Miksi suomalaiset ei uskalla tehdä lapsia

Varmasti monia syitä. Yksi on se, että vanhemmuudesta ja lapsenkasvatuksesta on tehty jokin ihmeellinen projekti, niinkuin melkein kaikesta elämässä, kaiken pitäisi olla täydellistä. Ennen lapsia vaan tehtiin tai vielä aiemmin niitä vain tuli ja siinä sitten elettiin miten elettiin. Nykyään pitää olla tavaraakin jo niin paljon, että eihän siihen riitä kuin hyvätuloisten varallisuus. Sain oman esikoiseni v. -97 ja silloin sanottiin, että lapsen ensimmäinen vuosi maksaa 20 000 mk, ihmettelin kovasti ja laskin, että meidän esikoisen eka vuosi maksoi ehkä 2000 mk. Olin lähinnä järkyttynyt, kun seurasin ihmisten rahankäyttöä lapsiin, piti ostaa ehdottomasti joka talvi ne uudet reimatecit, vauvalle kalliit vaunut, rattaat jne. Nyt teineille ostetaan älypuhelimet, läppärit, pöytäkoneet, pelikoneet, mopoautot, ipadit...pitää kustantaa kalliit harrastukset ja ulkomaanmatkat.

En ymmärrä, luuleeko ihmiset oikeasti, että raha ja tavara tekee onnelliseksi ja näinkö he luulevat kasvattavansa fiksuja aikuisia? Muita syitä on paljon, esim. kotona paapotaan niin ettei lapset opi tekemään mitään kotitöitä, miten sellaiset ihmiset uskaltaisivat tehdä lapsia? Sukupolvien välinen ketjukin on jotenkin kadonnut, nykymummot ja -papat ovat eronneita, uusperheellisiä, bailaavia, kumppaneita vaihtavia nuorekkaita ja monesti myös itsekkäitä. On tärkeämpää mennä treffeille ja salille, kuin mennä hoitamaan lapsenlapsia, omat lapset on jo hoidettu, joten hekin hoitakoon omansa.

Lisäksi on tietysti ihan oikeasti elämän ja koko maailman tilanteen epävarmuus ja huoli tulevaisuudesta ja toimeentulosta. Nykyajan ihanteena on ikuinen nuoruus, ei siihen lapset oikein sovi. Naisilla voi olla kuvitelmia ikuisesta romantiikasta ja ruusunpunaisesta rakkaudesta ja miehillä kuvitelmia, että alkuajan kiihkeä seksi vain jatkuu ja jatkuu. Lapset sotkevat romantiikan ja pilaavat seksielämän. Tällaista mielikuvaa pidetään vahvasti yllä ja sitä, että ihminen, parisuhde ja elämä pysyvät aina muuttumattomina.

Onhan se hyvä, että ihmiset, jotka eivät sovi vanhemmiksi, eivät myöskään hanki lapsia. Toisaalta mietityttää kuka meitä kaikkia hoitaa kun olemme vanhoja? Mistä eläkkeet, edes ne minimit?

Tuskin kovin yleinen syy, mutta minulla synnytyspelko. Ollut aina. Tekisin yhden lapsen, ehkä kaksikin. Tiedän että riskit nousevat toisessa sektiossa, mutta silti..

Eli jos Suomessa saisi varmasti ja edes hieman helpommin perusteve nainen sektion, tämä vakavarainen pariskunta tekisi kyllä lapsen!

- Ei haluta lapsia. Joko ei pidetä lapsista tai ei pidetä lapsiperheen elämästä. Kummilapset ja sisarusten tai ystävien lapset riittävät. Lapsi kuitenkin sitoo pitkäksi aikaa eikä elämä ole yhtä vapaata kuin sinkkuna. 

- Raha. Edellytetään tiettyä elintasoa eikä haluta lasten vuoksi luopua siitä.

