Korvaus on määräaikainen ja käytännössä tarkoitettu siihen vaiheeseen, kun lapsi tulee perheeseen tai on alle päivähoitoikäinen.
Ei saa.
"Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkion lisäksi ansionmenetyskorvausta, mikäli perhehoitajalla ei ole hoitopalkkion ohella ansiotuloja tai niihin rinnastettavia tuloja (esimerkiksi eläke, työttömyyspäiväraha, opintoetuudet ). Lisäksi ansiomenetyskorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että perhehoitaja on kotona eikä sijoitettu lapsi ole säännöllisesti kokopäivähoidossa sijaiskodin ulkopuolella. Ansiomenetyskorvausta voidaan maksaa määräaikaisesti tilanteessa, jossa sosiaalityöntekijän arvion mukaan perhehoitajan jääminen esim. vuorotteluvapaalle hoitamaan sijoitettua lasta on lapsen edunmukaista. Ansionmenetyskorvaus on sijoitetun lapsen iästä riippuvainen."
Etelä-Karjalan sotepiirin perhehoidon ohjeista lainaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en nyt ymmärrä, miksi joku alkoi vertailla tässä ketjussa (biologisen?) erityislapsen ja sijaislapsen hoitokustannuksia/tukia.
-Se, että päätät hankkia lapsen, on ihan oma päätöksesi ja olet siitä myös vastuussa ja tiedät vallan hyvin hankkiutuessasi paksuks, että lapsi voi olla vammainen. Olisit onnellinen, että tässä maassa saa ylipäätään mitään tukia ja apua erityislapsen kasvatukseen. Joissain maissa erityislapsia tapetaan, kun yhteiskunta ei turvaa näiden elämää.
-Se, että päätät huolehtia jonkun toisen lapsesta, on jo lähtökohtaisesti palkitsemisen arvoinen juttu. Saati sitten vaikeista olosuhteista tulevien lasten huolehtiminen. Ja usein myös nämä sijoitetut lapset voivat olla erityislapsia. Eli kaksinkertainen taakka ja vastuu. Sijoitus on aina viimeinen päätös ja hätäkeino turvata lapsen kehitys ja hyvinvointi. Aina ei kaikki lapset pääse elämään prinsessaelämää ja saa täyttä rakkautta - sijaisvanhemmiltakaan. Kyllä se päätös sijoituksesta on aina katsottu LAPSEN kannalta paremmaksi vaihtoehdoksi, kuin pahoinpitelevän/mielenterveysongelmaisen/fyysisesti tosi sairaan/päihdeongelmaisen aikuisen luona asuminen. Joskus vaan valitettavasti pitää valita se pienempi kahdesta pahasta.
-Sijaisperheeksi ilmoittautuessa voi ja pitää kertoa, minkälaisen lapsen kanssa on valmis työskentelemään. Eli sijaisperheetkin voivat ilmoittaa, että eivät halua ottaa vastaan erityislasta. Ja ylipäätään sijaisperheeksi tekeytyminen on oma vastuu ja päätös. Ei kukaan siihen pakota. Eli jos sulla on sijaislapsi, jolla on erityisvaikeuksia - se on voivoi. Kyllä siitä erityislapsen kuluista saa korvauksen sossusta/kelalta ihan yhtälailla kuin jos sen olisi biologinen erityislapsesi.
Hyvin sanottu muuten, mutta ei sitä sijoitetun lapsen mahdollista vammaa tai erityisyyttä aina tiedetä sijoitusvaiheessa.
Ja se miksi näitä asioita nyt on vertailtu, johtuu ihan siitä, että ap ihmetteli miksi jotkut kauhistelevat sijaislapsista maksettavia summia. Minun mielestäni on ihan ymmärrettävää, että joku erityislapsen vanhempi, joka mahdollisesti on joutunut jäämään pois palkkatyöstä joko kokonaan tai osittain (heitä on tutkitusti paljon!) ihmettelee, miksi yhteiskunta kustantaa perheen ulkopuolella asuvalle lapselle huomattavasti paremman elintason kuin lapselle, jonka vanhemmat hoitavat hänet itse.
Kuinka niin paremman elintason?
Oletan, että tuo sijaisvanhemman parempi tulotaso vastaavassa tilanteessa olevaan biovanhempaan verrattuna näkyy myös lapsen elämässä. Vai eikö näy?
