Lue keskustelun säännöt.
Miksi korkeakouluharjoitteluukin tarvitsee vuosien kokemuksen?
11.09.2016 |
On ilmeisesti enää edes haaveille mistään edes etäisesti omaa alaa sivuavasta työpaikasta. Tunnetusti mihinkään ei kannata edes hakea, koska vaikka olisi yksi maisterin tutkinto ja toinen tulossa niin ilman vuosien kokemusta ei saa edes ei kiitos-viestiä.
Ainut keino saada edes jotakin työkokemusta omalta alalta on harjoittelu mutta jopa niihin vaaditaan kymmenien vuosien kokemus! Kolmas maisteri tässä pitää vielä tehdä...
Kommentit (179)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai? Minä olen päässyt liki ilman mitään työkokemusta (ellei parin kk siivoamistyön tekemistä lasketa) palkattuun korkeakouluharjoitteluun ja en ollut vielä edes valmistunut kandiksi.
Joko sinulla on hyvät suhteet tai olet suomenruotsalainen? Itse olen koko 7 vuoden ajan hakentu harjottelupaikkoja, niin palkallisia kuin palkattomia enkä ikinä ole päässyt kuin kahteen haastatteluun. Opiskelen kiusallani vaikka kolmannen maisterin ja tohtorin tutkinnon siihen päälle, sillä en ikinä meinaa luopua unelmasta päästä johkin mukavaan työhön.
ap
Ei kumpaakaan. Satuin olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan, tuurilla oli tuossa iso merkitys ja ollut myös myöhemmissä paikoissakin joihin olen päässyt. Älä luovuta :)
Kyllä luovuttaminen alkaa olla jo lähellä, 7 vuotta ei-kiitos-viestejä on aika musertavaa. Tähän vielä jakuva taistelu kesätöistä :/ Onneks nyt sentään osa-aikaisia keikkahommia vaikka eivät liity yhtään mitenkään mihinkään mitä olen opiskellut. Olisi vain kiva ollut joskus päästä edes kokeilemaan oman ala töitä jotka oikeasti kiinnostavat.
Ymmärrän. Itse samaa kokeneena tiedän miten pienestä rekrytoiduksi tuleminen on ja miten sattumankauppaa se on. Se kun tietää, että vaikka tekisi parhaansa voi olla parista päivästä, yhdestä klikkauksesta tai sattumalta johonkin ihmiseen törmäämisestä kiinni se oma onnistuminen ja paikan saaminen. Sinulle suosittelen katsastamaan myös ulkomaiden tarjontaa paikkojen osalta jos et sitä vielä ole tehnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai? Minä olen päässyt liki ilman mitään työkokemusta (ellei parin kk siivoamistyön tekemistä lasketa) palkattuun korkeakouluharjoitteluun ja en ollut vielä edes valmistunut kandiksi.
Joko sinulla on hyvät suhteet tai olet suomenruotsalainen? Itse olen koko 7 vuoden ajan hakentu harjottelupaikkoja, niin palkallisia kuin palkattomia enkä ikinä ole päässyt kuin kahteen haastatteluun. Opiskelen kiusallani vaikka kolmannen maisterin ja tohtorin tutkinnon siihen päälle, sillä en ikinä meinaa luopua unelmasta päästä johkin mukavaan työhön.
ap
Mitä olet opiskellut?
No sanotaankon näin että näillä opintopisteillä koko yhteiskuntatieteellinen tiedekunta logopediaa lukuunottamatta alkaa olla jo hyvin tuttu.
ap
Miten on osaamisen laita? Työkokemus määrittää käytännössä kenet otetaan töihin. Ennen opinnot merkitsiivät jotain työelämän alussa mutta nyt ei enää.
Vierailija kirjoitti:
Uskon, kyllä että voi olla vaikeaa - mutta jotenkin ap nyt haluaa yleistää oman ongelmansa vähän liian laajalle.
Suhteista on varmasti hyödyä, mutta itse olen tehnty yhteistyötä niin konslutti- kuin teknlogiafirmojen kanssa osaamiskehitteämisessä ja voin sanoa, että tälläkin hetkellä yritykset ottavat harjoittelijoita/ osa-aikaisia/ kesätyöntekijöitä jne. juuri sillä periaatteella, että näistä löytyy ne tulevaisuden osaajat - ja ihan ilman työkokemusta ja suhteita.
