Lue keskustelun säännöt.
Anopin perintö
08.09.2016 |
Anoppi testamenttasi koko perintönsä tyttärelleni joka "hoiti" häntä monta vuotta, kävi kaupassa, siivosi, harrastivat yhdessä jne.
Minä ja mieheni tiesimme tästä mutta emme puhuneet mitään miehen sisaruksille anopin toiveesta.
Ei hirveästi yllättänyt että meteli tästä nousi mutta se yllätti että miehen siskot käskevät minun puhua järkeä tyttärelleni ja hänen pitäisi olla vastaanottamatta perintöä. Kun en tähän suostunut, vaan tyttärelle hommattiin edunvalvoja (tytär on 17.v) alkoi minun sättimiseni kuinka minä olen saanut miehenikin puolelleni ja kuinka minä olen junaillut nämä asiat ja kuinka minä en ymmärrä että anoppi oli heidän äiti.
Miten tästä selviää, pitäiskö olla puhumatta mitään/vastaamatta puhelimeen tai viesteihin vai yrittää puhua niin että välit pysyisivät.
Mies on päättänyt että hän pitää hiljaiseloa hetken aikaa ja toivoi meiltä samaa. Palautuukohan välit enää koskaan hyviksi?
Kiitos joku jakaa kokemuksia riitaisista perinnön jaoista.
Kommentit (186)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tuossa purkautuu miehen sisarten suru äitinsä menetyksestä ja ehkä katumuskin siitä etteivät käyneet riittävästi (?) tätä katsomassa. Ikävää tietysti että kiukuttelevat teille, mutta tuon testamentin varjolla on helppo kanavoida se viha teihin. En rupeaisi keskutelemaan asiasta, vastaisin vaan noin kuten kasi ehdotti. Aika auttaa jos on auttaakseen.
Ihme selityksillä sinäkin ahnetta omaatuntoasi rauhoittelet. Jos sinun siskosi lapsi saisi kaiken (jos olisit itse lapseton) ja puhutaan elämänlaadulle merkittävistä summista, niin kyllä suakin vituttais.
12
Sinun siskosi lapsi ei saisi kaikkea, vaan sinä saisit lakiosana puolet siitä, mitä sinulle ilman testamenttia tulisi. Sitä pitää kuitenkin vaatia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä keskustelussa on vain yksi mielenterveysongelmainen jankkaaja, joka paasaa tasapuolisuudesta varmaan vielä ensi vuonnakin tässä ketjussa päivittäin. Ei elämä.
Vierailija kirjoitti:
Juu tiedän että he ovat oikeutettuja lakiosaan mutta joutuvat itse sen eteen jotain tekemään, heidän mielestään helpointa olisi kun lapseni kieltäytyisi perinnöstä ja isänsä antaisi osuutensa hänelle.
Tähän minun pitäisi siis tytärtäni painostaa.Ap
Miehesi sisarusten pitäisi saada lakiosansa ja vielä sen päälle, mutta miehesi ei olisikaan oikeutettu perintöön, vaan hänen pitäisi luovuttaa perintöosansa yhdelle lapsistaan, näinkö he ajattelivat? Vainajan tahtoa vastaan en lähtisi taistelemaan, lakiosa vainajan rintaperillisille ja loput sille, jolle perintö on testamentilla osoitettu.
Rahan ahneus on paha vika monessa suvussa, ette menetä paljonkaan, jos välit viilenevät.
Itse en alunperin edes ymmärrä koko perinnöstä riitelyä. Itse rakastan ja arvostan niin vanhempiani kuin isovanhempiani :). Olen heille kaikille sanonut, että heidän ei tarvi elää niin, että jäisi edes meille mitään jaettavaa. Nyt vanhoiksi tuleville isovanhemmille olen tähdentänyt, että he voivat säästöillään hankkia mukavemman asunnon ja kunnollista hoitoa vanhuuden päivilleen, matkustaa tai mitä nyt haluavatkaan. Itse näen ja soittelen isovanhemmille ja vanhemmilleni säännöllisesti. Vietän aikaani mummujeni kanssa ja kuskailen heitä kun vain pystyn (välimatkaa tällä hetkellä yli 200 km niin en voi nähdä niin usein kun toivoisin.) Jotenkin koko yhteiskunta ihan sekaisin, kun osassa suvussa aletaan siitä perinnöstä ja riidellä ja sitä jakaa ennen kuin ihminen ei ole edes kuollut.
