Mies ei kestä mitään negatiivista.
Alan pikkuhiljaa kyllästymään tähän, elämä on kuin ritisevällä jäällä kävelyä. Niin kauan kun olen hyvällä tuulella ja iloinen, enkä valita mistään, niin kaikki on ok. Mutta jos esitän jostain asiasta negatiivisen kommentin tai hermostun, mies menee aivan lukkoon ja aloittaa uhkailun "olisiko sun parempi olla yksin" ja "ehkä on parempi että lähden". Olen pitkäpinnainen, enkä hermostu helposti. Miksei voi puhua ja riidellä reilusti, vaan aina pitää ottaa toi häipymiskortti esiin? Kaikki muu meidän suhteessa on niin hyvin.
Ollaan tunnettu jo 7 vuotta, asuttu yhdessä viimeiset neljä.
Kommentit (45)
Voisitko pyytää anteeksi sitä veitsen putoamista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alan pikkuhiljaa kyllästymään tähän, elämä on kuin ritisevällä jäällä kävelyä. Niin kauan kun olen hyvällä tuulella ja iloinen, enkä valita mistään, niin kaikki on ok. Mutta jos esitän jostain asiasta negatiivisen kommentin tai hermostun, mies menee aivan lukkoon ja aloittaa uhkailun "olisiko sun parempi olla yksin" ja "ehkä on parempi että lähden". Olen pitkäpinnainen, enkä hermostu helposti. Miksei voi puhua ja riidellä reilusti, vaan aina pitää ottaa toi häipymiskortti esiin? Kaikki muu meidän suhteessa on niin hyvin.
Ollaan tunnettu jo 7 vuotta, asuttu yhdessä viimeiset neljä.Minä erosin samanlaisesta miehestä. Ei tota jaksanut, kun toinen sai maailman luokan kriisin siitä, että huomautin juuston loppuneen tai että minulla olevan rankkaa töissä. Eksäni kohdalla epäilen, että hänen rankan lapsuuden ja nuoruuden ja siitä seuranneen masennuksen ym. tähden hänen maailmansa oli jotenkin hauras ja vain ns. positiivinen vire oli ainoa mitä hän kesti. Yritin aikani kannustaa ja auttaa ottamaan johonkin yhteyttä, mutta en halunnut viettää elämääni miehen kanssa, joka ei nähnyt mitään outoa/kehitettävää omassa käytöksessään tai joka ei osannut ymmärtää, että parisuhteessa kuuluu tukea myös sitä toista osapuolta eikä vain itseään hyysätä. Oli oikein fiksu mies noin muuten, mutta parempi näin erillään.
Aikuinen ihminen ei valita msitään työpäivän rankkuudesta.
Kasva aikuiseksi ja opettele ITSE hoitamaan asiasi ilman että valitat niistä muille ihmisille. Ei joka vuosi voi olla ongelmia mistä tarvitsee valittaa ja kitistä.
Kuka psykopaatti täällä oikein jankkaa?? Kukaan normaalilla tunne-elämällä varustettu ihminen ei voi olla tuota mieltä. Ai että edes joka vuosi ei saisi valittaa yhtään mistään? Yleensä ihmisillä on saman päivän ainakin sekä positiivisia että negatiivisia tunteita, joista yleensä myös jonkin verran puhutaan muiden ihmisten kanssa. Eli voi kamalaa, myös valitetaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viimeisimmät kommentit on hauskoja!!
Mitä valitat siitä ja tästä, olisit valittamatta... Hmm joku valittaa ettei saisi valittaa...
Jokainen hoitakoot omat ongelmansa ja mitättömistä asioista ei pidä tehdä ongelmia.
Se että joku rupeaa valittamaan jostain veitsen tippumisesta maahan on jo sairasta.
Sulla on kyllä oudot mielipiteet että kaikki olisi valittamista. Veikkaan että sinun kanssa ei kukaan pysty elämään koska et salli toisen ilmaisevan tunteitaan. Olet tukahduttaja. Onko tää palsta enää sun parisuhde?
Mitä tekee sellaisella puolisolla, jolle ei voi edes sanoa, että "hitto miten rankkaa oli tänään töissä, olen ihan puhki". Ennemmin on sitten yksin, ei tarvitse ainakaan olla koko ajan varpaillaan ja esittää, että kaikki on tosi hyvin.
Voi ap, ihan kuin olisit mun siskon exän kanssa!
Tyyppi hermostui ihan mitättömistä js uhkaili aina erolla. Yksi kaunis päivä sisko vastasi että hyvä on, nyt sitten erotaan kun olet sitä hokenut. Äijälle tuli hätä käteen ja alkoi ensin ruikuttaa ja sitten kiristää itseään takaisin. Mutta sisko oli jo saanut tarpeekseen.
Nykyisin ilahduttaa valoisalla olemuksellaan kuulemma uutta naista. Toivon todella ettet se ole sinä, ap, koska upotit siinä kyllä kätesi paskaan.