Kokemuksen puute saattaa olla onglema, jos ikää on jo se 30 eikä CV:ssä ole työkokemusta. Tämä tietenkin herättänee vähän kummastusta - eikä ongelma katoa sillä kolmannellakaan maisterintutkinnolla.
On rauhoittavaa keksiä joku selkeä ja ulkopuolinen syy sille, että ei pärjää. Totuushan on se, että suurimman osan "verkostot" tuossa vaiheessa ovat pari kaveria yliopistolta, eli yhtä tyhjän kanssa. Joku voi toki olla jostain teollisuussuvusta, mutta poikkeuksia ne ovat. Jostain muusta tässä kiikastaa.
Vierailija kirjoitti:
Yliopiston rekrysivustoa kun katson, niin tämähän on täynnä kaikenlaista! Tarjonnasta ei ainakaan ole pulaa. Onko hakijassa vikaa?
Suurin osa kaupallisen alan paikkoja, joihin ei asiaa jos et ole pääaineopiskelija. Ja vaikka olisinkin niin kauhea tunku noihin. Tänä vuonna about 30 harjoittelupaikkahakemusta tehnyt mutta jokaiseen paikkaan vähintään se 150 hakijaa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Kylläpäs oli Ap.llä huonoa kielenkäyttöä. Pyydä jotakuta suomea osaavaa lukaisemaan hakemuksesi. Tuon tasoinen teksti päätyy heti roskikseen.
Eikai sitä av-palstalla tarvitse kunnon kieltä kenenkään kirjoittaa :D Vaikka yliopistosta puhutaankin niin ei tämä nyt mikään väitöskirja ole :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, kyllä että voi olla vaikeaa - mutta jotenkin ap nyt haluaa yleistää oman ongelmansa vähän liian laajalle.
Suhteista on varmasti hyödyä, mutta itse olen tehnty yhteistyötä niin konslutti- kuin teknlogiafirmojen kanssa osaamiskehitteämisessä ja voin sanoa, että tälläkin hetkellä yritykset ottavat harjoittelijoita/ osa-aikaisia/ kesätyöntekijöitä jne. juuri sillä periaatteella, että näistä löytyy ne tulevaisuden osaajat - ja ihan ilman työkokemusta ja suhteita.
Kokemuksen puute saattaa olla onglema, jos ikää on jo se 30 eikä CV:ssä ole työkokemusta. Tämä tietenkin herättänee vähän kummastusta - eikä ongelma katoa sillä kolmannellakaan maisterintutkinnolla.
On rauhoittavaa keksiä joku selkeä ja ulkopuolinen syy sille, että ei pärjää. Totuushan on se, että suurimman osan "verkostot" tuossa vaiheessa ovat pari kaveria yliopistolta, eli yhtä tyhjän kanssa. Joku voi toki olla jostain teollisuussuvusta, mutta poikkeuksia ne ovat. Jostain muusta tässä kiikastaa.
Ihan varmasti kiikastaakin mutta mistä?
Hakemukset ja CV on rekryn ammattilaisten kanssa hietto viimeisen päälle ja jopa edustuskuva on otettu CV:tä varten. Mutta vaikea tässä on mitään tehdä jos ei haastatteluun pääse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai? Minä olen päässyt liki ilman mitään työkokemusta (ellei parin kk siivoamistyön tekemistä lasketa) palkattuun korkeakouluharjoitteluun ja en ollut vielä edes valmistunut kandiksi.
Joko sinulla on hyvät suhteet tai olet suomenruotsalainen? Itse olen koko 7 vuoden ajan hakentu harjottelupaikkoja, niin palkallisia kuin palkattomia enkä ikinä ole päässyt kuin kahteen haastatteluun. Opiskelen kiusallani vaikka kolmannen maisterin ja tohtorin tutkinnon siihen päälle, sillä en ikinä meinaa luopua unelmasta päästä johkin mukavaan työhön.
ap
Mitä olet opiskellut?