Yhdessäkin kommentissa joku totesi, että olisi se suku varmaan vieraillut tai voinut vierailla mummun luona jos olisi tästä jaosta tiennyt. Surettaa kun tämä tyttö menettänyt mummunsa, jota aloituksen perusteella rakasti kovasti. Nyt koko muu suku kasvattanut vielä otsaan miehen sukupuolielimen ja kääntyneet tyttöä vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rintaperillisen lakiosaa ei voi testamentata pois.
Kui?
Sen kun testamenttaa vaan ja ellei rintaperillinen moiti testamenttia, niin sinne menee että heilahtaa.
Juuri näin se menee. Moittiminen on se avainsana.
Tässä voi käydä ap niin, että tyttäresi haastetaan oikeuteen. Siellä hän häviää jutun, ja lakiosien maksamisen lisäksi oikeudenkäyntikulut tuomitaan hävinneen maksettavaksi. Jos haaste tulee, kannattaa siinä vaiheessa viimeistään sopia asia ja jakaa ne lakiosat, että välttyy oikeudenkäyntikuluilta. Eli nyt ei ainakaan kannata tyttären tuhlata sitä perintöä.
Jos haluatte säilyttää ehkä välit (varmaahan se ei ole), jaatte ne lakiosat jo nyt. Eli se on nenää kohti puolet siitä, mitä normaalisti olisi perinyt. Eli jos perintö olisi ollut normaalisti vaikkapa 100 000 euroa ja neljä lasta (miehesi mukaanluettuna) mummolla, se olisi ollut 25 000 euroa/nenä. Siitä puolet on 12500/nenä eli 50.000 menee sisaruksille jaettavaksi. Loput perii testamentin saaja. Miehesi voinee kieltäytyä perinnöstä. Silloin se hänen osuutensa menee tyttärenne hyväksi.
Killinkiäkään yli sen hänen ei lain mukaan tarvitse antaa.
Täh? Mitä sä oikein selität? Se "moittiminen" tapahtuu niin, että perunkirjoituksessa tädit ilmoittavat joko suullisesti tai kirjallisesti että he vaativat lakiosaa. Mistä ihmeestä ap:n tytär tässä edes voitaisiin haastaa oikeuteen? Siitä että mummo on sattunut rustaamaan hänen nimensä testamentin edunsaajan kohdalle? Sun logiikkasi mukaan varmaan suojatietä ylittävä jalankulkijakin on syyllinen siinä tapausessa jos autoilija ajaa hänen päälleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et pysty päättämään tuosta alaikäisen tyttäresi puolesta, koska edunvalvoja hoitaa hänen asioitaan nyt. Itse tekisin samnlailla kuin miehesi enkä vastaisi mihinkään. Mitäpä tuo nyt haittaa jos ette koskaan enää väleissä olekaan?
Minua haittaa, jotenkin toivoin että välimme pysyisivät läheisinä niinkuin ennenkin. Soiteltiin, käytiin kylässä, toinen siskoista on lapsemme kummi.
Nyt tuntuu että nuo kaksi ovat ihan vieraita ihmisiä:(
He eivät tunnu ymmärtävän että minulla ei ole mitään valtaa päätöksiin eikä ole tyttäreni vika miten heidän äitinsä toimi.Ap
Reilut ihmiset ymmärtäisivät muidenkin tunteita asiassa, olet kyllä käsittämättömän ahneen tuntuinen.