Miksi tulotaso olisi sijaisvanhemmalla parempi?
Sen vuoksi, koska jos sijaisvanhempi joutuu jäämään kotiin lasta hoitamaan, hänelle maksetaan noin tuhat euroa palkkiota ja kulukorvauksia. Jos taas biovanhempi joutuu jäämään kotiin lasta hoitamaan, hänelle maksetaan normaali lapsilisä noin 90 euroa ja mahdollisesti kelan vammaistuki, joka on noin 90-400 euroa (käytännössä tuon korkeimman tuen saa vain, jos lapsi on todella vaikeasti vammainen, eikä tuen saaminen ylipäätään ole mikään itsestäänselvyys).
Jos on kyseessä vauva, biovanhempi saa äitiysrahan. Hän saa myös äitiyspakkauksen ja sitä myötä tarvikkeet, joilla pääsee alkuun. Sijaisvanhempi ei saa äitiysrahaa ja jos on töissä, joutuu jäämään palkattomalle vapaalle. Ymmärtääkseni se äitiyspäiväraha tulee usein ensimmäisinä kuukausina jopa palkan veroisena ja siitä eteenpäinkin palkan mukaan laskettuna. Lapsilisä tietenkin tulee automaattisesti.
Sijaisvanhempi saa ansionmenetyskorvauksen tuossa tilanteessa, eli ansionmenetys kompensoidaan normaalia suuremmalla hoitopalkkiolla. Sijaisvanhempi saa myös aloituskirvauksen, joka on moninkertainen verrattuna äitiysavustuksen arvoon.
Sijaisvanhempi ei saa yhtään suurempaa palkkiota sillä perusteella, että jää kotiin lapsen kanssa.
Joskus oli näin, että kotona oleva sijaisvanhempi sai vähän enemmän palkkiota. Enää ei ole tätä sääntöä eikä työssä käynnillä tai kotona olemisella ole merkitystä palkkion suuruuteen. Palkkio määritellään aina hoitoisuuden mukaan. Useimmiten maksetaan minimipalkkio. Palkkiota voi korottaa lapsen erityinen hoitoisuus, vammaisuus ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en nyt ymmärrä, miksi joku alkoi vertailla tässä ketjussa (biologisen?) erityislapsen ja sijaislapsen hoitokustannuksia/tukia.
-Se, että päätät hankkia lapsen, on ihan oma päätöksesi ja olet siitä myös vastuussa ja tiedät vallan hyvin hankkiutuessasi paksuks, että lapsi voi olla vammainen. Olisit onnellinen, että tässä maassa saa ylipäätään mitään tukia ja apua erityislapsen kasvatukseen. Joissain maissa erityislapsia tapetaan, kun yhteiskunta ei turvaa näiden elämää.
-Se, että päätät huolehtia jonkun toisen lapsesta, on jo lähtökohtaisesti palkitsemisen arvoinen juttu. Saati sitten vaikeista olosuhteista tulevien lasten huolehtiminen. Ja usein myös nämä sijoitetut lapset voivat olla erityislapsia. Eli kaksinkertainen taakka ja vastuu. Sijoitus on aina viimeinen päätös ja hätäkeino turvata lapsen kehitys ja hyvinvointi. Aina ei kaikki lapset pääse elämään prinsessaelämää ja saa täyttä rakkautta - sijaisvanhemmiltakaan. Kyllä se päätös sijoituksesta on aina katsottu LAPSEN kannalta paremmaksi vaihtoehdoksi, kuin pahoinpitelevän/mielenterveysongelmaisen/fyysisesti tosi sairaan/päihdeongelmaisen aikuisen luona asuminen. Joskus vaan valitettavasti pitää valita se pienempi kahdesta pahasta.
-Sijaisperheeksi ilmoittautuessa voi ja pitää kertoa, minkälaisen lapsen kanssa on valmis työskentelemään. Eli sijaisperheetkin voivat ilmoittaa, että eivät halua ottaa vastaan erityislasta. Ja ylipäätään sijaisperheeksi tekeytyminen on oma vastuu ja päätös. Ei kukaan siihen pakota. Eli jos sulla on sijaislapsi, jolla on erityisvaikeuksia - se on voivoi. Kyllä siitä erityislapsen kuluista saa korvauksen sossusta/kelalta ihan yhtälailla kuin jos sen olisi biologinen erityislapsesi.