No sanotaankon näin että näillä opintopisteillä koko yhteiskuntatieteellinen tiedekunta logopediaa lukuunottamatta alkaa olla jo hyvin tuttu.
ap
Miten on osaamisen laita? Työkokemus määrittää käytännössä kenet otetaan töihin. Ennen opinnot merkitsiivät jotain työelämän alussa mutta nyt ei enää.
Osaaminen = Työkokemus
Kokemusta et saa ilman kokemusta, jolloin jäät ilman kokemusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai? Minä olen päässyt liki ilman mitään työkokemusta (ellei parin kk siivoamistyön tekemistä lasketa) palkattuun korkeakouluharjoitteluun ja en ollut vielä edes valmistunut kandiksi.
Joko sinulla on hyvät suhteet tai olet suomenruotsalainen? Itse olen koko 7 vuoden ajan hakentu harjottelupaikkoja, niin palkallisia kuin palkattomia enkä ikinä ole päässyt kuin kahteen haastatteluun. Opiskelen kiusallani vaikka kolmannen maisterin ja tohtorin tutkinnon siihen päälle, sillä en ikinä meinaa luopua unelmasta päästä johkin mukavaan työhön.
ap
Outoa. Opiskelin vuosina 2009-2014, ja ainakin silloin harjoittelumahdollisuuksia oli todella paljon. Itse kävin kahteen kertaan ulkomailla. Harvaa kiinnosti, kun palkka eurooppalaiseen tapaan oli noin 500 + kämppä.
Opiskelin kaksi maisteria vuosina 2004-2012, kumpaankaan tutkintoon en saanut palkallista harjoittelua vaikka hain 5 vuonna yhteensä. Olisin päässyt aivan mahtavaan unelmaharjoitteluun, mutta en saanut yliopiston harjoittelutukea. Sitä hain samoin 5 vuonna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai? Minä olen päässyt liki ilman mitään työkokemusta (ellei parin kk siivoamistyön tekemistä lasketa) palkattuun korkeakouluharjoitteluun ja en ollut vielä edes valmistunut kandiksi.
Joko sinulla on hyvät suhteet tai olet suomenruotsalainen? Itse olen koko 7 vuoden ajan hakentu harjottelupaikkoja, niin palkallisia kuin palkattomia enkä ikinä ole päässyt kuin kahteen haastatteluun. Opiskelen kiusallani vaikka kolmannen maisterin ja tohtorin tutkinnon siihen päälle, sillä en ikinä meinaa luopua unelmasta päästä johkin mukavaan työhön.
ap
Outoa. Opiskelin vuosina 2009-2014, ja ainakin silloin harjoittelumahdollisuuksia oli todella paljon. Itse kävin kahteen kertaan ulkomailla. Harvaa kiinnosti, kun palkka eurooppalaiseen tapaan oli noin 500 + kämppä.
Opiskelin kaksi maisteria vuosina 2004-2012, kumpaankaan tutkintoon en saanut palkallista harjoittelua vaikka hain 5 vuonna yhteensä. Olisin päässyt aivan mahtavaan unelmaharjoitteluun, mutta en saanut yliopiston harjoittelutukea. Sitä hain samoin 5 vuonna.
Opiskeluaikana sain kerran harjoittelutuen mutta tuki meni kankkulan kaivoon, sillä en saanut harjoittelupaikkaan. Nyt valmis maisteri ja edelleen vailla relevanttia työkokemusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, kyllä että voi olla vaikeaa - mutta jotenkin ap nyt haluaa yleistää oman ongelmansa vähän liian laajalle.
Suhteista on varmasti hyödyä, mutta itse olen tehnty yhteistyötä niin konslutti- kuin teknlogiafirmojen kanssa osaamiskehitteämisessä ja voin sanoa, että tälläkin hetkellä yritykset ottavat harjoittelijoita/ osa-aikaisia/ kesätyöntekijöitä jne. juuri sillä periaatteella, että näistä löytyy ne tulevaisuden osaajat - ja ihan ilman työkokemusta ja suhteita.
Kokemuksen puute saattaa olla onglema, jos ikää on jo se 30 eikä CV:ssä ole työkokemusta. Tämä tietenkin herättänee vähän kummastusta - eikä ongelma katoa sillä kolmannellakaan maisterintutkinnolla.