12-5/5
Eihän ap:lla ole mitään osaa tässä :D
Olihan, hän tiesi asiasta vuosia, hykerteli käsiään vaan kun tiesi asiasta, eikä koittanut sanoa, että massiiviset riidat tiedossa jos näin toimitaan. Kehtaakin vielä toivoa muista tuon jälkeen ystäviä! Minkä kokoinen perintö on? Millainen tuntipalkka auttajalle saadaan näin? 100e tunti?
12Meneekö vähän tunteisiin :D Joku osallinen jutussa? Jätät nyt vaatimatta laikiosaasi jotta vainajan tahto toteutuu.
En ole osallinen, vaan saisin raivarin, jos meidän suvussa syrjittäisiin noin. Onneksi isovanhempani antoi aina tasan saman verran kaikille lapsilleen joista yhden tytär olen. Ja saan ilman kenenkään ahnetta väistävetämistä osani! Eli isäni koko osuuden, koska olen ainoa lapsi!
12
Mitä väärää siinä on jos mummo jättää perinnön sille joka on auttanut häntä? Eihän lapsetkaan olekohdelleet mummoa tasa-arvoisesti, vaan jättäneet yhden niskoille mummon auttamisen. Sitten ollaan kuin hyeenat vaatimassa perintöä. Hävettäisi jos olisi suvussa tuollaisia kusipäitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et pysty päättämään tuosta alaikäisen tyttäresi puolesta, koska edunvalvoja hoitaa hänen asioitaan nyt. Itse tekisin samnlailla kuin miehesi enkä vastaisi mihinkään. Mitäpä tuo nyt haittaa jos ette koskaan enää väleissä olekaan?
Minua haittaa, jotenkin toivoin että välimme pysyisivät läheisinä niinkuin ennenkin. Soiteltiin, käytiin kylässä, toinen siskoista on lapsemme kummi.
Nyt tuntuu että nuo kaksi ovat ihan vieraita ihmisiä:(
He eivät tunnu ymmärtävän että minulla ei ole mitään valtaa päätöksiin eikä ole tyttäreni vika miten heidän äitinsä toimi.Ap
Reilut ihmiset ymmärtäisivät muidenkin tunteita asiassa, olet kyllä käsittämättömän ahneen tuntuinen.
12-5/5
Eihän ap:lla ole mitään osaa tässä :D
Olihan, hän tiesi asiasta vuosia, hykerteli käsiään vaan kun tiesi asiasta, eikä koittanut sanoa, että massiiviset riidat tiedossa jos näin toimitaan. Kehtaakin vielä toivoa muista tuon jälkeen ystäviä! Minkä kokoinen perintö on? Millainen tuntipalkka auttajalle saadaan näin? 100e tunti?
12Meneekö vähän tunteisiin :D Joku osallinen jutussa? Jätät nyt vaatimatta laikiosaasi jotta vainajan tahto toteutuu.
En ole osallinen, vaan saisin raivarin, jos meidän suvussa syrjittäisiin noin. Onneksi isovanhempani antoi aina tasan saman verran kaikille lapsilleen joista yhden tytär olen. Ja saan ilman kenenkään ahnetta väistävetämistä osani! Eli isäni koko osuuden, koska olen ainoa lapsi!
12
Minkä ihmeen "sinun osasi"? Se isäsi omaisuus on isäsi eikä sinun. Isälläsi on täysi oikeus päättää mitä hän sille omalle omaisuudelleen tekee. Jos hän antaa sen sinulle perinnöksi, hän tekee sen omasta tahdostaan, ei se mitenkään automaattisesti kuulu sinulle. Perinnönsaajat eivät myöskään ole mitään välistävetäjiä, vaan testamentin edunsaajia eivätkö ole voineet siihen vaikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän tavallaan sisarusten tyrmistyksen, onhan se aikamoinen isko haudan takaa jättää lapsensa kokonaan ilman perintöä. Tai toisin sanoen laittaa heidät vaatimaan lakiosuuttaan.
