Velan vauvakuume?!?
Olen 34,5-v., 10 vuotta saman miehen kanssa, naimisissa 5.
Olen tähän asti ollut varma, etten halua lapsia. Cv:ni on vitsi ja täynnä pätkätöitä,opiskelua ja taiteellista vapaaehtoistoimintaa. Vii meiset pari vuotta olen opiskellut, tarkoituksenani lopettaa pelleily ja aloittaa oikeat työt. Nyt, valmistumisen kynnyksellä, olen ihan pihalla mitä haluan tai kuka edes olen. Olen ollut pari vuotta myös terapiassa.
Tänään terapiassa murruin. Selitin sekavaa olotilaani (en tiedä, mitä töitä tekisin, mitä haluan elämältä) ja tuli puhetta suhteestani vanhempiini, miten jouduin varhain huolehtimaan itsestäni. Samaan syssyyn sanoin, että kuukautiseni ovat myöhässä, mutten ole raskaana. Aloin itkeä vuolaasti ja tajusin, että lapsettomuus on ollut lähtöisin katkeruudesta vanhempiani kohtaan. Ja että pelkään kuukautisten puuttumisen tarkoittavan ovulaation puuttumista tässä iässä.
Kävelin kaupungilla ja koko kylä oli täynnä lapsia, vanhempia, mainoksia odottaville äideille... Yhden raskaana olevan naisen kohdalla halusin potkaista mahaa. Säikähdin ajatustani, vaikken olisi sitä toteuttanut.
Nyt kuukautiset alkoivat heti terapian jälkeen. Sanoinkin, että se on varmaan psykosomaattista. Yleensä olen helpottunut, nyt suren ja olen vihainen, etten ole raskaana?!? Vaikka siis en ole yrittänyt lasta ja olen tarkoituksella ehkäissyt. Mikä mulla on?!?
Kommentit (109)
Täh? Menkat myöhässä->olen mätämuna vanha maho->potkin raskausmahaa? Oletko terve?
Ei meille oikeille veloille tule sellaista
Vierailija kirjoitti:
Ei meille oikeille veloille tule sellaista
Teillä onkin defenssit ja suojamuurit, jotka saattaisivat alkaa rakoilla 2v terapian jälkeen, jos olisitte valmiita kyseenalaistamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei meille oikeille veloille tule sellaista
Teillä onkin defenssit ja suojamuurit, jotka saattaisivat alkaa rakoilla 2v terapian jälkeen, jos olisitte valmiita kyseenalaistamaan.
Huomattavasti useamman vanhemmaksi haluavan päätös kyllä kyseenalaistuisi kahden vuoden terapian aikana.
hanska kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei meille oikeille veloille tule sellaista
Teillä onkin defenssit ja suojamuurit, jotka saattaisivat alkaa rakoilla 2v terapian jälkeen, jos olisitte valmiita kyseenalaistamaan.
Huomattavasti useamman vanhemmaksi haluavan päätös kyllä kyseenalaistuisi kahden vuoden terapian aikana.
Kauanpa kestikin suht. asiallinen keskustelu.
*Hakee popcornit ja jää seuraamaan*
Vierailija kirjoitti:
hanska kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei meille oikeille veloille tule sellaista
Teillä onkin defenssit ja suojamuurit, jotka saattaisivat alkaa rakoilla 2v terapian jälkeen, jos olisitte valmiita kyseenalaistamaan.
Huomattavasti useamman vanhemmaksi haluavan päätös kyllä kyseenalaistuisi kahden vuoden terapian aikana.
Kauanpa kestikin suht. asiallinen keskustelu.
*Hakee popcornit ja jää seuraamaan*
Pidätö kommenttiani jotekin epäasiallisena? Miksi? On ihan selvä juttu, että ihmiset tekevät tärkeitä elämänvalintoja usein täysin väärien vaikuttimien ohjaamana, tietämättöminä siitä, mitä todella haluavat. Useimmat ihmiset päätyvät hankkimaan lapsia, joten totta kai juuri heidän joukossaan on myös eniten niitä, jotka syvällisen itsetutkiskelun jälkeen päätyisivät toiselle kannalle.
Yhden terapiasession aiheuttamien tunteiden perusteella ei toivottavasti tehdä mitään päätöksiä.
Tuo raskausmahan potkiminen kuulostaa kyllä yököttävältä. Kun siis ei ole sen viattoman syntymättömän lapsen vika, jos olet päättänyt olla haluamatta itse lapsia ja jos olet traumatisoitunut. Sitä voisi verrata myös vaikka muunkin eläinlapsen kaltoinkohteluun tms. Miksi tehdä pahaa täysin viattomalle olennolle? On hyvä asia, että olet hakeutunut terapiaan. Nuo muut mainitsemasi asiat ovat inhimillisiä ajatuskulkuja kyllä. Kannattaa jatkaa terapiassa ja pohtia asioita avoimin ja samalla realistisin mielin sekä myös puolison kanssa. Ei sinulla mikään kiire ole suuntaan tai toiseenkaan.
Ai ei kiire 34,5-vuotiaalla? Mitä tilastot sanoo? (Aito kysymys, ei sisällä vittuilua)
hanska kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hanska kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei meille oikeille veloille tule sellaista
Teillä onkin defenssit ja suojamuurit, jotka saattaisivat alkaa rakoilla 2v terapian jälkeen, jos olisitte valmiita kyseenalaistamaan.