On rauhoittavaa keksiä joku selkeä ja ulkopuolinen syy sille, että ei pärjää. Totuushan on se, että suurimman osan "verkostot" tuossa vaiheessa ovat pari kaveria yliopistolta, eli yhtä tyhjän kanssa. Joku voi toki olla jostain teollisuussuvusta, mutta poikkeuksia ne ovat. Jostain muusta tässä kiikastaa.
Ihan varmasti kiikastaakin mutta mistä?
Hakemukset ja CV on rekryn ammattilaisten kanssa hietto viimeisen päälle ja jopa edustuskuva on otettu CV:tä varten. Mutta vaikea tässä on mitään tehdä jos ei haastatteluun pääse.
Mikä on ala, jolle haluat? Olethan selvittänyt kaiken siitä? Tunnet yritykset, tiedät millaista päivittäinen työ on, tunnet kaikki softat ja perusmenetelmät, seuraat alan uutisia, käyt rekrytilaisuuksissa ja messuilla tai mitä nyt alalla onkaan, olet kysynyt sisäpiirin tietoa alalla olevilta ja niin edelleen?
Jos olet opiskellut vähän kaikkea ihan kivasti, etkä hakemastasi paikasta tiedä juurikaan mitään, niin hakemus jää tosiaan herkästi huomioimatta. Jos sen sijaan näytät, että juuri tälle alalle haluat ja olet sen tavoitteen eteen ponnistellut, niin työllistyt kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Uskon, kyllä että voi olla vaikeaa - mutta jotenkin ap nyt haluaa yleistää oman ongelmansa vähän liian laajalle.
Suhteista on varmasti hyödyä, mutta itse olen tehnty yhteistyötä niin konslutti- kuin teknlogiafirmojen kanssa osaamiskehitteämisessä ja voin sanoa, että tälläkin hetkellä yritykset ottavat harjoittelijoita/ osa-aikaisia/ kesätyöntekijöitä jne. juuri sillä periaatteella, että näistä löytyy ne tulevaisuden osaajat - ja ihan ilman työkokemusta ja suhteita.
Kokemuksen puute saattaa olla onglema, jos ikää on jo se 30 eikä CV:ssä ole työkokemusta. Tämä tietenkin herättänee vähän kummastusta - eikä ongelma katoa sillä kolmannellakaan maisterintutkinnolla.
Minä toisaalta ymmärrän ap:n ajatuksen tuosta kolmannesta tai jopa neljännestä tutkinnosta. Opiskeleijana on tavallaan ajatus tai haave hienosta työpaikasta, johon voi päästä valmistumisen jälkeen. Työttömänä kotona ollessa haaveet katoavat nopeasti ja passivoituu, sitä paitsi ei opiskelust ole koskaan haittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai? Minä olen päässyt liki ilman mitään työkokemusta (ellei parin kk siivoamistyön tekemistä lasketa) palkattuun korkeakouluharjoitteluun ja en ollut vielä edes valmistunut kandiksi.
Joko sinulla on hyvät suhteet tai olet suomenruotsalainen? Itse olen koko 7 vuoden ajan hakentu harjottelupaikkoja, niin palkallisia kuin palkattomia enkä ikinä ole päässyt kuin kahteen haastatteluun. Opiskelen kiusallani vaikka kolmannen maisterin ja tohtorin tutkinnon siihen päälle, sillä en ikinä meinaa luopua unelmasta päästä johkin mukavaan työhön.
ap
Outoa. Opiskelin vuosina 2009-2014, ja ainakin silloin harjoittelumahdollisuuksia oli todella paljon. Itse kävin kahteen kertaan ulkomailla. Harvaa kiinnosti, kun palkka eurooppalaiseen tapaan oli noin 500 + kämppä.
Opiskelin kaksi maisteria vuosina 2004-2012, kumpaankaan tutkintoon en saanut palkallista harjoittelua vaikka hain 5 vuonna yhteensä. Olisin päässyt aivan mahtavaan unelmaharjoitteluun, mutta en saanut yliopiston harjoittelutukea. Sitä hain samoin 5 vuonna.
Aloitit sitten varmaan palkattomalla harjoittelulla, jonka hyvin suorittamisen jälkeen pääsit eteenpäin ilman mitään tukia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpäs oli Ap.llä huonoa kielenkäyttöä. Pyydä jotakuta suomea osaavaa lukaisemaan hakemuksesi. Tuon tasoinen teksti päätyy heti roskikseen.