Mummo olisi tehnyt teidän elämästänne vähän helpompaa, jos olisi ottanut testamenttiin mukaan myös muut lapsensa ja hoitanut koko homman avoimesti. Tämä jättää sisaruksille liikaa arvailtavaa siitä mitä on tapahtunut.
Kamalaa, että joku laitetaan jostain 14-vuotiaasta asti huolehtimaan vanhuksen hoidosta kaikin tavoin! Huutia miehellesi, kyllä hän olisi voinut äitinsä hoitaa eikä laittaa lastaan hoitamaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän tavallaan sisarusten tyrmistyksen, onhan se aikamoinen isko haudan takaa jättää lapsensa kokonaan ilman perintöä. Tai toisin sanoen laittaa heidät vaatimaan lakiosuuttaan.
Mummo olisi tehnyt teidän elämästänne vähän helpompaa, jos olisi ottanut testamenttiin mukaan myös muut lapsensa ja hoitanut koko homman avoimesti. Tämä jättää sisaruksille liikaa arvailtavaa siitä mitä on tapahtunut.
Tämä on erittäin totta. Vaikka sillä testamentin tekijällä on ihan täysi oikeus päättää omaisuudestaan, niin kannattaisi kyllä ajatella myös sitä, että miten se jäljelle jäävien elämä täällä jatkuu. Minulla on lähipiirissä melkein identtinen tarina mummon testamentista ja sukulaissuussuhteista. Erotuksena meillä tuo läheinen "pojantytär" oli myös mummon edunvalvoja ja siirteli mummon rahoja itselleen erilaisin verukkein, painosti mummoa testamentin teossa ja kaikkea muuta.
Ap perheineen tietää totuuden mutta tädeille tilanne voi näyttää ihan erilaiselta. En sinänsä yhtään ihmettele, että tädeille tulee katkeria ajatuksia mieleen.
Itse olen ollut vähän samantapaisessa sopassa mukana ja jäljet on rumat; puolet suvusta ei puhu toisilleen. Iäkäs ja lapseton sukulainen teki testamentin sisarensa lapsenlapsille (9 kpl) mutta osuudet eivät olleet 1/9 vaan jotain muuta ja siitäkö sota sitten syttyi. Sisarella, jonka lastenlasten hyväksi testamentti oli tehty, oli 3 lasta, joilla siis nämä yhteensä 9 jälkeläistä: yhdellä 2, yhdellä 4 ja yhdellä 3. Testamentti oli tehty niin että omaisuus meni 1/3 osuudella seuraavaan sukupolveen ( en nyt muista sanamuotoa mutta siis osuudet meni tasan niille sisaren lapsille eikä lapsenlapsille.) Lopulliset osuudet oli kahdelle 1/6, neljälle 1/12 ja kolmelle 1/9 ja sitä ei haluttu hyväksyä millään ja suuremman osuuden saajia syytettiin epäreiluiksi. Miten ihmeessä meistä kukaan oli vastuussa omien vanhempiensa lapsimäärästä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin mietin että miten 14-vuotias on joutunut olemaan noin paljon vastuussa mummon hoitamisesta? Siis useamman kerran viikossa käynyt tämän luona ja toimittanut tälle asioita? Meilläkin on yhden isovanhemman siivous ulkoistettu neljälle lapsenlapselle, käyvät vuorotellen omalla viikollaan ja heille tietenkin maksetaan tuosta korvaus. Ei toivottavasti vaikuta mitenkään perinnönjakoon, koska hänellä on muitakin lapsenlapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et pysty päättämään tuosta alaikäisen tyttäresi puolesta, koska edunvalvoja hoitaa hänen asioitaan nyt. Itse tekisin samnlailla kuin miehesi enkä vastaisi mihinkään. Mitäpä tuo nyt haittaa jos ette koskaan enää väleissä olekaan?