- Omistusasunto. Ei haluta asua vuokralla, vaikka yhteiskunta tukee vuokralla asujaa työttömyyden, sairauden, äitiysloman ja hoitovapaan aikana paremmin kuin omistusasunnossa asuvaa.

- Puolison puuttuminen. Ei löydetä sellaista puolisoa, johon haluaisi sitoutua ja joka haluaisi sitoutua niin, että lasten hankkiminen olisi järkevää. 

- Työelämä. Jatkuva pätkätöiden ja työttömyysjaksojen vaihtelu on stressaavaa. Stressaavaa on myös jatkuvat yt-neuvottelut. Töissä vaaditaan enemmän kuin ennen ja tämä vie voimat. Ei yksinkertaisesti enää jakseta perhettä. Lisäksi työttömän on haettava työpaikkaa nykyisin kauempaakin eli työmatkaan voi kulua päivässä 3 tuntia. Työpäivän päälle tämä tekee lapsille 11 -tuntiaisia hoitopäiviä ja tästä taas kasvatusalan ammattilaiset hyvin herkästi alkavat syyllistää vanhempia. Jo 10 tunnin hoitopäivää pidetään lapselle liian pitkänä (ei muuten pidetty vielä 1980-luvulla).

Miksi tästä pitäisi edes olla huolissaan kun valtio on jo päättänyt korjata tilanteen tuottamalla väkeä ulkomailta elämään sossun rahoilla? Kiinnostaa ihan hemmetisti alkaa elättää naista, omia mukeloita ja 23 karvanaamaa siihen päälle. Kun keskittyy itseensä niin on vielä jossain määrin mahdollista saada elää keskiluokkaista elämää, mutta jos hankkisin naisen ja ipanat niin se olis köyhyyttä tiedossa sitten.

Vierailija kirjoitti:

Me teimme nuorina, oltiin 20 ja 26v vanhoja.

Tosin asiaa taisi edesauttaa se, että oli asunnon verran omaisuutta, itsellä idioottivarmasti työllistävä koulutus ja puolisolla vakityö.

Jos olisimme asuneet vuokrakämpässä ja opiskelleet epävarmaa alaa/olleet määräaikaisissa, niin ei ihan varmasti olisi tehty.

Näinkin jää lapsiluku kahteen.

Ja lapsilukuun ehkä talouden lisäksi vaikuttaa myös se totaaliyksinäisyys lasten kanssa. Meillä on isovanhempia lähellä, muitakin sukulaisia, mutta selväksi on käynyt että lapsenlapset ovat iso riesa jos heitä joutuu hoitamaan. Eli köymme n. kerran kahdessa vuodessa kahdestaan jossain. Vierasta hoitajaa ei viitsi palkata kun eihän lapset ole tottuneet muuhun kuin meidän hoitoon. Onneksi voi vuorotellen mennä. Ja ehkä 13 vuotta ei ole niin pitkä aika (sitten on esikoinem täysi-ikäinen ja varmaan voi nuoremman kanssa jättää :D)

Naiset tottelevat liian paljon miehiä jotka ei halua lasta. Jopa uhraavat omat hedelmälliset vuotensa

Abortti on hyväksytty, liian helposti saatava ja jossain tapauksissa nainen painostetaan siihen

Ne maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Tässä koko asiassa mennään täysin perse edellä puuhun. Kukaan ei edes vaivaudu kysymään miksi pitäisi tehdä lapsia tai haluavatko ihmiset ylipäätään tehdä lapsia. Ja Ylen mukaan tämä asia huolettaa eniten yli 50-vuotiaita, siis ihmisiä joille se ei kuulu pätkän vertaa.

En aio katsoa Ylen päällehuutoiltaa koska premissi on niin vammainen. Nopeasti kun katsoin niin en edes osallistujalistalla nähnyt ketään joka tässä kysyisi ne oikeat kysymykset, pelkkiä lapsenteon puffaajia.