Eikai sitä av-palstalla tarvitse kunnon kieltä kenenkään kirjoittaa :D Vaikka yliopistosta puhutaankin niin ei tämä nyt mikään väitöskirja ole :D
Ketä kiinnostakaan tarvisiko tehdä kunnon kieltä? Ei vaa pääse harjotteleemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai? Minä olen päässyt liki ilman mitään työkokemusta (ellei parin kk siivoamistyön tekemistä lasketa) palkattuun korkeakouluharjoitteluun ja en ollut vielä edes valmistunut kandiksi.
Joko sinulla on hyvät suhteet tai olet suomenruotsalainen? Itse olen koko 7 vuoden ajan hakentu harjottelupaikkoja, niin palkallisia kuin palkattomia enkä ikinä ole päässyt kuin kahteen haastatteluun. Opiskelen kiusallani vaikka kolmannen maisterin ja tohtorin tutkinnon siihen päälle, sillä en ikinä meinaa luopua unelmasta päästä johkin mukavaan työhön.
ap
Outoa. Opiskelin vuosina 2009-2014, ja ainakin silloin harjoittelumahdollisuuksia oli todella paljon. Itse kävin kahteen kertaan ulkomailla. Harvaa kiinnosti, kun palkka eurooppalaiseen tapaan oli noin 500 + kämppä.
Opiskelin kaksi maisteria vuosina 2004-2012, kumpaankaan tutkintoon en saanut palkallista harjoittelua vaikka hain 5 vuonna yhteensä. Olisin päässyt aivan mahtavaan unelmaharjoitteluun, mutta en saanut yliopiston harjoittelutukea. Sitä hain samoin 5 vuonna.
Eikö unelmaharjoitteluun päässyt ilman tukea?
Yksi vaihtoehto on etsiä ulkomailta joko harjoittelupaikka tai jokin suomenkielinen entry level-duuni esim. taloushallinnosta tai perustoimistoduunista, niin saat edes jotain kokemusta. Palkat on pieniä, mutta kokemus on arvokasta, eikä siellä tarvitse välttämättä edes kauan olla duunissa jos ei nappaa. Näihin on mahdollista päästä ilman aikaisempaa kokemusta ja itsekin humanistina olisin voinut tällaisen paikan saada.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, kyllä että voi olla vaikeaa - mutta jotenkin ap nyt haluaa yleistää oman ongelmansa vähän liian laajalle.
Suhteista on varmasti hyödyä, mutta itse olen tehnty yhteistyötä niin konslutti- kuin teknlogiafirmojen kanssa osaamiskehitteämisessä ja voin sanoa, että tälläkin hetkellä yritykset ottavat harjoittelijoita/ osa-aikaisia/ kesätyöntekijöitä jne. juuri sillä periaatteella, että näistä löytyy ne tulevaisuden osaajat - ja ihan ilman työkokemusta ja suhteita.
Kokemuksen puute saattaa olla onglema, jos ikää on jo se 30 eikä CV:ssä ole työkokemusta. Tämä tietenkin herättänee vähän kummastusta - eikä ongelma katoa sillä kolmannellakaan maisterintutkinnolla.
On rauhoittavaa keksiä joku selkeä ja ulkopuolinen syy sille, että ei pärjää. Totuushan on se, että suurimman osan "verkostot" tuossa vaiheessa ovat pari kaveria yliopistolta, eli yhtä tyhjän kanssa. Joku voi toki olla jostain teollisuussuvusta, mutta poikkeuksia ne ovat. Jostain muusta tässä kiikastaa.
Ihan varmasti kiikastaakin mutta mistä?
Hakemukset ja CV on rekryn ammattilaisten kanssa hietto viimeisen päälle ja jopa edustuskuva on otettu CV:tä varten. Mutta vaikea tässä on mitään tehdä jos ei haastatteluun pääse.
Mikä on ala, jolle haluat? Olethan selvittänyt kaiken siitä? Tunnet yritykset, tiedät millaista päivittäinen työ on, tunnet kaikki softat ja perusmenetelmät, seuraat alan uutisia, käyt rekrytilaisuuksissa ja messuilla tai mitä nyt alalla onkaan, olet kysynyt sisäpiirin tietoa alalla olevilta ja niin edelleen?