Minua haittaa, jotenkin toivoin että välimme pysyisivät läheisinä niinkuin ennenkin. Soiteltiin, käytiin kylässä, toinen siskoista on lapsemme kummi.
Nyt tuntuu että nuo kaksi ovat ihan vieraita ihmisiä:(
He eivät tunnu ymmärtävän että minulla ei ole mitään valtaa päätöksiin eikä ole tyttäreni vika miten heidän äitinsä toimi.Ap
Reilut ihmiset ymmärtäisivät muidenkin tunteita asiassa, olet kyllä käsittämättömän ahneen tuntuinen.
12-5/5
Eihän ap:lla ole mitään osaa tässä :D
Olihan, hän tiesi asiasta vuosia, hykerteli käsiään vaan kun tiesi asiasta, eikä koittanut sanoa, että massiiviset riidat tiedossa jos näin toimitaan. Kehtaakin vielä toivoa muista tuon jälkeen ystäviä! Minkä kokoinen perintö on? Millainen tuntipalkka auttajalle saadaan näin? 100e tunti?
12Meneekö vähän tunteisiin :D Joku osallinen jutussa? Jätät nyt vaatimatta laikiosaasi jotta vainajan tahto toteutuu.
En ole osallinen, vaan saisin raivarin, jos meidän suvussa syrjittäisiin noin. Onneksi isovanhempani antoi aina tasan saman verran kaikille lapsilleen joista yhden tytär olen. Ja saan ilman kenenkään ahnetta väistävetämistä osani! Eli isäni koko osuuden, koska olen ainoa lapsi!
12Mitä väärää siinä on jos mummo jättää perinnön sille joka on auttanut häntä? Eihän lapsetkaan olekohdelleet mummoa tasa-arvoisesti, vaan jättäneet yhden niskoille mummon auttamisen. Sitten ollaan kuin hyeenat vaatimassa perintöä. Hävettäisi jos olisi suvussa tuollaisia kusipäitä.
Osa voi asua siten, ettei voi auttaa, onko se sitten oikein toimia näin kun mummo toimi? Ei todellakaan ole. Aivan on mummon vika, että riitaa syntyy, täysin tekopyhää hurskastella muuta. Auttajalle olisi voitu antaa auttamisesta palkka, mutta mitä ihmettä siihen täytyy perinnönjakoa sotkea näin epäreilulla tavalla? Varsinkin jos omaisuus on iso, niin ymmärrän katkeroitumiset täysin. Tietty lakiosaa voi vaatia, mutta jos ap sit marisee, että epistä meidän tyttöä kohtaan niin sopu on aika toivoton tavoite. Kuten sanoin, meillä on kaikki jaettu tasan ja niin aion toimia myös omia lapsiani kohtaan.
12
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minäkin mietin että miten 14-vuotias on joutunut olemaan noin paljon vastuussa mummon hoitamisesta? Siis useamman kerran viikossa käynyt tämän luona ja toimittanut tälle asioita? Meilläkin on yhden isovanhemman siivous ulkoistettu neljälle lapsenlapselle, käyvät vuorotellen omalla viikollaan ja heille tietenkin maksetaan tuosta korvaus. Ei toivottavasti vaikuta mitenkään perinnönjakoon, koska hänellä on muitakin lapsenlapsia.
Rahanahneuttaan varmaan käynyt siellä. Ei muuten kukaan normaali 14-vuotias uhraile vapaa-aikaansa mummoon. Eikä kyllä kuuluisikaan! Jos on seuraa pitänyt, niin onpa "kiva" maksaa siitä! Luulisi mummon arvostaneen itseään sen verran, ettei tartte rahaa luvata siitä, että joku käy paikalla. Mutta halusi varmistaa sen tietty.
12
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et pysty päättämään tuosta alaikäisen tyttäresi puolesta, koska edunvalvoja hoitaa hänen asioitaan nyt. Itse tekisin samnlailla kuin miehesi enkä vastaisi mihinkään. Mitäpä tuo nyt haittaa jos ette koskaan enää väleissä olekaan?