Hyvin sanottu muuten, mutta ei sitä sijoitetun lapsen mahdollista vammaa tai erityisyyttä aina tiedetä sijoitusvaiheessa.
Ja se miksi näitä asioita nyt on vertailtu, johtuu ihan siitä, että ap ihmetteli miksi jotkut kauhistelevat sijaislapsista maksettavia summia. Minun mielestäni on ihan ymmärrettävää, että joku erityislapsen vanhempi, joka mahdollisesti on joutunut jäämään pois palkkatyöstä joko kokonaan tai osittain (heitä on tutkitusti paljon!) ihmettelee, miksi yhteiskunta kustantaa perheen ulkopuolella asuvalle lapselle huomattavasti paremman elintason kuin lapselle, jonka vanhemmat hoitavat hänet itse.
Kuinka niin paremman elintason?
Oletan, että tuo sijaisvanhemman parempi tulotaso vastaavassa tilanteessa olevaan biovanhempaan verrattuna näkyy myös lapsen elämässä. Vai eikö näy?
Miksi tulotaso olisi sijaisvanhemmalla parempi?
Sen vuoksi, koska jos sijaisvanhempi joutuu jäämään kotiin lasta hoitamaan, hänelle maksetaan noin tuhat euroa palkkiota ja kulukorvauksia. Jos taas biovanhempi joutuu jäämään kotiin lasta hoitamaan, hänelle maksetaan normaali lapsilisä noin 90 euroa ja mahdollisesti kelan vammaistuki, joka on noin 90-400 euroa (käytännössä tuon korkeimman tuen saa vain, jos lapsi on todella vaikeasti vammainen, eikä tuen saaminen ylipäätään ole mikään itsestäänselvyys).
Jos on kyseessä vauva, biovanhempi saa äitiysrahan. Hän saa myös äitiyspakkauksen ja sitä myötä tarvikkeet, joilla pääsee alkuun. Sijaisvanhempi ei saa äitiysrahaa ja jos on töissä, joutuu jäämään palkattomalle vapaalle. Ymmärtääkseni se äitiyspäiväraha tulee usein ensimmäisinä kuukausina jopa palkan veroisena ja siitä eteenpäinkin palkan mukaan laskettuna. Lapsilisä tietenkin tulee automaattisesti.
Sijaisvanhempi saa ansionmenetyskorvauksen tuossa tilanteessa, eli ansionmenetys kompensoidaan normaalia suuremmalla hoitopalkkiolla. Sijaisvanhempi saa myös aloituskirvauksen, joka on moninkertainen verrattuna äitiysavustuksen arvoon.
Sijaisvanhempi ei saa yhtään suurempaa palkkiota sillä perusteella, että jää kotiin lapsen kanssa.
Kyllä vaan saa, jos sijaisvanhempi on työssä ja sosiaalityöntekijä katsoo, että on lapsen edun mukaista, että sijaisvanhempi jää esim. vuorotteluvapaalle. Korvaus on määräaikainen ja käytännössä tarkoitettu siihen vaiheeseen, kun lapsi tulee perheeseen tai on alle päivähoitoikäinen.
Ei saa.
"Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkion lisäksi ansionmenetyskorvausta, mikäli perhehoitajalla ei ole hoitopalkkion ohella ansiotuloja tai niihin rinnastettavia tuloja (esimerkiksi eläke, työttömyyspäiväraha, opintoetuudet ). Lisäksi ansiomenetyskorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että perhehoitaja on kotona eikä sijoitettu lapsi ole säännöllisesti kokopäivähoidossa sijaiskodin ulkopuolella. Ansiomenetyskorvausta voidaan maksaa määräaikaisesti tilanteessa, jossa sosiaalityöntekijän arvion mukaan perhehoitajan jääminen esim. vuorotteluvapaalle hoitamaan sijoitettua lasta on lapsen edunmukaista. Ansionmenetyskorvaus on sijoitetun lapsen iästä riippuvainen."
Etelä-Karjalan sotepiirin perhehoidon ohjeista lainaus.
Etelä-Karjalalla voi olla ihan omat kriteerinsä. Näin voi ehkä olla jossain muuallakin, mutta ei ole mikään yleinen tapa.