Jos olet opiskellut vähän kaikkea ihan kivasti, etkä hakemastasi paikasta tiedä juurikaan mitään, niin hakemus jää tosiaan herkästi huomioimatta. Jos sen sijaan näytät, että juuri tälle alalle haluat ja olet sen tavoitteen eteen ponnistellut, niin työllistyt kyllä.
Mitäpä jos ap haaveileekin yhteiskunnallisesta alasta, VTM/YTM hän ilmeisesti on? Tehtövöt valtiolla/kunnilla ovat hyvin spesifejä, eikä niihin voi oikein etukäteen valmistautua. Paikkojen avautuminen on myös kiinni määrärahoista ja budjetista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, kyllä että voi olla vaikeaa - mutta jotenkin ap nyt haluaa yleistää oman ongelmansa vähän liian laajalle.
Suhteista on varmasti hyödyä, mutta itse olen tehnty yhteistyötä niin konslutti- kuin teknlogiafirmojen kanssa osaamiskehitteämisessä ja voin sanoa, että tälläkin hetkellä yritykset ottavat harjoittelijoita/ osa-aikaisia/ kesätyöntekijöitä jne. juuri sillä periaatteella, että näistä löytyy ne tulevaisuden osaajat - ja ihan ilman työkokemusta ja suhteita.
Kokemuksen puute saattaa olla onglema, jos ikää on jo se 30 eikä CV:ssä ole työkokemusta. Tämä tietenkin herättänee vähän kummastusta - eikä ongelma katoa sillä kolmannellakaan maisterintutkinnolla.
Minä toisaalta ymmärrän ap:n ajatuksen tuosta kolmannesta tai jopa neljännestä tutkinnosta. Opiskeleijana on tavallaan ajatus tai haave hienosta työpaikasta, johon voi päästä valmistumisen jälkeen. Työttömänä kotona ollessa haaveet katoavat nopeasti ja passivoituu, sitä paitsi ei opiskelust ole koskaan haittaa.
Jos se opiskelu ei johda työpaikkaan, mikä hyöty siitä on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, kyllä että voi olla vaikeaa - mutta jotenkin ap nyt haluaa yleistää oman ongelmansa vähän liian laajalle.
Suhteista on varmasti hyödyä, mutta itse olen tehnty yhteistyötä niin konslutti- kuin teknlogiafirmojen kanssa osaamiskehitteämisessä ja voin sanoa, että tälläkin hetkellä yritykset ottavat harjoittelijoita/ osa-aikaisia/ kesätyöntekijöitä jne. juuri sillä periaatteella, että näistä löytyy ne tulevaisuden osaajat - ja ihan ilman työkokemusta ja suhteita.
Kokemuksen puute saattaa olla onglema, jos ikää on jo se 30 eikä CV:ssä ole työkokemusta. Tämä tietenkin herättänee vähän kummastusta - eikä ongelma katoa sillä kolmannellakaan maisterintutkinnolla.
On rauhoittavaa keksiä joku selkeä ja ulkopuolinen syy sille, että ei pärjää. Totuushan on se, että suurimman osan "verkostot" tuossa vaiheessa ovat pari kaveria yliopistolta, eli yhtä tyhjän kanssa. Joku voi toki olla jostain teollisuussuvusta, mutta poikkeuksia ne ovat. Jostain muusta tässä kiikastaa.
Ihan varmasti kiikastaakin mutta mistä?
Hakemukset ja CV on rekryn ammattilaisten kanssa hietto viimeisen päälle ja jopa edustuskuva on otettu CV:tä varten. Mutta vaikea tässä on mitään tehdä jos ei haastatteluun pääse.
Mikä on ala, jolle haluat? Olethan selvittänyt kaiken siitä? Tunnet yritykset, tiedät millaista päivittäinen työ on, tunnet kaikki softat ja perusmenetelmät, seuraat alan uutisia, käyt rekrytilaisuuksissa ja messuilla tai mitä nyt alalla onkaan, olet kysynyt sisäpiirin tietoa alalla olevilta ja niin edelleen?