Huomattavasti useamman vanhemmaksi haluavan päätös kyllä kyseenalaistuisi kahden vuoden terapian aikana.
Kauanpa kestikin suht. asiallinen keskustelu.
*Hakee popcornit ja jää seuraamaan*Pidätö kommenttiani jotekin epäasiallisena? Miksi? On ihan selvä juttu, että ihmiset tekevät tärkeitä elämänvalintoja usein täysin väärien vaikuttimien ohjaamana, tietämättöminä siitä, mitä todella haluavat. Useimmat ihmiset päätyvät hankkimaan lapsia, joten totta kai juuri heidän joukossaan on myös eniten niitä, jotka syvällisen itsetutkiskelun jälkeen päätyisivät toiselle kannalle.
Yhden terapiasession aiheuttamien tunteiden perusteella ei toivottavasti tehdä mitään päätöksiä.
Ai sori, luulin että joku tuli provoamaan väittelyä velojen ja äitien välille niin kuin usein tällaisissa ketjuissa *laittaa popcornit pois ja tekee 10 vatsalihasta rangaistukseksi*
Kerrataan pääasiat varmuuden vuoksi. Terveellä naisella on korkea hedelmällisyys 20-vuotiaasta aina 35 vuotiaaksi asti. Sen jälkeen hedelmällisyys laskee nopeasti vuosi vuodelta.
Tuoreessa tanskalaistutkimuksessa tutkittiin raskautta yrittävien pariskuntien todennäköisyyttä onnistua. Kuviossa vertaillaan onnistumisen todennäköisyyttä tilanteeseen, jossa nainen on 20 vuotta vanha. Kuten siitä ilmenee, tilanne on aika erilainen ensimmäistä lasta yrittävien (”nulliparous” kuviossa) kohdalla verrattuna niihin, joilla on jo ainakin yksi lapsi (”parous”).
Ensimmäisen lapsen kohdalla on aina vaikeampaa tulla raskaaksi. Lapsettomien naisten kohdalla hedelmällisyys on korkeimmillaan 30-vuotiaana ja laskee sitten nopeasti.
Kun kyse on toisesta tai kolmannesta lapsesta, nainen tulee keskimäärin aika helposti raskaaksi aina 35-vuotiaaksi asti. Sitten mahdollisuus pienenee, joskin vähemmän jyrkästi kuin lapsettomalla naisella. Mahdollisuudet onnistua ovat kauttaaltaan korkeammat – nainen on jo kyennyt tulemaan kerran raskaaksi ja ruumis on saanut harjoitella. Toki iän myötä toiset riskit lisääntyvät, muun muassa liittyen lapsen terveyteen.
Lähde: Rothman et al. 2013
Lähde: Rothman et al. 2013
Vierailija kirjoitti:
hanska kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hanska kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei meille oikeille veloille tule sellaista
Teillä onkin defenssit ja suojamuurit, jotka saattaisivat alkaa rakoilla 2v terapian jälkeen, jos olisitte valmiita kyseenalaistamaan.
Huomattavasti useamman vanhemmaksi haluavan päätös kyllä kyseenalaistuisi kahden vuoden terapian aikana.
Kauanpa kestikin suht. asiallinen keskustelu.
*Hakee popcornit ja jää seuraamaan*Pidätö kommenttiani jotekin epäasiallisena? Miksi? On ihan selvä juttu, että ihmiset tekevät tärkeitä elämänvalintoja usein täysin väärien vaikuttimien ohjaamana, tietämättöminä siitä, mitä todella haluavat. Useimmat ihmiset päätyvät hankkimaan lapsia, joten totta kai juuri heidän joukossaan on myös eniten niitä, jotka syvällisen itsetutkiskelun jälkeen päätyisivät toiselle kannalle.
Yhden terapiasession aiheuttamien tunteiden perusteella ei toivottavasti tehdä mitään päätöksiä.
Ai sori, luulin että joku tuli provoamaan väittelyä velojen ja äitien välille niin kuin usein tällaisissa ketjuissa *laittaa popcornit pois ja tekee 10 vatsalihasta rangaistukseksi*
Mä voin syödä ne popparit, jos sulta jää yli...
Ap:n pikavastaus ennen rekisteröitymispakkoa:
Kiitos vastauksista, monet osuivat oikeaan. En nyt pysty näkemään, onko traumat esteenä vai olenko aito vela. Voin täten luvata, että en yritä lasta vielä 2016 kuitenkaan.
En oikeasti potkaisisi ketään mahaan. Säikähdin ja hämmästyin ajatustani, mutta sillä hetkellä se oli aito vihantunne.
Ap pohtii vielä..
Olisin saattanutkin haluta lapsia, jos lapsuuteni olisi ollut erilainen. Tuntuu, että kouluikään mennessä olin valheellisen itsenäinen ja pikkuvanha. En ollut juuri kotona tai turvautunut vanhempiini. En luottanut juoppoihin.
Oma elämäni on hyvää, mies ei ole juoppo. Pohdin, olisiko realistista tehdä lapsia, kun puoliso matkustaa kuukausittain viikon-pari työn takia. Olen paljon yksin.
Yksin ollessasi voisit miettiä, kuka olet.
Lähde matkoille mukaan ja avaa mielesi
Seuraavan 5 vuoden sisään on tehtävä tai jättää tekemättä (joo ihmeitäkin tapahtuu)
Vasta vaihdevuosien jälkeen voi julistautua vannoutuneeksi velaksi.