Meillä maksettiin omakotitalo, rotu koirat ja niiden vaatteet, sekä yrityksen pohja. Meihin ei kulutettu kk enempää kuin 30-40e joka kattoi eines ruuat kahdelta ja halpahallin kuteet kerran vuodessa. Huoneessa piti istua ilman mölytoosia. Joulut vietimme yhdessä. Aina kuuli kuinka sijaislapsia ollaan. Olimme raskaita ja äippä sai burnoutin. Ja kustannetun etelän loman perheelleen. Todellisuudessa emme edes puhuneet äidille kuin pääsenkö ulos tai kiitos ruuasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ymmärrä. Jos se nyt on niin hirevää kuitata muutama tonni/kk siitä, että oman pesueen kyljessä menee yksi sijoitettu lapsi niin ei todellakaan tarvitse ryhtyä sijaisäidiksi. Ketään ei pakoteta siihen toimintaan. Itse hakeutuvat. Turha siis jeesustella. Jos ei jaksa haastavaa traumatisoitunutta lasta, jolla huonot eväät ja lähtökohdat elämään - mikään mahti maailmassa ei pakota siihen, että JUURI SINÄ olet se uusi keinoemo.
Muutama tonni yhden lapsen hoitamisesta? Miksikähän minä en saa yhdestä erityislapsestakaan tuollaista summaa. Se on se vähän päälle 600 euroa se tavallisin palkkio lasta kohden. Toki sitten se hurja neljänsadan kulukorvaus, jolla katetaan lapsen ruoka, vaatteet, hygieniatuotteet, harrastukset, lääkitykset jne. Verohan menee myös, jotta kokonaan noita hurjia summia ei saa käteen.
Saat siis reilun tonnin? Paljonko maksaa lapsen hygieniatuotteet kk? Hammasharja, hammastahna, saippua ja shamppoo. Perheessä todennäköisesti noita on omasta takaa ja hammasharja uusitaan 3 kk välein a 2 euroa. Vaatteet sama juttu, etenkin jos omassa perheessä on samanikäinen ja samaa sukupuolta oleva lapsi... Todennäköisesti lapsi on kävellyt perheeseen kassillinen omia vaatteita ja tavaroita mukanaan. Harrastukset, mitä lapsi harrastaa teillä? Lääkkeet tulevat apteekista kelakorvauksin. Lapsi syö teillä samaa ruokaa kuin muutkin, ei luulisi yhden lautasellinen ruokaa aterialla hetkauttavan perheenne budejttia? Että tonni on aika hyvin.
Eihän noita asioita erikseen mietitä meillä ainakaan. Harrastus on tällä hetkellä sellainen, että siihen menee 40/ viikko ja varusteet sitten erikseen. Varusteita ei tarvitse ostaa kuin ehkä kerran vuodessa uusia. Vaatteita toki oli vauvalla jonkin verran tullessaan, mutta niitä on pitänyt melko monta kertaa tähän mennessä uusia, kun lapset ymmärrettävästi kasvavat koko ajan. On tonneroinen ( josta menee vero) kuitenkin sen verran pieni summa, ettei yksistään riitä . Joten en voi olla pelkästään kotona ja siitä taas tulee omat hankaluutensa. Kun täytyy käydä palavereissa ja hoitaa sitä ja tätä ja johonkin saumaan kaikki tarvittavat lääkärit ja terapeutit sovitettava. Mutta en minä valita. Tässä ketjussahan ei lähdetty liikkeelle valittamisesta vaan siitä, miten meidän kuvitellaan tienaavan isoja summia.
No, vammaisen lapsi vanhempi saa kelasta perusvammaistukea 92,94e/ kk tai korotettua vammaistukea 216,87e/kk tai ylintä vammaistukea (ota ja pala) 420,51 e/kk. Että suhteuta se "tonneroinen" noihin lukuihin ja lopeta marina.
Niin ja sen vammaisen lapsen vanhemmat kumpikin saavat jostain jotain omaa toimeentuloa, todella usein sijaisperheessä vähintään toisen vanhemman kohdalla hoitopalkkio ja kulukorvaus on ainoa tulo. Ei nämä ole vertailukelpoisia asioita.
Miksi sijaisvanhemmista toisen on oltava kotona, eikö hänkin voi sitten käydä töissä jos se kerran biologiselta vanhemmaltakin onnistuu siinä lapsen hoidon ohessa?