Jos olet opiskellut vähän kaikkea ihan kivasti, etkä hakemastasi paikasta tiedä juurikaan mitään, niin hakemus jää tosiaan herkästi huomioimatta. Jos sen sijaan näytät, että juuri tälle alalle haluat ja olet sen tavoitteen eteen ponnistellut, niin työllistyt kyllä.
Mitäpä jos ap haaveileekin yhteiskunnallisesta alasta, VTM/YTM hän ilmeisesti on? Tehtövöt valtiolla/kunnilla ovat hyvin spesifejä, eikä niihin voi oikein etukäteen valmistautua. Paikkojen avautuminen on myös kiinni määrärahoista ja budjetista.
Äsken ap:n syyt olivat, että ei ole verkostoja eikä osaamista. Kerroin, miten verkostoja ja osaamista saadaan. Jos sellaisia ei tarvitakaan yhteiskunnallisella alalla, niin ap on ymmärtänyt ongelmansa väärin, eikä mitään ole kai tehtävissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, kyllä että voi olla vaikeaa - mutta jotenkin ap nyt haluaa yleistää oman ongelmansa vähän liian laajalle.
Suhteista on varmasti hyödyä, mutta itse olen tehnty yhteistyötä niin konslutti- kuin teknlogiafirmojen kanssa osaamiskehitteämisessä ja voin sanoa, että tälläkin hetkellä yritykset ottavat harjoittelijoita/ osa-aikaisia/ kesätyöntekijöitä jne. juuri sillä periaatteella, että näistä löytyy ne tulevaisuden osaajat - ja ihan ilman työkokemusta ja suhteita.
Kokemuksen puute saattaa olla onglema, jos ikää on jo se 30 eikä CV:ssä ole työkokemusta. Tämä tietenkin herättänee vähän kummastusta - eikä ongelma katoa sillä kolmannellakaan maisterintutkinnolla.
On rauhoittavaa keksiä joku selkeä ja ulkopuolinen syy sille, että ei pärjää. Totuushan on se, että suurimman osan "verkostot" tuossa vaiheessa ovat pari kaveria yliopistolta, eli yhtä tyhjän kanssa. Joku voi toki olla jostain teollisuussuvusta, mutta poikkeuksia ne ovat. Jostain muusta tässä kiikastaa.
Ihan varmasti kiikastaakin mutta mistä?
Hakemukset ja CV on rekryn ammattilaisten kanssa hietto viimeisen päälle ja jopa edustuskuva on otettu CV:tä varten. Mutta vaikea tässä on mitään tehdä jos ei haastatteluun pääse.
Mikä on ala, jolle haluat? Olethan selvittänyt kaiken siitä? Tunnet yritykset, tiedät millaista päivittäinen työ on, tunnet kaikki softat ja perusmenetelmät, seuraat alan uutisia, käyt rekrytilaisuuksissa ja messuilla tai mitä nyt alalla onkaan, olet kysynyt sisäpiirin tietoa alalla olevilta ja niin edelleen?
Jos olet opiskellut vähän kaikkea ihan kivasti, etkä hakemastasi paikasta tiedä juurikaan mitään, niin hakemus jää tosiaan herkästi huomioimatta. Jos sen sijaan näytät, että juuri tälle alalle haluat ja olet sen tavoitteen eteen ponnistellut, niin työllistyt kyllä.
Mitäpä jos ap haaveileekin yhteiskunnallisesta alasta, VTM/YTM hän ilmeisesti on? Tehtövöt valtiolla/kunnilla ovat hyvin spesifejä, eikä niihin voi oikein etukäteen valmistautua. Paikkojen avautuminen on myös kiinni määrärahoista ja budjetista.
Perinteistä saamattomien ihmisten selittelyä. Toiset ovat pyörineet järjestötoiminnassa vuosia ja työllistyvät helposti koulun jälkeen. Sitten katkeroidutaan, kun niillä oli suhteita! No kai niillä oli, kun eivät vaan perse homeessa lukeneet kirjoja koulussa, vaan tutustuivat siihen yhteiskunnalliseen alaansa, sen toimintaan, lainalaisuuksiin ja ihmisiin.
Kylläpäs oli Ap.llä huonoa kielenkäyttöä. Pyydä jotakuta suomea osaavaa lukaisemaan hakemuksesi. Tuon tasoinen teksti päätyy heti roskikseen.