Minua haittaa, jotenkin toivoin että välimme pysyisivät läheisinä niinkuin ennenkin. Soiteltiin, käytiin kylässä, toinen siskoista on lapsemme kummi.
Nyt tuntuu että nuo kaksi ovat ihan vieraita ihmisiä:(
He eivät tunnu ymmärtävän että minulla ei ole mitään valtaa päätöksiin eikä ole tyttäreni vika miten heidän äitinsä toimi.Ap
Reilut ihmiset ymmärtäisivät muidenkin tunteita asiassa, olet kyllä käsittämättömän ahneen tuntuinen.
12-5/5
Eihän ap:lla ole mitään osaa tässä :D
Olihan, hän tiesi asiasta vuosia, hykerteli käsiään vaan kun tiesi asiasta, eikä koittanut sanoa, että massiiviset riidat tiedossa jos näin toimitaan. Kehtaakin vielä toivoa muista tuon jälkeen ystäviä! Minkä kokoinen perintö on? Millainen tuntipalkka auttajalle saadaan näin? 100e tunti?
12Meneekö vähän tunteisiin :D Joku osallinen jutussa? Jätät nyt vaatimatta laikiosaasi jotta vainajan tahto toteutuu.
En ole osallinen, vaan saisin raivarin, jos meidän suvussa syrjittäisiin noin. Onneksi isovanhempani antoi aina tasan saman verran kaikille lapsilleen joista yhden tytär olen. Ja saan ilman kenenkään ahnetta väistävetämistä osani! Eli isäni koko osuuden, koska olen ainoa lapsi!
12Minkä ihmeen "sinun osasi"? Se isäsi omaisuus on isäsi eikä sinun. Isälläsi on täysi oikeus päättää mitä hän sille omalle omaisuudelleen tekee. Jos hän antaa sen sinulle perinnöksi, hän tekee sen omasta tahdostaan, ei se mitenkään automaattisesti kuulu sinulle. Perinnönsaajat eivät myöskään ole mitään välistävetäjiä, vaan testamentin edunsaajia eivätkö ole voineet siihen vaikuttaa.
En silti kannata epäreiluja tilanteita ja kysele sitten silmät sinisinä, että ettekö enää haluakaan olla väleissä mun kaa?
12
Ei minustakaan ole kyllä oikein, että lapsenlapset joutuisivat jotenkin "kilpailemaan" siitä perinnöstä ja hoitamaan mummon asioita, jotta varmistaisivat paikkansa myös perinnönjaossa. Miten tädit ovat muuten olleet mummon elämässä mukana? Jos on teitäkin nähnyt usein niin kai ne ovat äitiäänkin käyneet säännöllisesti tervehtimässä.
Nyt sain siis aloituksesta vähän sellaisen kuvan, että tuo perintö olisi nyt ikäänkuin palkkana ap:n tytölle siitä että siivosi, kävi kaupassa jne. Siivouksesta ja asioiden hoidosta maksetaan erillistä palkkaa ja se vaivannäkö on sillä kuitattu. Eivät ne anna mitään etulyöntiasemaa perinnönjakoon.
Mummo teki kyllä aikamoisen karhunpalveluksen. Pilasi lastensa ja varmaan lastenlastensakin välit.
Ymmärrän tätejä oikein hyvin ja jos haluatte säilyttää ne välit heihin, niin veikkaisin että se perinnöstä kieltäytyminen on ainoa vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et pysty päättämään tuosta alaikäisen tyttäresi puolesta, koska edunvalvoja hoitaa hänen asioitaan nyt. Itse tekisin samnlailla kuin miehesi enkä vastaisi mihinkään. Mitäpä tuo nyt haittaa jos ette koskaan enää väleissä olekaan?
Minua haittaa, jotenkin toivoin että välimme pysyisivät läheisinä niinkuin ennenkin. Soiteltiin, käytiin kylässä, toinen siskoista on lapsemme kummi.