Eipä ole näyttänyt biologiselta vanhemmalta onnistuvan töissä käynti ja oman lapsensa hoito, kun se lapsi on kerran jouduttu sijoittamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ymmärrä. Jos se nyt on niin hirevää kuitata muutama tonni/kk siitä, että oman pesueen kyljessä menee yksi sijoitettu lapsi niin ei todellakaan tarvitse ryhtyä sijaisäidiksi. Ketään ei pakoteta siihen toimintaan. Itse hakeutuvat. Turha siis jeesustella. Jos ei jaksa haastavaa traumatisoitunutta lasta, jolla huonot eväät ja lähtökohdat elämään - mikään mahti maailmassa ei pakota siihen, että JUURI SINÄ olet se uusi keinoemo.
Muutama tonni yhden lapsen hoitamisesta? Miksikähän minä en saa yhdestä erityislapsestakaan tuollaista summaa. Se on se vähän päälle 600 euroa se tavallisin palkkio lasta kohden. Toki sitten se hurja neljänsadan kulukorvaus, jolla katetaan lapsen ruoka, vaatteet, hygieniatuotteet, harrastukset, lääkitykset jne. Verohan menee myös, jotta kokonaan noita hurjia summia ei saa käteen.
Saat siis reilun tonnin? Paljonko maksaa lapsen hygieniatuotteet kk? Hammasharja, hammastahna, saippua ja shamppoo. Perheessä todennäköisesti noita on omasta takaa ja hammasharja uusitaan 3 kk välein a 2 euroa. Vaatteet sama juttu, etenkin jos omassa perheessä on samanikäinen ja samaa sukupuolta oleva lapsi... Todennäköisesti lapsi on kävellyt perheeseen kassillinen omia vaatteita ja tavaroita mukanaan. Harrastukset, mitä lapsi harrastaa teillä? Lääkkeet tulevat apteekista kelakorvauksin. Lapsi syö teillä samaa ruokaa kuin muutkin, ei luulisi yhden lautasellinen ruokaa aterialla hetkauttavan perheenne budejttia? Että tonni on aika hyvin.
Eihän noita asioita erikseen mietitä meillä ainakaan. Harrastus on tällä hetkellä sellainen, että siihen menee 40/ viikko ja varusteet sitten erikseen. Varusteita ei tarvitse ostaa kuin ehkä kerran vuodessa uusia. Vaatteita toki oli vauvalla jonkin verran tullessaan, mutta niitä on pitänyt melko monta kertaa tähän mennessä uusia, kun lapset ymmärrettävästi kasvavat koko ajan. On tonneroinen ( josta menee vero) kuitenkin sen verran pieni summa, ettei yksistään riitä . Joten en voi olla pelkästään kotona ja siitä taas tulee omat hankaluutensa. Kun täytyy käydä palavereissa ja hoitaa sitä ja tätä ja johonkin saumaan kaikki tarvittavat lääkärit ja terapeutit sovitettava. Mutta en minä valita. Tässä ketjussahan ei lähdetty liikkeelle valittamisesta vaan siitä, miten meidän kuvitellaan tienaavan isoja summia.
No, vammaisen lapsi vanhempi saa kelasta perusvammaistukea 92,94e/ kk tai korotettua vammaistukea 216,87e/kk tai ylintä vammaistukea (ota ja pala) 420,51 e/kk. Että suhteuta se "tonneroinen" noihin lukuihin ja lopeta marina.
Niin ja sen vammaisen lapsen vanhemmat kumpikin saavat jostain jotain omaa toimeentuloa, todella usein sijaisperheessä vähintään toisen vanhemman kohdalla hoitopalkkio ja kulukorvaus on ainoa tulo. Ei nämä ole vertailukelpoisia asioita.
Miksi sijaisvanhemmista toisen on oltava kotona, eikö hänkin voi sitten käydä töissä jos se kerran biologiselta vanhemmaltakin onnistuu siinä lapsen hoidon ohessa?
Eipä ole näyttänyt biologiselta vanhemmalta onnistuvan töissä käynti ja oman lapsensa hoito, kun se lapsi on kerran jouduttu sijoittamaan.
Kyse ei tässä kohtaa ollutkaan sijoitetun lapsen biovanhemmasta, lue lainaamasi teksti uudelleen.
Tunnen yhden sijaispeeheen. Heille on sijoitettu yksi teini-ikäinen lapsi. Lapsi oli parin kuukauden ikäinen kun hänet sijoitettiin perheeseen.
Ulkopuolisille tämä näyttää siltä kuin perhe tekisi tämän ihan vaan ahneuksissaan.