Olen itse viisikymppinen vela, enkä ole koskaan halunnut tehdä lapsia, ei myöskään samaa ikäpolvea oleva mieheni. Mitähän kummajaisia me oikein ollaankaan.. mutta vastaus kysymykseen on "koska emme halua". Näissä syntyvyysjutuissa aina dissataan vela-valinta täysin, annetaan ymmärtää että se on hyvin hyvin pieni prosentti, joka näin haluaa. Kun tosiasia on, että vapaaehtoinen lapsettomuus kasvaa koko ajan länsimaissa. Mutta ei, puhutaan siitä miten "kaikki haluaisi, mut ei voi".

Epävarmuus rahatilanteesta, ei voi enää 'luottaa', että valtio maksaa (jos itse ei ansaitse tarpeeksi), valitettavasti verot ja muut menot syö sen palkan, että lisäsuiden ruokkimiseen ei minulla olisi varaa.

Palkkojen leikkaus. Työpaikkojen epävarmuus. Elinkustannusten nousu (vuokrat on kalliita, talonrakentamisen kustannuksista puolet ilmaa, ruuan verotus on korkea, sähkö on halpaa mutta siirtomaksut helvetillisiä jnejnejne). Lapsilisien leikkaus ja leikkaamisen jatkuva uhka. Koulutuksesta leikkaaminen. Koulutuksen muuttuminen maksulliseksi uhka. Terveydenhuollosta leikkaaminen ja sen yksityistäminen (vrt kolmen lapsen hoitokuluvakuutus kustantaa kuukaudessa jo 60€ + omavastuut päälle jos joudut palveluita käyttämään (keskimäärin omavastuu 100€/ lapsi).

Suomalainen lapsiviha, joka näkyy niin kaduilla, somessa kuin hallituksen päätöksissä.

Kohta lapsien pukkaamisen hoitaa yksinään maahanmuuttajat, pakolaiset jne. Suomalainen lapsiperhe on kuitenkin keskimääräisesti ollut ns. omillaan toimeen tuleva: pikkuvauvavuosien jälkeen vanhemmat palanneet työelämään ja lapset elätetty omilla palkoilla, ei sossuntuella. Samahan ei tule tapahtumaan näiden tulijoiden kanssa. Ne kasvattaa lapsensa alusta loppuun sossun rahojen turvin. Hyvin harmillista ettei jotkut näe tätä eroa ja siksi ymmärrä suosia suomalaisten lisääntymistä.

Vierailija kirjoitti:

Osasyy varmaan se, että nuorilla naisilla ei ole niin vahva asema työmarkkinoilla ja äitiys torpedoi uraa. Ei ole oikein herätty yhteiskunnan tasolta siihen, että monessa hypoteettisessa perheessä se, joka toisi enemmän rahaa kotiinpäin olisikin nainen eikä mies. Silti takaraivossa vielä kummittelee jokin kotiäitiyhteiskunta.

No tämä kyllä. Mielestäni pitäisi tehdä sopivaksi naisille töihin pääsy ilman, että äitiyslomat ym sotkisi uraa. On vielä monille vaikea tajuta, että se äitikin saattaa haluta hyvän uran. Miehille tämä on sallitumpaa.

Mutta vastakohdaksi pitäisi myös hyväksyä ne, jotka haluavat jäädä kotiäidiksi. Jos se on perheen yhteinen ratkaisu, senkin pitäisi olla yhtä sallittavaa. Hirveästi moralisoidaan uraäitejä sekä kotiäitejä. Pitäisi olla paremmat mahdollisuudet perheiden valita omanlaisensa ratkaisut.

Vierailija kirjoitti:

Tuskin kovin yleinen syy, mutta minulla synnytyspelko. Ollut aina. Tekisin yhden lapsen, ehkä kaksikin. Tiedän että riskit nousevat toisessa sektiossa, mutta silti..

Eli jos Suomessa saisi varmasti ja edes hieman helpommin perusteve nainen sektion, tämä vakavarainen pariskunta tekisi kyllä lapsen!