Nyt tuntuu että nuo kaksi ovat ihan vieraita ihmisiä:(
He eivät tunnu ymmärtävän että minulla ei ole mitään valtaa päätöksiin eikä ole tyttäreni vika miten heidän äitinsä toimi.Ap
Reilut ihmiset ymmärtäisivät muidenkin tunteita asiassa, olet kyllä käsittämättömän ahneen tuntuinen.
12-5/5
Eihän ap:lla ole mitään osaa tässä :D
Olihan, hän tiesi asiasta vuosia, hykerteli käsiään vaan kun tiesi asiasta, eikä koittanut sanoa, että massiiviset riidat tiedossa jos näin toimitaan. Kehtaakin vielä toivoa muista tuon jälkeen ystäviä! Minkä kokoinen perintö on? Millainen tuntipalkka auttajalle saadaan näin? 100e tunti?
12Meneekö vähän tunteisiin :D Joku osallinen jutussa? Jätät nyt vaatimatta laikiosaasi jotta vainajan tahto toteutuu.
En ole osallinen, vaan saisin raivarin, jos meidän suvussa syrjittäisiin noin. Onneksi isovanhempani antoi aina tasan saman verran kaikille lapsilleen joista yhden tytär olen. Ja saan ilman kenenkään ahnetta väistävetämistä osani! Eli isäni koko osuuden, koska olen ainoa lapsi!
12Minkä ihmeen "sinun osasi"? Se isäsi omaisuus on isäsi eikä sinun. Isälläsi on täysi oikeus päättää mitä hän sille omalle omaisuudelleen tekee. Jos hän antaa sen sinulle perinnöksi, hän tekee sen omasta tahdostaan, ei se mitenkään automaattisesti kuulu sinulle. Perinnönsaajat eivät myöskään ole mitään välistävetäjiä, vaan testamentin edunsaajia eivätkö ole voineet siihen vaikuttaa.
En silti kannata epäreiluja tilanteita ja kysele sitten silmät sinisinä, että ettekö enää haluakaan olla väleissä mun kaa?
12
Totta, mutta perinnönsaajaa siitä on vähän paha syyttää. Ei hän ole voinut vaikuttaa tilanteeseen mitenkään.
Oma mummoni testamenttasi kaikista lapsenlapsistaan minulle erikseen muutamia koruja. Hän oli ajatellut että korut tekisivät minut iloiseksi, koska olin jo lapsena niitä ihaillut, ja tottakai olinkin iloinen että oli muistanut juuri minua testamentissaan juuri noin. Muun perinnön jakoi omille lapsilleen tasapuolisesti. Myöhemmin selvisi, että korut olivat kymmenien tuhansien eurojen arvoisia antiikkikoruja. Metelihän siitä rintaperillisten kesken nousi, että nyt yksi lapsenlapsi on saanut arvokasta perintöä muiden lastenlasten ohi, ja alkoivat vaatia korujen jakamista. En tiedä ajattelivatko että aion myydä korut ja pitää rahat, en ole niin tehnyt enkä aio. Koruilla on minulle suuri tunnearvo, mitä rahalla ei voi ostaa. Käskin heidän mennä itseensä ja kunnioittavan äitinsä tahtoa.
Myös ap:n tapauksessa on kyse vainajan tahdosta ja sitä on kunnioitettava. Lakiosa kuuluu tietysti rintaperillisille, mutta jokainen päättää itse, kenelle tai minne lopun perintönsä haluaa menevän.
"...pyrkisin keskustelulla ohjaamaan vanhusta muuttamaan mielensä."
Olet vaarallinen ihminen. Onko joku persoonallisuushäiriö diagnosoitu?
Ei ole sinun asiasi manipuloida ja puhuttaa toista (heikommassa asemassa olevaa?) tekemään päätöksiä omasta elämästään tai omaisuudestaan. Toki voit jutella asioista ja kertoa oman mielipiteesi. Se on ihan OK.