Lapselle ostetaan aina halvimmat mahdolliset vaatteet ja kouluun tarvittavat välineet, esim. sukset ja muut urheiluvälineet jotka ovat pakollisia. Mihinkään maksullisiin koulun juttuihin lapsi ei saa osallistua. 5 € teatterireissukin oli liian kallis. Syntymäpäiväjuhliakaan tälle lapselle ei järjestetä. Nehän maksaa ja niistä aiheutuu vaivaa.
Toisinaan mietityttää että mihin käyttävät sen rahan minkä lapsesta saavat.
Ko. Lapsi on oman lapseni hyvä ystävä ja hän viettää paljon aikaansa meillä joten lapsen näkökulma on meille tutumpi kuin vanhempien.
Ymmärrän että sijaisvanhemmuus on rankkaa. Niinhän vanhemmuus on muissakin perhetilanteissa. Mutta sitä en ymmärrä miksi lasta kohdellaan kurjasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ymmärrä. Jos se nyt on niin hirevää kuitata muutama tonni/kk siitä, että oman pesueen kyljessä menee yksi sijoitettu lapsi niin ei todellakaan tarvitse ryhtyä sijaisäidiksi. Ketään ei pakoteta siihen toimintaan. Itse hakeutuvat. Turha siis jeesustella. Jos ei jaksa haastavaa traumatisoitunutta lasta, jolla huonot eväät ja lähtökohdat elämään - mikään mahti maailmassa ei pakota siihen, että JUURI SINÄ olet se uusi keinoemo.
Muutama tonni yhden lapsen hoitamisesta? Miksikähän minä en saa yhdestä erityislapsestakaan tuollaista summaa. Se on se vähän päälle 600 euroa se tavallisin palkkio lasta kohden. Toki sitten se hurja neljänsadan kulukorvaus, jolla katetaan lapsen ruoka, vaatteet, hygieniatuotteet, harrastukset, lääkitykset jne. Verohan menee myös, jotta kokonaan noita hurjia summia ei saa käteen.
Saat siis reilun tonnin? Paljonko maksaa lapsen hygieniatuotteet kk? Hammasharja, hammastahna, saippua ja shamppoo. Perheessä todennäköisesti noita on omasta takaa ja hammasharja uusitaan 3 kk välein a 2 euroa. Vaatteet sama juttu, etenkin jos omassa perheessä on samanikäinen ja samaa sukupuolta oleva lapsi... Todennäköisesti lapsi on kävellyt perheeseen kassillinen omia vaatteita ja tavaroita mukanaan. Harrastukset, mitä lapsi harrastaa teillä? Lääkkeet tulevat apteekista kelakorvauksin. Lapsi syö teillä samaa ruokaa kuin muutkin, ei luulisi yhden lautasellinen ruokaa aterialla hetkauttavan perheenne budejttia? Että tonni on aika hyvin.
Eihän noita asioita erikseen mietitä meillä ainakaan. Harrastus on tällä hetkellä sellainen, että siihen menee 40/ viikko ja varusteet sitten erikseen. Varusteita ei tarvitse ostaa kuin ehkä kerran vuodessa uusia. Vaatteita toki oli vauvalla jonkin verran tullessaan, mutta niitä on pitänyt melko monta kertaa tähän mennessä uusia, kun lapset ymmärrettävästi kasvavat koko ajan. On tonneroinen ( josta menee vero) kuitenkin sen verran pieni summa, ettei yksistään riitä . Joten en voi olla pelkästään kotona ja siitä taas tulee omat hankaluutensa. Kun täytyy käydä palavereissa ja hoitaa sitä ja tätä ja johonkin saumaan kaikki tarvittavat lääkärit ja terapeutit sovitettava. Mutta en minä valita. Tässä ketjussahan ei lähdetty liikkeelle valittamisesta vaan siitä, miten meidän kuvitellaan tienaavan isoja summia.
No, vammaisen lapsi vanhempi saa kelasta perusvammaistukea 92,94e/ kk tai korotettua vammaistukea 216,87e/kk tai ylintä vammaistukea (ota ja pala) 420,51 e/kk. Että suhteuta se "tonneroinen" noihin lukuihin ja lopeta marina.