Tämä on sitä samaa pelokkuutta kuin kaikessa muussakin. Jos ihminen ei uskalla edes synnyttää, miten se uskaltaisi elää sen lapsen kanssa muutenkaan? Miljoona asiaa voi mennä pieleen, ja yleensä aina joku meneekin.

Vierailija kirjoitti:

Tuskin kovin yleinen syy, mutta minulla synnytyspelko. Ollut aina. Tekisin yhden lapsen, ehkä kaksikin. Tiedän että riskit nousevat toisessa sektiossa, mutta silti..

Eli jos Suomessa saisi varmasti ja edes hieman helpommin perusteve nainen sektion, tämä vakavarainen pariskunta tekisi kyllä lapsen!

Sektion saa kyllä! Sitä ei tarvitse pelätä (helpommin sanottu kuin tehty, tiedän). Itse kärsin myös synnytyspelosta ja tulin vahingossa raskaaksi, en olisi varmaan suunnitellusti uskaltanutkaan. Sektion saaminen oli yllättävän helppoa. Olin varautunut henkisesti taistelemaan sektiosta. Mutta pelko on pelko, se on sinun subjektiivinen kokemus, ei sitä kukaan ulkopuolinen ymmärrä sinun kokemusta. Kävin kerran keskustelemassa pelkopolilla peloistani kätilön kanssa ja synnytystapa-arviossa viikolla 36 sain sektiopäätöksen, ei tarvinnut lääkärille kuin sanoa että en uskalla edes yrittää alateitse ja lääkäri myönsi sektion. Sanoi tämän tutun fraasin "ketään ei pakoteta synnyttämään alateitse". 

Synnytyspelko horror partus on lääketieteellinen syy tehdä suunniteltu sektio, sille on myös mm. tautiluokituksessa oma diagnoosinumero. On ollut jo vuodesta 1997, ei ole siis mitenkään uusi juttu. Pelkosektioita on siis tehty pian jo 20 vuotta. Älä anna synnytyspelon estää teitä tekemästä lapsia. :) Ei ne lääkärit ja kätilöt pahalla puhu sen alatiesynnytyksen puolesta, leikkaukseen liittyy aina omat riskinsä, jopa kuoleman riski (toki äärimmäisen harvinaista mutta alatiesynnytyksessä äidin on käytännössä mahdotonta kuolla). Kunhan ymmärrät ja hyväksyt riskit niin tottakai saat sektion.

Minunkin synnytyssairaala on vielä 10 vuotta sitten ollut tunnettu sektiovastaisuudestaan, mutta täällä sai sektion helposti. Ajat muuttuvat. Minulle pelkosektio oli oikea tapa synnyttää ja minulle jäi hyvä synnytyskokemus. Älä pelkää, kyllä sen sektion saa täysin varmasti nykypäivänä. :) 

Hallituksen päätös vähentää lapsilisiä oli virhe! Ymmärrän jos suurituloisilta jotka keräävät lisät makaamaan säästötililleen tehdään näin, mutta että tavalliselta lapsiperheeltä aikana jolloin on muutenkin epävarmuutta mm. töiden suhteen. Asenneilmapiiri on myös se, että vain rikkailla on oikeus lisääntyä, yhteiskunnan ei kuulu maksaa kenenkään lasten elätystä. Ja jos satut uupumaan huudellaan vain että mitäs teit sen lapsen, oma valinta. Onko siis ihme että lapsia ei synny??

Kyllähän ne nuoret maahanmuuttaja-miehet kohta alkavat Suomen nuorilla naisilla teettämään lapsia, kun tulevat sankoin joukoin tänne tarkoituksenaan avioitua suomalaisten kanssa, ... ja saattaa Suomi polvilleen heidän lakiensa ja uskontokuntansa edessä, kun ovat ajan myötä monivaimoisina ja suurperheellisinä kansoittaneet maan. He eivät sitten enää kysele, tahdotko tehdä lapsia, koska naiset ovat heidän kulttuurissaan miesten omaisuutta. Alkuvaiheessa voi näyttää muulta, mutta katsokaa heidän omia kulttuureitaan ja omien maidensa naisten asemaa.