Niin ja sen vammaisen lapsen vanhemmat kumpikin saavat jostain jotain omaa toimeentuloa, todella usein sijaisperheessä vähintään toisen vanhemman kohdalla hoitopalkkio ja kulukorvaus on ainoa tulo. Ei nämä ole vertailukelpoisia asioita.
Miksi sijaisvanhemmista toisen on oltava kotona, eikö hänkin voi sitten käydä töissä jos se kerran biologiselta vanhemmaltakin onnistuu siinä lapsen hoidon ohessa?
Eipä ole näyttänyt biologiselta vanhemmalta onnistuvan töissä käynti ja oman lapsensa hoito, kun se lapsi on kerran jouduttu sijoittamaan.
Eli ei tarvitse onnistua sinultakaan?
Mitä itse olen sivusta seurannut, niin hyvä lastenkoti paras vaihtoehto heti omien vanhempien jälkeen. Lastenkodissa työskentelee koulutettuja ammattilaisia ja jos ilmapiiri on vielä hyvä niin asiat ovat aika hyvin.
Lastenkodin etu on se että kaltoinkohtelua ei tapahdu niin paljon, vanhemmat saavat tavata lastaan usein niin paljon kuin haluavat ja saavat myös paikan työntekijöiltä (mm psykologeilta) keskusteluapua tilanteeseensa. Asiat lähtevät usein etenemään hyvään suuntaan kun on monta silmäparia ymmärtämään perheen tilannetta ja antamaan tukea.
Tämä ketju on aivan naurettava. Puhutaan että sijaisvanhempien pitäisi omalla palkallaan maksaa lapselle hammastahnat, taata lapselle parempi elintaso ja vielä säästää siitä lapsen opintoja varten. Ei se sijaisvanhemman palkkio ole lapsen kuluja varten, se on sijaisvanhemman palkka. Lapsen kulukorvaus on erikseen. Sijaislapsen elatus maksetaan lapsilisällä ja molempien biovanhempien maksamalla elatusavulla. Elatusavulla jota etävanhempi aina joutuu maksamaan Suomessa. Jos ei biovanhemmilla ole varaa maksaa, elarit tulevat Kelalta vanhemman alentuneen maksukyvyn takia. Sen lisäksi lastensuojelu vielä maksaa lapselle ylimääräiset kulukorvaukset. Kyllä tämän jokainen sijaisvanhempi tietää, turha sinun on siinä väittää että sinä elättäisit sijaislasta omalla palkallasi. Se "tonneroinen" jää joka kuukausi sinulle itsellesi, sinun ommiin hammastahnoihin ja sinun elintason ylläpitämiseen ja säästöihin, kokonaisuudessaan. Et sinä sijaoalapselle sillä mitään osta. Eikä kukaan niin vaadikaan. Vrt biovanhemman palkasta biovanhempi elättää myös omia lapsiaan, se palkka ei mene ainoastaan vanhemman menoihin. Sitten kyselet täällä netissä että "Miksi kukaan ei tykkää sinusta kun sinä käärit rahaa tuollaisesta työstä?" No se johtuu ihan siitä että koko sinun työsi epämoraalista lähtökohtaa ja motiiveja arvostellaan. Ei ihmiset tyhmiä ole.
Kunnia adoptioperheille. Ei sijaisvanhemmille. Heitä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta halveksun. Rahastavat ja valmiina pesemään kädet paskasta. Ulos talosta ennen kuin on oikeutettu perilliseksi. Häijyjä kulissin pyörittäjiä, jossa on meidän lapset ja pahat sijaisäpärät.Voi selitellä omaa olemistaan, koska nämä kamalat lapset. Ja suku ja lähipiiri pitää pyhimyksenä. Lapset saavat kohtuuttomia rangaistuksia jotka mitataan tunneissa ja päivissä. Hyi. Adoptio lapset kokevatkin olevansa perheen omia. Se on aitoa rakkautta.
Vierailija kirjoitti:
Meillä maksettiin omakotitalo, rotu koirat ja niiden vaatteet, sekä yrityksen pohja. Meihin ei kulutettu kk enempää kuin 30-40e joka kattoi eines ruuat kahdelta ja halpahallin kuteet kerran vuodessa. Huoneessa piti istua ilman mölytoosia. Joulut vietimme yhdessä. Aina kuuli kuinka sijaislapsia ollaan. Olimme raskaita ja äippä sai burnoutin. Ja kustannetun etelän loman perheelleen. Todellisuudessa emme edes puhuneet äidille kuin pääsenkö ulos tai kiitos ruuasta.
Valitettavasti sijaislasten kokemukset kuulostavat tältä. Jotenkin vielä ymmärrän sen, että kunnon korvauksilla pyritään juuri ehkäisemään tätä, mutta valitettavasti se ahneus on pohjatonta ja hädänalaisia lapsia käytetään juuri härskisti siihen, että "omalle" perheelle saadaan parempi elintaso. Sijoituslapset eivät sisälly oman perheen "konseptiin", kuten täällä monesti on tullut esiin. Heillä ei ole juridisesti lapsen asemaa (perintöoikeus) ja toisenluokan kansalaisuus perheessä tulee jatkuvasti esiin puheissa ja teoissa. Sikäli en ymmärrä vielä sitten marinaa sijaislasten vanhemmilta korvauksen pienuudesta ja "työn" raskaudesta.
Tässä yhteiskunnassa kaltoinkohdellut ja huono-osaiset lapset ovat olleet aina lähellä sydäntä siitä lähtien kun näin dokumentit "Kuttulasta". Silloin tuli ikävällä tavalla esiin, että sellaisten lasten, jotka epäonnekseen syntyvät huonoihin oloihin, kärsimys ei valitettavasti pääty siihen kun heidät huostaanotetaan, eikä kukaan ulkopuolinen osaa olla tarpeeksi rakastava vanhempi kuin se oma biologinen, vaan väärinkäytösten vaara on suuri.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen yhden sijaispeeheen. Heille on sijoitettu yksi teini-ikäinen lapsi. Lapsi oli parin kuukauden ikäinen kun hänet sijoitettiin perheeseen.
Ulkopuolisille tämä näyttää siltä kuin perhe tekisi tämän ihan vaan ahneuksissaan.
Lapselle ostetaan aina halvimmat mahdolliset vaatteet ja kouluun tarvittavat välineet, esim. sukset ja muut urheiluvälineet jotka ovat pakollisia. Mihinkään maksullisiin koulun juttuihin lapsi ei saa osallistua. 5 € teatterireissukin oli liian kallis. Syntymäpäiväjuhliakaan tälle lapselle ei järjestetä. Nehän maksaa ja niistä aiheutuu vaivaa.Toisinaan mietityttää että mihin käyttävät sen rahan minkä lapsesta saavat.
Ko. Lapsi on oman lapseni hyvä ystävä ja hän viettää paljon aikaansa meillä joten lapsen näkökulma on meille tutumpi kuin vanhempien.Ymmärrän että sijaisvanhemmuus on rankkaa. Niinhän vanhemmuus on muissakin perhetilanteissa. Mutta sitä en ymmärrä miksi lasta kohdellaan kurjasti.
No siis 90% sijaisvahemmista tekee tuota rahan takia. Tuossa vain maksimoidaan voitto. Tännekin piti tehdä ruikutusketju ja valittaa kuinka on rankkaa, jotta helppo raha jatkuu. Kyllähän nämä on jo aikaa sitten nähty. Päättäjiin uppoaa kuin häkä ja jaksetaan muiden rikastuttamista.
Sijaislapsille huostaanotto kunta maksaa myös erikseen mm. pyörät, luistimet,sukset ja harrastuksen. Siis palkan, kulukorvauksen, lapsilisän, kk ja vuosi bonuksen sekä vanhemmille kustannetun ulkomaanmatkan lisäksi.
Joo, siitä vaan kaikki kateelliset ottamaan itse sijoitettuja lapsia. Seurailkaa sosiaalitoimistojen ilmoituksia aloitettavista pride-valmennuksista ja tutustukaa aiheeseen koulutuksessa! Koulutukseen voi hakea, joten tervetuloa vaan!
Oikeasti: palkkio sijaisvanhemmuudesta on naurattavan pieni, yleensä n. 600 euroa miinus verot/kk. Mätiä omenia riittää joka koriin, mutta väittäisin että usein sijaisvanhemmat haluavat tehdä arvojensa mukaisia tekoja yhteiskunnassa. Rakkaus, välittäminen ja syntyvä kiintymyssuhde lapseen on jotakin, jota ei voi rahassa mitata ja se palkitsee arjessa, että tätä työtä jaksaa tehdä. Sitä voi olla vaikea käsittää sellaisen, joka arvottaa kaiken vain rahassa.