Se on niin h-vetin kallista. Maksamme mieluummin omaa asuntoa.

Kuka uskaltaa tähän matu-tilanteeseen ja kaikki hyvät arvot romuttavaan maailmaan enää tehdä lapsia?

Montakin syytä.

-En halua menettää tämänhetkistä elämäntilannettani. Viihdymme mieheni kanssa todella hyvin kaksin, ja tykkäämme matkustella yms.

-Synnytyspelko. En halua menettää alapäätäni loppuiäksi. 

-Rahallinen kysymys, hoitomaksut yms.ovat ihan älyttömiä, Suomi hinnoittelee itse itsensä pois väestön luonnollisesta kasvusta.

-Ei vain ole halua hankkia lapsia, miksi sitä ei voi vain ymmärtää? Toisten elämä on ihan tarpeeksi rikasta juuri tällaisenaan. 

-Oma aika, kauhistuttaa eds kuunnella tarinoita ruuhkavuosista. 

"Ei haluta lapsia. Joko ei pidetä lapsista tai ei pidetä lapsiperheen elämästä. Kummilapset ja sisarusten tai ystävien lapset riittävät. Lapsi kuitenkin sitoo pitkäksi aikaa eikä elämä ole yhtä vapaata kuin sinkkuna", kirjoitti joku aiemmin.

Tämä on se päällimmäinen syy meillä. Kaikki on vielä kesken, eikä kumpikaan halua lasta viemään huomiota parisuhteelta. Halutaan jakaa arki, harrastaa ja matkustaa kahdestaan.

Joillekin lapsi on maailman paras ja odotetuin asia, meille ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osasyy varmaan se, että nuorilla naisilla ei ole niin vahva asema työmarkkinoilla ja äitiys torpedoi uraa. Ei ole oikein herätty yhteiskunnan tasolta siihen, että monessa hypoteettisessa perheessä se, joka toisi enemmän rahaa kotiinpäin olisikin nainen eikä mies. Silti takaraivossa vielä kummittelee jokin kotiäitiyhteiskunta.

No tämä kyllä. Mielestäni pitäisi tehdä sopivaksi naisille töihin pääsy ilman, että äitiyslomat ym sotkisi uraa. On vielä monille vaikea tajuta, että se äitikin saattaa haluta hyvän uran. Miehille tämä on sallitumpaa.

Mutta vastakohdaksi pitäisi myös hyväksyä ne, jotka haluavat jäädä kotiäidiksi. Jos se on perheen yhteinen ratkaisu, senkin pitäisi olla yhtä sallittavaa. Hirveästi moralisoidaan uraäitejä sekä kotiäitejä. Pitäisi olla paremmat mahdollisuudet perheiden valita omanlaisensa ratkaisut.

Miehet saavat armeijasta itselleen työmeriittiä ja se luetaan ansiolistaan positiivisena. Naisille pitäisi lasten synnyttämisestä ja äitiydestä järjestää sama: jokainen synnytetty lapsi on ansioluettelossa iso plussa kuten armeija miehillä. Ovathan nämä synnytetyt lapset tulevia yhteiskunnan tukipilareita, työntekijöitä ja veronmaksajia. Kotiäidille olisi maksettava kunnon palkka tehdystä työstä YHTEISKUNNAN ETEEN, suhteutettuna lapsilukuun ja porrastettuna lasten ikien mukaan. He tekevät arvokkaampaa työtä kuin monet johtajat, jotka niittaavat golfin peluustaan jättikorvaukset. Ne rahat kuuluisivat uusien veronmaksajien synnyttäjille ja hoitajille!!!